Teses / dissertações sobre o tema "Vaikutukset"
Siga este link para ver outros tipos de publicações sobre o tema: Vaikutukset.
Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos
Veja os 50 melhores trabalhos (teses / dissertações) para estudos sobre o assunto "Vaikutukset".
Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.
Veja as teses / dissertações das mais diversas áreas científicas e compile uma bibliografia correta.
1
Harjula, A. (Aleksi). "Kaivostoiminnan aluetaloudelliset vaikutukset". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602161221.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia kaivostoiminnan aluetaloudellisia vaikutuksia Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa. Tuotanto- ja työllisyysvaikutukset selvitettiin alueellisten panos-tuotostaulujen ja panos-tuotosmallin tuotantomallin avulla. Viimeisimmät Tilastokeskuksen alueelliset panos-tuotostaulut kuvaavat maakuntien tuotantorakenteita vuonna 2002, minkä vuoksi Kainuun maakunnan panos-tuotostaulu päivitettiin RAS-menetelmällä vuoteen 2010. Pohjois-Pohjanmaan päivitetty maakuntataulu saatiin Samuli Kuhan (2014) ja vastaavasti Lapin panos-tuotostaulu Santtu Karhisen (2013) pro gradu -tutkielmista.
Kaivostoimintaan vaikuttavien tekijöiden sekä alueellisen tarkastelun avulla pyrittiin selventämään kaivostoiminnan aiheuttamia vaikutuksia alueittain toimialatasolla. Toimialarakenteiden eroavaisuuksia selvitettiin panos-tuotosmallilla suoritetun HEM-analyysin avulla. Olennaisimpia havaintoja olivat muun muassa Pohjois-Pohjanmaan merkittävät tuotanto- ja työllisyysvaikutukset suhteessa muihin tarkasteltaviin maakuntiin. Lisäksi kuljetus, varastointi ja tietoliikenne -toimiala nousi esiin suurena työllistäjänä näissä maakunnissa.
Tuotanto- ja työllisyysvaikutusten selvittämiseksi simuloitiin tilanne, jossa mineraalien kaivu -toimiala ei toimi tarkasteltavilla alueilla. Kainuun maakuntaan kohdistuva kokonaistyöllisyysvaikutus oli 1 053,5 henkilötyövuotta, josta välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset olivat vastaavasti 513,9 ja 539,7 henkilötyövuotta. Näistä laskettuna kerrannaisvaikutukseksi muodostui 2,05. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuva vastaava kokonaistyöllisyysvaikutus oli 1 688,6, josta välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten osuus oli 712,2 ja 976,4 henkilötyövuotta. Näistä laskettuna kerrannaisvaikutukseksi tuli 2,37. Lapin maakuntaan kohdistuva kokonaistyöllisyysvaikutus oli puolestaan 955,4 henkilötyövuotta. Välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten osuus oli 422 ja 533,4 henkilötyövuotta. Näistä laskettuna kerrannaisvaikutukseksi saatiin 2,26.
Kaivoksilla on merkittävä alueellinen vaikutus sekä talouteen että ympäristöön. Suomen luotettava lainsäädäntö, kattava infrastruktuuri sekä kaivostoiminnan osaaminen tarjoavat edellytykset kaivostoiminnalle. Kaivosteollisuuden aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisen tarkoituksena on tuottaa tietoa kaivosten tuomista vaikutuksista tietyn alueen väestöön sekä aluetalouteen. Panos-tuotosmallilla pystytään kuvaamaan kattavasti alueen toimialarakenteita ja niiden kytköksiä. Alueellisen tarkastelun tulokset voivat toimia työkaluna esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa sekä koulutuspoliittisissa kysymyksissä.
2
Jokinen, T. (Timo). "Mobiilimainosten koetut vaikutukset". Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201305201311.
Texto completo da fonteResumo:
Mobilimainonta on vielä tälläkin hetkellä suhteellisen vähän tutkittu aihealue tiedemaailmassa. Mobiililaitteiden hurja suosio ei ole vielä aiheuttanut täydellistä läpimurtoa mobiilimainnonnassa. Ei olla onnistuttu löytämään sellaista ratkaisua, joka tyydyttäisi niin mainostajia, kuin niiden vastaanottajiakin. Tästä syystä tämä tutkimus on aiheellinen.
Tutkimusta varten tehtiin kirjallisuuskatsaus käytettävyydestä ja sen arvioinnista, mainonnan eri muodoista, kuten mobiilimainoksista sekä mobiilikäyttöliittymien suunnittelusta. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen suoritettiin käytettävyystestaus. Lopuksi teoriataustan sekä käytettävyystestauksesta kerätyn datan avulla suoritettiin analyysi.
Käytettävyystestauksessa testattiin neljää eri mainosta, joista kaksi saapui puhelimeen lähetetyn tekstiviestin jälkeen ja kaksi vastaamatta jätetyn puhelun jälkeen. Näistä mainoksista osa oli kontekstisidonnaisia ja osa käyttökontekstista riippumattomia. Käytettävyystestaus suoritettiin kesällä 2010. Käytettävyystestauksen myötä havaittiin, että ihmiset suhtautuvat mobiilimainoksiin hyvin eri tavoilla. Jotkut vastaanottaisivat mielellään mainoksia puhelimeensa, kun taas joillekin ne tuntuivat melko epämiellyttäviltä.
Tärkeimpinä tuloksina tutkimuksesta voidaan pitää sitä, että sen myötä havaittiin olevan tilausta tietynlaisille mobiilimainoksille, sekä se, että mainosten kontekstisidonnaisuudella oli suuri vaikutus mainoksen koettuun miellyttävyyteen, sekä tehoon. Lisäksi havaittiin, että mobiilimainoksilla voi olla myös hyvin negatiivinen vaikutus vastaanottajissa.
3
Koivisto, M. (Markku). "Koululiikunnan vaikutukset koulumenestykseen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605251934.
Texto completo da fonteResumo:
Huoli suomalaisten ja muidenkin länsimaisten lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ja fyysisesti passiivisesta elämäntavasta, ja seurauksena syntyvistä mahdollisista terveysongelmista nostaa aika ajoin päätään. Samaan aikaan suomalaisten lasten sijoitukset vuoden 2013 PISA-tutkimuksessa olivat pudonneet reilusti aiemmista sijoituksista. Koululiikunta nähdään yhtenä tekijänä lasten ja nuorten liikunnan lisäämisessä. Tämän työn tarkoituksena on käsitellä lisäksi sitä, miten koululiikunta voi vaikuttaa myös koulumenestykseen. Työ on kirjallisuuskatsaus.
Tutkimusten mukaan koululiikunnalla on neutraali, tai lievästi positiivinen yhteys koulumenestykseen. Tärkein havainto on se, että koululiikunnan seurauksena oppiminen tehostuu. Tällä tarkoitetaan sitä, että vaikka lisätylle koululiikunnalle otetaan aikaa muista oppiaineista, muiden aineiden koulumenestys ei huonone.
Yleisen fyysisen aktiivisuuden ja hyvän kunnon vaikutuksiin verrattuna koululiikunnan vaikutukset koulumenestykseen ovat kuitenkin vaatimattomia. Syyksi epäillään sitä, että koulun liikuntatunneilla liikuntaan käytetty aika, sekä liikunnan intensiteetti jäävät liian vähäiseksi saadakseen aikaan positiivisia vaikutuksia koulumenestykseen.
Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat selkeästi, että koululiikuntaa voidaan koulussa lisätä merkittävästi ilman pelkoa muiden oppiaineiden kärsimisestä. Runsaampi koululiikunta voidaan nähdä merkittävänä tekijänä lasten ja nuorten liikuntamäärien lisäämisessä, sekä yhtenä tekijänä parempaa koulumenestystä tavoiteltaessa.
4
Heikkinen, M. (Mirka). "Kaupunkialueiden vaikutukset virtavesiin". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201801161091.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa on selvitetty kaupunkialueiden vaikutuksia virtavesistöihin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan millaisia kunnostustoimenpiteitä joissa on suoritettu ja millaisia vaikutuksia toimenpiteillä on ollut.
5
Rautakoski, J. (Jarmo), e H. (Hilma) Tuovinen. "Seikkailukasvatuksen vaikutukset luokan ryhmäilmiöihin". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201605031605.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmamme tarkastelee systemaattisen kirjallisuuskatsauksen muodossa kotimaista ja kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta seikkailukasvatuksesta ja ryhmäilmiöistä. Tavoitteenamme on selvittää, millaisia vaikutuksia seikkailukasvatuksella on luokan ryhmäilmiöihin. Käsittelemme tutkimuksen aikana seikkailukasvatuksen käsitteellisiä ja historiallisia taustoja sekä siihen liitettyjä oppimiskäsityksiä. Lisäksi selvennämme seikkailukasvatuksen ja elämyspedagogiikan välistä käsitteellistä yhteneväisyyttä. Perehdymme myös ryhmäilmiöiden moniulotteiseen ja jatkuvasti muuttuvaan luonteeseen.
Seikkailukasvatusta voidaan pitää vaihtoehtoisena toiminnallisena opetusmenetelmänä, jossa korostuu osallistujien aidot elämykset ja kokemukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) ja seikkailukasvatuksen oppimiskäsitykset yhdistyvät toisiinsa. Seikkailukasvatusta voidaankin hyödyntää perustellusti koulun opetuksessa. Opettajan täytyy kuitenkin huomioida toimintaa järjestäessään turvallisuusnäkökulmat, jotta oppilaat kokisivat elämykset mielekkäiksi. Kasvatuksellisesta näkökulmasta matalankynnyksen seikkailukasvatustoiminta soveltuu parhaiten koulun tavoitteisiin.
Tutkimuksen edetessä vertasimme ja arvioimme jatkuvasti tutkimuskirjallisuutta kriittisesti ja pyrimme liittämään tutkimuksen tulokset suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulujärjestelmään. Havaitsimme tutkimuksen aikana, että luokka on ryhmänä jatkuvasti muutoksen kohteena. Siihen vaikuttavat samanaikaisesti fyysinen ympäristö, sosiaalinen ympäristö, yksilöiden ominaisuudet, ryhmäsuhteet ja ryhmäprosessit. Seikkailukasvatuksella voidaan kehittää luokan ryhmädynamiikkaa ja ryhmän kiinteyttä. Lisäksi pienryhmä soveltuu erityisen hyvin seikkailukasvatuksen välineeksi, koska pienryhmässä jäsenet pystyvät vaikuttamaan ryhmän toimintaan tehokkaammin. Pienryhmätoiminta tukee myös yksilön sosiaalisten taitojen kehittymistä.
6
Vaara, J. (Jenny). "Korkeakoulupolitiikan vaikutukset yliopistohakijoiden näkökulmasta". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602181227.
Texto completo da fonteResumo:
Suomalaista korkeakoulujärjestelmää on kasvatettu voimakkaasti sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Tässä tutkielmassa käsitellään suomalaisen yliopistojärjestelmän kehitystä 1960-luvulta ja sen vaikutuksia opiskelijoiden hakeutumiskäyttäytymiseen. Työ on kirjallisuuskatsaus.
Suomessa yliopistoja on rakennettu kattavasti ympäri maan. Yliopistolaitosta laajentamalla on haluttu taata kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet saavuttaa korkea-asteen koulutusta riippumatta heidän taustoista tai asuinpaikastaan. Suomessa on vuosikymmenten ajan ollut korkea koulutususko, vaikka nykyisin noin kolmasosa yliopistohakijoista saa paikan.
Suomalainen yliopistojärjestelmä näyttäytyy suhteellisen tasa-arvoisena. Nykyisin yliopistoihin päästään yhä laajemmalta pohjalta, vaikkei korkeakoulu uudistuksilla ole pystytty poistamaan hakijoiden taustojen vaikutuksia. Poliittinen vaikuttaminen ei ole onnistunut toimissaan haluamallaan tavalla, kun yliopiston porteille on kasaantunut hakijoiden suma. Koulutukseen pääsemisessä on yhteiskunnan sisäisiin rakenteisiin liittyviä esteitä, joita ei ole pystytty poistamaan.
7
Raitala, A. (Arttu). "Uusiutuvan energiatuotannon alueelliset vaikutukset". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201611233100.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän työn tavoitteena oli tutkia ja vertailla erilaisia uusiutuvia energiantuotantomuotoja työllistävyys ja maakäytön näkökulmasta. Alue oli rajoitettu Ouluun ja sen ympäröivään lähialueeseen. Tutkittavina kohteina olivat Oulun Energian voimalaitokset, jotka kattavat suurimman osan oululaisten sähkön ja kaukolämmön tarpeen. Työllisyysvaikutuksia laskettaessa oli otettu huomioon välittömien työpaikkojen lisäksi myös välilliset työvaikutukset, joilla oli suuri merkitys tutkittaessa työllisyysvaikutuksia kokonaisuudessaan. Maakäyttöä laskettaessa oli otettu huomioon ainoastaan vertailtavien energialähteiden mahdollinen energia saanto muodossa MJ/m²/vuosi.
