Literatura científica selecionada sobre o tema "Toimitusjohtajat"

How is leadership communicated? Finnish CEOs on Twitter Twitter offers CEOs the opportunity to communicate with a wide audience. For corporate stakeholders, CEO communication is important because it can affect, for example, the corporate image or the information that company’s stakeholders receive about the company’s vision or values. So far, however, not much is known about the Twitter communication of Finnish CEOs or the leadership that they communicate on Twitter, so this article addresses these aspects through the strategic leadership communication theory (Ki 2015) and Glick’s (2011) CEO roles. The data have been collected over a period of seven months and consists of a total of 132 public references from the CEOs whose companies are listed on the Helsinki Stock Exchange or the TE500 CEO list. The data were analyzed with qualitative content analysis. The main results show that the Twitter use of Finnish CEOs is interactive yet rather inactive

Digitalisuus, teknologioiden hyödyntäminen ja mobiilit palveluratkaisut ovat Suomessa ajankohtaisia aiheita. Suomen taloudellinen tilanne, väestöennuste, sekä työn muuttuminen globaalissa mittakaavassa vaativat uusia tapoja tehdä työtä ja tehostaa palveluita. Hyvinvointiteknologioiden hyödyntäminen on vielä vajavaista hyvinvointialoilla, sillä yritykset ovat eri vaiheessa teknologioiden hyödyntämisessä, ekosysteemi on kehittymätön sekä kustannus- ja vaikuttavuushyötyjen osoittaminen on haasteellista. Artikkelissa tarkastellaan eteläpohjalaisten hyvinvointialan yrittäjien käsityksiä, tietoja ja tiedontarpeita hyvinvointialan robotiikasta sekä tekoälyn ja mHealthin sovelluksista. Aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2019 hyvinvointialan pk-yrittäjiltä ja yritysten toimitusjohtajilta yrityksistä, joiden päätoimipiste sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Kyselyn vastanneet eteläpohjalaiset hyvinvointialan pk-yrittäjät ja yritysten toimitusjohtajat kokivat tietonsa hyvinvointiteknologioista heikoiksi ja tiedontarpeita esiintyi useilla osa-alueilla. Suurimmaksi tiedon tarpeeksi nousivat ihmisen ja robottien välinen yhteistyö sekä tekoälyn ja mHealthin sovellusten vaikuttavuus ja vaikutukset. Vastaajista enemmistön käsitykset hyvinvointiteknologioista olivat melko kielteisiä. Hyvinvointiteknologioiden etuina nähtiin henkilöstön työn kuormittavuuden väheneminen. Haasteina puolestaan nähtiin inhimillisen kosketuksen ja vuorovaikutuksen sekä ihmisten työpaikkojen väheneminen. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien määrä jäi vähäiseksi (n=6), joten tuloksen eivät ole yleistettävissä, mutta ne todentavat mielikuvaa tiedoista ja asenteista hyvinvointiteknologioita kohtaan.

Tiivistelmä. Tiedolla on merkittävä rooli nykypäivän yritysjohtajien työssä. Johtajien työ on pitkälti päätösten tekemistä ja päätöksenteossa tarvitaan tietoa. Nykypäivän tietoyhteiskunnassa tietoa on saatavilla lähes rajattomasti ja päätöksenteon kannalta haasteen muodostaakin oleellisen tiedon tunnistaminen, saavuttaminen ja käyttäminen päätöksenteossa. Liiketoimintatiedon hallinta (business intelligence) pyrkii vastaamaan edellä kuvattuihin haasteisiin tavoitteenaan tukea johdon päätöksentekoa. Tässä tutkimuksessa tutkitaan liiketoimintatiedon hallinnan kehittämistä toimitusjohtajan päätöksenteon näkökulmasta, sillä aikaisempi johtamisen tutkimus on jättänyt toimitusjohtajan näkökulman vähemmälle huomiolle. Vaikka liiketoimintatiedon hallintaa on tutkittu paljon, käsitteelle ei ole muodostunut yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Tästä syystä tutkimuksessa perehdytään käsitteen ympärillä käytävään tieteelliseen keskusteluun tarkoituksena kirkastaa liiketoimintatiedon hallinnan määritelmää. Liiketoimintatiedon hallinnan kehittämisessä ensimmäinen haaste on toimitusjohtajan päätöksenteon kannalta oleellisen tiedon tunnistaminen ja käsitteellistäminen. Tutkimusongelma kietoutuu toimitusjohtajuuden, liiketoimintatiedon hallinnan ja edelleen tietotarpeiden tunnistamisen ympärille. Tutkimusongelman pohjalta on laadittu tutkimuskysymys: millä tavalla liiketoimintatiedon hallintaa tulisi kehittää toimitusjohtajan päätöksenteon tukemiseksi? Tutkimuskysymys on jaettu edelleen kahteen alakysymykseen: (1) mitä on liiketoimintatiedon hallinta toimitusjohtajan päätöksenteon tukemisen kannalta ja (2) millä tavalla toimitusjohtajan tietotarpeet ja niihin liittyvät kehitysalueet ovat tunnistettavissa ja konkretisoitavissa? Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tapausyrityksenä on suomalainen hirsirakennuksia valmistava yritys, joka on osa suurempaa, mekaaniseen puunjalostukseen erikoistunutta konsernia. Tutkimuksen aluksi laadittiin teoreettinen viitekehys liiketoimintatiedon hallinnasta ja sen kehittämisestä toimitusjohtajan tarpeiden näkökulmasta. Teoreettisen viitekehyksen ohjaamana kerättiin empiirinen aineisto, joka muodostui tapausyrityksen toimitusjohtajan ja emoyhtiön talousjohtajan haastatteluista. Myös empiirisen aineiston analysointi tapahtui teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Tutkimus osoitti, että liiketoimintatiedon hallinta on moniulotteinen käsite, jota käytetään eri yhteyksissä eri tavoin. Hyvin yleisesti se nähdään prosessina, jonka tavoitteena on tukea johtajien päätöksentekoa tarjoamalla heidän käyttöönsä päätöksenteon kannalta oleellista tietoa oikea-aikaisesti. Tutkimuksessa nousi esille, että huolella toteutettu tietotarpeiden tunnistaminen on keskeinen edellytys onnistuneelle liiketoimintatiedon hallinnalle. Tietotarpeiden ja niihin liittyvien kehitysalueiden tunnistamisessa ja käsitteellistämisessä auttaa tiedon tarjonnan, tiedon kysynnän ja objektiivisten tietotarpeiden huolellinen selvittäminen. Etenkin tietotarpeiden selvittämisen osalla tulisi käyttää useita menetelmiä rinnakkain parhaan lopputuloksen varmistamiseksi. Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset tuovat oman lisänsä aiheen ympärillä käytävään tieteelliseen keskusteluun sekä antavat eväitä liiketoimintatiedon hallinnan kehittämiseen käytännön liike-elämässä.