Literatura científica selecionada sobre o tema "Vaikutukset"
Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos
Índice
Consulte a lista de atuais artigos, livros, teses, anais de congressos e outras fontes científicas relevantes para o tema "Vaikutukset".
Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.
Artigos de revistas sobre o assunto "Vaikutukset"
1
Simola, Heli. "Pakotteiden vaikutuksesta Venäjän talouteen". Idäntutkimus 30, n.º 3 (24 de outubro de 2023): 4–20. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.129815.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä artikkelissa esitetään alustavia arvioita Venäjälle vuonna 2022 asetettujen pakotteiden kokonaistaloudellisista vaikutuksista ja tarkastellaan niitä aiemman tutkimuskirjallisuuden valossa. Lisäksi arvioidaan tekijöitä, jotka ovat vahvistaneet ja heikentäneet nykyisten pakotteiden vaikutuksia Venäjän talouteen. Analyysin pohjalta Venäjään kohdistettujen pakotteiden taloudelliset vaikutukset eivät ole olleet pieniä aiemmassa kirjallisuudessaesitettyihin arvioihin verrattuna. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole pakotteiden laajuudesta huolimatta olleet myöskään poikkeuksellisen suuria. Venäjään kohdistuvien pakotteiden taloudellisia vaikutuksia ovat vahvistaneet niiden laajuus sekä toimien että niitä noudattavien maiden osalta ja Venäjän tärkeiden talouskumppaneiden osallistuminen niihin. Vaikutuksia ovat heikentäneet nousevien talouksien pidättäytyminen pakotteista ja Venäjän valtion tukitoimet. Pakotteiden vaikutukset ovat olleet voimakkaimpia niillä talouden osa-alueilla, joihin niitä on erityisesti kohdistettu.
2
Ruuskanen, Tiina. "Kierrätysmateriaaleja hyödyntävien kasvualustojen tuotantoprosessin ympäristö- ja yhteiskunnallinen kustannus-hyötyanalyysi". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 30 (31 de janeiro de 2014): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75333.
Texto completo da fonteResumo:
1.5.2012 voimaan tulleen jätelain vaatimuksesta on biohajoavien jätteiden hyödyntämistavoite lähes 100 % ja siksi on biojätteiden hyödyntämismahdollisuuksiin liittyvä tutkimus erittäin ajankohtaista. EU:n Life+ ohjelmaan kuuluva ”Elinkaarianalyysin soveltaminen kestävään, kierrätysmateriaaleja hyödyntävään viherrakentamiseen” – hanke keskittyy kierrätysmateriaalien käytön mahdollisuuksiin viherrakentamisessa ja hankkeen yksi tavoitteista on tarkastella kasvualustojen tuotantoprosessin ympäristölle ja yhteiskunnalle aiheutuvia vaikutuksia sekä arvioida niiden kustannuksia. Tarkastelussa käytetään elinkaarianalyysin ja kustannus-hyötyanalyysin yhdistelmää ja ympäristövaikutuksille lasketaan mahdollisuuksien mukaan myös kustannukset. Kasvualustojen tuotantoprosessin merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät ilmastopäästöihin. Kompostointiprosessissa huomioitaan metaani ja dityppioksidin päästöt ja niiden ilmastovaikutus ilmaistaan ekvivalenttisena hiilijalanjälkenä. Kompostointiprosessin hiilijalanjälki on 95 kg CO2-ekv. per tonni kompostia. Muut raaka-aineet ja prosessi huomioiden on laskujen mukainen hiilijalanjälki puistomullalle 39 kg CO2-ekv. per tonni tuotetta ja puutarhamullalle 56 kg CO2-ekv. per tonni tuotetta. Perinteisellä valmistustavalla, jossa kompostin sijaan käytetään jyrsinturvetta, hiilijalanjälki ja vastaavat luvut ovat puistomullalle 48 kg CO2-ekv. per tonni tuotetta ja puutarhamullalle 62 kg CO2-ekv. per tonni tuotetta. Ympäristökustannuksia laskettaessa huomioitaan myös muut ympäristölle aiheutuvat vaikutukset, joista rehevöittävät ja happamoittavat vaikutukset vesistöön ovat tärkeimpiä. Hyvin hoidetussa laitoksessa pystytään kompostoinnin vaikutukset vesistöön pitämään melkein olemattomina. Turpeen nosto puolestaan aiheuttaa huomattavia vaikutuksia vesistöön ja se nostaa turvetta sisältävien tuotteiden ympäristökustannukset korkeammaksi. Yhteiskunnallisen vertailun tekee haasteelliseksi turpeen noston ja kompostointi prosessin erilaisuus ja vaikuttavuus eri alueilla. Yhteisinä tekijöinä ovat kuitenkin työllisyys, melu, pöly, hyväksyttävyys, haju ja terveysriskit. Käytetään puolikvantitatiivista menetelmää, jossa vertailu suoritetaan numeeristen painoarvojen avulla. Turpeen käytöllä on enemmän negatiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia verrattuna kompostin käyttöön. Laskelmien tulokset suosivat kasvualustatuotteiden valmistuksessa turpeen korvaamista kompostilla. Tarpeellista on myös kompostituotteiden valikoiman laajentaminen ja sen avulla laajempi kompostin käyttö epäorgaanisten lannoitteiden korvaajana.
3
Manninen, Jyri. "Sopeuttavaa sivistystyötä?" Aikuiskasvatus 30, n.º 3 (15 de setembro de 2010): 164–74. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93879.
Texto completo da fonteResumo:
Välittömien oppimistulosten lisäksi vapaalla sivistystyöllä on yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta myös laajempia vaikutuksia, kuten henkinen hyvinvointi ja itsensä toteuttaminen. Vaikutukset ovat kuitenkin enimmältään sopeuttavia, vallitsevaa tilannetta ja korkeintaan rauhallista kehitystä tukevia. Vapaa sivistystyö – ja aikuiskasvatus yleisemminkin – näyttäisi kadottaneen kriittisen, yhteiskunnan ja yksilön muutosta tavoittelevan roolin, joka sillä oli vielä 1800-luvun lopulla. – Artikkeli pohjautuu tutkimukseen, jossa kartoitettiin vapaan sivistystyön oppilaitoksissa vuonna 2007 opiskelleiden aikuisten kokemia koulutukseen osallistumisen aikaansaamia laajempia vaikutuksia.
4
Komp, Kathrin, e Tuukka Niemi. "Elämänkaaren vaikutukset eläkkeeseen". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 26, n.º 3 (13 de setembro de 2018): 264–68. http://dx.doi.org/10.30668/janus.66684.
Texto completo da fonteResumo:
Väestön ikääntyminen siirtää huomion eläkejärjestelmän asemaan. Tutkijat, työmarkkinajärjestöt ja päätöksentekijät pohtivat, miten eläkejärjestelmää tulisi uudistaa sekä järjestelmän taloudellisen kestävyyden että ikääntyvien toimeentulon takaamiseksi. Tämä artikkeli korostaa elämänkaarinäkökulman merkitystä näissä kysymyksissä. Yksilöiden elämänkaaret koostuvat mm. yksittäisistä tapahtumista tai jaksoista, jotka voivat vaikuttaa jopa vuosikymmenien ajan ihmisen elämässä. Esimerkiksi nuorena koettujen työttömyysjaksojen vuoksi työuran kehitys voi keskeytyä ja johtaa lopulta pienempiin eläkkeisiin, tai keski-ikäisenä tapahtuneen maasta- tai maahanmuuton vuoksi nuorempana kerätyt eläkkeet voivat olla myöhemmin riittämättömiä. Tämän kaltaiset vuosienkin päähän ulottuvat vaikutukset kaikilla elämänalueilla tulee ottaa huomioon eläkeuudistuksissa. Tehokkain lähestymistapa eläkejärjestelmän uudistukselle näyttää olevan koordinoitu, varhainen puuttuminen ongelmiin eri päätöksenteon alueilla.