Tutkimusmenetelminä oli käytetty kirjallisuusselvityksiä, haastatteluja, sekä laskentamenetelmiä. Haastattelumetodina oli avoin haastattelu ja haastateltavina oli Oulun Energialla työskenteleviä vastuuhenkilöitä. Työllisyysvaikutuksia laskettaessa oli käytetty joissain tapauksissa teoreettisia kaavoja, joilla oli saatu suuntaa antavia tuloksia, jos ei ole ollut tiedossa täsmällisiä lukuja.
Tulokset oli koottu työn lopussa tiiviisti yhteen taulukkoon, josta voi verrata eri energialähteiden työllisyysvaikutuksia, energian saantoa neliömetriä kohtaan sekä voimaloiden tehoa. Tulokset helpottavat ymmärtämään uusiutuvien energiamuotojen etuja ja haittoja.
8
Lopina, M. (Mari). "Synnytysvalmennuksen vaikutukset ensisynnyttäjien synnytyspelkoon". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712213401.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkielman tarkoitus oli kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata synnytysvalmennuksen vaikutuksia ensisynnyttäjien synnytyspelkoon. Tavoitteena oli tuottaa tietoa synnytyspelkoasiakkaiden synnytysvalmennuksen kehittämiseen.
Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuushaku tehtiin lokakuussa 2017 kolmesta eri tietokannasta. Yhteensä 5 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia hyväksyttiin sisäänottokriteerien jälkeen tutkielmaan, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Kaksi artikkelia oli tehty Suomessa ja kolme Turkissa, vuosina 2012–2017. Melko tuoreet tutkimukset kertovat aiheen ajankohtaisuudesta.
Keskeisimmiksi tuloksiksi nousi esille synnytyspelkojen hoitamisen vaikutukset synnytyspelkojen vähentymiseen ja jopa ennaltaehkäisemiseen. Synnytyspelon hoito raskausaikana auttoi raskaana olevia kokemaan parempaa minäpystyvyyttä, joka edesauttoi selviytymään synnytyksestä paremmin. Nämä vaikutukset näkyivät myös synnytyksen jälkeisenä parempana vointina, vähemmän PTSD oireita sekä parempana fyysisenä vointina. Hyvän alatiesynnytyskokemuksen jälkeen oli todennäköisempää uskaltaa synnyttää myös uudelleen alakautta.
Tutkielman tulosten mukaan ensisynnyttäjät hyötyivät synnytyspelkoihin erikoistuvasta synnytysvalmennuksesta. Hyvä valmentautuminen auttoi jokapäiväisessä elämässä, vähentämällä stressiä ja valmistautumaan myönteiseen synnytyskokemukseen. Synnytyspelon asianmukaisella hoidolla pystyttiin vähentämään myös keisarinleikkausten määrää ja alatiesynnytyksiin oltiin interventioryhmissä tyytyväisempiä kuin tavallista synnytysvalmennusta tai ei valmennusta ollenkaan saavat kontrolliryhmissä.
9
Tuomi, N. (Nita). "Ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisiin valaisiin". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812153277.
Texto completo da fonteResumo:
Arktiset alueet ovat maapallolla suurimman uhan alla ilmastonmuutoksen takia, sillä niillä lämpötila nousee suhteessa eniten muuhun maapalloon verrattuna. Koko pohjoinen diversiteetti on vaarassa. Ilmastonmuutoksen lämmittäessä meriä arktisten valaiden elinympäristöt kutistuvat ja elinmahdollisuudet heikkenevät. Ilmastonmuutos lisää myös ihmistoimia arktisilla alueilla ja konflikteja ihmisten ja valaiden välillä.
10
Mäkelä, J. (Johanna). "Tilintarkastuskertomuksen huomautusten vaikutukset yrityksen lainansaantiin". Master's thesis, University of Oulu, 2012. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201211141051.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tutkielmassa tarkastellaan tilintarkastusraporttien huomautuksien vaikutusta suomalaisten pk-yritysten lainansaantiin. Tutkielma keskittyy kolmeen yleisimpään tilintarkastajan Suomessa antamaan huomautukseen, joita ovat huomautus oman pääoman määrästä, osakeyhtiölain vastaiset saamiset ja huomautus tilinpäätöksestä tai sen eristä. Tutkielman tarkoituksena on antaa lisää tietoa tilintarkastusraporttien vaikutuksesta yritysten taloudelliseen tilanteeseen.
Aikaisemmat tutkimukset aiheesta ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia siitä, miten tilintarkastajan raportointi ja huomautukset vaikuttavat yritysten lainansaantiin. Useimmat aiheesta tehdyt tutkimukset ovat empiirisiä ja kyseisessä tutkimuksessa on paljolti tästä syystä keskitytty arkistotutkimukseen eli aineisto on kerätty tietokannasta. Tietokantana on käytetty Voitto+ -yritystietokantaa. Aineistona on noin 5 000 suomalaista pk-yritystä. Aineistoa on rajattu yritysten henkilöstömäärän, taseen loppusumman ja liikevaihdon perusteella. Tutkimuksessa aineiston analysointiin käytetään lineaarista regressiomallia. Selitettävinä tekijöinä ovat ostovelat jaettuna taseen loppusummalla, korko- ja rahoituskulut jaettuna taseen loppusummalla ja quick ratio -tunnusluku. Kyseisillä selitettävillä tekijöillä pyritään kuvaamaan yrityksen lainansaantia ja siinä tapahtuvia mahdollisia muutoksia. Selittävinä tekijöinä ovat tilintarkastuskertomuksen muoto eli vakiomuotoinen kertomus tai kolme aiemmin mainittua huomautusta. Lisäksi mallissa on mukana kontrollimuuttujia, jotka kuvaavat yrityksen kokoa, kasvua, kannattavuutta ja velkaantuneisuutta.
Tutkielman tuloksena on, ettei aineiston perusteella voida tehdä juurikaan päätelmiä tilintarkastajan antamien huomautusten vaikutuksesta yritysten lainansaantiin. Ongelmana on huomautusten vähäinen määrä, joka on tutkimuksen aineistosta vain noin 1,8 %. Aineiston kokoa kasvatettaessa huomautusten suhteellinen osuus ei juuri muuttunut. Voidaan siis todeta, että tämän tutkimuksen perusteella Suomessa annetaan melko vähän tilintarkastushuomautuksia ja näin ollen niiden vaikutusten analysointi voi olla vaikeaa muutoin kuin empiirisesti.
11
Lahti, J. (Joona). "Finanssikriisin vaikutukset tuloksenjärjestelyyn listautumisantien yhteydessä". Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505211574.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, vaikuttiko vuonna 2007 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut taantuma yritysten tekemän tuloksenjärjestelyn voimakkuuteen. Tuloksenjärjestely määritellään yrityksen tekemiksi harkinnanvaraisiksi päätöksiksi koskien yrityksen muodostamaa tulosta. Tutkimusaineistona käytän 543 yrityksen tietoja vuosilta 2006–2010. Havainnot ovat listautumisvuodelta tai sitä edeltäviltä vuosilta. Tuloksissa vertaillaan ennen ja jälkeen vuoden 2008 listautuneiden yritysten ennen emissiota tapahtuneen tuloksenjärjestelyn voimakkuutta.
Tutkimusmallina käytän alkuaan Jonesin (1991) kehittämää ja sittemmin Dechowin ja Sloanin (1995) parantelemaa jaksotusmallia, jota kutsutaan yleisesti muunnelluksi Jonesin malliksi. Mallin antamaa virhetermiä pidetään harkinnanvaraisten jaksotusten määränä, jaksotusten ollessa selitettävänä muuttujana. Käytän mallia sekä koko aineiston osalta, että toimialakohtaisesti. Mallin saaman kritiikin vuoksi tarkastelen myös pelkkiä kokonaisjaksotuksien muutoksia.
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että tuloksenjärjestely on ollut voimakkaampaa ennen finanssikriisin aiheuttaman taantuman alkamista. Koko aineiston osalta tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä. Toimialakohtaisesti tulokset kuitenkin ovat hieman ristiriitaisia, eikä riittävää tilastollista evidenssiä saada. Kokonaisjaksotuksien tarkastelussa huomataan kokonaisjaksotuksien olleen keskimäärin suuremmat ennen taantuman alkamista, mutta tällekään ei saada riittävää tilastollista merkitsevyyttä.
12
Karppinen, R. (Riku). "Basel III -sääntelymuutosten vaikutukset pankkisektorilla". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705252118.
Texto completo da fonte
13
Kolehmainen, K. (Kaarle). "Rahapelimonopolin vaikutukset kansantalouteen:tarkastelussa Veikkaus Oy". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705252128.
Texto completo da fonte
14
Pottala, J. (Juha). "eArkiston käyttöönoton vaikutukset käyttäjän näkökulmasta". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604091444.
Texto completo da fonteResumo:
eArkisto tulee Suomessa käyttöön kaikissa julkisen terveydenhuollon organisaatioissa vuoden 2015 aikana. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä vaikutuksia Suomen kansallisella eArkiston käyttöönotolla on yksittäisille potilastietojärjestelmien käyttäjille. Kansallisten arkistojen käyttöönotot ovat olleet haastavia esimerkiksi Englannissa ja tutkimuksessa haluttiin selvittää onko vastaavia haasteita myös Suomessa.
Tutkimukseen osallistui yksi julkisen terveydenhuollon organisaatio, jossa eArkisto oli ollut tutkimuksen tekoon mennessä käytössä yli vuoden ajan. Tutkimus tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena ja analysoitava materiaali kerättiin tutkimuksen yhteydessä tehdyistä haastatteluista, sekä tukipyynnöistä koostuvasta dokumentaatiosta. Haastattelut tehtiin asiakkaan tiloissa yhden päivän aikana ja haastateltavia oli neljä. Haastattelut ja kerätty dokumentaatio analysoitiin ja tulokset sijoitettiin tutkimusta varten sovellettuun tietojärjestelmän onnistumisen malliin.
Haastatteluiden perusteella järjestelmän käyttö oli todella vähäistä, eikä yksikään haastateltava sanonut käyttäneensä järjestelmää osana joka päiväistä työtään. Osa haastateltavista ei tiennyt miten eArkistoa olisi voinut hyödyntää hoitotyössä. He sanoivat, ettei arkistosta vielä löydy potilaista tarvittavaa tietoa, koska järjestelmä on ollut muissa organisaatioissa käytössä vain vähän aikaa.
Tutkimuksessa nousi esiin ongelmakohtia niin tiedon laatua, kuin järjestelmän laatua koskien. Osa eArkistoon arkistoituneesta tiedosta ei ollut luotettavaa virheellisistä kirjauksista johtuen. Arkistoituneessa tiedossa ilmeni virheitä myös potilastietojärjestelmässä olleista virheistä johtuen. Osa käyttäjistä koki eArkiston vaatiman rakenteisen kirjaamisen vaikeaksi ja hitaaksi. Tietojen hakemisesta eArkistosta sanottiin myös, että se on hidasta ja siellä oleva tieto on sirpaleisesti esitetty. Käyttäjät toivoivat, että potilaista löytyisi koostetieto tärkeimmistä potilaan hoitoon liittyvistä tiedoista.
Käyttäjät kertoivat, etteivät tutkimushetkellä saaneet hyötyä eArkistosta, mutta näkivät että siitä voi tulevaisuudessa olla hyötyä. He olettivat, että potilaiden liikkuminen eri terveydenhuollon organisaatioiden välillä lisääntyy, jolloin eArkistosta on heille hyötyä. Myös eArkiston käytön laajenemisen kaikkiin terveydenhuollon organisaatioihin odotettiin lisäävän eArkistosta saatavia hyötyjä, koska potilaista on silloin saatavilla enemmän tietoa arkiston kautta.
15
Kiilunen, P. (Petteri). "Ilmastonmuutoksen vaikutukset päiväpetolintujen levinneisyyteen Suomessa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705191970.
