Добірка наукової літератури з теми "Kylmä sota"
Оформте джерело за APA, MLA, Chicago, Harvard та іншими стилями
Зміст
Ознайомтеся зі списками актуальних статей, книг, дисертацій, тез та інших наукових джерел на тему "Kylmä sota".
Біля кожної праці в переліку літератури доступна кнопка «Додати до бібліографії». Скористайтеся нею – і ми автоматично оформимо бібліографічне посилання на обрану працю в потрібному вам стилі цитування: APA, MLA, «Гарвард», «Чикаго», «Ванкувер» тощо.
Також ви можете завантажити повний текст наукової публікації у форматі «.pdf» та прочитати онлайн анотацію до роботи, якщо відповідні параметри наявні в метаданих.
Статті в журналах з теми "Kylmä sota"
1
Pesu, Jukka. "Suomi, rauhanturvaaminen ja kylmä sota 1956–1990." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 21, no. 3 (June 17, 2021): 80–85. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.101214.
Повний текст джерела
2
Koivunen, Pia, and Simo Mikkonen. "Kulttuuridiplomatian näkökulma kylmään sotaan." Historiallinen Aikakauskirja 120, no. 2 (June 13, 2022). http://dx.doi.org/10.54331/haik.131350.
Повний текст джерелаАнотація:
Ylen dokumenttisarja Kylmän sodan Suomi herätti alkuvuodesta 2022 runsaasti keskustelua lähihistorian muistamisesta, tutkimuksesta ja kansallisesta historiakuvastamme. Kylmä sota on näkynyt myös ajankohtaisissa maailmanpolitiikkaa käsittelevissä analyyseissa viimeistään Venäjän ja Georgian vuoden 2008 sodasta lähtien. Sota lisäsi Venäjän ja lännen välisiä jännitteitä ja herätti pohdintoja kylmän sodan uudesta tulemisesta. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä on esitetty kylmän sodan jälkeisen ajan päättyneen sekä spekuloitu sillä, päättyikö kylmä sota sittenkään vuoteen 1991. Kylmää sotaa käytetään siis historiapoliittisen keskustelun välineenä, mutta sen kautta arvioidaan myös tämän päivän kansainvälisiä suhteita.
3
Saksholm, Juho. "Muistettu ja unohdettu kylmä sota." Historiallinen Aikakauskirja 120, no. 2 (June 13, 2022). http://dx.doi.org/10.54331/haik.131424.
Повний текст джерела
4
Koskinen, Maija. "Kylmää sotaa kotitalousrintamalla." Historiallinen Aikakauskirja 120, no. 2 (June 13, 2022). http://dx.doi.org/10.54331/haik.114555.
Повний текст джерелаАнотація:
Kulutuskulttuuria ja taideteollisuutta esitelleet kiertonäyttelyt olivat osa Yhdysvaltojen 1950-luvun kylmän sodan kulttuuridiplomatiaa. Ne olivat propagandavälineitä kommunismin vastaisessa taistelussa, joilla myytiin eurooppalaisille amerikkalaista elintasoa ja elämäntapaa sekä ne tuottanutta yhteiskuntajärjestystä. Tällainen oli myös Helsingissä vuonna 1953 järjestetty ”Amerikkalainen koti” -näyttely. Tarkastelen tässä artikkelissa näyttelyä Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyksen toimijuutena maiden välisten suhteiden rakentamisessa ja amerikkalaisen kulttuurin esittelemisessä sekä Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan ja Suomen-politiikkaan sidottuna kulttuuritoimintana, joka tähtäsi Suomen länsiyhteyksien vahvistamiseen ja Neuvostoliiton vaikutusvallan patoamiseen. Lähteinä olen käyttänyt näyttelyyn liittyvää lehtikirjoittelua, yhdistyksen arkistoaineistoa ja Yhdysvaltain lähetystön raportteja Yhdysvaltojen ulkoministeriölle. Osoitan näyttelyn olleen vaikuttava poliittinen ja yhteiskunnallinen propagandaväline kylmän sodan otollisissa olosuhteissa. Sen esittelemää amerikkalaista elämäntapaa ja kulutustuotteita pidettiin tavoittelemisen arvoisina; vain laitavasemmisto torjui ne. Näyttely edisti suomalaisen arjen modernisoitumista ja ”amerikkalaistumista”, ja kotityön korostamisen kautta se tarttui naisten asemaan. Näyttely innosti myös suomalaista taide- ja kodinkoneteollisuutta. Yhdysvaltalaiset katsoivat näyttelyn muuttaneen suomalaisten mielikuvia Yhdysvalloista ja sen kulttuurista ja tasoittaneen asemaansa suhteessa Neuvostoliiton vastaavaan kulttuuriseen näkyvyyteen Suomessa. Tie suomalaisten ”sydämiin ja mieliin” kävi 1950-luvulla modernin kodin ja kulutustuotteiden kautta. Asiasanat: Kylmä sota, kulttuuridiplomatia, Suomalais-Amerikkalainen Yhdistys, näyttelyt, taideteollisuus, kulutuskulttuuri
5
Korsberg, Hanna. "Kansallisteatteri ja kaksi Berliiniä." Historiallinen Aikakauskirja 120, no. 2 (June 13, 2022). http://dx.doi.org/10.54331/haik.131360.
