Literatura científica selecionada sobre o tema "Palvelutuotanto"

Tulosten merkitys: Hoivafarmi-hankkeessa sovellettuja mittareita voidaan käyttää asiakastyössä alkukartoituksessa kuntoutujan työtehtävien suunnittelun tukena sekä asiakkaan toimintakykyä ja sen mahdollisia muutoksia koskevan pitkittäistiedon keräämisessä. Kyselylomakkeen muodossa toteutettavaa toimintakyvyn seurantaa voidaan perustella asiakaslähtöisyydellä ja asiakkaan hyvinvoinnin edistämisellä. Näyttö luontolähtöisen toiminnan asiakasvaikutuksista on palveluntuottajalle keino tehdä palvelun hyödyt näkyväksi. Näyttövaade korostunee entisestään, mikäli monituottajuus, yksityinen palvelutuotanto, palvelujen kilpailutus sekä tilaajan ja tuottajan eriyttäminen vahvistuvat käynnissä olevassa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa.

työelämäkynnysten ylittäminen : ESR-projektien hyvät käytännöt : loppuraportti / Simo Mannila & Mika Ala-Kauhaluoma & Sari Valjakka. Helsinki : Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 1999.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) koordinoima Virtuaalisairaala 2.0 -hanke on erikoissairaanhoidon palveluiden ja toiminnan muutoksen kehittämistä digitaalisten palvelukanavien avulla. Terveyskylä on osa Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen palvelutuotantoa. Terveyskylän palvelutasoja ovat kansalaisille avoimet palvelut, hoitopalvelut potilaille sekä palvelut ammattilaisille. eTerveyspalveluiden suunnittelu ja tuotanto perustuvat palveluarkkitehtuuriin. Terveyskylän palvelut suunnitellaan asiakaslähtöisesti potilaan ja ammattilaisen kommunikaatiota ja yhteistyötä rakentaviksi. Eri tuottajien muodostaman terveyden- ja sosiaalihuollon digitaalisten palveluiden ekosysteemin on toimittava kansalaisen kannalta palvelupeilinä, jotta hän saa sujuvaa ja saumatonta tukea ja ohjausta sekä hoitoa palvelujen virrassa. Digitaalisten palveluiden kehittämisen myötä kansalaisten, potilaiden, ammattilaisten ja organisaatioiden tarpeet sekä uusista palveluista saatavat hyödyt uudistavat palvelukulttuuria ja tuottavat toiminnan tehostamista. Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella, millainen palvelu Terveyskylä on.

Artikkelissa tutkimme vaikuttavuusinvestoimista ja sen sovellusta, tulosperusteista rahoitussopimusta, uudenlaisina sosiaalipolitiikan toteutusmekanismeina. Vaikuttavuusinvestoimisessa hyvinvointia tavoitellaan yksityisen ja julkisen rahoitusjärjestelyn yhteistyöllä. Kysymme, miten vaikuttavuusinvestoimista ja tulosperusteista rahoitussopimusta perustellaan ja minkälaisia ongelmia siinä nähdään. Aineisto koostuu vaikuttavuusinvestoimisen parissa työskentelevien asiantuntijoiden haastatteluista. Kansainvälisen keskustelun on esitetty nojaavan kolmeen narratiiviin. Suomalaisessa keskustelussa ilmenee osittain samoja teemoja kuin kansainvälisessä kirjallisuudessa. Suomessa mallia perustellaan etenkin heikolla taloustilanteella. Muita perusteluita ovat mallin mahdollistamat paremmat palvelut ja eri sektoreiden yhteistyö. Mallissa nähdään myös riskejä. Prosessina vaikuttavuusinvestoiminen on jatkoa markkinoitumiselle ja yksityisen palvelutuotannon kasvulle. Ehdotamme artikkelissa myös uutta käännöstä tulosperusteiselle rahoitussopimukselle.

Vapaan kansansivistyksen ja työn välinen suhde on ollut aikuiskasvatuksen teorian keskeisiä ongelmia. Artikkelissa sitä käsitellään G. W. F. Hegelin ja J. V. Snellmanin sivistyskäsitteiden valossa. Niiden näkökulmasta vapaan kansansivistyksen ja työssä tapahtuvan sivistymisen välinen vastakkainasettelu on keinotekoinen. Hegelin näkemys työn, kansalaisyhteiskunnan ja ammatillisten yhdistysten merkityksestä sivistysprosessissa antaa älyllisiä välineitä syventää ja laajentaa työn käsitettä. Dialektinen työkäsite vaatii ylittämään kriittisen teorian vallan analyysin ja työn huononemisen viitekehykset ja tarttumaan työn ja teknologian kehityksen emansipatorisiin mahdollisuuksiin. Aikuiskasvatuksen tutkimuksen on annettava panoksensa uusien demokraattisten työn ja palvelutuotannon mallien kokeiluun ja teoretisointiin.

Tietämyksenhallinnassa ollaan siirtymässä toteutumisen tarkastelusta ennustamiseen ja aktiivisempaan ennakointiin. Organisaatioiden kyky hallita jatkuvaa muutosta perustuu olemassa olevan toimintaympäristön tuntemukseen, tulevaisuuden monipuoliseen arviointiin ja monimuotoiseen tietojohtamiseen kuuluvaan viestintään. Avoimuudesta ja läpinäkyydestä onkin tullut organisaatioiden kilpailukyvyn menestystekijä. Kansalaisesten näkökulmasta kyse on selkeyden ja ymmärrettävyyden kehittämisestä. Edellytykset kansalaisten yhdenvertaisuuden ja palvelutuotannon kustannustehokkuuden arvioinnille syntyvät kansallisesti ja jopa kansainvälisesti vakioitujen tietorakenteiden ja niistä johdettujen mittareiden kautta. Uudet ja innovatiiviset tarkastelunäkökulmat tietojohtamisessa ovat avain nopeasti muuttuvien olosuhteiden tunnistamille ja ymmärtämiselle. Jotta laadun ja vaikuttavuuden aikaan saamiseksi tarvittavat voimavarat voidaan arvoida objektiivisesti, ei monipuolisen kustannuslaskennan merkitystä voida liikaa korostaa. Siirtyminen integroitujen verkostojen toimintaan tuo oman lisähaasteensa. Tällöin arvonmuodostuksen kulmakivinä toimivat yhteinen visio ja sitä palveleva tietotuotanto.