Texto completo da fonteResumo:
Ilmastonmuutos vaikuttaa boreaalisen vyöhykkeen ekosysteemeihin ja lajistoon esimerkiksi muuttamalla sateisuutta ja lämpötiloja (Virkkala ym. 2008). Oletuksena on, lämpenevä ilmasto mahdollistaa eteläisten petolintulajien siirtymisen kohti pohjoisia leveyksiä (Root ym. 2002; Walther ym. 2002; Böhning-Gaese & Lemoine 2004; Hickling ym. 2006), mikä puolestaan voi johtaa pohjoisen Suomen ympäristöoloihin sopeutuneiden lajien syrjäytymiseen niiden alkuperäisiltä pesimäalueiltaan (Parmesan 2006). Ilmastonmuutos luultavasti myös muuttaa päiväpetolintujen pesinnän ja muuton vuodenaikaista ajoittumista sekä boreaalisten alueiden peto-saalisinteraktioita (Tylianakis ym. 2008) johtuen lajien erilaisista sopeutumisnopeuksista ilmasto-olojen muutoksiin (Parmesan 2006). Petolintujen levinneisyydessä ei ole havaittu vielä suuria muutoksia (Brommer & Møller 2010), mutta jotkin yksittäiset lajit ovat jo levittäytyneet pohjoisemmaksi viime vuosikymmenten aikana (Valkama ym. 2011). Ilmastonmuutos ei todennäköisesti vaikuta suoraan Suomen päiväpetolintujen levinneisyyteen lämpötilan ja sateisuuden lisääntymisen kautta — suurimmat ilmastonmuutoksen vaikutukset levinneisyyden muutoksiin syntyvät luultavasti monimukaisten vuorovaikutusten kautta ilmastonmuutoksen vaikuttaessa niiden ympäristöön, kasvillisuuteen ja saaliseläimiin (Walther ym. 2002; Root ym. 2003; Brommer & Møller 2010: 270).
16
Salo, A. K. (Anna-Karoliina). "Maitohammastraumojen vaikutukset pysyviin kehittyviin hampaisiin". University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712193331.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä kirjallisuuskatsaus, jonka perusteella tutkittiin maitohammastraumojen ja niiden kehittyviin pysyviin hampaisiin aiheuttamien vaikutuksien epidemiologiaa ja etiologiaa sekä radiologista kuvantamista. Kirjallisuuskatsauksen perustana on Ovid-Medlinessa tehdyn tietokantahaun tuloksena saadut artikkelit sekä radiologian ja traumatologian oppikirjat. Artikkeleista valittiin otsikoiden ja abstraktien perusteella kirjallisuuskatsaukseen sopivat tutkimukset, jotka luokiteltiin seuraaviin osiin: maitohammastraumojen etiologia ja epidemiologia, maitohammastraumojen pysyvät vaikutukset kehittyviin hampaisiin sekä pysyviin kehittyviin hampaisiin kohdistuvien vaikutusten kuvantaminen. Hakutulosten joukosta suljettiin pois case-report -artikkelit sekä in vitro -tutkimukset.
Maitohammastraumat koskettavat monia lapsia ja hammashoidon henkilökuntaa. Usein hoidossa keskitytään syntyneen maitohammastrauman hoitoon ja seurantaan. Maitohammastrauman seurauksena voi kuitenkin akuutin hoidontarpeen lisäksi syntyä pitkäaikaisia vaikutuksia pysyviin kehittyviin hampaisiin, joiden aihe sijaitsee lähellä trauman kohteeksi joutunutta maitohammasta. Hammaslääkärien tietoisuutta maitohammastraumojen myöhäisvaikutuksista tulisi lisätä erityisesti myöhäisvaikutusten esiintyvyyden pienentämiseksi. Lisäksi hammaslääkäreiden tulisi olla tietoisia radiologisen tutkimisen mahdollisuuksista helpottaa diagnoosin tekoa.
17
Vikström, A. (Antti). "Ruokasiedätyshoito ja sen immunologiset vaikutukset". University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712193335.
Texto completo da fonteResumo:
Ruoka-aineallergiat ovat merkittävä terveysongelma erityisesti läntisissä maissa. Oirekuva vaihtelee lievistä iho- ja ruoansulatuskanavan oireista vakaviin hengitysteiden ja verenkiertojärjestelmän yleisoireisiin. Tällä hetkellä ruoka-aineallergioihin ei ole hoitoa, vaan potilasta kehotetaan välttämään oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta ja ohjeistetaan vahinkoaltistusten varalle. Ruoka-allergiat heikentävät merkittävästi lasten ja heidän vanhempiensa elämänlaatua, joten uusien parempien hoitomuotojen kehittäminen ja allergian syntymekanismien selvittäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Ruokasiedätyshoito on uusi lupaava ruoka-allergioiden hoitomuoto. Tällä hetkellä tutkimuksen alla on kolme eri tavalla toteutettavaa hoitomuotoa, sekä näiden yhdistelmät. Parhaita tuloksia on saatu suun kautta tapahtuvalla siedätyshoidolla. Toinen paljon tutkittu hoitomuoto on kielenalussiedätys. Kolmantena tutkimuksen alaisena vaihtoehtona on tällä hetkellä epikutaaninen siedätys. Vielä ei pystytä määrittämään riittävän luotettavasti, ketkä potilaista oletettavasti hyötyisivät eniten ruokasiedätyshoidosta ja saavat kehitetyksi oraalisen toleranssin. Haittavaikutuksia ilmenee suurella osalla siedätyshoitoa saavista, mutta vakavat sivuvaikutukset ovat harvinaisia. Tällä hetkellä ei kuitenkaan tiedetä riittävällä varmuudella sitä, että minkälaisen oireilmiasun omaaville potilaille ilmaantuvat merkittävimmät haittavaikutukset.
Ruokasiedätyshoitojen vaikutusmekanismit tunnetaan vielä puutteellisesti. Useita erilaisia immuniteetin muutoksia on kuitenkin kuvattu eri tutkimuksissa. Pääsääntöisesti näyttää siltä, että allergeenispesifisen IgE:n taso laskee hoidon aikana ja vastaavasti IgG4-taso nousee. Hoidon myötä säätelijä T-solujen suhteellisen osuuden on raportoitu lisääntyvän, anti-inflammatoristen sytokiinien pitoisuuksien kasvavan ja tulehdusta edistävien välittäjäaineiden määrän vähenevän. Lisäksi on havaittu, että basofiilien määrä ja aktiivisuustaso laskevat hoidon aikana.
18
Ritola, V. (Ville). "Vähittäiskaupan digitaalisen muutoksen vaikutukset kuluttajakäyttäytymiseen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101746.
Texto completo da fonteResumo:
Tämä tutkimus käsittelee vähittäiskaupan, tarkemmin fyysisen kivijalkakaupan digitaalista muutosta sekä sen vaikutuksia kuluttajakäyttäytymiseen. Alati digitalisoituvassa maailmassa perinteisetkään toimialat eivät välty uusien teknologioiden integroitumiselta. Siksi onkin kiinnostavaa tutkia, kuinka tämä muutos vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen, joka on kaupan toiminnassa erittäin oleellinen osa-alue. Digitaalisessa muutoksessa keskeisiä ja jatkuvasti yleistyviä teknologioita kuluttajien näkökulmasta ovat mobiilimaksaminen sekä kaupan sisällä tapahtuva tilapaikannus, jotka mahdollistuvat älypuhelimen voimakkaasta yleistymisestä osaksi kuluttajien arkea. Teknologioilla on mahdollista muuttaa kaupankäyntiä merkittävästi, mutta vaikutukset eivät ole itsestään selviä. Teknologioiden integroinnin ja käytön vaikutuksia sekä kuluttajien asenteita niitä kohtaan tarkastellaan sekä yksitellen että yhdessä, koko ostokokemuksen kattavana kokonaisuutena. Muutokselle voidaan havaita niin käyttäytymistä motivoivia kuin muutosvastarintaa aiheuttavia tekijöitä, sekä joitakin suoria vaikutuksia.
19
Antinniemi, S. (Sini). "Draamakasvatuksen vaikutukset varhaiskasvatusikäisen itsetunnon kehittymiseen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312145.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia yhteisiä asioita draamakasvatuksella ja itsetunnolla on. Lisäksi myös se, että mihin lapsen itsetuntoa tukeva kasvattaja voi draamakasvatuksen toimintatavoissa kiinnittää huomiota, jotta hän pystyy tukemaan lapsen itsetunnon syntymistä ja kehittymistä varhaiskasvatuskontekstissa eli tässä tapauksessa päiväkodissa. Aihetta lähestyn kirjallisuuskatsauksen näkökulmasta.
Itsetunnon ja draamakasvatuksen suhteita halusin selvittää, jotta huomattaisiin, kuinka paljon hyviä vaikutuksia oikeanlaisella draamakasvatuksella voidaan saavuttaa. Itsetunto vastaavasti on koko ajan puhuttava asia yhteiskunnassa ja sillä on monia vaikutuksia ihmisen elinkaaren aikana. Tämän vuoksi itsetunnolle olisi hyvä luoda kestävä pohja jo varhaislapsuudessa eikä vasta ongelmien ilmaantuessa.
Tuloksiksi löysin neljä tärkeää tekijää, joita on draamakasvatuksen avulla helppo lapsille opettaa ja heidän taitojaan kehittää. Nämä tekijät ovat draamaleikit, aikuisen merkitys toiminnassa, moraalikäsityksen merkitys ja kokemukset draamatoiminnasta. Kuitenkin suurimmaksi vaikuttavaksi tekijäksi draamakasvatuksen toteutuksessa sekä itsetunnon vahvistajana nousi aikuisen merkitys. Tämä on helposti tulkittavissa, koska aikuisilla on päiväkodissa suuri vaikutusvalta ja lapset ottavat heistä mallia oppiakseen ja kehittyäkseen. Tuloksiin päädyin ottamaan mukaan myös nuorten kokemuksia draamatoiminnan vaikutuksista, tässä Hounin (2010) tutkimuksessa keskeiseksi tekijäksi useat nuoret kertoivat itsetunnon vahvistumisen. Uskon näiden samojen asioiden näkyvän samalla tavoin pienten lasten keskuudessa, mutta heiltä omakohtaisia kokemuksia on lähestulkoon mahdotonta kerätä. Kaikki poimimani tulokset nousevat esille useissa lähteissä ja niiden koonti oli tämän vuoksi yksinkertaista sekä luotettavaa.
20
Koskela, S. (Samuli). "Tuottavuusparadoksi ja teknologian vaikutukset tuottavuuteen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905282198.
Texto completo da fonte
21
Immonen, J. (Joni). "Ulkomaisten suorien investointien vaikutukset talouskasvuun". Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201906052437.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tässä tutkielmassa selvitetään ulkomaisten suorien investointien vaikutuksia talouskasvuun niin kehittyvissä kuin kehittyneissä maissa. Tarkoituksena on selvittää millä eri mekanismeilla ja mitä kanavia pitkin positiivisia tai negatiivisia talouskasvuvaikutuksia voi tapahtua. Lisäksi selvitetään millaisia taloudellisia vaatimuksia ulkomaisista suorista investoinneista lähtöisin olevan talouskasvun saavuttaminen asettaa investointien kohdemaille.
Tärkeimmiksi mekanismeiksi osoittautuivat uuden fyysisen pääoman muodostus, teknologian kehittyminen sekä henkisen pääoman kasvu. Heijastusvaikutukset toimivat tärkeimpänä kanavana ulkomaisten suorien investointien hyötyjen jakautumisessa laajemmin kohdemaahan. Kohdemaan talouden ominaisuuksista tärkeimpiä ovat riittävä vastaanottokyky ja rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyys.
Tutkielmassa hyödynnetään aiempaa kirjallisuutta ja tutkimuksia aiheesta sekä empiirisessä osiossa estimoidaan regressioanalyysin avulla ulkomaisten suorien investointien vaikutuksia talouskasvuun Suomessa 1975–2017 aikavälillä. Tulokset osoittavat ulkomaisten suorien investointien vaikuttavan vaihtelevasti talouskasvuun eri maissa. Tämän tutkielman empiirisen osion tulosten mukaan ulkomaiset suorat investoinnit eivät ole kiihdyttäneet talouskasvua Suomessa. Aiempien tutkimusten perusteella tulokset ovat osittain ristiriitaisia, mutta suurimmassa osassa laajoja maa-aineistoja hyödyntävistä tutkimuksista on havaittu positiivisia talouskasvuvaikutuksia niin kehittyvissä kuin kehittyneissä maissa. Tulokset osoittavat maakohtaisen tutkimuksen tarpeellisuuden todellisten vaikutusten analysoimiseksi.
Tulosten perusteella ei voida tehdä kaikkiin maihin päteviä yleistyksiä ulkomaisten suorien investointien talouskasvuvaikutuksista tai perustella ulkomaisia suoria investointeja tukevia poliittisia päätöksiä.