Повний текст джерелаАнотація:
Käsittelen artikkelissani teatteria osana kylmän sodan kulttuuridiplomatiaa ja Suomen Kansallisteatterin suhdetta jaettuun Berliiniin. Tutkin itäberliiniläisen Berliner Ensemblen Suomen-vierailua syyskuussa 1959 ja Kansallisteatterin vierailua Länsi-Berliiniin lokakuussa 1961, jolloin teatteri esiintyi Berliinin juhlaviikkojen (Berliner Festwoche) ohjelmassa. Berliner Ensemble esitti helsinkiläisyleisölle Mutter Couragen ja Leben des Galilein, joista ensin mainitun pääroolissa nähtiin Helene Weigel. Kansallisteatteri vei juhlaviikoille Eino Kaliman ohjauksen Anton Tšehovin näytelmästä Lokki. Lokin kaksi esitystä Hebbel-teatterissa olivat Kansallisteatterin suurimpia kansainvälisiä menestyksiä. Tarkastelen vierailuja erityisesti suhteessa Seppo Hentilän tulkintaan, jonka mukaan kylmän sodan aikaisista kansainvälisistä kiistakysymyksistä juuri Saksan-kysymys vaikutti eniten Suomen asemaan kahden rintaman välissä. Ainoana Euroopan maana Suomi ei voinut normalisoida suhteitaan kumpaankaan Saksaan. Hentilän mukaan Helsinki oli 1950-luvun alusta alkaen ainoa pääkaupunki, jossa Saksat kilpailivat suomalaisten suosiosta. Tämä näkyi myös teatteritaiteen vierailuissa, sillä ne olivat sekä Suomen että Suomeen kohdistunutta kulttuuridiplomatiaa.
Asiasanat: teatteri, kylmä sota, kulttuuridiplomatia, Kansallisteatteri, Berliner Ensemble
6
Clerc, Louis, and Simo Mikkonen. "Kansainvälistymisen haaste." Historiallinen Aikakauskirja 120, no. 2 (June 13, 2022). http://dx.doi.org/10.54331/haik.131364.
Повний текст джерелаАнотація:
Toista maailmasotaa seuranneiden vuosikymmenten aikana ihmisten liikkuvuus lisääntyi merkittävästi kietoutuen yhteen laajentuvan korkeakoulutuksen kanssa. Käsittelemme tässä artikkelissa kansainvälisiä stipendiohjelmia ja opetusministeriön roolia Suomen sodan jälkeisessä kansainvälistymisessä. Tarkemmin sanottuna tarkastelemme suomalaisen opiskelijavaihdon kehittymistä kylmän sodan kehikossa, erityisesti opetusministeriön ja ulkoministeriön näkökulmasta. Osoitamme, miten opetusministeriö nousi keskeiseksi toimijaksi tällä kulttuuridiplomatian alueella, joka Suomessa oli perinteisesti kuulunut ulkoministeriön alaisuuteen. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät kaupalliset ja järjestöjen ylläpitämät stipendiohjelmat. Artikkeli perustuu erityisesti opetusministeriön arkistosta ja kansallisarkistosta, sekä muutamista muista arkistoista kerätylle aineistolle usean vuosikymmenen ajalta. Mukana on kirjeaineistoa, muistioita, sekä kokouspöytäkirjoja. Tavoitteena on luoda kuva vuosikymmenistä, jolloin koulutusvaihdot toden teolla käynnistyivät ja laajenivat, käytännössä 1940-luvun jälkipuoliskolta aina ETYK:iin, jonka myötä vaihtotoiminta laajeni voimakkaasti ja selkeästi vakiintui opetusministeriön vastuualueeksi.