5
Helenius, Jenna. "Liikkeen luovutuksen vaikutukset kilpailukieltosopimuksiin". Helsinki Law Review 14, n.º 1 (8 de fevereiro de 2021): 50–73. http://dx.doi.org/10.33344/vol14iss1pp50-73.
Texto completo da fonte
6
Niemi, Jyrki, Leena Kerkelä e Heikki Lehtonen. "Maailmankaupan vapautumisen vaikutukset maataloudelle". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 23 (31 de janeiro de 2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75830.
Texto completo da fonteResumo:
Maailman kauppajärjestö WTO:n käynnissä olevalla Dohan neuvottelukierroksella maataloustuotteiden kauppasäännöistä sopiminen on yksi kierroksen pääkysymyksiä. Tavoitteeksi on asetettu maataloustuotteiden vientitukien lopettaminen sekä teollisuusmaissa maksettavien maataloustukien merkittävä vähentäminen ja maataloustuotteiden tullien alentaminen. Vientitukien poistaminen koskee Euroopan unionissa (EU) ja sitä kautta myös Suomessa erityisesti maitoa, sokeria ja rehuviljaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida käynnissä olevan Dohan neuvottelukierroksen aiheuttamia muutospaineita EU:n maatalous- ja elintarvikemarkkinoihin ja sitä kautta syntyviä heijastusvaikutuksia Suomen maatalous- ja elintarviketaloudelle. Keskeiset selvitettävät kysymykset ovat: 1) Mitä vaikutuksia vientituen poistamisella olisi EU-alueella ja Suomessa? 2) Miten tullien merkittävä alentaminen vaikuttaisi maataloustuotteiden markkinoihin EU:ssa ja Suomessa? Tärkeä kysymys on myös se, onko vuonna 2003 sovittu yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus edistänyt unionin maatalouden sopeutumista liberaalimpaan kaupan ympäristöön. Tutkimuksen kvantitatiiviset tulokset on saatu hyödyntämällä globaalia taloutta kuvaavaa numeerista GTAP-tasapainomallia ja mallia tukevaa tietokantaa. Tutkimustulosten mukaan vientituista luopuminen merkitsisi EU:ssa alempaa tuottajahintatasoa ja sen seurauksena tuotannon supistumista ja viennin vähentymistä. Vientitukien poistuminen vaikuttaisi EU:ssa eniten rehuviljan tuotantoon. Suomessa vientitukien poistosta aiheutuva viennin väheneminen olisi haasteellisinta rehuviljan ja maidon tuotannolle. Mallilaskelmien mukaan rehuviljan tuotanto alenisi Suomessa pitkällä aikavälillä noin 14 prosenttia ja maidontuotanto lähes seitsemän prosenttia. Vientitukien poistamisen ja tuontitullien alentamisen yhteisvaikutuksia EU:n ja Suomen maatalousmarkkinoihin on arvioitu tutkimuksessa kahden vaihtoehtoisen skenaarion pohjalta: (1) EU:n ehdotus, jonka mukaan korkeimpia tulleja alennettaisiin 60 prosenttia ja muita tulleja 25–60 prosenttia ja (2) USA:n ehdotus, joka leikkaisi korkeimpia tulleja peräti 90 prosenttia. Tuontitullien alentamisen seurauksena EU:n tuotanto ja vienti supistuisivat lähes kaikkien maataloushyödykkeiden kohdalla. Voimakkainta tuotannon väheneminen olisi sokerissa ja naudanlihatuotteissa. Simulointitulosten perusteella USA:n ehdotuksen toteutuminen vähentäisi sokerin ja naudanlihan tuotantoa unionissa yli 20 prosenttia. Maitotaloustuotteiden tuotanto alentuisi EU:ssa vajaat 12 prosenttia. Suomessa sokerin, rehuviljan ja muun kasvinviljelytuotannon volyymi alenisi tulosten mukaan yli 15 prosenttia USA:n ehdotuksen toteutuessa. Maidontuotannon volyymi alentuisi noin 13 prosenttia.Maatalouskaupan vapauttaminen johtaisi tutkimustulosten mukaan myös maataloustuotteiden maailmankaupan merkittävään alueelliseen uusjakoon. EU:n menettämistä maailmanmarkkinoista suurimman osan saisivat USA, Australia, Uusi-Seelanti ja MERCOSUR-maat.
7
Virolainen, Meri, e Panu Kallio. "Vientitukien poistamisen vaikutukset maitosektorille". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 21 (31 de janeiro de 2006): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76132.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkimuksen selvitettiin vientitukien poistamisen vaikutuksia EU:n ja Suomen maitosektorille. Tätä tarkoitusta varten rakennettiin Armington –tyyppinen kaupan osittaistasapaino malli. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1) Jos vientituet poistettaisiin WTO-neuvottelujen lopputuloksena, mitä EU:n maitosektorille tapahtuisi tämän jälkeen? 2) Miten Suomen maitosektori sopeutuisi vientitukien muutokseen ja kuinka maitotuotteiden kauppa muuttuisi? Tutkimuksessa perehdyttiin aluksi kirjallisuuden avulla eri osittaistasapainomalleihin, joita tutkimalla luotiin katsaus mallien teoreettisiin peruslähtökohtiin ja selvitettiin vaihtoehtoisia tapoja mallintaa EU:n maatalouspolitiikka ja WTO:n rajoitteita. Mallityyppien vertailun jälkeen rakennettiin Armington –tyyppinen kaupan osittaistasapainomalli. Tässä simulointimallissa on 7 maata/maaryhmää: Suomi, EU-14 –maat, kahdeksan KIE-maata ja Yhdysvallat, nettoviejät eli NEC -ryhmä (Kanada, Uusi Seelanti ja Australia), Venäjä ja muu maailma. Mallia varten kerättiin huomattava määrä dataa. ZMP:ltä saatiin EU-maitomarkkinoita koskevaa dataa, YK:sta ulkomaankauppaan liittyvä Comtrade -dataa, Tullihallitukselta Suomen ulkomaankauppa-aineistoa. Lisäksi aineisto on kerätty lukuisista muista lähteistä. Malli koodattiin lopuksi Exceliin. Tutkimuksessa käytetyn mallin tulokset voidaan tiivistää seuraavasti. Vientitukien poistolla olisi suhteellisen vähän vaikutusta maidon tuottajahintoihin, vaikka implikaatiot kauppaan olisivat melko suuria. Vientitukien poiston vaikutukset olisivat kuitenkin selvästi suurimmat Suomen maitosektorille, jossa sekä tuottajahinta että maidontuotanto alentuisivat noin 4 %. Myös EU-14 -maissa tuottajahinnat ja maidontuotanto vähentyisivät hieman, noin pari prosenttia. Toinen merkittävä tulos oli, että vientitukien poistaminen alentaisi eniten EU-14 –maiden, Suomen ja USA:n maitotuotteiden vientiä. Näin ollen nämä maat myös menettäisivät eniten maitotuotteiden kaupan maailmanmarkkinaosuuksia. Suomen maitotuotteiden viennin määrä sekä viennin arvo alentuisivat noin viidenneksellä. Eniten maitotuotteiden vientitukien poistosta kärsisi rasvattoman maitojauheen ja muiden maitotuotteiden vienti. Vientitukien poistamisen seurauksena NEC –ryhmän maat ja EU:n uudet jäsenmaat hyötyisivät selvästi lisäten markkinaosuuksiaan maitotuotteiden maailmanmarkkinoilla. Tämä on tutkimuksen kolmas keskeinen tulos. NEC –ryhmän maitotuotteiden viennin volyymi lisääntyisi lähes 7 %, mutta viennin arvo kasvaisi lähes 15 %, koska vientihinnat nousisivat kaikissa tuoteryhmissä. Neljäs merkittävin tulos oli, että maitotuotteiden maailmankauppa vähentyisi vientituen poistettaessa noin 13 %. Eniten alentuisi etenkin voin ja muiden maitotuotteiden kauppa. Mallin kahden tärkeimmän tuojan (Venäjä ja muu maailma) tuonti alentuisi noin 15 %. Maitotuotteiden maailmankaupan volyymin alentumisesta huolimatta, tuonnin arvo kasvaisi noin 5 %. Tämä johtuu tuontihintojen noususta.