22
Welling, J. (Janne). "Suursienten sienimyrkyt ja niiden vaikutukset". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201907252708.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Sienilajeja tunnetaan maailmanlaajuisesti noin 100 000 lajia, joista noin 100 on ihmiselle myrkyllisiä. Sienten myrkyt voidaan jakaa karkeasti solumyrkkyihin, hermomyrkkyihin sekä muihin myrkkyihin. Tämä työ tarkastelee näiden erilaisten yhdisteiden vaikutuksia nisäkkäissä sekä niiden mahdollisia merkityksiä sienten kannalta.
23
Muotka, M. (Maria). "Orofasiaaliset halkiot ja niiden vaikutukset hampaistoon". Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201904131490.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tässä tutkielmassa on perehdytty orofasiaalisiin halkioihin, jotka ovat yleisimpiä synnynnäisiä epämuodostumia. Halkioita voidaan luokitella eri tavoin ja niiden sijainnissa ja ilmenemisessä on suurta vaihtelua; lievimmillään halkio voi näkyä pienenä lovena huulessa ja toisaalta se voi ilmetä molemminpuolisena huulesta suulakeen ulottuvana defektinä, jolla on moninaisia toiminnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Eri halkiotyyppien insidenssissä esiintyy vaihtelua liittyen esimerkiksi sukupuoleen, maantieteelliseen alueeseen ja rodullisiin tekijöihin. Halkioiden taustalla vaikuttavat sekä perinnölliset että ympäristöön liittyvät tekijät, joita ovat esimerkiksi sikiön altistuminen tietyille kemiallisille aineille, kuten retinaalihapolle sekä äidin varhaisraskauden aikainen kuume. Perintötekijöihin liittyessään kyse voi olla yksittäisen geenin mutaatiosta, mendeliaalisesta periytyvyydestä tai erilaisiin syndroomiin liittyvistä halkioista. Huuli-suulakihalkioista noin 30 %:a ja suulakihalkioista noin 50 %:a ilmenee osana jotakin syndroomaa.
Halkioihin liittyy usein hampaiston kehityksen ja puhkeamisen poikkeavuutta, jota ilmenee erityisesti yläkulmahampaan ja -lateraali-inkisiivin alueella johtuen alveoliluun halkioiden tyypillisestä sijainnista. Tutkielmassa on selvitetty muun muassa halkioiden vaikutuksia hampaiston ja purennan kehitykseen, halkioiden hoitoa sekä halkioiden psyykkisiä seurauksia. Tutkielmassa on myös käsitelty halkioiden luokittelua sekä hampaiston kehitystä yleisesti.
Halkioiden hoidossa luusiirteet ovat keskeisessä osassa ja tutkielman yhtenä tavoitteena on ollut selvittää luusiirteiden vaikutuksia kulmahampaiden puhkeamiseen. Tutkielman perusteella ei syntynyt täysin yhdenmukaista käsitystä luusiirteiden vaikutuksista kulmahampaiden puhkeamiseen, mutta joka tapauksessa luusiirteiden asettamisen ajankohta näyttää olevan hyvin keskeinen kulmahampaiden spontaanin puhkeamisen kannalta. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jossa aineisto on muodostunut pääasiassa Pubmed -tietokannassa vapaasti luettavissa olevista englanninkielisistä artikkeleista, joiden lisäksi on hyödynnetty kahta suomenkielistä aihetta käsittelevää teosta.
24
Parviainen, L. (Lotta). "Luokkayhteisön positiiviset vaikutukset maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sopeutumiseen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905091683.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmassani keskityn tutkimaan, onko luokkayhteisöllä — niin opettajalla kuin luokkakavereilla — mahdollisuus vaikuttaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sopeutumiseen positiivisesti ja millaisia nämä mahdolliset keinot ovat. Tavoitteenani on, että saisin lisää tietotaitoa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden parissa työskentelyyn, sillä luokanopettajaopintojen antamat tiedot aiheesta ovat olleet hyvin vähäiset. Lisäksi tavoitteenani on, että tutkielmani lukemisen jälkeen niin opettajat kuin muut kasvatusalalla työskentelevät henkilöt näkisivät Suomeen suuntautuvan maahanmuuton erityisesti positiivisena asiana sen sijaan, että se koettaisiin työläänä tai haastavana.
Toteutan tutkielmani kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen avulla pyrin saamaan aiheestani mahdollisimman laajan kokonaiskäsityksen, jotta hyötyisin tutkielmastani mahdollisimman paljon. Sainkin kirjallisuuskatsauksen ansiosta paljon uutta tietoa aiheestani. Uskon, että tutkielmani lukemisesta voisi hyötyä muutkin (tulevat) opettajat, jotka tulevat työskentelemään maahanmuuttajataustaisten oppilaiden parissa.
Tulokset osoittivat, että sekä opettaja että luokkakaverit voivat vaikuttaa myönteisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sopeutumiseen. Keinot ovat hyvin moninaisia ja osittain samankaltaisia riippumatta siitä, kummasta näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Erityisesti maahanmuuttajaoppilaiden kokema turvallisuuden tunne ja luokan yleinen ilmapiiri koettiin merkityksellisiksi tekijöiksi sopeutumisprosessin kannalta.
Aiheeni ei ole niin mustavalkoinen, mitä tutkielmani antaa ymmärtää. Todellisuudessa maahanmuuttajaoppilaat kohtaavat myös kiusaamista, syrjintää ja häirintää, jotka vaikuttavat negatiivisesti heidän sopeutumiseensa. Tutkielmaa onkin syytä tarkastella sillä silmällä, mitä positiivisia keinoja opettaja voisi itse painottaa niin omassa kuin luokkakavereiden toiminnassa. Kandidaatintutkielmaa on myös mahdollista soveltaa pro gradu -tutkielmaan, jolloin tutkimus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia oppilaita haastattelemalla.
25
Varis, M. (Maiju). "Mikrobiomi, sen toiminta ja vaikutukset elimistöön". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705131845.
Texto completo da fonte
26
Kuronen, W. (Wille). "Algoritminen kaupankäynti ja sen vaikutukset markkinatehokkuuteen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705252068.
Texto completo da fonte
27
Valkonen, J. (Jussi). "Työhyvinvointi ja sen vaikutukset tuottavuuteen sairaanhoidossa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201611022960.
Texto completo da fonteResumo:
Hyvinvoiva henkilöstö on jokaiselle organisaatiolle tärkeä resurssi. Yrityksien on kuitenkin myös ajateltava organisaation tuottavuutta, jotta toiminta on kannattavaa. Tuottavuuden kasvattaminen tarkoittaa yleensä pidempiä työpäiviä ja kiirettä henkilöstölle, mikä vaikuttaa negatiivisesti työntekijöiden työhyvinvointiin. Tämän tutkimuksen päätarkoituksena on etsiä vuorotyötä tekevien sairaanhoitajien työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, ja hoitotyön työhyvinvoinnin vaikutuksia tuottavuuteen. Työ on tehty Oulun yliopiston tuotantotalouden koulutusohjelmaan kandidaatintyöksi. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, ja siinä on käytetty lähteinä aiempia aiheeseen liittyviä dokumentteja. Työn alussa käydään läpi työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja sairaanhoidon yleistä teoriaa, jota hyödynnetään työn loppuosassa. Työssä käydään läpi, mitkä asiat vaikuttavat sairaanhoitajien työhyvinvointiin ja lisäksi tuodaan esiin tapoja työhyvinvoinnin kehittämiseen hoitotyössä. Työ tarjoaa laajan näkemyksen sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Tutkimus paljastaa sairaanhoitajien työhyvinvoinnissa olevan paljon ongelmia, joita parantamalla voitaisiin myös hoitotyön tuottavuutta kehittää. Kehittämistä varten työ sisältää muutamia eri malleja ja tapoja, sekä myös tietoa työhyvinvoinnin mittareistaWell-being employees are a crucial resource for any organization. To keep their business profitable, companies also have to consider their profitability. Increasing profitability usually means longer working hours and rush, which will decrease well-being of the employees. The main aim of this study is to find elements which have an effect on nurses’ work welfare, and well-being at work’s effects on productivity. The study is made to the Industrial Engineering and Management as a Bachelor’s study. The practical work is a literature view and it includes previous documents relating to subject as its sources. The first part of the study includes the basic theory of well-being at work, productivity and nursing, and theory is utilized in the later part of the work. Additionally, the work includes factors, that have an effect on the welfare of the nurses. The work also demonstrates methods of developing the well-being at work in the nursing. Work will offer a wide view of the well-being at work of the nurses and several different ways to develop the well-being at work. Study reveals that there are many problems in nurses’ well-being. Developing the problems in nurses’ well-being at work would also increase the productivity of nursing work
28
Savola, T. (Tiina). "Kuntainliitoksen vaikutukset Oulun kaupungin taloudellisiin tunnuslukuihin". Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506111848.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 1.1.2013 toteutuneen Oulun kuntainliitoksen taloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksen pääkysymykset olivat: ”millaisia taloudellisia seurauksia on kuntainliitos aiheuttanut Oulun kaupungille” sekä ” kuinka kriittiset parametrit ovat muuttuneet kuntainliitoksen jälkeen”.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kuntatalouden ja kuntainliitosten teoreettisista perspektiiveistä sekä tarkastelee kunnallisen tilinpäätöksen erityispiirteitä. Empiirisessä osassa on analysoitu liitoskuntien ja uuden Oulun tilinpäätöksiä, toimintakertomuksia sekä muuta taloudellista dataa. Tämä tutkimus on toteutettu pääsääntöisesti kunnan tilinpäätösanalyysinä, niin sanottuna tapaustutkimuksena.
Teoreettisen tutkimuksen perusteella on ilmeistä, että kuntainliitosten avulla ei pystytä saavuttamaan sellaista taloudellista hyötyä kuin yleisesti uskotaan. Usein liitoksen jälkeen siirtymäajan kustannukset ennemmin pyrkivät kasvamaan ja saattavat olla merkittävät. Mitään kansainvälisiä todisteita merkittävistä kustannussäästöistä kuntaliitosten avulla ei tutkimuksessa löydetty.
Tutkimuksen teoreettinen perspektiivi on geneerinen, mutta empiirinen osio Oulun tulosten osalta ei ole, sillä kunnat poikkeavat olennaisesti toisistaan.
29
Majuri, L. (Liisa). "Tilintarkastajan tarjoamien oheispalveluiden vaikutukset lakisääteiseen tilintarkastukseen". Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802071167.
Texto completo da fonteResumo:
Tilintarkastajan tarjoamat oheispalvelut ja niiden vaikutukset lakisääteiseen tilintarkastukseen on ollut yksi laskentatoimen ja tilintarkastuksen tutkituimmista aiheista viime vuosikymmenten aikana. Varsinkin 2000-luvun puolella oheispalveluiden tarjontaa koskeva lainsäädäntö on kiristynyt ja tilintarkastajan mahdollisuuksia tarjota erilaisia oheispalveluita tilintarkastusasiakkailleen on rajoitettu voimakkaasti. Keskeisenä huolenaiheena on ollut tilintarkastajan riippumattomuuden vaarantuminen ja tilintarkastuksen laadun heikkeneminen lakisääteisen tilintarkastus- ja oheispalveluiden yhteistarjonnan myötä.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia tilintarkastajan näkökulmasta tilintarkastajan tarjoamien oheispalveluiden vaikutuksia lakisääteiseen tilintarkastukseen suomalaisissa pk-yrityksissä, joita eivät koske tilintarkastuslain (1141/2015) sisältämät EU-asetuksen (537/2014) säännökset koskien PIE-yhteisöjen oheispalveluiden tarjonnan rajoittamista. Tutkielman keskeisimpänä tavoitteena on ottaa selvää, millä tavoin erityyppiset oheispalvelut vaikuttavat lakisääteiseen tilintarkastukseen, tilintarkastajan riippumattomuuteen ja tilintarkastuksen laatuun. Tutkimuksessa pyritään selvittämään erilaisten oheispalveluiden tarjontaa ja käyttöä, eri oheispalveluita hankkivien asiakkaiden tyypillisimpiä ominaisuuksia sekä tilintarkastajien näkemyksiä oheispalveluiden vaikutuksista lakisääteiseen tilintarkastukseen. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena käyttäen tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimusaineisto koostuu neljästä Big 4 -tilintarkastusyhteisöjen asiantuntijoiden haastattelusta.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, ettei tilintarkastusasiakkaille pääsääntöisesti tarjottu kirjanpitoon ja tilinpäätökseen liittyviä palveluita. Merkittävimmät pk-yrityksille tarjotut oheispalvelut liittyivät erilaisiin verotus- ja yritysjärjestelypalveluihin. Oheispalveluita hankkivien asiakkaiden osalta tulokset osoittivat, ettei erityyppisiä oheispalveluita hankkivien asiakkaiden välillä ollut havaittavissa merkittäviä eroja, eli asiakkaat eivät muodostaneet selkeitä asiakasryhmiä. Tyypillisiä oheispalveluita hankkivien asiakkaiden ominaispiirteitä olivat kasvuhakuisuus, asiakkaan koko, kansainvälisyys sekä toiminnan muutostilanteet. Oheispalveluiden vaikutusten osalta oheispalveluiden tarjonnalla ei havaittu olevan tilintarkastajan riippumattomuutta heikentäviä seurauksia. Sen sijaan yhteisöjen näkemykset liittyen oheispalveluiden vaikutuksiin, tilintarkastuksen tehokkuuteen ja tilintarkastuksen laatuun poikkesivat osin toisistaan.