Asiasanat: opiskelijavaihto, korkeakoulut, opetusministeriö, kylmä sota, yliopistot
7
Fields, Marek. "Poliittisia viestejä kulttuurin vaalimisen ohessa." Historiallinen Aikakauskirja 120, no. 2 (June 13, 2022). http://dx.doi.org/10.54331/haik.111009.
Повний текст джерелаАнотація:
Tarkastelen artikkelissani Yhdysvaltojen lyhytelokuvatoimintojen pääasiallisia tavoitteita ja toteutusmahdollisuuksia Suomessa kylmän sodan alkuvuosikymmeninä. Tarkemmin sanottuna osoitan, kuinka merkittävä rooli elokuvatoiminnoilla oli osana Yhdysvaltojen tiedotus- ja kulttuurioperaatioita. Elokuvia esitettiin Suomessa runsaasti koko tarkastelujakson ajan, ja amerikkalaiset onnistuivat tavoittamaan tärkeimmät kohdeyleisönsä, kuten työväenryhmät ja opiskelijat, osittain paikallisten organisaatioiden avustuksella. Suurin osa Suomessa esitetyistä elokuvista esitteli amerikkalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä maassa tehtyjä tieteellisiä innovaatioita suhteellisen neutraalisti, mutta poliittisissa elokuvissa painotettiin suoraviivaisemmin Yhdysvaltojen roolia demokraattisen maailman johtajana ja välitettiin myös kommunisminvastaista sanomaa. Vaikka neuvostovastaisiksi tulkitut viestit jäivät välillä suomalaisten viranomaisten sensuroimiksi, amerikkalaiset pystyivät etenkin 1960-luvulla elokuviensa avulla välittämään täällä arkaluonteiseksi koettuja poliittisia viestejä usein tehokkaammin kuin sanomalehtien tai television kautta. Artikkelin lähdeaineiston muodostavat Yhdysvaltojen valtiollisten elinten asiakirjat sekä nimenomaisesti Suomessa esitetyt amerikkalaiselokuvat. Käytetyssä tutkimusmetodissa yhdistyvätkin historiantutkimukselle ominainen tapahtumien kriittinen tarkastelu ja analysointi sekä elokuvien välittämien keskeisten sanomien tunnistaminen. Asiasanat: Yhdysvallat, elokuvat, kylmä sota, poliittinen propaganda, kulttuuridiplomatia
8
Okkonen, Ville. "Kaavailut kansakoulunopettajainkoulutuksen sisäänoton poliittisista rajauksista ja vasemmistolaisten opettajien valvonta 1950- ja 1960-lukujen taitteessa." Historiallinen Aikakauskirja 121, no. 2 (June 19, 2024). http://dx.doi.org/10.54331/haik.125204.
Повний текст джерелаАнотація:
Tässä artikkelissa tarkastellaan oikeistolaisen Suomalaisen Yhteiskunnan Tuen ja Suojelupoliisin toimintaa opettajankoulutukseen vaikuttamiseksi 1950- ja 1960-lukujen taitteessa, tarkemmin laitavasemmiston eristämiseksi opettajankoulutuksesta. Aineistona käytetään SYT:n opettajankoululutuslaitosten johdolle järjestämiä neuvottelupäiviä sekä Suojelupoliisin opettajia koskevia ilmoituksia. Näkökulma tarkentaa kuvaa niistä koulumaailman konservatiivisista lähtökohdista, jotka innoittivat myöhemmin vasemmistolaistumiseen. Keskeisenä johtopäätöksenä on, että kommunisteja vastaan toimi epävirallinen, opettajankoulutuksen johdon organisoima virkakielto. Asiasanat: kylmä sota, turvallisuuspoliisi, opettajankoulutus, kommunismi
9
Ojajärvi, Rony, and Ilkka Huhta. "Uskonto Suomen rauhanpuolustajien julkaisuissa1949–1970." Historiallinen Aikakauskirja 120, no. 2 (June 13, 2022). http://dx.doi.org/10.54331/haik.131355.