8
Karhula, Timo. "Hyvinvointimuutosten taloudelliset vaikutukset kananmunantuotannossa". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 23 (31 de janeiro de 2008): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77019.
Texto completo da fonteResumo:
Suomen Euroopan unionin jäsenyyden seurauksena kananmunatilojen taloudellinen tilanne on varsinkinpienillä tiloilla joutunut muita tuotantosuuntia vaikeampaan asemaan. Tilojen taloudellisen ahdingon lisäksikanasektorilla on useita muitakin epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä, kuten tuotteeseen liittyvät ylituotanto-ongelmat ja markkinahäiriöt, pakkaamotoimintaan liittyvät ongelmat ja kanataloutta koskeviinmaataloustukiin liittyvä epävarmuus. Suomen Euroopan unionin jäsenyysaikana kananmunatilojen lukumääräonkin vähentynyt erittäin voimakkaasti, peräti 70 %.Euroopan unionin neuvoston direktiivi (1999/74/EY) määrittää kananmunantuotantoon käytettävienkanojen suojelua koskevat vähimmäismääräykset. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut tähän direktiiviinperustuvan asetuksen (10/EEO/2000) kanojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista. Asetuskieltää perinteisten häkkien käytön munivien kanojen pitopaikkana vuoden 2012 alusta alkaen, jolloinhäkkituotannosta on siirryttävä virikehäkki- tai lattiakanalatuotantoon tai vaihtoehtoisesti lopetettava kananmunantuotantokokonaan. Edelleen kuitenkin noin 80 % kananmunista tuotetaan häkkikanaloissa. Kanojenhyvinvointimuutoksiin perustuvat vaatimukset aiheuttavat kananmunantuottajille suuria investointejaaivan lähitulevaisuudessa, jos tiloilla aiotaan jatkaa tuotantoa vuoden 2012 jälkeen.Investoinnit virikehäkkeihin tai lattiakanaloihin muodostuvat tiloille kalliiksi ja lisäävät riskejä epävarmassatoimintaympäristössä. Kananmunien tuotantokustannuksen on arvioitu nousevan hyvinvointimuutostenseurauksena keskimäärin 0,30 €/kg. Tuotot eivät riitä ennen eivätkä varsinkaan investointiensuorittamisen jälkeen kattamaan tuotantokustannuksia. Häkkikanaloista luopumisen myötä työvaltaisempaanteknologiaan siirtymisen seurauksena tuottojen ja tuotantokustannusten erotus kasvaa edelleen jasiten tilojen kannattavuus laskee. Ellei kananmunan hinta käänny nousuun, kananmunantuottajien on tingittävätulevaisuudessa tuntipalkastaan vielä noin kaksi euroa.Suomessa kananmunantuotannon asema on jo nyt hyvin haastava ja tulevaisuudessa sektorilla tulleeolemaan suuria muutoksia ja ongelmia. Heikosti kannattavilta tiloilta vaaditaan investointeja kanojenhyvinvoinnin edistämiseksi ja samalla odotetaan myös investointeja rakennekehityksen nimissä. Suoritetutinvestoinnit kuitenkin pakottavat jatkamaan tuotantoa pitkään, vaikka taloudelliset toimintaedellytyksetheikkenisivät ja toimintaympäristö muuttuisi. Oman epävarmuutensa sektorille tuovat maatalouspoliittisetuudistukset. Kananmunantuottajat ovatkin reagoineet epävarmaan toimintaympäristöön, sillä noin puoletkananmunantuottajista harkitsee luopuvansa tuotannosta lähitulevaisuudessa. Tutkimuksen valossa kananmunantuottajieninvestointihaluttomuus ja tuotannosta luopumisinnokkuus ovat hyvin ymmärrettävissä.
9
Lehtonen, Heikki. "Maitokiintiöjärjestelmän päättymisen vaikutukset Suomen maitosektorille". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 23 (31 de janeiro de 2008): 1–8. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75901.
Texto completo da fonteResumo:
Maitokiintiöjärjestelmän katsotaan haittaavan merkittävästi EU:n maitosektorin kilpailukykyä, kehitystä ja tehokkuutta etenkin tilanteessa jossa maitotuotteiden kysyntä kasvaa sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti. Viime vuosina on julkaistu laajalti tutkimuksia maitokiintiöjärjestelmän poistamisen vaikutuksista maitosektorilla EU:ssa ja jäsenmaittain. Tutkimusten mukaan maitokiintiöiden poistumisesta voi seurata merkittäviä alueellisia siirtymiä maidontuotannossa. Tässä tutkimuksessa arvioidaan kiintiöjärjestelmän päättymisen vaikutuksia Suomessa. Vaikutukset riippuvat paljon epävarmasta maailmanmarkkinatilanteesta. Kansainvälisissä tutkimuksissa kiintiöjärjestelmän poistamisen vaikutukset maidon tuottajahintaan vaihtelevat -10-30 % välillä. Tuotetasolla voin ja maitojauheen hintojen arvioidaan alenevan enemmän kuin juustojen ja tuoretuotteiden. Tutkimusmenetelmänä käytettiin DREMFIA -sektorimallia jossa maidontuotanto on yksi maatalouden päätuotantosuunnista. Maitojalosteita on mukana 18 erilaista. Kotimaiset tuotteet ovat epätäydellisiä substituutteja ulkomaisten kanssa. Maitokiintiöiden kauppa on mallinnettu 3 eri kiintiökauppa-alueella. Kiintiöjärjestelmän päättyminen on mallinnettu em. -10-30 % hintaskenaarioiden avulla sekä korottamalla maitokiintiöitä DREMFIA -mallin kaikilla 18 tuotantoalueella 2% vuodessa 2011-2020. Nämä seikat tekisivät kiintiöt käytännössä merkityksettömiksi vuoteen 2015, jonka jälkeen ne voitaisiin poistaa. Tulosten mukaan maitokiintiöistä luopuminen on hyvistä markkinanäkymistä huolimatta haasteellinen Suomen maitosektorille. Jo tehdyt politiikkauudistukset (CAP –reformi) heikentävät maidon tarjontaa Suomessa, varsinkin Etelä-Suomen alueella. Peltoalalle maksettavien tukien lisäksi kannustinta maidon tuotantoon heikentää viljan hinnan nousu. Tämä korostaa maidon hintatason ja kansallisen tuen merkitystä Suomen maitosektorille. Jos EU-tasolla toteutuu keskimäärin 15% hinnanalennus tuottajahintatasolla mitattuna, Suomen maidontuotanto ei vähenisi vielä enempää kuin 10%. Noin 10%:n EU-hintojen alennuksella maidontuotanto voisi vielä elpyä lähelle vuoden 2006 tuotannon tasoa, ja hyvän markkinatilanteen jatkuessa tuotanto kasvaisi selvästi yli nykyisen kiintiön vuoteen 2020. Tuotanto kasvaisi C1- ja C2-tukialueille ja tuotanto vähenisi Etelä- ja Pohjois-Suomessa jopa 20-30 %. Jos hinnanalennus EU:n sisämarkkinoilla olisi 15-20%, Suomen maidontuotanto jäisi pysyvästi 10-20% vuoden 2006 tuotantoa alhaisemmaksi. Samalla maidon tuottajahinta alenisi 10-15% Suomessa. 25-30%:n hinnanalennukset johtaisivat tuotannon vähenemiseen 25-32%:lla 1,6-1,8 miljardiin litraan eli alle omavaraisuustason. Tulosten mukaan maidon hinnan alenemisen aiheuttamaa tuotantomotivaation laskua on vaikea korvata pinta-alatuilla kuten nurmituella, koska avainasemassa ovat suurten tilojen laajennukset.