Tutkimus tuo uutta näkökulmaa tilintarkastajan oheispalveluiden tarjontaan suhteessa Yhdysvaltoihin painottuneeseen, listayhtiöihin keskittyneeseen ja sijoittajien näkökulmasta tilastollisin menetelmin toteutettuun aiempaan tutkimuspohjaan. Tutkimusaineiston suhteellisen suppeuden ja muiden laadulliselle tutkimukselle luonteenomaisten rajoitusten huomioon ottaen tuloksia voitaneen hyödyntää tulevaisuudessa pk-yrityksien oheispalveluiden tarjontaa koskevan kotimaisen lainsäädännön suunnittelussa sekä lähteenä potentiaalisille jatkotutkimusaiheille.
30
Pirttisalo, T. (Tommi). "Veden vaikutukset seismiseen kohinaan maankuoren yläosassa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312331.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkielmassa analysoidaan vesisateen ja pintavesien virtauksen aiheuttamaa seismistä kohinaa maankuoren yläosassa, sekä maaperän vesipitoisuuden vaikutusta seismisten runkoaaltojen nopeuksiin sekä seismisen kohinan amplitudiin. Käy ilmi, että joen vierellä sadanta vaikuttaa kohinan voimakkuuteen kahdella tavalla: vesipisaroiden osuminen maanpintaan tuottaa seismisiä aaltoja vastaanottimen kohdalla, minkä lisäksi runsas sadanta nostattaa joen virtaamaa ja siten kohinan amplitudia.
Moreenisessa, karkearakeisessa maaperässä kosteus ei vaikuta kohinan amplitudiin merkittävästi. Sen sijaan hiekkaisessa, hienorakeisemmassa maaperässä kohina on voimakkaampaa maaperän ollessa kuivaa. Tämän voidaan olettaa johtuvan kapillaarisen jännityksen lisäämästä hiekan jäykkyydestä.
Johtuen P- ja S-aaltojen etenemiseen vaikuttavista väliaineen kimmo-ominaisuuksista, P- aallot etenevät vedellä saturoidussa maaperässä huomattavasti nopeammin kuin kuivassa. Sen sijaan S- aaltojen etenemisnopeuteen maaperän vesipitoisuus ei vaikuta lähes lainkaan.
31
Pirneskoski, R. (Reetta). "Fyysisen ja psyykkisen terveyden vaikutukset koulumenestykseen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805051603.
Texto completo da fonteResumo:
Terveyttä ja hyvinvointia voidaan pitää elämän tärkeimpinä arvoina, joita pidetään yleisesti tavoittelemisen arvoisina. Terveys liittyy ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jolloin voidaan olettaa terveyden vaikuttavan kaikkeen ihmisen toimintaan. Menestys niin koulussa kuin työelämässäkin ovat jatkuvasti ajankohtaisia aiheita, jotka kiinnittävät ihmisissä huomiota ja kiinnostusta. Kandidaatin tutkielmani perustuu terveyteen ja menestykseen selvittäen fyysisen ja psyykkisen terveyden vaikutuksia koulumenestyksessä.
Kandidaatin tutkielmani pohjautuu tieteelliseen kirjallisuuteen ja sen tavoitteena on selvittää, onko fyysisellä ja psyykkisellä terveydellä vaikutusta koulumenestykseen sekä ymmärtää millainen tämä yhteys on ja lisäksi tarkastella fyysisen ja psyykkisen terveyden yhteyksiä toisiinsa. Tutkielmani taustalla käytän oletuksia positiivisesta psykologiasta, joten tutkimukseni perustuu myönteisten yhteyksien ja vaikutusten tutkimiseen ja tarkasteluun.
Tutkielmani etenee käsitteiden määrittelystä yhteyksien ja vaikutusten tutkimiseen. Käsitteen määrittelyssä olen avannut tutkielmani aiheen kannalta keskeisimmät käsitteet. Keskeisimmät käsitteet ovat liikunta, itsetunto, motivaatio ja minäpystyvyys. Käsitteiden määrittelyn jälkeen perehdyn näiden käsitteiden vaikutuksiin koulumenestyksessä. Lähdemateriaalin pohjalta voidaan todeta liikunnan vaikuttavan koulumenestykseen lisäämällä kognitiivisia valmiuksia koulutyöskentelyssä. Itsetunnon osalta esimerkiksi tavoitteellisuus ja sinnikkyys koulutyöskentelyssä nousivat menestystä selittäviksi tekijöiksi. Koulumenestystä selittävät motivaatioon liittyen sisäinen motivaatio ja sinnikkyys. Lisäksi minäpystyvyyteen liittyen oppilaan pystyvyysuskomukset omista kyvyistään selviytyä koulutyöskentelystä vaikuttavat menestykseen koulussa. Lopuksi esitän yhteenvetona tutkielmani tuloksia ja pohdinnassa käsittelen aihetta kokonaisvaltaisesti esittäen yhteiskunnallisia yhteyksiä sekä omia näkökulmiani aiheeseen liittyen.
32
Heikkinen, E. (Elisa). "Draamakasvatuksen vaikutukset oppilaan tunne- ja vuorovaikutustaitoihin". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312400.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä kirjallisuuteen perustuvassa teoreettisessa tutkielmassa perehdyn draamakasvatuksen ja lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen väliseen yhteyteen. On tutkittu, että näiden kahden välillä on huomattavissa selkeää yhteyttä, sillä kuten taide yleensä koskettaa ihmisiä jollain tapaa, koskettaa draamakin. Draaman kautta saatavat vahvat tunnekokemukset muokkaavat omia tunnetaitoja parempaan suuntaan ja koska draamassa tehdään paljon asioita yhdessä, tällöin myös sosiaaliset vuorovaikutustaidot pääsevät luonnollisesti kehittymään.
Yhä teknologisoituvammassa maailmassa tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkitys on korostunut. Tuntuu, että ihmisten välinen aito kohtaaminen on vähentynyt ja ne ovat korvaantuneet teknologisilla yhteydenpitosovelluksilla. Aito läsnäolo ja kohtaaminen ovat katoamassa oleva ”luonnonvara”, ja koen, että kouluilla on kotien lisäksi suurin vastuu pitää huolta myös aidon vuorovaikutuksen säilymisestä ja ylläpitämisestä. Kouluissa onkin havahduttu tähän, ja uudessa 2014 vuoden perusopetuksen opetussuunnitelmassa mainitaan, että opetuksen tulisi sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoittavia osa-alueita. Näitä taitoja ei kuitenkaan voi opettaa ihan tuosta noin vain, vaan opettajan tulee olla myös itse tietoinen omista toimintatavoistaan, oman vuorovaikutuksensa laadusta ja tunteidensa ilmaisemisesta. Häkämiehen (2005) mukaan opettaja itse on nimittäin oppilaille kuin peili näiden asioiden opettamisessa ja oppimisessa. Myös draama antaa osallistujilleen peilin, josta tämä voi tarkastella niin itseään, omia tunteitaan ja omaa arvomaailmaansa.
Tämän tutkimuksen myötä totean, että draamalla on paljon positiivisia vaikutuksia lasten sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen kehittymiseen, tunteiden säätelyyn ja empatiakyvyn lisääntymiseen. Sillä on vaikutusta myös luokan yleiseen ilmapiiriin, oppilaiden hyvinvointiin ja yksilölliseen kehitykseen, motivaation kasvamiseen ja yleiseen viihtyvyyteen. (Puhakka, 2008; Joronen ym., 2011; Rusanen, 2014 & Heyward, 2010.)
Tämän tutkielman avulla myös pyrin tuomaan draamakasvatusta parempaan tietoisuuteen. Häkämiehen (2005) sanomisia mukaillen, nykyisen yksilökeskeisen elämän takia meillä ihmisillä on tarve olla yhteydessä, olla osallinen, kokea ja jakaa yhdessä. Draama antaa täydellisen mahdollisuuden tarkastella itseä ja toisia ja maailmaa monesta eri näkökulmasta. Draaman kautta koettava eläytyvä ymmärrys tarkoittaa toiseuden autonomian hyväksymistä eli kohtaamista. Moniarvoisessa maailmassa eläytymisen taito on se taito, jota tarvitaan siihen, että ihmislajimme pysyy elossa tulevaisuudessakin.
33
Kaihlaniemi, J. (Juulia). "Interventioiden vaikutukset kehitysvammaisten lasten sisarusten hyvinvointiin". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101762.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkielman tarkoituksena oli kuvailla kehitysvammaisten lasten sisarusten hyvinvoinnin edistämiseen kehitettyjä interventioita ja niiden vaikutuksia sisarusten hyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta, näyttöön perustuvaa tietoa sisarusten hyvinvoinnin edistämisestä interventioiden avulla.
Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena keväällä 2018. Tiedonhakun on tehty CINAHL, Scopus, Medic ja PubMed -tietokantojen kautta. Lopulliseen tarkasteluun valikoitui neljä kansainvälistä ja vertaisarvioitua alkuperäisartikkelia.
Kehitysvammaisten lasten sisarusten hyvinvoinnin tukemiseksi käytettiin ryhmäinterventioita. Ne vaikuttivat myönteisesti sisarusten hyvinvointiin. Sisarusten tietotaso veljen/siskon sairaudesta kasvoi ja he hyötyivät saamastaan vertaistuesta. Ryhmäinterventioiden ansiosta sisarusten vuorovaikutustaidot paranivat, he sopeutuivat aiempaa paremmin ja heidän elämänhallintakeinonsa kehittyivät, mikä näyttäytyi emotionaalisten ja käytösongelmien vähenemisenä.
34
Ahola-Olli, E. (Erno). "Alkoholilainsäädäntö ja sen vaikutukset kulutuskäyttäytymiseen Suomessa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201906152550.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutustua Suomen alkoholipolitiikan historiaan, sen seurauksiin, sekä akateemisen kirjallisuuden avulla pohtia kuinka vuoden 2017 alkoholilakiuudistus saattaisi vaikuttaa alkoholin kulutukseen Suomessa.
Tutkielma perustelee tarpeellisuuttaan aihepiirin ajankohtaisuudella. Sipilän hallituksen uudistaessa alkoholilakia, keskustelu alkoholilain vaikutuksista kävi vilkkaana. Kuitenkaan akateemiseen kirjallisuuteen ei juurikaan viitattu lehdistön tai yhteiskunnallisten vaikuttajien toimesta. Alkoholiveron nostamista on esitetty yhdeksi Rinteen hallituksen uudistukseksi, joiden tavoitteena on tasapainottaa valtion talous.
Tutkimusmenetelmänä käytetään kirjallisuuskatsausta, jolla pyritään tuomaan kattava kuva poliittisista työkaluista, joilla vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen. Lähteenä käytettiin akateemisia lähteitä sekä ei-vertaisarvioitua kirjallisuutta muun muassa alkoholipolitiikan historiasta.
Tutkielmassa selvisi eri alkoholituoteryhmien kulutuskäyttäytymisen eroavan muun muassa hintajoustavuudeltaan. Verotus ja saatavuuden rajoittaminen osoittautuvat tehokkaiksi keinoiksi vaikuttaa kulutukseen, joskin näilläkin tavoilla on rajoitteensa, kuten oluen kysynnän hintajousto ja kieltolain menestys osoittavat. Terveysvalistus on osoittautunut tehokkaaksi tupakan kulutuksen vähentämisessä mutta akateeminen kirjallisuus alkoholin osalta ei tue tuloksen yleisteltävyyttä alkoholituotteille.