Terveydenhuollon laadukkaan palvelutuotannon organisointi sekä jatkuvat hallinnolliset ja rakenteelliset muutokset edellyttävät onnistuakseen johtamista. Terveydenhuollon johtaminen on kuitenkin haasteellista. Puutteellista johtamista pidetään usein yhtenä syynä varsinkin julkisessa terveydenhuollossa koettuun pulaan ammattihenkilöistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Suomen Lääkäriliiton järjestämän Erikoislääkärien johtamiskoulutuksen vuosina 2010–2019 käyneiden erikoislääkäreiden kokemuksia koulutuksesta ja uramuutoksista. Tutkimuskysymykset olivat: 1) millaisia odotuksia Erikoislääkärien johtamiskoulutukseen (ELJ) osallistuneilla oli koulutuksesta, 2) mitä osaamista he kokivat koulutuksessa saaneensa sekä 3) millaisia muutoksia he kokivat urallaan koulutuksen jälkeen tapahtuneen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa lääkärien ja hammaslääkärien johtamiskoulutuksen kehittämiseksi sekä johtamiskoulutukseen hakeutumisen edistämiseksi. Tutkimusaineisto (n = 115) kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon linkki lähetettiin kohderyhmälle (N = 504) sähköpostitse. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimus osoitti koulutuksen vastanneen vastaajien odotuksia. Tärkeimpänä koulutuksen antina olivat lisääntynyt johtamisen ja hallinnon substanssiosaaminen, johtajuuden ymmärtäminen sekä vertaistuki ja verkostoituminen. Tulokset tukevat ELJ-koulutuksen tavoitteita ja siten lääkärijohtajille aikaisemmissa tutkimuksissa tunnistettuja osaamisvaatimuksia. Vastaajien uramuutoskokemukset liittyivät uralla etenemiseen ja henkilökohtaiseen muutokseen.

Tutkimuksen aiheena on naisesimiesten urakehitys. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia naistyöntekijän ja työympäristön vuorovaikutussuhdetta urakehityksen näkökulmasta. Tutkimuksen kohdeorganisaationa on Itella Viestinvälitys. Aihe on ajankohtainen ja pohjautuu havaintoon, jonka mukaan organisaation operatiivisella tasolla työskentelee vähän naisesimiehiä. Tutkimuksen motiivien taustalla on halu selvittää, onko Itellan toiminnassa tai organisaatiorakenteessa tekijöitä, joiden vuoksi naiset eivät hakeudu esimiestehtäviin, vai onko kyse enemmän työntekijöiden henkilökohtaisista valinnoista ja ominaisuuksista. Tutkimuksen tapauksena on naistyöntekijän ja työympäristön vuorovaikutussuhde. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen, millainen on naistyöntekijän ja työympäristön vuorovaikutussuhde. Tutkimus myös pyrkii vastaamaan kysymykseen, mitkä tekijät vaikuttavat naistyöntekijän työmotivaatioon ja uramotiiveihin. Tutkimuksen kirjallisuusosuudessa tarkastellaan uran määritelmää ja millaisia teorioita urakehitykselle on esitetty. Teoriaosuudessa myös tarkastellaan työmotivaation käsitettä ja mitkä tekijät vaikuttavat henkilön työmotivaatioon. Teoreettinen viitekehys on rakennettu urakehitystä hidastavista organisatorisista tekijöitä, urakehitystä tukevista organisatorisista tekijöistä ja henkilökohtaisista tekijöistä, joiden on kirjallisuudessa esitetty vaikuttavan naisten urakehitykseen. Näitä tekijöitä tarkastellaan naistyöntekijän ja työympäristön vuorovaikutussuhteeseen vaikuttavina tekijöinä. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta Itellan Viestinvälityksen palvelutuotannossa työskentelevää naisesimiestä. Yksi haastattelu suoritettiin kasvotusten ja viisi muuta puhelimitse. Tutkimuksen strategiana toimii tapaustutkimus ja tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksessa havaittiin tekijöitä, joilla oli vaikutus naistyöntekijän ja työympäristön vuorovaikutussuhteeseen. Työympäristössä havaittiin erilaisia tekijöitä, joilla oli suoranainen tai piilevä vaikutus naisen työmotivaatioon ja uramotiiveihin. Tutkimuksessa myös havaittiin työmotivaation ja uramotiivien olevan yhteydessä uralla etenemiseen. Tulosten pohjalta voidaan päätellä, että naisilla on mahdollista edetä organisaatiossa. Henkilökohtaiset tekijät ja henkilön valinnat säätelevät henkilön tahtoa edetä urallaan. Organisaatiokulttuuri ja organisatoriset tekijät voivat jonkin verran hidastaa tai rajoittaa etenemistä. Itella-konserni voi hyödyntää tutkimustuloksia tukemaan naisten urakehitystä ja kannustamaan nuoria naisia hakeutumaan esimiesuralle organisaatiossa.