Повний текст джерелаАнотація:
Selvitämme artikkelissa, miten Neuvostoliiton pehmeä vallankäyttö vaikutti uskonnon näkymiseen Suomen rauhanpuolustajien julkaisuissa aikavälillä 1950–1970. Analyysimenetelmänä käytämme kvalitatiivista verkostoanalyysiä, jonka avulla olemme havainneet Rauhanpuolustajien lehtien uskontosisältöön vaikuttaneet kansalliset ja kansainväliset verkostot. Rauhanpuolustajat halusivat näyttäytyä Maailman rauhanneuvoston tavoin laaja-alaisena, minkä vuoksi sen toimintaan osallistettiin kristittyjä luterilaisen kirkon johtoa myöten. Sen vuoksi Rauhanpuolustajien julkaisuissa uskonto oli näkyvällä paikalla. Julkaisuihin kirjoittivat erityisesti aikaisempien suomalaisten rauhanliikkeiden ja settlementtiliikkeen kristillissosialistisia toimijoita. He suhtautuivat myönteisesti kristittyjen ja kommunistien yhteistyöhön. Kristillissosialistisiin toimijoihin kohdistettiin Neuvostoliitto johtoisen rauhanliikkeen avulla moninaista uskonnollista kulttuuridiplomatiaa, joka vaikutti heidän tapaansa suhtautua Neuvostoliittoon. Erityisesti Prahan kevät 1968 osoitti Neuvostoliiton uskonnollisen kulttuuridiplomatian tehonneen Rauhanpuolustajissa toimineisiin kristittyihin.
Asiasanat: Maailman rauhanneuvosto, Suomen rauhanliitto, Suomen rauhanpuolustajat, Kristillinen sosialismi, Kulttuuridiplomatia, Uskonnollinen kylmä sota
10
Huhtamies, Mikko. "Hyökkäys rannikolle." Historiallinen Aikakauskirja 120, no. 3 (September 27, 2022). http://dx.doi.org/10.54331/haik.115370.
Повний текст джерелаАнотація:
Artikkeli käsittelee vuonna 1577 tataarien hyökkäystä jään yli Tallinnasta Uudenmaan rannikolle. Vihollinen ryösti Helsingin ja Sipoon kyliä vieden mukanaan viljaa, tavaraa, karjaa ja 240 ihmistä. Hyökkäys oli osa Ruotsin ja Venäjän välistä 25-vuotista sotaa. Artikkeli osoittaa, ettei hyökkäys ollut vain satunnainen ryöstöretki jäätyneen meren yli, vaan osa laajempaa aikaudelle tyypillistä strategista ajattelua, jossa keskeisenä tavoitteena oli vihollisen sotatoimien tukialueen ja sen asukkaiden veronmaksukyvyn heikentäminen. Taustalla oli Ruotsin Viron ja Liivinmaan sotatoimien huolto Uudenmaan rannikolta ja Helsingistä käsin. Tärkeässä osassa oli Narvan saarto (1561–1581) ja Helsingin rooli sen tukikohtana. Kaapparilaivasto on aiemmassa tutkimuksessa jäänyt olemattoman vähälle huomiolle. Ruotsilla oli näihin aikoihin yksi maailman suurimmista laivastosta, josta suuri osa oli 1570-luvulla Helsingissä. Laivasto sai muonituksensa Helsingin ja Sipoon maaseudulta talonpoikien päivätöinä tekeminä kuljetuksina. Uudellamaalla oli myös merkittävää telakkatoimintaa. Rannikon laivureilla oli tärkeä rooli sotamiesten, hevosten, muonan ja aseiden kuljetuksessa Viroon. Tämä kaikki teki Uudenmaan rannikosta viholliskohteen, jonne tataarien ryöstöretki kohdistui. Vihollisen silmissä Helsinki oli kaapparikaupunki, joka oli sitä ympäröivän maaseudun huollon ja työvoiman varassa. Asiasanat: 25-vuotinen sota, Suomenlahti ja Helsinki, laivat ja laivanrakennus, sodan logistiikka ja takamaastot, autioituminen ja sodan tuhot, Narvan saarto
Книги з теми "Kylmä sota"
1
Hietanen, Leena. Viron kylmä sota: Pamfletti. Helsinki: W. Söderström, 2008.
Знайти повний текст джерела
2
Paha sektori: Atomipommi, kylmä sota ja Suomi. Helsinki: W. Söderström, 2010.
Знайти повний текст джерела
3
Vaaran vuodet?: Suomen selviytymisstrategia 1944-1950. Helsinki: Minerva, 2008.
Знайти повний текст джерела
4
Ratakatu 12: Suojelupoliisi 1949-2009. 2009.
Знайти повний текст джерела
5
Suistola, Jouni. Kylma sota paleltaa: Kylman sodan alku Suomen johtavassa sanomalehdistossa (Studia historica septentrionalia). Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, 1994.
Знайти повний текст джерела