Jatkotutkimukset eri työkalujen vaikutuksesta osana laaja-alaisia alkoholilakiuudistuksia tarvitaan, jotta esimerkiksi verotuksen vaikutus voidaan eritellä muista samaan aikaan aloitetuista toimista. Lisätutkimusta kieltojen ja rajoitusten vaikutuksista kuluttajien näkemyksiin addiktoivien tuotteiden käytöstä tarvitaan, sillä näiden toimien nettovaikutus yhteiskunnalle saattaa olla negatiivinen niiden luoman laittomien markkinoiden vuoksi. Myös riippuvuuden aiheuttaman kulutuskäyttäytymisen lisätutkimusta tarvitaan, jotta käyttäytymisen mallinnusta voitaisiin tehostaa ja toimia riippuvuuden lopettamiseen kohdentaa. On tärkeä huomata, että riippuvuus voi syntyä eri tavoin esimerkiksi sosiaalisista syistä tai addiktoivien kemikaalien vaikutuksesta.
35
Piri, J. (Jonna). "Lääkejäämien kulkeutuminen vesistöihin ja niiden vaikutukset eliöstöön". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605111697.
Texto completo da fonte
36
Leppänen, V. (Ville). "Kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) käyttöönoton vaikutukset sijoittajan näkökulmasta". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705061715.
Texto completo da fonte
37
Wilhelmsson, S. (Samu). "Yhteisen valuutan vaikutukset Suomen metsäteollisuuden kansainväliseen kilpailukykyyn". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705252131.
Texto completo da fonte
38
Ånäs-Enlund, A. M. (Anna-Maria). "Työhyvinvointia ja potilasturvallisuutta edistävien interventioiden vaikutukset hoitotyössä:kirjallisuuskatsaus". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805091682.
Texto completo da fonteResumo:
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilöstön työhyvinvointiin ja potilasturvallisuuteen kehitettyä interventioita ja niiden vaikutuksia työhyvinvointiin ja potilasturvallisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää terveydenhuollon organisaatioissa edistämään henkilöstön tietoisuutta työhyvinvoinnin ja potilasturvallisuuden välisestä yhteydestä. Hoitotyö on moniammatillista yhteistyötä, joten aihetta käsitellään koko hoitohenkilöstön näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin tietokannoissa Medic, CINAHL ja Scopus. Tutkimuskysymyksen ohjaamien hakusanojen avulla tietokannoista löytyi yhteensä 339 artikkelia, joista sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla valikoitui 5 tutkimuskysymykseen vastaavaa vertaisarvioitua alkuperäistutkimusta. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Työhyvinvointia ja potilasturvallisuutta edistävien interventioiden vaikutukset moniammatilliseen yhteistyöhön ja työolosuhteisiin olivat seuraavanlaiset: työhyvinvointi edistyi koetun kohentuneen tiimistyön, parantuneen kommunikaation, ryhmän tehokkuuden ja kohentuneiden ammattitaitojen avulla. Yhteisten pelisääntöjen ja toimintatapojen kehittäminen edisti myös kokemuksia kohentuneesta työhyvinvoinnista. Interventioiden vaikutus kohentuneeseen tietoisuuteen potilasturvallisuuden ja työhyvinvoinnin välisestä suhteesta hoitotyössä sekä kommunikaation ja toimintatapojen parantumisen koettiin edistävän potilasturvallisuutta. Hoitohenkilöstön tietoisuutta potilasturvallisuuden ja työhyvinvoinnin välisestä merkityksestä hoitotyössä on edistettävä koko organisaation tasolla. Koko hoitohenkilöstö ja johto on valmennettava ja otettava mukaan muutokseen. Työhyvinvoinnin ja potilasturvallisuuden edistäminen on sidottava koko organisaation tavoitteeksi, yhteisten pelisääntöjen ja toimintatapojen kehittämisen avulla. Tarvitaan kuitenkin kokonaisvaltaisempaa tietoa potilasturvallisuuden ja työhyvinvoinnin välisestä yhteydestä organisaatiossa. Hoitohenkilöstön kokemusten analysoinnin lisäksi tarvitaan potilaiden kokemusten analysointia ja ilmiöiden seuranta erilaisten tietojärjestelmien avulla, joka luo paremmat edellytykset kehittää konkreettisia räätälöityjä toimia organisaatiossa.
39
Paananen, T. (Tea). "Positiivisen pedagogiikan vaikutukset oppilaan hyvinvointiin ja kouluarkeen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312204.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä positiivinen pedagogiikka on ja minkälaisia vaikutuksia sillä on oppilaiden hyvinvointiin ja ylipäätään kouluarkeen. Tutkimukseni on teoreettinen, sillä se pyrkii aikaisempien tutkimuksien perusteella hahmottamaan positiivisen pedagogiikan perusajatuksia ja sen vaikutuksia. Positiivista pedagogiikkaa Suomessa on tutkinut muun muassa Leskisenoja (2016) kouluiloa käsittelevässä väitöskirjassaan. Valitsin tämän aiheen, koska sitä ei ole vielä Suomessa kovin paljoa tutkittu ja se on nähtävissä uudessa opetussuunnitelmassa (Uusitalo-Malmivaara 2015; Leskisenoja 2017; Opetushallitus 2014). Lapset ja nuoret viettävät suurimman osan päivästään koulussa, minkä vuoksi kouluilla on todella hyvät mahdollisuudet edistää hyvinvointia opettamalla ja tukemalla sitä esimerkiksi positiivisen pedagogiikan avulla. (Seligman, Ernst, Gilham, Reivich & Linkins 2009.)
Positiivinen pedagogiikka on kasvatussuuntaus, jonka tavoitteena on edistää ja tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Tämä tapahtuu positiivisen pedagogiikan perusajatusten avulla, joita ovat myönteisten tunteiden korostaminen, vahvuusperustaisuus, kasvun asenteen edistäminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Opetuksessa keskitytään ennen kaikkea oppilaan vahvuuksiin. Myönteisille tunteille ja onnistumisen kokemuksille kuuluu hurrata, koska negatiivisia tunteita kohtaan vaaditaan kolminkertainen myönteisten tunteiden määrä, jotta mieliala säilyy hyvänä. Kielteisillä tunteilla on kuitenkin oma paikkansa opetuksessa, sillä ne ovat hyvin tärkeitä oppimistilanteita, joista voidaan saada sitkeyttä ja henkistä vahvuutta. Tärkeää on ajatus siitä, että vastoinkäymisistä ja haasteista voidaan selvitä tekemällä kovasti töitä menestymisen eteen. Vahvuusperustaisuuteen kuuluu omien vahvuuksien lisäksi myös muiden vahvuuksien tunnistaminen, mikä puolestaan lisää yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys ja luokan hyvä ryhmähenki ovatkin lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeitä. Oppilaat tulisi huomioida koulua koskevassa päätöksenteossa, sillä koulu on heidän työpaikkansa. Osallisuuden kokemukset lisäävät myös sitoutumista kouluun, mikä puolestaan voi olla yhteydessä parempaan koulumenestykseen. (Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen 2016; Leskisenoja 2016; Kumpulainen, Mikkola, Rajala, Hilppö & Lipponen 2015.)
Tutkimusten mukaan positiivisella pedagogiikalla on ollut positiivisia vaikutuksia oppilaiden hyvinvointiin, sillä se vähentää muun muassa masennuksen ja ahdistuksen oireita. Sen on nähty edistävän myös opettajan ja kouluhenkilökunnan hyvinvointia. Luonteenvahvuuksien opettaminen sopii hyvin kouluympäristöön, sillä sen on havaittu edistävän koulusitoutumista, -viihtyvyyttä ja oppimista (Seligman ym. 2009; Leskisenoja 2016). Nämä asiat puolestaan ovat yhteyksissä parempaan menestymiseen koulussa (Weber, Wagner & Ruch 2016). Myönteisiin tunteisiin ja oppilaiden vahvuuksiin keskittymisen on nähty myös vähentävän käytöshäiriöitä (Laajasalo 2016).
Tutkimukseni tulosten mukaan positiivinen pedagogiikka soveltuu hyvin toteutettavaksi kouluympäristössä. Tulokset positiivisen pedagogiikan vaikutuksista perustuvat pääosin kansainväliseen tietoon, minkä vuoksi tutkimuksen tulokset eivät ole täysin yleistettävissä. Samankaltaisia tuloksia on kuitenkin saatu myös Suomessa (Leskisenoja 2017).
40
Rautiainen, A. (Aija). "Muovijätteen kulkeutuminen meriin ja sen vaikutukset eliöstöön". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805151796.
Texto completo da fonteResumo:
Muovia tuotetaan maailmanlaajuisesti noin 322 miljoonaa tonnia vuodessa ja siitä huomattava osa menee kertakäyttöiseksi pakkausmuoviksi. Muovin tuotanto kasvaa vuosittain ja sitä mukaan myös muovijätteiden määrä nousee ympäristössä. Yleisimmin käytettyjä muovilaatuja ovat polyeteeni (PE), polypropeeni, (PP), polyvinyylikloridi (PVC), polystyreeni (PS) sekä polyeteenitereftalaatti (PET). Meriin muovijätettä päätyy lukuisista eri lähteistä, mutta pääasiassa roskaamisesta, kotitalousjätteistä sekä muovin tuotannosta. Vesiympäristössä muovijäte hajoaa yhä pienemmiksi partikkeleiksi, minkä vuoksi niiden vaikutukset eliöstöön ovat monimuotoiset. Muovijätteet jaetaan kokonsa mukaan makro-, mikro- ja nanomuoveihin. Merissä elävät eliöt voivat sotkeutua tai tukehtua isompaan makromuoviin. Pienemmät mikromuovit voivat joutua eri eliöiden syömiksi. Muovit sisältävät ympäristölle ja eliöille monia haitallisia aineita, joista kaikkia ei vielä tunneta. Mikromuovit toimivat myös vektoreina ympäristössä oleville myrkyille, mikä lisää niiden haitallisuutta meriympäristössä. Merien pinnalla kelluvat muovijätteet voivat houkutella suotuisalla elinympäristöllään myös invaasiolajeja, jotka ovat haitallisia etenkin monille kalalajeille. Muovien vähentämiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, missä edistetään innovatiivisia ratkaisuja muun muassa kestävämpään muovin tuotantoon ja tehokkaampaan kierrätykseen.
41
Heilmann, E. (Elisa). "Ilmastonmuutoksen ja ympäristön vaikutukset kasveihin pohjoisella alueella". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201809142796.
Texto completo da fonte
42
Korhonen, J. (Josefiina). "Muotibrändien Instagram-markkinoinnin vaikutukset kuluttajien ostoaikomukseen:kyselylomakkeen laatiminen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201803201370.
Texto completo da fonteResumo:
Tämä tutkimus tarkastelee muotibrändien Instagram-markkinointia kuluttajien näkökulmasta esitellen samalla mahdollisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kuluttajan ostoaikomuksen muodostumiseen. Aiheenvalintaa on perusteltu sen uutuuden avulla, sillä sosiaalisen median markkinoinnin vaikutuksia kuluttajien ostoaikomukseen ei ole aiheena juurikaan tutkittu. Lisäksi Instagram-markkinointi on kasvattanut vuosi vuodeltaan suosiotaan etenkin vaatebrändien keskuudessa ja sen uskotaan olevan yksi merkittävimmistä markkinointityökaluista, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa haluttiin keskittyä nimenomaan Instagramiin sosiaalisen median kanavana.
Aiheen uutuuden vuoksi tämän tutkimuksen tavoitteeksi muodostui luoda hyvä ja selkeä kyselylomake, jonka avulla tulevaisuudessa voitaisiin kerätä empiiristä aineistoa tutkittaessa muotibrändien Instagram-markkinoinnin ja kuluttajien ostoaikomuksen välistä yhteyttä. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkimuksessa hyödynnettiin jo olemassa olevaa teoriaa liittyen kuluttajakäyttäytymiseen ja markkinointiin sosiaalisessa mediassa yleisellä tasolla. Näiden aiempien tutkimuksien tuloksien pohjalta muodostettiin kyselylomake, jota muokattiin Instagram kontekstiin sopivaksi.
Kyselylomakkeelle suoritettiin esitestaus, missä kiinnitettiin erityisesti huomiota kyselylomakkeen toimivuuteen ja ymmärrettävyyteen. Esitestauksen tuloksia hyödynnettiin analysointivaiheessa, jossa tarkasteltiin ohjeistuksen selkeyttä, vastaamiseen käytettyä aikaa ja kyselyn laajuutta, kysymyksien selkeyttä, sekä muita vastaamiseen liittyviä haasteita. Analyysin pohjalta tehtiin tarvittavat muutokset kyselylomakkeeseen ymmärrettävyyden parantamiseksi. Tutkimuksen päätuloksena syntyi selkeä ja hyvä kyselylomake käyttäväksi tulevaisuuden tutkimuksissa, jolloin myös tutkimuksen tavoite saatiin täytettyä. Kyselylomakkeen avulla voitaisiin siis tulevaisuudessa kerätä empiiristä aineistoa liittyen kuluttajien Instagramin käyttöön, sekä Instagramissa tapahtuvan markkinoinnin vaikutuksista ostoaikomuksen muodostumiseen erityisesti muotibrändien osalta.