10
Härkäpää, Kristiina, Aila Järvikoski, Anu Kippola-Pääkkönen e Ilona Autti-Rämö. "Sopeutumisvalmennuskurssin koetut hyödyt ja vaikutukset". Kuntoutus 40, n.º 3-4 (21 de setembro de 2021): 5–19. http://dx.doi.org/10.37451/kuntoutus.111383.
Texto completo da fonteResumo:
Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on tukea kuntoutujaa vamman tai pitkäaikaisen sairauden hallinnassa ja tarjota mahdollisuus vertaistukeen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sopeutumisvalmennuksen koettuja hyötyjä sekä terveydentilassa, toimintakyvyssä, hallinnan tunteessa ja valtaistumisessa tapahtuneita muutoksia ja niihin yhteydessä olevia kontekstitekijöitä. Tutkimukseen osallistui syöpää, fibromyalgiaa ja tyypin 1 diabetesta sairastavia kuntoutujia, jotka vastasivat ennen kurssin alkua lomakekyselyyn (n = 377) ja puoli vuotta kurssin päättymisen jälkeen seurantakyselyyn (n = 303). Kuntoutujista 58 % ilmoitti saaneensa valmennuksesta erittäin tai melko paljon hyötyä arjessa selviytymiseen: diabetesta sairastavat useammin kuin muut. Hyötykokemukset olivat epävakaassa elämäntilanteessa olevilla muita kuntoutujia harvinaisempia. Terveyteen liittyvä valtaistuminen oli vahvistunut kaikissa kuntoutujaryhmissä, erityisesti tiedollisen hallinnan osalta. Tutkimuksessa ei ollut vertailuryhmää, mikä on otettava huomioon tuloksia arvioitaessa.
Abstract
Subjective benefits, empowerment and psychological well-being after psychosocial rehabilitation
Adaptation training is psychosocial rehabilitation that aims to empower clients to cope with their illness or disability. The aim of the study was to examine subjective benefits as well as changes in subjective health, functional capacity, sense of mastery and health-related empowerment and contextual factors connected with these changes. The study group consisted of persons with cancer, fibromyalgia and Type 1 diabetes answering a pre-treatment questionnaire (n = 377) and six months after the intervention a mailed follow-up questionnaire (n = 303). Of the respondents, 58 % reported positive gains for their daily life from the intervention, those with diabetes more often than other groups. Those in disadvantaged life situations reported gains more seldom than the other groups. Health-related empowerment had strengthened in all study groups. There was no comparison group in the study which must be taken into account when assessing the results.
Keywords: psychosocial rehabilitation, subjective benefits, empowerment
Teses / dissertações sobre o assunto "Vaikutukset"
1
Harjula, A. (Aleksi). "Kaivostoiminnan aluetaloudelliset vaikutukset". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602161221.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia kaivostoiminnan aluetaloudellisia vaikutuksia Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa. Tuotanto- ja työllisyysvaikutukset selvitettiin alueellisten panos-tuotostaulujen ja panos-tuotosmallin tuotantomallin avulla. Viimeisimmät Tilastokeskuksen alueelliset panos-tuotostaulut kuvaavat maakuntien tuotantorakenteita vuonna 2002, minkä vuoksi Kainuun maakunnan panos-tuotostaulu päivitettiin RAS-menetelmällä vuoteen 2010. Pohjois-Pohjanmaan päivitetty maakuntataulu saatiin Samuli Kuhan (2014) ja vastaavasti Lapin panos-tuotostaulu Santtu Karhisen (2013) pro gradu -tutkielmista.
Kaivostoimintaan vaikuttavien tekijöiden sekä alueellisen tarkastelun avulla pyrittiin selventämään kaivostoiminnan aiheuttamia vaikutuksia alueittain toimialatasolla. Toimialarakenteiden eroavaisuuksia selvitettiin panos-tuotosmallilla suoritetun HEM-analyysin avulla. Olennaisimpia havaintoja olivat muun muassa Pohjois-Pohjanmaan merkittävät tuotanto- ja työllisyysvaikutukset suhteessa muihin tarkasteltaviin maakuntiin. Lisäksi kuljetus, varastointi ja tietoliikenne -toimiala nousi esiin suurena työllistäjänä näissä maakunnissa.
Tuotanto- ja työllisyysvaikutusten selvittämiseksi simuloitiin tilanne, jossa mineraalien kaivu -toimiala ei toimi tarkasteltavilla alueilla. Kainuun maakuntaan kohdistuva kokonaistyöllisyysvaikutus oli 1 053,5 henkilötyövuotta, josta välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset olivat vastaavasti 513,9 ja 539,7 henkilötyövuotta. Näistä laskettuna kerrannaisvaikutukseksi muodostui 2,05. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuva vastaava kokonaistyöllisyysvaikutus oli 1 688,6, josta välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten osuus oli 712,2 ja 976,4 henkilötyövuotta. Näistä laskettuna kerrannaisvaikutukseksi tuli 2,37. Lapin maakuntaan kohdistuva kokonaistyöllisyysvaikutus oli puolestaan 955,4 henkilötyövuotta. Välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten osuus oli 422 ja 533,4 henkilötyövuotta. Näistä laskettuna kerrannaisvaikutukseksi saatiin 2,26.
Kaivoksilla on merkittävä alueellinen vaikutus sekä talouteen että ympäristöön. Suomen luotettava lainsäädäntö, kattava infrastruktuuri sekä kaivostoiminnan osaaminen tarjoavat edellytykset kaivostoiminnalle. Kaivosteollisuuden aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisen tarkoituksena on tuottaa tietoa kaivosten tuomista vaikutuksista tietyn alueen väestöön sekä aluetalouteen. Panos-tuotosmallilla pystytään kuvaamaan kattavasti alueen toimialarakenteita ja niiden kytköksiä. Alueellisen tarkastelun tulokset voivat toimia työkaluna esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa sekä koulutuspoliittisissa kysymyksissä.
2
Jokinen, T. (Timo). "Mobiilimainosten koetut vaikutukset". Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201305201311.