43
Kauppinen, J. (Joel). "Suuren alusöljyvahingon sosioekonomiset vaikutukset Merenkurkun ja Perämeren matkailualueilla". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201411292033.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia suuren alusöljyonnettomuuden sosioekonomisia vaikutuksia Merenkurkun ja Perämeren matkailualueilla. Tutkimuskysymykset olivat 1) Kuinka Merenkurkun ja Perämeren matkailualueet sijoittuvat suhteessa suurten alusöljyvahinkojen riskeihin, ja kuinka alttiita alueet ovat alusöljyvahingolle? 2) Millaisia sosio-ekonomisia vaikutuksia suurella alusöljyvahingolla voisi olla matkailuelinkeinoille, ja mitkä ovat vahingon vaikutus-mekanismit? 3) Millä tavalla suuri alusöljyvahinko vaikuttaisi Merenkurkun ja Perämeren matkailualueisiin? Lisäksi tutkimuksessa määriteltiin Merenkurkun ja Perämeren öljyvahingolle alttiit matkailualueet ja rakennettiin skenaarioesitys haastattelujen tueksi. Tutkimus vastaa osaltaan alusöljyvahingon sosioekonomisten vaikutusten tutkimustarpeeseen.
Tutkimus käsitti kuusi merellistä matkailualuetta (Merenkurkun saaristo, Tankarin majakkasaari, Kalajoen Hiekkasärkät, Rahjan saaristo ja Kallankarit, Hailuoto, Oulun merellinen matkailualue sekä Perämeren kansallispuisto). Tutkimusaineisto koostui riskipaikka-, leviämismallinnus-, ja kartta-aineistoista, matkailualuekuvauksista ja tutkimuksessa tuotetuista teemahaastatteluista ja matkailualuerajauksista. Haastatteluihin osallistui 16 matkailutoimijaa ja -yrittäjää. Tutkimusmenetelminä käytettiin paikkatietoanalyysejä, kartta- ja paikkatietoaineistojen visuaalista tarkastelua ja haastattelujen osalta fenomenografista analyysiä. Teoreettisena viitekehyksenä toimi Aleschin (2005) katastrofista toipumisen teoria.
Tutkimusalueen suuririskisimmäksi paikaksi osoittautui Merenkurkun kapeikko, joka sijaitsee Merenkurkun saariston tuntumassa. Muiksi riskipaikoiksi tunnistettiin kapeat ja mutkaiset väylät, jotka usein sijaitsevat lähellä matkailualueita. Suuren alusöljyvahingon öljypäästö voi epäsuotuisissa olosuhteissa saavuttaa lähimmät matkailualueet yhden‒kahden päivän aikana, joissakin tapauksissa jopa tunneissa. Rantaan saapuva öljy estäisi suoraan mm. ranta-, kalastus- ja meriretkeilyaktiviteetit. Epäsuorat vaikutukset liittyvät matkailijoiden määrän vähenemiseen. Ne vaikuttaisivat mm. hotelli-, ravintola- ja kauppapalveluihin, jotka eivät varsinaisesti estyisi öljyvahingon takia. Kerrannaisvaikutukset syntyisivät matkailuyrittäjien palvelujen käyttötarpeiden vähenemisestä. Matkailualueen puhdistaminen ja ennallistaminen kestäisi todennäköisesti kuukausia, mutta toipumisen arvioitiin kestävän vuosia, 5‒10 vuotta hitaan imagon korjaantumisen takia. Kaikki matkailuyritykset eivät välttämättä selviäisi itsenäisesti suuren alusöljyvahingon aiheuttamista tappioista.
Tutkimuksen mukaan matkailualueista Hiekkasärkkien ja Oulun merellisen matkailualueen rakenteet ovat riittävät massamatkailulle ja kävijämäärät näillä alueilla ovat moninkertaiset verrattuna muihin alueisiin. Muiden alueiden matkailua kuvastaa pienimuotoisuus ja ulkosaaristokohteissa erämaisuus. Paljon työpaikkoja ja palveluita omaavissa kohteissa öljyvahingon aiheuttamat sosioekonomiset vaikutukset olisivat todennäköisesti suuria verrattuna erämaisiin kohteisiin, joilla kuitenkin on usein suuri merkitys niissä vieraileville kävijöille.
Jatkossa olisi syytä täydentää suuren alusöljyvahingon sosioekonomisten vaikutusten tarkastelua matkailun osalta kattavalla toimintojen sijainnin, tyypin ja tulovaikutusten kartoittamisella ja muiden toimialojen osalta siten, että tiedot eri tyyppisten toimintojen kesken olisivat vertailukelpoisia esimerkiksi kehittämällä toimintojen luokittelumalli.
44
Mattila, H. M. (Hanne-Mari). "Kilpailulainsäädäntö:määräävä markkina-asema ja sen vaikutukset taloudelliseen tehokkuuteen". Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504021251.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä työssä käsitellään Suomen ja Yhdysvaltain kilpailulainsäädännön ja määräävän markkina-aseman vaikutuksia markkinoiden taloudelliseen tehokkuuteen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Lisäksi työssä tarkastellaan sekä miten markkinoiden keskittymisen lisääntyminen vaikuttaa yhteiskunnan kokonaishyvinvointiin ja markkinoiden tehokkuuteen että miten kilpailuviranomaisen tulisi suhtautua niihin. Markkinoiden keskittymisen vaikutukset voivat olla joko yhteiskunnan hyvinvointia lisääviä tai vähentäviä. Hyvinvointia vähentäviä vaikutuksia syntyy, kun keskittymisen lisääntymisen seurauksena hinnat nousevat. Hyvinvointia lisäävinä vaikutuksina pidetään esimerkiksi yrityskaupan yhteydessä syntyviä tehokkuuksia. Tällaisia ovat muun muassa tuotannon rationalisointi, skaalaedut ja tekninen kehitys. Yhteiskunnan hyvinvointivaikutusten selvittämisessä käytettiin Oliver E. Williamsonin mallia, joka kuvaa keskittyneisyyden kasvun vaikutuksia hyvinvointiin horisontaalisen yrityskaupan jälkeen. Sen mukaan yrityskaupat aiheuttavat keskittyneisyyden ja markkinavoiman kasvun seurauksena usein hintatason nousun, ellei yrityskaupasta seuraa tehokkuutta edistäviä vaikutuksia. Williamson osoittaa mallin avulla kuinka jo pienetkin kustannussäästöt ovat riittäviä kompensoimaan hinnannousu ja voivat johtaa yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kasvuun. Lisäksi työssä kuvataan Richard A. Posnerin malli, joka kuvaa kuinka yrityksen markkinavoima voi alentaa yhteiskunnan hyvinvointia, jos resursseja käytetään vain monopoliaseman saavuttamiseen tai ylläpitämiseen. Mallin perusteella monopolin aiheuttamat kustannukset ovat sitä korkeammat mitä suuremmat ovat toimialan kokonaisvoitot tai mitä suurempi on monopolin aiheuttama hinnannousu yli kilpailullisen hinnan. Kilpailulainsäädännön keskeisin ongelma on tehokkuuden ja markkinavoiman välinen suhde. Optimaalinen ja tehokas tuotantotapa usein edellyttää suurempaa yrityskokoa, mutta toisaalta suurempi yrityskoko kasvattaa yrityksen markkinavoimaa ja mahdollistaa määräävän markkina-aseman syntymisen tai sen vahvistumisen. Suuremman yrityskoon seurauksena yrityksen tehokkuus lisääntyy ja yhteiskunnan hyvinvointi kasvaa alempien hintojen muodossa. Toisaalta yrityksen kasvanut markkinavoimaa nostaa markkinoiden hintatasoa ja vähentää yhteiskunnan hyvinvointia. Suomen ja Yhdysvaltain kilpailulaki kieltää määräävän markkina-aseman väärinkäytön. Sekä markkinoiden keskittyneisyys että yrityksen markkinaosuus ja markkinavoima kasvavat yleensä korkeiden alalle tulon esteiden tai yrityskaupan seurauksena. Yrityksen määräävä markkina-asema voi olla seurausta myös yrityksen suuremmasta tehokkuudesta eikä vain markkinavoiman kasvamisesta.
45
Guttorm, R. (Riikka). "Kaksikielisten oppilaiden kielellisten valmiuksien vaikutukset matematiikan tehtävien ratkaisemisessa". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606072457.
Texto completo da fonteResumo:
Kaksikielisten oppilaiden tukeminen matematiikan opetuksessa on kasvanut huomattavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Viimeaikaiset kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että tukemisesta huolimatta kaksikielisten oppilaiden tulokset ovat alhaisemmat kuin yksikielisten.
Tässä kirjallisuustutkielmassa perehdytään lähemmin kaksikielisen oppilaan kommunikointitapoihin tehtävien ratkaisemisessa. Näitä ovat kielenvaihto, koodinvaihto, interferenssi ja ei-kielelliset tavat eli eleet. Tutkielmassa kuvataan miten ja millaisessa tilanteessa kaksikielinen oppilas käyttää eri kommunikointitapojaan.
Tämän kirjallisuustutkielman tavoitteena on tarkastella vaikuttaako opetuksen ja tehtävienanto kieli kaksikielisen oppilaan matematiikan oppimiseen ja ymmärtämiseen. Tutkimusaiheeni on kaksikielisten oppilaiden kielellisten valmiuksien vaikutukset matematiikan tehtävien ratkaisemisessa. Kaksikielisen oppilaan kielitaito molemmissa kielissä ei välttämättä ole niin vahva suorittaakseen matematiikan tehtäviä kielellisesti puhtaasti, eikä tämän perusteella voida arvioida oppilaan matemaattista pätevyyttä.
Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että kaksikielisen oppilaan matematiikan pätevyyteen ei vaikuta pelkästään hänen kielelliset valmiudet. Suurempi merkitys matematiikan pätevöitymiseen on siitä saatu opetus ja sosiaalisen ympäristön luoma ennakkoluulo matematiikkaa kohtaan.