Texto completo da fonteResumo:
Mobilimainonta on vielä tälläkin hetkellä suhteellisen vähän tutkittu aihealue tiedemaailmassa. Mobiililaitteiden hurja suosio ei ole vielä aiheuttanut täydellistä läpimurtoa mobiilimainnonnassa. Ei olla onnistuttu löytämään sellaista ratkaisua, joka tyydyttäisi niin mainostajia, kuin niiden vastaanottajiakin. Tästä syystä tämä tutkimus on aiheellinen.
Tutkimusta varten tehtiin kirjallisuuskatsaus käytettävyydestä ja sen arvioinnista, mainonnan eri muodoista, kuten mobiilimainoksista sekä mobiilikäyttöliittymien suunnittelusta. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen suoritettiin käytettävyystestaus. Lopuksi teoriataustan sekä käytettävyystestauksesta kerätyn datan avulla suoritettiin analyysi.
Käytettävyystestauksessa testattiin neljää eri mainosta, joista kaksi saapui puhelimeen lähetetyn tekstiviestin jälkeen ja kaksi vastaamatta jätetyn puhelun jälkeen. Näistä mainoksista osa oli kontekstisidonnaisia ja osa käyttökontekstista riippumattomia. Käytettävyystestaus suoritettiin kesällä 2010. Käytettävyystestauksen myötä havaittiin, että ihmiset suhtautuvat mobiilimainoksiin hyvin eri tavoilla. Jotkut vastaanottaisivat mielellään mainoksia puhelimeensa, kun taas joillekin ne tuntuivat melko epämiellyttäviltä.
Tärkeimpinä tuloksina tutkimuksesta voidaan pitää sitä, että sen myötä havaittiin olevan tilausta tietynlaisille mobiilimainoksille, sekä se, että mainosten kontekstisidonnaisuudella oli suuri vaikutus mainoksen koettuun miellyttävyyteen, sekä tehoon. Lisäksi havaittiin, että mobiilimainoksilla voi olla myös hyvin negatiivinen vaikutus vastaanottajissa.
3
Koivisto, M. (Markku). "Koululiikunnan vaikutukset koulumenestykseen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605251934.
Texto completo da fonteResumo:
Huoli suomalaisten ja muidenkin länsimaisten lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ja fyysisesti passiivisesta elämäntavasta, ja seurauksena syntyvistä mahdollisista terveysongelmista nostaa aika ajoin päätään. Samaan aikaan suomalaisten lasten sijoitukset vuoden 2013 PISA-tutkimuksessa olivat pudonneet reilusti aiemmista sijoituksista. Koululiikunta nähdään yhtenä tekijänä lasten ja nuorten liikunnan lisäämisessä. Tämän työn tarkoituksena on käsitellä lisäksi sitä, miten koululiikunta voi vaikuttaa myös koulumenestykseen. Työ on kirjallisuuskatsaus.
Tutkimusten mukaan koululiikunnalla on neutraali, tai lievästi positiivinen yhteys koulumenestykseen. Tärkein havainto on se, että koululiikunnan seurauksena oppiminen tehostuu. Tällä tarkoitetaan sitä, että vaikka lisätylle koululiikunnalle otetaan aikaa muista oppiaineista, muiden aineiden koulumenestys ei huonone.
Yleisen fyysisen aktiivisuuden ja hyvän kunnon vaikutuksiin verrattuna koululiikunnan vaikutukset koulumenestykseen ovat kuitenkin vaatimattomia. Syyksi epäillään sitä, että koulun liikuntatunneilla liikuntaan käytetty aika, sekä liikunnan intensiteetti jäävät liian vähäiseksi saadakseen aikaan positiivisia vaikutuksia koulumenestykseen.
Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat selkeästi, että koululiikuntaa voidaan koulussa lisätä merkittävästi ilman pelkoa muiden oppiaineiden kärsimisestä. Runsaampi koululiikunta voidaan nähdä merkittävänä tekijänä lasten ja nuorten liikuntamäärien lisäämisessä, sekä yhtenä tekijänä parempaa koulumenestystä tavoiteltaessa.
4
Heikkinen, M. (Mirka). "Kaupunkialueiden vaikutukset virtavesiin". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201801161091.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa on selvitetty kaupunkialueiden vaikutuksia virtavesistöihin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan millaisia kunnostustoimenpiteitä joissa on suoritettu ja millaisia vaikutuksia toimenpiteillä on ollut.
5
Rautakoski, J. (Jarmo), e H. (Hilma) Tuovinen. "Seikkailukasvatuksen vaikutukset luokan ryhmäilmiöihin". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201605031605.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmamme tarkastelee systemaattisen kirjallisuuskatsauksen muodossa kotimaista ja kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta seikkailukasvatuksesta ja ryhmäilmiöistä. Tavoitteenamme on selvittää, millaisia vaikutuksia seikkailukasvatuksella on luokan ryhmäilmiöihin. Käsittelemme tutkimuksen aikana seikkailukasvatuksen käsitteellisiä ja historiallisia taustoja sekä siihen liitettyjä oppimiskäsityksiä. Lisäksi selvennämme seikkailukasvatuksen ja elämyspedagogiikan välistä käsitteellistä yhteneväisyyttä. Perehdymme myös ryhmäilmiöiden moniulotteiseen ja jatkuvasti muuttuvaan luonteeseen.
Seikkailukasvatusta voidaan pitää vaihtoehtoisena toiminnallisena opetusmenetelmänä, jossa korostuu osallistujien aidot elämykset ja kokemukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) ja seikkailukasvatuksen oppimiskäsitykset yhdistyvät toisiinsa. Seikkailukasvatusta voidaankin hyödyntää perustellusti koulun opetuksessa. Opettajan täytyy kuitenkin huomioida toimintaa järjestäessään turvallisuusnäkökulmat, jotta oppilaat kokisivat elämykset mielekkäiksi. Kasvatuksellisesta näkökulmasta matalankynnyksen seikkailukasvatustoiminta soveltuu parhaiten koulun tavoitteisiin.
Tutkimuksen edetessä vertasimme ja arvioimme jatkuvasti tutkimuskirjallisuutta kriittisesti ja pyrimme liittämään tutkimuksen tulokset suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulujärjestelmään. Havaitsimme tutkimuksen aikana, että luokka on ryhmänä jatkuvasti muutoksen kohteena. Siihen vaikuttavat samanaikaisesti fyysinen ympäristö, sosiaalinen ympäristö, yksilöiden ominaisuudet, ryhmäsuhteet ja ryhmäprosessit. Seikkailukasvatuksella voidaan kehittää luokan ryhmädynamiikkaa ja ryhmän kiinteyttä. Lisäksi pienryhmä soveltuu erityisen hyvin seikkailukasvatuksen välineeksi, koska pienryhmässä jäsenet pystyvät vaikuttamaan ryhmän toimintaan tehokkaammin. Pienryhmätoiminta tukee myös yksilön sosiaalisten taitojen kehittymistä.
6
Vaara, J. (Jenny). "Korkeakoulupolitiikan vaikutukset yliopistohakijoiden näkökulmasta". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602181227.
Texto completo da fonteResumo:
Suomalaista korkeakoulujärjestelmää on kasvatettu voimakkaasti sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Tässä tutkielmassa käsitellään suomalaisen yliopistojärjestelmän kehitystä 1960-luvulta ja sen vaikutuksia opiskelijoiden hakeutumiskäyttäytymiseen. Työ on kirjallisuuskatsaus.
Suomessa yliopistoja on rakennettu kattavasti ympäri maan. Yliopistolaitosta laajentamalla on haluttu taata kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet saavuttaa korkea-asteen koulutusta riippumatta heidän taustoista tai asuinpaikastaan. Suomessa on vuosikymmenten ajan ollut korkea koulutususko, vaikka nykyisin noin kolmasosa yliopistohakijoista saa paikan.
Suomalainen yliopistojärjestelmä näyttäytyy suhteellisen tasa-arvoisena. Nykyisin yliopistoihin päästään yhä laajemmalta pohjalta, vaikkei korkeakoulu uudistuksilla ole pystytty poistamaan hakijoiden taustojen vaikutuksia. Poliittinen vaikuttaminen ei ole onnistunut toimissaan haluamallaan tavalla, kun yliopiston porteille on kasaantunut hakijoiden suma. Koulutukseen pääsemisessä on yhteiskunnan sisäisiin rakenteisiin liittyviä esteitä, joita ei ole pystytty poistamaan.
7
Raitala, A. (Arttu). "Uusiutuvan energiatuotannon alueelliset vaikutukset". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201611233100.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän työn tavoitteena oli tutkia ja vertailla erilaisia uusiutuvia energiantuotantomuotoja työllistävyys ja maakäytön näkökulmasta. Alue oli rajoitettu Ouluun ja sen ympäröivään lähialueeseen. Tutkittavina kohteina olivat Oulun Energian voimalaitokset, jotka kattavat suurimman osan oululaisten sähkön ja kaukolämmön tarpeen. Työllisyysvaikutuksia laskettaessa oli otettu huomioon välittömien työpaikkojen lisäksi myös välilliset työvaikutukset, joilla oli suuri merkitys tutkittaessa työllisyysvaikutuksia kokonaisuudessaan. Maakäyttöä laskettaessa oli otettu huomioon ainoastaan vertailtavien energialähteiden mahdollinen energia saanto muodossa MJ/m²/vuosi.
Tutkimusmenetelminä oli käytetty kirjallisuusselvityksiä, haastatteluja, sekä laskentamenetelmiä. Haastattelumetodina oli avoin haastattelu ja haastateltavina oli Oulun Energialla työskenteleviä vastuuhenkilöitä. Työllisyysvaikutuksia laskettaessa oli käytetty joissain tapauksissa teoreettisia kaavoja, joilla oli saatu suuntaa antavia tuloksia, jos ei ole ollut tiedossa täsmällisiä lukuja.
Tulokset oli koottu työn lopussa tiiviisti yhteen taulukkoon, josta voi verrata eri energialähteiden työllisyysvaikutuksia, energian saantoa neliömetriä kohtaan sekä voimaloiden tehoa. Tulokset helpottavat ymmärtämään uusiutuvien energiamuotojen etuja ja haittoja.
8
Lopina, M. (Mari). "Synnytysvalmennuksen vaikutukset ensisynnyttäjien synnytyspelkoon". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712213401.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkielman tarkoitus oli kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata synnytysvalmennuksen vaikutuksia ensisynnyttäjien synnytyspelkoon. Tavoitteena oli tuottaa tietoa synnytyspelkoasiakkaiden synnytysvalmennuksen kehittämiseen.
Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuushaku tehtiin lokakuussa 2017 kolmesta eri tietokannasta. Yhteensä 5 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia hyväksyttiin sisäänottokriteerien jälkeen tutkielmaan, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Kaksi artikkelia oli tehty Suomessa ja kolme Turkissa, vuosina 2012–2017. Melko tuoreet tutkimukset kertovat aiheen ajankohtaisuudesta.
Keskeisimmiksi tuloksiksi nousi esille synnytyspelkojen hoitamisen vaikutukset synnytyspelkojen vähentymiseen ja jopa ennaltaehkäisemiseen. Synnytyspelon hoito raskausaikana auttoi raskaana olevia kokemaan parempaa minäpystyvyyttä, joka edesauttoi selviytymään synnytyksestä paremmin. Nämä vaikutukset näkyivät myös synnytyksen jälkeisenä parempana vointina, vähemmän PTSD oireita sekä parempana fyysisenä vointina. Hyvän alatiesynnytyskokemuksen jälkeen oli todennäköisempää uskaltaa synnyttää myös uudelleen alakautta.
Tutkielman tulosten mukaan ensisynnyttäjät hyötyivät synnytyspelkoihin erikoistuvasta synnytysvalmennuksesta. Hyvä valmentautuminen auttoi jokapäiväisessä elämässä, vähentämällä stressiä ja valmistautumaan myönteiseen synnytyskokemukseen. Synnytyspelon asianmukaisella hoidolla pystyttiin vähentämään myös keisarinleikkausten määrää ja alatiesynnytyksiin oltiin interventioryhmissä tyytyväisempiä kuin tavallista synnytysvalmennusta tai ei valmennusta ollenkaan saavat kontrolliryhmissä.
9
Tuomi, N. (Nita). "Ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisiin valaisiin". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812153277.
Texto completo da fonteResumo:
Arktiset alueet ovat maapallolla suurimman uhan alla ilmastonmuutoksen takia, sillä niillä lämpötila nousee suhteessa eniten muuhun maapalloon verrattuna. Koko pohjoinen diversiteetti on vaarassa. Ilmastonmuutoksen lämmittäessä meriä arktisten valaiden elinympäristöt kutistuvat ja elinmahdollisuudet heikkenevät. Ilmastonmuutos lisää myös ihmistoimia arktisilla alueilla ja konflikteja ihmisten ja valaiden välillä.
10
Mäkelä, J. (Johanna). "Tilintarkastuskertomuksen huomautusten vaikutukset yrityksen lainansaantiin". Master's thesis, University of Oulu, 2012. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201211141051.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tutkielmassa tarkastellaan tilintarkastusraporttien huomautuksien vaikutusta suomalaisten pk-yritysten lainansaantiin. Tutkielma keskittyy kolmeen yleisimpään tilintarkastajan Suomessa antamaan huomautukseen, joita ovat huomautus oman pääoman määrästä, osakeyhtiölain vastaiset saamiset ja huomautus tilinpäätöksestä tai sen eristä. Tutkielman tarkoituksena on antaa lisää tietoa tilintarkastusraporttien vaikutuksesta yritysten taloudelliseen tilanteeseen.
Aikaisemmat tutkimukset aiheesta ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia siitä, miten tilintarkastajan raportointi ja huomautukset vaikuttavat yritysten lainansaantiin. Useimmat aiheesta tehdyt tutkimukset ovat empiirisiä ja kyseisessä tutkimuksessa on paljolti tästä syystä keskitytty arkistotutkimukseen eli aineisto on kerätty tietokannasta. Tietokantana on käytetty Voitto+ -yritystietokantaa. Aineistona on noin 5 000 suomalaista pk-yritystä. Aineistoa on rajattu yritysten henkilöstömäärän, taseen loppusumman ja liikevaihdon perusteella. Tutkimuksessa aineiston analysointiin käytetään lineaarista regressiomallia. Selitettävinä tekijöinä ovat ostovelat jaettuna taseen loppusummalla, korko- ja rahoituskulut jaettuna taseen loppusummalla ja quick ratio -tunnusluku. Kyseisillä selitettävillä tekijöillä pyritään kuvaamaan yrityksen lainansaantia ja siinä tapahtuvia mahdollisia muutoksia. Selittävinä tekijöinä ovat tilintarkastuskertomuksen muoto eli vakiomuotoinen kertomus tai kolme aiemmin mainittua huomautusta. Lisäksi mallissa on mukana kontrollimuuttujia, jotka kuvaavat yrityksen kokoa, kasvua, kannattavuutta ja velkaantuneisuutta.
Tutkielman tuloksena on, ettei aineiston perusteella voida tehdä juurikaan päätelmiä tilintarkastajan antamien huomautusten vaikutuksesta yritysten lainansaantiin. Ongelmana on huomautusten vähäinen määrä, joka on tutkimuksen aineistosta vain noin 1,8 %. Aineiston kokoa kasvatettaessa huomautusten suhteellinen osuus ei juuri muuttunut. Voidaan siis todeta, että tämän tutkimuksen perusteella Suomessa annetaan melko vähän tilintarkastushuomautuksia ja näin ollen niiden vaikutusten analysointi voi olla vaikeaa muutoin kuin empiirisesti.
Livros sobre o assunto "Vaikutukset"
1
Hietala, Kari. Maahanmuuton vaikutukset. Helsinki: Työministeriö, 1992.
Encontre o texto completo da fonte
2
neuvottelukunta, Finland EU-matkailuasiain. Emun vaikutukset matkailualalle. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriö, 1998.
Encontre o texto completo da fonte
3
Finland), Liiketaloustieteellinen Tutkimuslaitos (Helsinki, ed. Saimaan kanavan taloudelliset vaikutukset. Helsinki: LTT, 1985.
Encontre o texto completo da fonte
4
Lavaste, Kari. Julkisen tuen kilpailua vääristävät vaikutukset. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriö, Kauppaosasto, 1994.
Encontre o texto completo da fonte
5
Hienonen, Risto. Korroosio ja ilmastolliset vaikutukset elektroniikassa. [Espoo, Finland]: VTT, 2007.
Encontre o texto completo da fonte
6
Konttinen, Juha-Pekka. Matkailun satelliittitilinpito ja aluetaloudelliset vaikutukset. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2005.
Encontre o texto completo da fonte
7
Nieminen, Jaana. Tampere-talon taloudelliset vaikutukset Tampereella. Tampere: Tampereen yliopisto, 1991.
Encontre o texto completo da fonte
8
Sakari, Suontaka, ed. Kaukolämmitystarpeen muutoksen vaikutukset vuoteen 2040. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriö, Energiaosasto, 1996.
Encontre o texto completo da fonte
9
Alho, Kari. EU:n itälaajenemisen vaikutukset Suomen elinkeinoelämälle. Helsinki: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, 2001.
Encontre o texto completo da fonte
10
Virtanen, Visa. Markkinarakenteen vaikutukset Suomen teollisuuden toimialoittaisiin kannattavuuseroihin. Helsinki: Elinkeinohallitus, 1986.
Encontre o texto completo da fonteCapítulos de livros sobre o assunto "Vaikutukset"
1
Kauttonen, Janne, e Jyrki Suomala. "Tekoälyn kyvyt ja roolit tekstintuotannossa : käyttäytymistieteellinen tarkastelu kirjoittajan ja vastaanottajan näkökulmasta". In Tekoälykäs viestintä. Helsinki University Library, 2024. http://dx.doi.org/10.31885/9789526548845.
Texto completo da fonteResumo:
Generatiivinen tekoäly on jo laajassa käytössä tekstin tuottamisessa, mutta miten tämä vaikuttaa tekstin kirjoittamisprosessiin, tekstin ominaisuuksiin ja lukijan reaktioihin? Pirstaleisessa informaatioympäristössä ihmisiä puhutteleva viestintä on vaikeaa. Jotta ymmärrämme paremmin generoivan tekoälyn vaikutukset viestintäympäristöön, on tärkeää ymmärtää, millaiset tekijät ohjaavat ihmisen informaation prosessointia ja mikä tekee tietyistä sisällöistä vaikuttavampia kuin toisista. Tarkastelemme tekoälyavusteista sisällöntuotantoa käyttäytymistieteen eri näkökulmista. Generoiva tekoäly auttaa viestinnän ammattilaista, mutta voi toisaalta ohjata viestien sisältöä ja tuottaa lukijassa negatiivisia reaktioita. Tekoälyn rooli kannattaa sovittaa sellaiseksi, että se ei korvaa kriittistä ajatustyötä.
2
Erkkilä, Riku. "Huomioita semantiikan vaikutuksesta muodon leksikaalistumiseen". In Itämeren kieliapajilta Volgan verkoille. Suomalais-Ugrilainen Seura, 2024. http://dx.doi.org/10.33341/sus.965.1327.
Texto completo da fonte
3
Honkamäki, Tuomas, Markus Mättö, Hannu Ojala e Henri Teittinen. "5. Suomalaisten pk-yritysten ehdollisen konservatismin yhteys tilintarkastuksen laatuun ja yritysten verosuunnittelukannustimiin". In Tilintarkastus ja evaluaatio. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.843.c1211.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten ei-pörssilistautuneiden osakeyhtiöiden raportoinnin laatua mittaavaa ns. ehdollista konservatismia. Erityinen huomiomme kohdistuu tilintarkastuksen laadun ja verokannustimen rooliin ehdollisen konservatismin esiintymiseen yhtiöiden tilinpäätöksissä. Pienimmän neliösumman regression ja noin 46 000 yrityksen aineiston avulla saadaan tukea ehdollisen konservatismin esiintymisestä yleisellä tasolla ja verokannustimen vaikutuksesta siihen. Tilintarkastuksen laadun vaikutuksesta ehdollisen konservatismin esiintymiseen ei saada empiiristä tukea. Tutkimuksen tulokset tuottavat uutta tietoa suomalaisten pk-yritysten verokannustimien, tilintarkastuksen ja ehdollisen konservatismin välisistä yhteyksistä, mikä on kiinnostavaa yritysten taloudellisen informaation käytön ja valvonnan näkökulmista.
4
Kaisanlahti, Timo. "3. Kestävyysnäkökohdat EU-yritysten julkisessa raportoinnissa". In Tilintarkastus ja evaluaatio. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.843.c1209.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkeli käsittelee Euroopan unionin uusia säännöksiä kestävyysraportoinnin varmentamisesta. Tarkastelu kohdistuu siihen, mitkä seikat ovat varmentamisen kohteena, millaisin toimin tämä tehdään ja mitä tilintarkastaja lausuu suorittamistaan toimista. Keskeinen kysymys on, miten EU:n säädäntöratkaisut varmennuksesta vaikuttavat kestävyysinformaation vertailukelpoisuuden toteutumiseen. Käsittelyn taustoittamiseksi myös kuvataan yhtäältä vaikutuksia Suomen lainsäädännölle ja toisaalta kestävyysnäkökohtien merkitystä tilinpäätöksen lakisääteisessä tilintarkastuksessa.
5
Stenvall, Jari, Pasi-Heikki Rannisto, Jan-Erik Johanson e Elias Pekkola. "11. Reagoiva koronajohtaminen – Case Suomen hallitus". In Tilintarkastus ja evaluaatio. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.843.c1217.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä artikkelissa keskitytään siihen, mitkä tekijät aikaansaivat Suomen hallituksen koronajohtamisesta ennakoitavuuden sijasta reagoivaa ja kapea-alaista ja mitä vaikutuksia sillä oli koronajohtamisen onnistumiselle. Artikkelissa ollaan erityisen kiinnostuneita siitä, miksi tietoperustainen ennakointi koronajohtamisessa on ollut haastavaa hallitukselle. Lähtökohtana on, että Suomessa – kuten monessa muussakin maassa – on pyritty ennakoitavuuteen, mutta päädytty reagoitavuuteen. Artikkeli perustuukoronatoimien johtamisen arviointihankkeessa toteutettuja ministeriöiden, keskushallinnon sekä ylimmän poliittisen johdon edustajien haastatteluja, joita on kaikkiaan 42. Artikkelin keskeinen tulos on, että Suomen hallituksen johtamista voidaan luonnehtia Herbert Simonin käsitteellä rajoitettuun rationaalisuuteen pohjautuvaksi johtamistavaksi. Tämä on ollut monilta osin onnistunutta. Rajoitetun rationaalisuuden lähtökohta tulisikin jatkossa huomioida suomalaista kriisihallinnon mallia kehitettäessä.
6
Wallenius, Tapio. "12. Lisäisyys päätöskriteerinä erityisesti julkisten varojen käytössä kehitys- ja sekarahoituksessa sekä vaikuttavuusinvestoimisessa". In Tilintarkastus ja evaluaatio. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.843.c1218.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkelissa käsitellään lisäisyyttä (additionality) päätöskriteerinä erityisesti kehittyviin maihin suuntautuvassa julkisten varojen käytössä kehitys- ja sekarahoituksessa sekä vaikuttavuusinvestoinnissa. Lisäisyydellä ymmärretään sitä, että rahoitus saa aikaan jotain (esimerkiksi investointeja, vaikutuksia), jota muuten ei tapahtuisi. Artikkelin pääkysymys on: Miten hyvin lisäisyys toimii päätöskriteerinä ohjattaessa julkista rahoitusta yrityksille? Tarkentavat kysymykset koskevat lisäisyyden kontekstia, määrittelyä, toteutumisen ehtoja, todennettavuutta sekä kriteerin käyttöä. Suppean kirjallisuuskatsauksen, kansainvälisten järjestöjen ohjeistuksen sekä joidenkin kehitys- ja sekarahoittajien ja vaikuttavuusinvestoijien käytäntöjen perusteella todetaan, että lisäisyys ei toimi päätöskriteerinä toivotulla tavalla. Kun globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi julkisia varoja lisääntyvästi käytetään yksityisen rahoituksen mobilisoimiseen, on päätöskriteereille suuri tarve. Varsinkin lisäisyyden ex-ante arviointia tulee kehittää, tai käsitteen asemaa päätöskriteerinä arvioida uudelleen. Lisätutkimusta tarvittaisiin muun muassa lisäisyyden asemasta rahoittajien tavoitehierarkiassa.
Relatórios de organizações sobre o assunto "Vaikutukset"
1
Lehtonen, Ilari, Ari Venäläinen e Hilppa Gregow. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa metsänhoidon näkökulmasta. Finnish Meteorological Institute, setembro de 2020. http://dx.doi.org/10.35614/isbn.9789523361270.
Texto completo da fonte
2
Seppänen, Anni, Lassi Ahlvik, Sally Weaver e Markku Ollikainen. Tieliikenteen kansallisen päästökaupan toteuttaminen ja vaikutukset. Suomen ilmastopaneeli, 2022. http://dx.doi.org/10.31885/9789527457146.
Texto completo da fonte
3
Lipsanen, Anna, Paula Kivimaa e Marianne Leino. Sähköistyvän yhteiskunnan ja energiamurroksen vaikutukset sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Suomen ilmastopaneeli, 2021. http://dx.doi.org/10.31885/9789527457054.
Texto completo da fonte
4
Viljanen, Ari, Kirsti Kauristie, Tiera Laitinen, Adnane Osmane, Minna Palmroth, Emilia Rintamäki, Mikko Savola, Roope Siirtola, Jonas Suni e Lucile Turc. Äärimmäiset avaruussäämyrksyt, niiden vaikutukst ja varautuminen. Finnish Meteorological Institute, setembro de 2022. http://dx.doi.org/10.35614/isbn.9789523361638.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä hankkeessa kerättiin tietoa äärimmäisen voimakkaiden avaruussää-myrskyjen vaikutuksista erilaisiin teknisiin järjestelmiin. Selvitykseen osallistuivat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto (HY, Avaruusfysiikan tutkimus) ja Change in Momentum -yritys. Raportissa esitellään laajasta kirjallisuustutkimuksesta kerättyä tietoa voimakkaista myrskyistä ja tietokonesimulaatioiden tuloksia. Raportin loppuosassa käsitellään avaruussäämyrskyihin liittyviä suoria ja välillisiä yhteiskunnallisia riskejä, kuvataan verrokkimaiden kansallisten riskiarvioiden tuloksia jaesitellään varautumisharjoituksiin soveltuva äärimmäisen avaruusmyrskyn skenaario. Kirjallisuustutkimuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota avaruus-säämyrskyjen aiheuttamiin ongelmiin sähkönjakelujärjestelmissä niiden laajojen kerrannaisvaikutusten vuoksi. Nopeat vaihtelut Maan magneetti-kentässä synnyttävät jakelujärjestelmiin haitallisia geomagneettisesti indusoituneita (GI) virtoja. Äärimmäisten myrskyjen aikaan saattaa esiintyä jopa kolme kertaa suurempia magneettikentän aikaderivaattoja Euroopassa mitattuihin arvoihin verrattuna. Haittavaikutuksille altis alue ulottuu Keski- ja Etelä-Eurooppaan asti. Meidän tulee siis varautua myrskyjen aiheuttamiin välillisiin vaikutuksiin esim. kansainvälisten toimitusketjujen ongelmien seurauksena, vaikka Suomen sähkönjakelujärjestelmän GI-virtojen sietokyvyn tiedetään olevan hyvä. Koska geomagneettisia myrskyjä riittävän tarkasti kuvaavat aikasarjat ovat verrattain lyhyitä (<150 vuotta), tilastollisissa arvioissa esiintymistodennäköisyyksille esiintyy vielä paljon vaihtelua. Kirjallisuudessa annetut arviot yleisesti vertailukohteena käytetyn vuoden 1859 Carrington-myrskyn kaltaisen ääritapahtuman todennäköisyy-delle seuraavan 10 vuoden sisällä vaihtelevat välillä 0,5–20 %. Hankkeessa testattiin ensimmäistä kertaa Helsingin yliopiston Vlasiator-simulaatiota avaruussäämyrskyjen mallinnuksessa erityisesti satelliittien toimintaympäristöön liittyen. Suurteholaskentaa vaativa Vlasiator on maailman ainoa mallinnustyökalu, joka kattaa koko lähiavaruuden ja kuvaa tarkasti avaruusplasman ionien vaikutuksen myrskyjen kehittymiseen. Simulaatiot osoittivat, että äärimmäisten myrskyjen aikaan geostationaariset ja navigointi-satelliitit menettävät ajoittain magnetosfäärin antaman suojan Auringon hiukkaspurkauksia vastaan. Geostationaaristen satelliittien hiukkasmittausten perusteella HY:n tutkijat arvioivat myös, että korkeaenergiaisten elektronien vuot saattavat olla äärimmäisissä tilanteissa 1–3 kertaluokkaa suuremmat kuin aiempien myrskyjen aikana mitatut satelliittiteknologialle ongelmia aiheuttaneet vuot. Tässä hankkeessa vuosina 2021–2022 tehtyjä Vlasiatorajoja ja muuta tutkimustyötä tarkennetaan ja laajennetaan Suomen Akatemian rahoittamassa “Preparing for the most extreme space weather” -hankeessa vuosina 2020–2023.
5
Lund, Peter. Sähköistämisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Suomen energiajärjestelmässä: Skenaariotarkasteluja. Suomen ilmastopaneeli, 2022. http://dx.doi.org/10.31885/9789527457108.
Texto completo da fonte