46
Lohi, C. (Cilla). "Suuret silmät, pienet nenät:mangan lukemisen vaikutukset peruskouluikäisten piirrostyyleissä". Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312240.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä tutkimuksessa selvitän, ovatko japanilaista manga-sarjakuvaa vapaa-ajallaan lukevat peruskouluikäiset lapset omaksuneet siitä vaikutteita omaan piirrostyyliinsä. Manga saapui länsimaihin vuosituhannen vaihteessa ja on sen jälkeen vakiintunut myös suomalaisen yhteiskunnan sarjakuvatraditioon. Olen itse pitkäaikainen mangaharrastaja ja hyödyntänyt mangaa myös työelämässä. Tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan sarjakuvan historiaa eri puolilla maailmaa, erityisesti mangaa, sen kehittymistä ja saapumista länsimaihin. Lisäksi käsitellään yleisesti kuvataidekasvatuksen paikkaa peruskoulussa. Myös kuvataidekasvatuksen tavoitteita tutkitaan sekä luodaan katsaus aineen esittelyyn kahdessa uusimmassa perusopetuksen valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa. Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu tutkimalla mangaharrastuksen ilmenemistä testiryhmässä, johon kuului kolme alakoulun luokkaa opettajineen eri puolilta Suomea. Aineisto koostui opettajien haastatteluista, oppilaiden täyttämistä sarjakuvakyselyistä sekä oppilaiden tekemistä piirroksista. Opettajia haastateltiin mangan näkymisestä heidän työympäristössään. Kyselyillä kartoitettiin tarkemmin, kuinka suuri osa tutkimuksen testiryhmästä luki mangaa. Piirrostehtävässä oppilaita pyydettiin piirtämään kuva ihmisestä omalla tyylillään. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Opettajien haastattelujen sisältöä verrattiin toisiinsa sekä muuhun aineistoon. Piirroksiin sovellettiin kuva-analyysia tutkijan itse laatimalla piirrelistalla, jonka avulla piirroksista haettiin mangaan viittaavia tyylikeinoja. Kaikki piirrosmateriaalista löytyneet osumat esitellään omiin kategorioihinsa jaoteltuna, ja jokaisesta kategoriasta eritellään muutamia osumia tarkemmin. Tutkimuksen aineistot tuottivat keskenään yhtenäisiä tuloksia. Opettajien mukaan oppilaiden mangaharrastus ilmeni erityisesti heidän omaehtoisissa piirroksissaan. Mangalle tyypillisiä piirteitä löytyi lähes jokaisesta piirroksesta, mutta määrällisesti niitä löytyi paljon enemmän mangaa lukevien kuvista. Lisäksi suurin osa testiryhmän mangaharrastajista oli tyttöjä, ja tyttöjen piirroksista löytyi merkittävästi poikia enemmän osumia, mikä vastaa mangan yleistä suosiota naisyleisön keskuudessa lännessä. Tuloksista voi päätellä, että manga on nykypäivänä normaali osa suomalaista peruskouluarkea. Tutkimuksen luotettavuutta on parannettu mahdollisimman huolellisella dokumentaatiolla sekä keräämällä aineistoa useassa eri muodossaIn this study I set to find out if reading Japanese manga comics has influenced the drawing style of junior school pupils who read these comics in their free time. Manga reached the West at the turn of the millennium and has since then established itself also in the Finnish cartoon tradition. Personally, I am a long-time manga enthusiast, and I have also used manga in my working life. In the framework of this study, the history of cartoons is examined from a global viewpoint, with a closer look at manga, how it has evolved, and how it reached the Western Countries. The status of visual arts education in Finnish comprehensive school is discussed from a general point of view. The objectives of visual arts education and the way the subject is presented in the two latest national core curricula for basic education is surveyed. The empirical section of the study was carried out by studying the manifestation of reading manga within a test group comprising three junior school classes and their teachers from various parts of Finland. The research material comprised teacher interviews, pupils’ replies to questionnaires about cartoons, and drawings made by pupils. The teachers were interviewed about the manifestation of manga in their work environments. The questionnaires were used for charting how big a proportion of the test group pupils were manga readers. The pupils’ drawing assignment was to draw a picture of a human being using the pupil’s own style of drawing. The research material was analysed using content analysis. The teacher interviews were compared with each other and to the rest of the research material. The drawings were analysed using a feature list devised by the researcher. The list was used for finding stylistic devices with references to manga from the drawings. The study presents all matches discovered in the drawings divided into their own categories, and a detailed discussion on some matches from each category. The research materials produced uniform results. According to the teachers, manga was particularly manifested in the spontaneous drawings of manga readers. Features typically found in manga were discovered in almost every drawing, but their number was significantly larger in the drawings of manga readers. In addition, most of the manga enthusiasts in the test group were girls, and matches were significantly more numerous in the drawings of girls than of boys, which corresponds to the general popularity of manga among the female audience in the West. The results show that today manga is a normal part of life in Finnish comprehensive schools. The reliability of the study has been enhanced by careful documentation and by gathering a diverse body of research material
47
Karevuo, T. (Tiina). "Leikin kehykset:lasten vertaiskulttuurin ja varhaiskasvatusympäristön vaikutukset lasten leikille". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312072.
Texto completo da fonteResumo:
Vuonna 2016 voimaan tulleet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittavat kasvattajia tukemaan lapsen osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia omassa yhteisössään sekä tukemaan lapsen toimintaa vertaisryhmässä. Tutkimuksissa leikki näyttäytyy lapsille omana toiminnan kenttänä ja isona osana vertaiskulttuuria. Leikki sosiaalisena tilanteena on lapsille tärkeä toiminnallinen konteksti, jossa opitaan arkielämässä tarvittavia taitoja, sosiaalisia normeja, tutkitaan fysiikan lakeja ja luodaan vertaissuhteita sekä lasten omaa kulttuuria.
Vertaisryhmässä toimimista ja leikkiä on osattu jo pitkään arvostaa erityisesti tulevaisuuden oppimisen ja sosiaalisten taitojen kannalta. Modernin maailman eriytyneet yhteisöt, kuten instituutiot ja harrastusryhmät, ovat kuitenkin jo lapsille tärkeitä keskinäisen toiminnan tapahtumapaikkoja. Näissä vertaisryhmien merkitys lapselle itselle korostuu. Kasvattajalle on siis yhä merkityksellisempää tuntea lasten leikin ja vertaiskulttuurin moniulotteisuutta.
Kirjallisuuskatsaukseni on aihetta läpileikkaava tietolähde erityisesti varhaiskasvattajille, mutta myös muille lasten kanssa toimiville. Tarkastelen vertaiskulttuuria ja varhaiskasvatusympäristöä lasten toimintaan vaikuttavina kehyksinä leikin kontekstissa. Tutkielmani taustateoriana toimii Goffmanin kehysanalyysi, jonka avulla jäsentelen varhaiskasvatuksen toimijoiden toiminta- ja ajattelumalleja.
Varhaiskasvatuksessa lapsiryhmän vertaiskulttuuri ja varhaiskasvatuksen formaali kulttuuri muodostavat lasten toiminnan ja leikin kehykset. Lasten vertaiskulttuurin käsitys lapsena olemisesta ja toimimisesta voivat erota formaalin kulttuurin ohjaamasta huomattavasti. Lapset toimivat näiden kulttuurien välissä hakien omaa paikkaansa yhteisössä ja toteuttaen omia tavoitteitaan. Lapsille merkittävinä tavoitteina näyttäytyvät osallisuus, ryhmään kuuluminen sekä toimintaan vaikuttaminen. Lapset pyrkivät aktiivisesti rakentamaan ja määrittelemään omia ja toisten toiminnan mahdollisuuksia monin, kyseenalaisinkin, keinoin. Leikissä vertaiskulttuuri vaikuttaa leikin rakentumiseen sekä rooleihin ja toisaalta leikkijän roolit määrittävät hänen paikkaansa yhteisössä. Aikuiset eivät aina ymmärrä lasten tilannekohtaisia kehyksiä ja varhaiskasvatuksen käytännöt saattavat rajata lasten toiminnan mahdollisuuksia paljonkin. Lasten havainnointi ja tieto lasten vertaiskulttuurien piirteistä auttaa kasvattajia kehittämään käytäntöjä lasten vertaiskulttuurin positiivisia puolia tukeviksi.
48
Hokkanen, T. (Teemu). "Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön vaikutukset oppilaan kognitiivisiin taitoihin". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905151794.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Teknologian kehitys on ollut 1990-luvulta lähtien nopeampaa kuin koskaan ennen. Kehityksen myötä tieto- ja viestintäteknologia on vakiintunut osaksi perusopetuksen oppimisvälineitä. Tieto- ja viestintäteknologian avulla suurempia tietomääriä kyetään esittämään helposti ymmärrettävässä muodossa oppilaille, mikä on yksi sen vakiintumisen syistä opetuksessa.
Koska tieto- ja viestintäteknologia on vahvistanut asemaansa vuosien aikana opetuksessa, opetushallitus on asettanut siihen liittyviä oppimistavoitteita Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tarkasteltaessa tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksia oppilaan kognitiivisiin taitoihin, meidän on tutkittava aiheesta saatavilla olevaa tutkimustietoa. Suomenkielistä tutkimustietoa sen hyödyistä löytyy kohtalaisen hyvin. Tutkimuksia sen mahdollisista haittavaikutuksia ei hyötyihin verrattuna ole suomeksi saatavilla ollenkaan niin paljon. Ulkomaisissa tutkimuksissa myös tieto- ja viestintäteknologian haittavaikutuksista puhutaan.
Tutkielman tavoitteena on lähestyä saatavilla olevaa tutkimustietoa liittyen tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksista oppilaan kognitiivisiin taitoihin ja siten tarjota objektiivinen, mahdollisimman laajasti tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksia kuvaava kokonaisuus. Näitä vaikutuksia reflektoidaan suhteessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden asettamiin tavoitteisiin, jotka liittyvät erityisesti, mutta eivät pelkästään matematiikkaan, äidinkieleen sekä laaja-alaisiin osaamistavoitteisiin.
Tutkielmassa todetaan, että tieto- ja viestintäteknologian käytöllä opetuksessa voidaan kehittää oppilaan matemaattisia ja lukemisen taitoja, metakognitiivisia ajattelun ja tiedonrakentelun taitoja. Sen haittavaikutuksia ovat muistin heikkeneminen, tarkkaavaisuuden keston lyheneminen sekä kognitiivinen ylikuormitus. Joissain tapauksissa myös kriittisen ajattelun heikentymistä pidetään tieto- ja viestintätekniikan aiheuttamana haittavaikutuksena.
49
Hartikainen, V. (Veera). "Dopamiinin neurokemia, sen vaikutukset ihmisen toimintaan ja huumausaineiden käyttöön". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201901161065.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Dopamiini [4-(2-aminoetyyli) bentseeni-1,2-dioli] on keskushermostossa toimiva aivojen välittäjäaine. Arvid Carlsson osoitti vuonna 1957 että dopamiini toimii aivojen välittäjäaineena eikä vain esiasteena noradrenaliinille (Carlsson, 1993; Yeragani et al., 2010). Dopamiini syntesoidaan hermopäätteissä ventraalisella keskiaivojen peitealueella, mustatumakkeen tiiviissä osassa. Tämä osa koostuu lähes kokonaan dopamiini neuroneista (Fujii & Kudo, 2012). Lisäksi dopamiinia tuotetaan hypotalamuksen kaarevassa ytimessä sekä keskiaivoissa. Dopamiinia löytyy myös munuaisista (Ayano, 2016). Dopamiini on aivotoiminnan yksi tärkeimmistä välittäjäaineista ja se toimii useissa fysiologisissa ja patologisissa toiminnoissa. Dopamiinilla on vaikutusta etenkin liikkeiden säätelyssä, oppimisessa, muistissa sekä huumeriippuvuudessa. Välittäjäaineena dopamiini voi toimia sekä inhiboivana että eksitoivana välittäjäaineena riippuen postsynaptisesta reseptorista(Fujii & Kudo, 2012).
50
Vuoristo, M. (Miika). "Yhteisöllisyys esikaupunkien pientaloalueilla:sosiaalisen pääoman vaikutukset ja huomioiminen asuinalueen suunnittelussa". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201410071924.
Texto completo da fonteResumo:
Diplomityön tarkoituksena oli tutkia yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia suhteita pientaloasumisen näkökulmasta nykyaikaisessa esikaupunkiympäristössä. Tutkimus koostuu kolmesta osasta, joissa yhteisöllisyyttä tarkastellaan eri näkökulmista ja eri metodein. Ensimmäisessä osassa käsitellään keskeisen teoreettisen kirjallisuuden avulla kaupunkia sosiaalisena ja fyysisenä ympäristönä, tutkitaan sosiaalisten verkostojen rakenteita ja tarkastellaan sosiaalista pääomaa yhteisöllisyyden mittarina. Toisessa osassa esitellään kirjallisuuden ja esimerkkikohteiden avulla suunnitteluratkaisuja, joilla sosiaalista vuorovaikutusta voidaan asuinalueella lisätä. Ratkaisut muodostavat työkalupakin, jonka tarkoituksena on auttaa suunnittelijoita sosiaalisten näkökulmien huomioimisessa. Lopuksi teoriaa ja työkaluja havainnollistetaan Kangasalan Lamminrahkaan sijoittuvassa tapaustutkimuksessa.
Työn perusteella voidaan todeta, että sosiaalisella pääomalla on merkittäviä yhteiskunnan, asuinyhteisöjen ja yksilöiden toimintaa ja hyvinvointia parantavia vaikutuksia. Suunnittelun tulisi kuitenkin aina tapahtua jokaisen asuinalueen omista lähtökohdista ja ottaa huomioon sosiaalisten verkkojen rakenteet nyky-yhteiskunnassa. Yhteisöelämä asuinalueilla perustuu useimmiten vahvojen ystävyyssuhteiden sijaan niin sanottuihin heikkoihin suhteisiin eli tuttuuteen. Koska yksilöillä on yhteisöllisyyden suhteen erilaisia tarpeita ja toiveita, tulisi tiiviiseen yhteisöllisyyteen pakottamisen sijaan kehittää eräänlaista ”huomaamatonta” yhteisöllisyyttä lisäämällä sattumanvaraisia, arkipäiväisiä kohtaamisia asukkaiden välillä. Näin yhteisöllisyydestä tulee asukkaille rasitteen sijaan mahdollisuus. Pientaloalueella asukkaiden liikkumista ja oleskelua yhteisissä ulkotiloissa voidaan lisätä kiinnittämällä huomiota tilojen hierarkiaan, sijoitteluun ja mitoitukseen sekä erilaisiin tiloja elävöittäviin toimintoihin. Tutkimus osoittaa yhteisöllisyyden kietoutuvan tiiviisti yhteen suunnittelun eri osa-alueiden ja vaiheiden kanssa, mikä edellyttää suunnittelijalta monipuolista ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa.