Literatura científica selecionada sobre o tema "Palvelut"
Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos
Consulte a lista de atuais artigos, livros, teses, anais de congressos e outras fontes científicas relevantes para o tema "Palvelut".
Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.
Artigos de revistas sobre o assunto "Palvelut"
1
Heikkilä, Rauha, Matti Mäkelä, Anja Noro, Johanna Lammintakanen e Sanna Laulainen. "Millaisilla palveluilla enintään keskivaikeasti oireilevat muistisairautta sairastavat henkilöt pärjäävät kotona?" Gerontologia 34, n.º 2 (25 de maio de 2020): 74–87. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.84723.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kotona asuvien enintään keskivaikeasti oireilevien muistisairautta sairastavien henkilöiden palveluprofiili. Lisäksi selvitettiin millaiset tilapäiset palvelut tukevat kotona asumista sekä millaisiin palveluihin henkilöt ohjautuivat seitsemän kuukauden kuluttua palvelutarpeen arvioinnista. Kotona asuvat henkilöt jaettiin säännöllisiä palveluja vasta hakeviin ja säännöllistä kotihoitoa saaviin. Säännöllisiä palveluja vasta hakevien palveluprofiili: melkein joka toinen muistisairas oli erittäin suuren palvelutarpeen tarvesegmentissä Kognitiovaje ja suuri ADL-avun tarve. Noin joka toisella muistisairaalla ei ollut säännöllisiä palveluja. Säännöllisen kotihoidon saajien palveluprofiili: noin joka kolmas muistisairas oli suuren palvelutarpeen tarvesegmentissä Rajattu kognitiovaje. Heidän pääpalveluna oli kotihoito ja hyvin vähän muiden palvelujen käyttöä. Puolen vuoden seuranta-aikana säännöllisiä palveluita vasta hakevista noin joka kolmannella tapahtui muutosta palveluissa, säännöllisen kotihoidon saajista noin joka viidennellä. Muistisairaiden kotona asumista tuki läheisapu sekä lyhyet sairaalahoidon ja ympärivuorokautisen hoivan jaksot.
2
Rauhala, Minna, e Ulla-Mari Kinnunen. "Terveyskylässä palvelua asiakkaalle". Finnish Journal of eHealth and eWelfare 9, n.º 2-3 (22 de maio de 2017): 251. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.60948.
Texto completo da fonteResumo:
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) koordinoima Virtuaalisairaala 2.0 -hanke on erikoissairaanhoidon palveluiden ja toiminnan muutoksen kehittämistä digitaalisten palvelukanavien avulla. Terveyskylä on osa Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen palvelutuotantoa. Terveyskylän palvelutasoja ovat kansalaisille avoimet palvelut, hoitopalvelut potilaille sekä palvelut ammattilaisille. eTerveyspalveluiden suunnittelu ja tuotanto perustuvat palveluarkkitehtuuriin. Terveyskylän palvelut suunnitellaan asiakaslähtöisesti potilaan ja ammattilaisen kommunikaatiota ja yhteistyötä rakentaviksi. Eri tuottajien muodostaman terveyden- ja sosiaalihuollon digitaalisten palveluiden ekosysteemin on toimittava kansalaisen kannalta palvelupeilinä, jotta hän saa sujuvaa ja saumatonta tukea ja ohjausta sekä hoitoa palvelujen virrassa. Digitaalisten palveluiden kehittämisen myötä kansalaisten, potilaiden, ammattilaisten ja organisaatioiden tarpeet sekä uusista palveluista saatavat hyödyt uudistavat palvelukulttuuria ja tuottavat toiminnan tehostamista. Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella, millainen palvelu Terveyskylä on.
3
Kivekäs, Eija, Pasi Kuosmanen, Ulla-Mari Kinnunen, Martti Kansanen e Kaija Saranto. "Sähköiset terveyspalvelut osaksi potilaan arkea". Finnish Journal of eHealth and eWelfare 11, n.º 1-2 (10 de março de 2019): 25–37. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.69813.
Texto completo da fonteResumo:
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että mielenkiinto sähköisiä terveyspalveluja kohtaan on lisääntynyt ja samoin tarve niiden käytön ohjaukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida, millaisen merkityksen erikoissairaanhoidon vastaanotolla asioivat potilaat antavat sähköisille palveluille. Lisäksi he arvioivat sähköisten palvelujen hyödyllisyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Tutkimusaineisto koottiin yliopistosairaalan poliklinikoilla asioivilta potilailta tai heidän saattajiltaan keväällä 2017. Kysely koostui Likert-asteikollisesta väittämistä (n=29) ja viidestä taustamuuttujasta. Aineistosta (n=113/150, 75%) analysointiin luku- ja prosenttimäärät sekä rakenneyhtälömallia käyttäen tutkittiin Teknologian hyväksyminen –mallin pohjalta asetetut hypoteesien sopivuus aineistoon. Vastaajat arvioivat sähköisten palvelujen käytön motivoivan seuraamaan omaa terveyttä. He kokivat, että sähköiset palvelut ovat helposti saatavilla ja he haluavat käyttää sähköisiä palveluja terveydentilan seurantaan sekä luottavat sähköisten palvelujen mahdollisuuksiin. Vastaajista puolet oli käyttänyt Internetistä saatavilla olevia terveystestejä, mutta terveystarkastuksen sähköisesti oli tehnyt vain muutama. Kanta-palvelut olivat tuttuja ja käyttökokemuksen lisääntyessä palvelut koettiin mielekkäiksi. Nuoret hallitsivat tietotekniikan käytön, kun taas iäkkäämmät vastaajat epäilevät käyttötaitojaan. Tutkimus osoitti, että palvelujen mielekkyys vaikuttaa merkittävästi niin asennoitumiseen kuin aikomukseen käyttää sähköisiä palveluja.
4
Kokko, Riitta-Liisa. "Asiakaslähtöisyys tavoitteena työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 26, n.º 2 (31 de maio de 2018): 123–39. http://dx.doi.org/10.30668/janus.66411.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkelissa tarkastellaan asiakaslähtöisyyden ilmenemistä työllistymistä edistävässä monialaisessa ja lakisääteisessä TYP-yhteispalvelussa työntekijöiden kuvaamana. TYP-palvelussa tavoitellaan henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa palvelua ja asiakaslähtöisyyttä. Millä tavoin asiakaslähtöisyys ilmenee työntekijöiden kuvauksissa TYP-palvelun asiakastyössä? Tutkimuksen aineistona ovat kuuden TYP-verkoston työntekijöiden 19 teemahaastattelua. Aineiston analyysin viitekehyksenä käytettiin käsitteitä järjestys ja muutos sekä asiakkaan tilanne ja asiakkuus. Tutkimuksessa jäsentyi kolme työorientaatiota: asiakaslähtöinen, organisaatiokeskeinen ja toimenpidekeskeinen työote. Lakisääteisyys ja velvoittavuus ohjasivat palvelua organisaatio- ja toimenpidekeskeisyyteen. Asiakaslähtöisyys esiintyi asiakkaan prosessin tukemisena, organisaatiokeskeisyys palvelukokonaisuuden turvaamisena ja toimenpidekeskeisyys valintoina palvelukonseptista. TYP-palvelu tuotti yhteistyöhön järjestystä ja muutosta. Asiakaslähtöisyys toteutui suurelta osin toimenpidekeskeisen työorientaation rinnalla.
5
Valkonen, Satu, Jaana Pesonen e Kristiina Brunila. "Varhaiskasvatuksen markkinat – Näkökulmana yksityistyvät palvelut". Kasvatus 52, n.º 2 (22 de junho de 2022): 223–34. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.111446.
Texto completo da fonteResumo:
Tarkastelemme tässä artikkelissa varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmän yksityistymistä ja selvitämme, millaisesta yhteiskunnallisesta ilmiöstä varhaiskasvatuksen markkinoitumisessa Suomessa on kyse. Markkinoitumisen ymmärrämme sisältävän yleisesti ne prosessit, joissa liiketoiminnan arvot, pyrkimykset ja käytännöt alkavat saada jalansijaa kasvatusinstituutioissa ja niitä koskevassa julkisessa keskustelussa. Analysoimme palvelujärjestelmän yksityistymistä suuntaamalla huomiomme yksityisten päiväkotien määrän ja laadun muutoksiin sekä siihen, miten koulutuksen muuttuva hallinta kytkeytyy palveluiden tuottamiseen. Hyödynnämme tutkimusaineistona tilastoja ja julkisia aineistoja varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmistä. Hallinnan viitekehys nostaa esille koulutuksen globaalia, kansallista ja paikallista hallintaa sekä optimoinnin ja tehostamisen vaikutuksia kasvatuksen ja koulutuksen järjestämisen ehtoihin ja sisältöihin. Käsittelemme myös jo nyt havaittavissa olevia, mutta myös mahdollisia tulevia kehityssuuntauksia.
6
Jormanainen, Vesa. "Valtakunnallisten Kanta-palvelujen käyttöönotto apteekeissa ja kuntien julkisessa perusterveydenhuollossa vuosina 2010–2016". Finnish Journal of eHealth and eWelfare 11, n.º 3 (5 de maio de 2019): 169–82. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.77601.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkimuksessa selvitettiin valtakunnallisten Kanta-palvelujen (resepti-palvelu ja Potilastiedon arkisto) käyttöönottoa apteekkien ja terveyskeskusten käyttöönottojen päivämäärien aineistossa vuosina 2010–2016. Palvelujen käyttöönottoa tarkasteltiin valtakunnallisesti, erityisvastuualueittain (erva) ja sairaanhoitopiireittäin (shp) sekä sähköisten potilaskertomusten tuotemerkkien ja terveyskeskusten lukumäärän mukaan. Kaksi valtakunnallista Kanta-palvelua saatiin käyttöön 5,5 vuodessa (keskimäärin 4,6 vuodessa erva:lla ja 3,6 vuodessa shp:ssä). Resepti-palvelu saatiin käyttöön apteekeissa ja terveyskeskuksissa valtakunnallisesti 3,4 vuodessa (keskimäärin 2,3 vuodessa erva:lla ja 1,1 vuodessa shp:ssä). Ahvenanmaalla palvelu otettiin käyttöön 7.12.2016 viimeisenä julkisessa terveydenhuollossa. Resepti-palvelun saaminen käyttöön apteekeissa valtakunnallisesti kesti 2,4 vuotta (keskimäärin 1,3 vuotta erva:lla ja 0,6 vuotta shp:ssä) sekä 3,4 vuotta terveyskeskuksissa (keskimäärin 2,0 vuotta erva:lla ja 0,6 vuotta shp:ssä). Potilastiedon arkisto (PTA) on käytössä Manner-Suomessa, mutta ei Ahvenanmaalla. Valtakunnallisesti PTA saatiin käyttöön 2,0 vuodessa (keskimäärin 1,5 vuodessa erva:lla ja 0,6 vuodessa shp:ssä). Kuntien terveyskeskuksissa oli vuosina 2010–2016 käytössä viisi sähköisen potilaskertomuksen tuotemerkkiä. PTA:n valtakunnallinen käyttöönotto kesti sitä pitempään, mitä enemmän sähköisiä potilaskertomuksia käyttäviä kuntia (terveyskeskuksia) kuului käyttöönoton piiriin. Yleisesti mitä vähemmän shp:ssä oli käytössä sähköisten potilaskertomusten eri tuotemerkkejä, sitä lyhyempi oli käyttöönottojen kesto.
7
Santasalo, Tuomas. "Miksi kaupunkisuunnittelussa kauppa ja palvelut suunnitellaan selvityksien kautta? Eikö palveluita voisi suunnitella niin kuin asuntoja ja liikenneväyliä?" Yhdyskuntasuunnittelu 59, n.º 2-3 (21 de dezembro de 2021): 7–8. http://dx.doi.org/10.33357/ys.113040.
Texto completo da fonte
8
Karsio, Olli Veli-Pekka, e Liina-Kaisa Tynkkynen. "Kotitori: integroitu palveluohjausmalli yksityisen ja julkisen rajalla". Gerontologia 31, n.º 3 (11 de outubro de 2017): 212–26. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.63415.
Texto completo da fonteResumo:
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kentältä on mahdollista tunnistaa entistä enemmän toimijoita ja palveluita, joihin perinteiset yksityisen tai julkisen määritelmät eivät enää sovi. Yksi esimerkki tämän kaltaisesta palvelusta on Tampereella vuonna 2009 aloittanut vanhojen ihmisten kotihoidon palveluohjauksesta ja palveluintegraatiosta vastaava Kotitori. Tutkimuskysymyksemme on, millainen palveluintegraation ja -ohjauksen muoto Kotitori on? Erityisesti kysymme, mitä tavoitteita Kotitorin perustamiseen liitettiin, sekä miten julkisen ja yksityisten toimijoiden tehtävät ja niiden väliset suhteet määrittyvät Kotitorin toiminnassa. Vastaamme tutkimuskysymyksiin analysoimalla Kotitorin perustamisasiakirjoja ja palvelun perustamisessa ja aloittamisessa keskeisesti vaikuttaneiden toimijoiden haastatteluita. Kotitorin toiminnassa julkisen ja yksityisen palvelun rajat ja tehtävät määritellään uudelleen. Se edustaa uudentyyppistä julkisrahoitteista palvelua, jossa yksityisen ja julkisen rajat sekoittuvat.
Kotitori: Service integrator and case management model in between the public and private sectors
Kotitori service integrator is a publicly funded, but privately produced service in the field of eldercare services. It is responsible for case management and service integration of homecare services for the elderly. It started in 2009 in the city of Tampere in Finland. It aims to combine the resources of public and private sectors to better meet the needs of elderly service users. We study in this article, what kind of service integration and case management service Kotitori is. Firstly, we ask, what goals were included in the foundation of the service integrator model. Secondly, how are the tasks and relations between public and private actors defined in Kotitori service model? The research data consists of interviews and municipal documents concerning the foundation of Kotitori service integrator model. We conclude that Kotitori represents a novel service integrator and case management service, in which the tasks and relations between public and private sectors are redefined.
9
Häyrinen, Kristiina. "Sähköiset palvelut tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tukena". Finnish Journal of eHealth and eWelfare 12, n.º 1 (5 de março de 2020): 1–2. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.90639.
Texto completo da fonte
10
Blomgren, Sanna. "Palvelut ja etuudet heikossa työmarkkina-asemassa olevien toimijuuden tukena". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 31, n.º 1 (2 de março de 2023): 24–42. http://dx.doi.org/10.30668/janus.111242.
Texto completo da fonteResumo:
Heikossa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset joutuvat siirtymään säännöllisesti erilaisten palvelujen ja etuuksien välillä. Tässä artikkelissa tarkastelen, mitkä tekijät työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä tukevissa sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työllisyyspalveluissa ja etuuksissa edistävät sekä mitkä tekijät rajoittavat näiden ihmisten toimijuutta. Tutkimusaineistona ovat vuonna 2019 kerätyt ryhmähaastattelut, joihin osallistui yhteensä 37 henkilöä eri puolilla Suomea. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen perusteella heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten toimijuutta edistävät ja rajoittavat tekijät paikantuivat palvelujen organisoimisen tapoihin, ammattilaisten toimintakäytäntöihin sekä etuusjärjestelmän sääntöihin ja tulkintaan. Palvelujen ja etuuksien kykyä tukea ihmisten toimijuutta voitaisiin vahvistaa muuttamalla toimintakäytäntöjä tarvelähtöisemmiksi, ennustettavammiksi ja läpinäkyvämmiksi sekä järjestämällä etuuksien ja palvelujen kokonaisuus käyttäjien näkökulmasta nykyistä ymmärrettävämmäksi.
Teses / dissertações sobre o assunto "Palvelut"
1
Uppa, J. (Jarkko). "Tutkimuksen kaupallistaminen tutkimusorganisaatiossa:case VTT:n digitaaliset palvelut". Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506111857.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkimusorganisaatioissa tehtävä tutkimustyö luo usein hyvän pohjan teknologioiden ja osaamisen kaupallistamiselle, mutta sitä ei pystytä suorittamaan optimaalisella tavalla. Tästä syystä osa tutkimustyön tulosten taloudellisesta potentiaalista jää usein hyödyntämättä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tutkimusorganisaatioissa tehdyn tutkimuksen tuloksina syntyneet teknologiat ja osaaminen saadaan kaupallistettua mahdollisimman tehokkaasti, jotta niitä saadaan myytyä markkinoille tai yhteiskehitykseen tutkimusorganisaation kanssa.
Tutkimuksen teoriaosiossa käsitellään ensin tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kaupallistamistoimintaa yleisesti, minkä jälkeen siirrytään tutkimusorganisaation käytössä oleviin kaupallistamismenetelmiin, joita ovat lisensointi, patentointi, spin-off-toiminta sekä sopimuspohjainen tutkimus. Kyseisten menetelmien kohdalla esitellään myös mahdollisia vaihtoehtoja niiden käytön tehostamiseen. Menetelmien jälkeen teoriaosiossa keskitytään tutkimustulosten kaupallistamisen haasteisiin, jotka on lajiteltu neljään ryhmään: tietoon liittyvät haasteet, maantieteellinen sijainti, perustutkimuksen ja kaupallistamistoiminnan välinen jännite sekä tietoekosysteemistä liiketoimintaekosysteemiin siirtyminen. Teoriaosion lopuksi esitellään näiden lukujen pohjalta rakentuva teoreettinen viitekehys.
Tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska sen avulla saadaan kerättyä rikas ja monipuolinen aineisto kaupallistamistoimintaan liittyen. Tutkimustapauksena on VTT:n digitaaliset palvelut ja tutkimuksen aineisto kerätään viidellä haastattelulla, jotka litteroidaan ja analysoidaan NVivo-ohjelman avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella tutkimusorganisaatiolla on useita keinoja tehostaa omaa kaupallistamistoimintaansa. Tällaisia keinoja ovat muun muassa tutkijan osallistaminen teknologian jatkokehitykseen, patenttiperheiden rakentaminen ja sijoittajien houkutteleminen patenttien avulla, yrittäjä talossa -ohjelman hyödyntäminen spin-off-toiminnassa ja liiketoimintaosaamisen saaminen sen myötä organisaatioon sekä koulutusmahdollisuuksien parantaminen organisaation sisällä kaupallistamisvalmiuden kehittämiseksi.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksen perusteella tutkimusorganisaatiot voivat siis kehittää kaupallistamistoimintaansa monin eri tavoin, ja tutkimuksen johtopäätökset antavat suuntaa siitä, mihin organisaatioiden tulisi jatkossa keskittyä. Tutkimus luo myös hyvän pohjan tuleville aiheeseen liittyville tutkimuksille, sillä se tarjoaa kokonaisvaltaisen näkemyksen tutkimusorganisaatioiden kaupallistamistoiminnasta.
2
Herrala, M. (Maila). "Governance of infrastructure networks:development avenues for the Finnish water and sewage sector". Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2011. http://urn.fi/urn:isbn:9789514294778.
Texto completo da fonteResumo:
Abstract The efficiency of public service provision has been a subject of debate for several decades. Discussions that are centred around whether public or private service provision is more efficient are still active around the world and also concern water and sewage services. Additionally, waterworks are facing tightening quality and environmental requirements, while ageing infrastructure and rapidly growing repair debt must also be addressed. This study aims to identify the actions that are required to improve waterworks performance without compromising service quality. The objective is to find both internal and external factors that will improve efficiency. Despite the clear pressure for new solutions, there is only a limited amount of research on the topic, which provides further justification for this study. This dissertation has adopted a case study approach with multiple data sources in order to provide as diverse, detailed and profound information regarding the Finnish water and sewage sector. Data sources such as interviews, questionnaire and publicly available financial data were used as a basis for analysis. The results of this study indicate that the external factors that influence the performance of waterworks include legislation, environmental issues, population density and municipal topography. When benchmarking different waterworks, it is important to understand that some of these conditions are case-specific. Waterworks cannot change the external factors but they must analyse them in order for them to operate optimally. Internal factors that waterworks managers and municipal owners can influence include the selection of a suitable ownership and governance model, the roles of different decision makers, the competence of board members, asset management practices, proper maintenance of infrastructure, and operational and financial transparency. This study emphasises that municipal owners should concentrate on ownership policy and focus on their role as owners, not as operational managers. The selection of waterworks board members should prioritise management and engineering expertise. Legislators could help improve the efficiency of waterworks by promoting transparency and requiring uniform reporting practices. Making key information publicly available would enable benchmarking and planning of development activities. Waterworks managers should make long-term investment plans and systematically manage their assetsTiivistelmä Julkisen palvelutuotannon tehokkuus on puhuttanut tutkijoita ympäri maailmaa jo vuosikymmenien ajan. Julkisen ja yksityisen palveluntuotannon eroista on keskusteltu monella sektorilla, niin myös vesi- ja jätevesihuoltopalveluissa. Vesihuollon kiristyvät laatu- ja ympäristövaatimukset, vanheneva infrastruktuuri ja nopeasti kasvava korjausvelka yhdessä tiukkenevien tehokkuusvaatimusten kanssa asettavat monet vesihuoltolaitokset ahtaalle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla vesihuollon suoristuskykyä voidaan parantaa kuitenkaan vaarantamatta palvelun laatua. Tavoitteena on löytää sekä sisäisiä että ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat vesihuollon suorituskykyyn ja joita muuttamalla vesihuollon tehokkuutta voidaan parantaa. Tämän väitöskirjan lähestymistapa on tapaustutkimus ja siinä hyödynnetään useita erilaisia tietolähteitä, jotta pystytään luomaan monipuolinen kuvaus tutkimuskohteesta. Analyysin perustana käytettiin erilaisia tietolähteitä kuten haastatteluja, kyselylomaketta sekä julkisesti saatavissa olevia taloudellisia tietoja. Tutkimustulosten mukaan vesihuoltolaitoksen suorituskykyyn vaikuttavia ulkoisia tekijöitä ovat muun muassa lainsäädäntö, ympäristölliset seikat, kunnan topografia sekä asukastiheys. Vesihuoltolaitokset eivät voi suoraan vaikuttaa ulkoisiin tekijöihin, mutta niiden tunnistaminen ja vaikutusten analysointi on tärkeää, jotta annetuissa puitteissa voidaan toimia optimaalisesti. Sisäiset tekijät, joihin vesihuoltolaitoksen johto ja kuntaomistaja voivat vaikuttaa, ovat sopivan omistus- ja hallintomallin valinta, eri toimijoiden väliset roolit, hallituksen jäsenten pätevyys, omaisuuden hallinta sekä operationaalinen ja taloudellinen läpinäkyvyys. Tutkimustulosten mukaan vesihuoltolaitoksen kuntaomistajan tulisi keskittyä omistajapolitiikkaan ja rooliinsa omistajana eikä operatiivisena johtajana. Vesihuoltolaitoksen johtokunnan ja hallituksen jäseniä valittaessa tulisi etusijalle asettaa liikkeenjohdollinen ja tekninen osaaminen. Avoimuuden edistäminen ja yhtenäisten raportointikäytäntöjen edellyttäminen ovat lainsäätäjän mahdollisia työkaluja vesihuoltolaitoksen tehokkuuden edistämiseen. Vesihuoltolaitoksen johdon tulisi tehdä pitkän aikavälin investointisuunnitelmia sekä systemaattisesti hallita vesihuoltolaitoksen omaisuutta
3
Leinonen, E. (Eero). "Asiakkaan rooli tietointensiivisen palvelun arvonluontiprosessissa:tapaus Targetor Oy". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406101726.
Texto completo da fonteResumo:
Markkinoinnin tutkimuksessa arvonluonti on tällä hetkellä paljon käsitelty aihe. Arvon yhteisluonti on keskeinen osa nykyistä paljon tutkittua palvelulähtöisen logiikan (service-dominant logic) suuntausta. Asiakkaat haluavat nykyään osallistua niin arvonluontiin kuin sen määrittämiseen sekä toimia yritysten kanssa interaktiivisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia mikä on asiakkaan rooli tietointensiivisen palveluntuotannon arvonluontiprosessissa. Työssä tutkitaan tapahtumia, joissa arvonluontia ja arvon yhteisluontia tapahtuu, sekä toimintoja jotka mahdollistavat arvon yhteisluontia. Tutkimuksessa käsitellään yhteistyöprosesseja kokonaisuudessaan, niiden vaiheita sekä tekijöitä niiden aikana jotka vaikuttavat yhteistyön onnistumiseen ja arvonsyntymiseen. Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena on erityisesti ne interaktiot joissa asiakkaan vaikutus on suuri.
Tutkimuksen toteuttamiseksi on tehty kirjallisuuskatsaus pääasiallisesti palvelulähtöisen logiikan teoriasuuntauksen alueella, sekä laadullinen tapaustutkimus. Tapaustutkimuksen empiirinen osio on toteutettu toimintatutkimuksen ja teemahaastattelututkimuksen keinoin.
Asiakkaan rooli on merkittävä tietointensiivisen palveluntuotannon arvonluontiprosessissa. Merkittävimpiä interaktioita yhteistyöprosessin aikana ovat suhteen ensimmäiset fyysisen kohtaamiset, joilla määritetään asiakkaan tarve ja potentiaalinen arvo. Merkittäviä kohtaamisia arvon yhteisluonnin kannalta ovat myös suhteen käynnistyttyä suorat interaktiot, joissa osapuolet voivat toimia yhdessä.
Tutkimuksessa on tutkittu vain yhtä yritystä, joten täysin yleistettävinä tuloksia ei voida pitää. Silti tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa tietointensiivisten palvelujen aloille, joissa palvelun alustus vaati selkeää implementointia, ja vaikuttaa selkeästi jatkossa palvelun käyttöön.
4
Rohunen, A. (Anna). "Advancing information privacy concerns evaluation in personal data intensive services". Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2019. http://urn.fi/urn:isbn:9789526224688.
Texto completo da fonteResumo:
Abstract When personal data are collected and utilised to produce personal data intensive services, users of these services are exposed to the possibility of privacy losses. Users’ information privacy concerns may lead to non-adoption of new services and technologies, affecting the quality and the completeness of the collected data. These issues make it challenging to fully reap the benefits brought by the services. The evaluation of information privacy concerns makes it possible to address these concerns in the design and the development of personal data intensive services. This research investigated how privacy concerns evaluations should be developed to make them valid in the evolving data collection contexts. The research was conducted in two phases: employing a mixed-method research design and using a literature review methodology. In Phase 1, two empirical studies were conducted, following a mixed-method exploratory sequential design. In both studies, the data subjects’ privacy behaviour and privacy concerns that were associated with mobility data collection were first explored qualitatively, and quantitative instruments were then developed based on the qualitative results to generalise the findings. Phase 2 was planned to provide an extensive view on privacy behaviour and some possibilities to develop privacy concerns evaluation in new data collection contexts. Phase 2 consisted of two review studies: a systematic literature review of privacy behaviour models and a review of the EU data privacy legislation changes. The results show that in evolving data collection contexts, privacy behaviour and concerns have characteristics that differ from earlier ones. Privacy concerns have aspects specific to these contexts, and their multifaceted nature appears emphasised. Because privacy concerns are related to other privacy behaviour antecedents, it may be reasonable to incorporate some of these antecedents into evaluations. The existing privacy concerns evaluation instruments serve as valid starting points for evaluations in evolving personal data collection contexts. However, these instruments need to be revised and adapted to the new contexts. The development of privacy concerns evaluation may be challenging due to the incoherence of the existing privacy behaviour research. More overarching research is called for to facilitate the application of the existing knowledgeTiivistelmä Kun henkilötietoja kerätään ja hyödynnetään dataintensiivisten palveluiden tuottamiseen, palveluiden käyttäjien tietosuoja saattaa heikentyä. Käyttäjien tietosuojahuolet voivat hidastaa uusien palveluiden ja teknologioiden käyttöönottoa sekä vaikuttaa kerättävän tiedon laatuun ja kattavuuteen. Tämä hankaloittaa palveluiden täysimittaista hyödyntämistä. Tietosuojahuolten arviointi mahdollistaa niiden huomioimisen henkilötietoperusteisten palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tietosuojahuolten arviointia tulisi kehittää muuttuvissa tiedonkeruuympäristöissä. Kaksivaiheisessa tutkimuksessa toteutettiin aluksi empiirinen monimenetelmällinen tutkimus ja tämän jälkeen systemaattinen kirjallisuustutkimus. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kaksi empiiristä tutkimusta monimenetelmällisen tutkimuksen tutkivan peräkkäisen asetelman mukaisesti. Näissä tutkimuksissa selvitettiin ensin laadullisin menetelmin tietosuojakäyttäytymistä ja tietosuojahuolia liikkumisen dataa kerättäessä. Laadullisten tulosten pohjalta kehitettiin kvantitatiiviset instrumentit tulosten yleistettävyyden tutkimiseksi. Tutkimuksen toisessa vaiheessa toteutettiin kaksi katsaustyyppistä tutkimusta, jotta saataisiin kattava käsitys tietosuojakäyttäytymisestä sekä mahdollisuuksista kehittää tietosuojahuolten arviointia uusissa tiedonkeruuympäristöissä. Nämä tutkimukset olivat systemaattinen kirjallisuuskatsaus tietosuojakäyttäytymisen malleista sekä katsaus EU:n tietosuojalainsäädännön muutoksista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehittyvissä tiedonkeruuympäristöissä tietosuojakäyttäytyminen ja tietosuojahuolet poikkeavat aikaisemmista ympäristöistä. Näissä ympäristöissä esiintyy niille ominaisia tietosuojahuolia ja huolten monitahoisuus korostuu. Koska tietosuojahuolet ovat kytköksissä muihin tietosuojakäyttäytymistä ennustaviin muuttujiin, arviointeihin voi olla aiheellista sisällyttää myös näitä muuttujia. Olemassa olevia tietosuojahuolten arviointi-instrumentteja on perusteltua käyttää arvioinnin lähtökohtana myös kehittyvissä tiedonkeruuympäristöissä, mutta niitä on mukautettava uusiin ympäristöihin soveltuviksi. Arvioinnin kehittäminen voi olla haasteellista, sillä aikaisempi tietosuojatutkimus on epäyhtenäistä. Jotta sitä voidaan soveltaa asianmukaisesti arviointien kehittämisessä, tutkimusta on vietävä kokonaisvaltaisempaan suuntaan
5
Flygare, J. (Jani), e O. (Olli) Hussa. "Asiakkaan osallistaminen uuden ohjelmistopohjaisen palvelun kehittämisprosessiin:tapaus S-mobiili". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201406101737.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tämän tutkimuksen keskeisenä sisältönä on tutkia asiakkaan osallistamista uuden ohjelmistopohjaisen palvelun kehittämisprosessiin. Palveluliiketoiminta on viime vuosikymmeninä kasvanut huomattavasti, kun perinteisten tuotteiden lisäksi organisaatiot tarjoavat asiakkailleen lisäarvoa myös palveluiden muodossa. Erityisesti digitaalisten palveluiden osuus on nousussa, joten niiden kehittämisprosessista tarvitaan lisää tietoa. Tutkimusaukko on rajattu asiakkaan osallistamisen merkitykseen uuden palvelun kehittämisprosessissa, koska asiakkaan osallistamista pidetään yleisesti yhtenä onnistuneen palvelunkehityksen avaintekijöistä. Tavoitteena on muodostaa havainnollistava kuvio niistä tekijöistä, joita palvelunkehittäjät ottavat huomioon osallistaessaan asiakkaita kehittämisprosessiin.
Tutkimusmenetelmänä käytetään tapaustutkimusta, koska tavoitteena on ymmärtää tapauksen kautta tutkittavaa ilmiötä laajemmassa kontekstissa. Tutkimuksen tapaukseksi valikoitui mobiilisovellus: S-mobiili. S-mobiili on palvelu, jossa yhdistyvät S-ryhmän asiakasomistajien tärkeimmät hyödyt: bonukset, edut, toimipaikka-haku ja S-pankin mobiilipankki. Empiirinen aineisto kerättiin kolmella teemahaastattelulla. Haastateltavina toimivat S-pankin sähköisten kanavien päällikkö, SOK:n digitaalisen markkinoinnin päällikkö ja ulkoisen suunnittelutoimisto Ideanin ‖Head of Insight‖.
Tutkimuksen keskeisiin tuloksiin lukeutuu ohjelmistopohjaisen uuden palvelun kehittämisprosessin etenemisen määrittäminen. Prosessi voidaan nähdä kolmivaiheisena, sisältäen ideageneroinnin, analysoinnin ja lanseerauksen. Prosessi ei ole vesiputousmainen, koska eri vaiheet etenevät rinnakkain. Asiakkaan osallistaminen korostuu erityisesti prosessin alkuvaiheessa, jolloin hahmotetaan loppuasiakkaiden ydinkokemus. Tämä tehdään osallistamalla asiakas käyttäjäraatiin, jossa keskustellaan asiakkaan kanssa ja havainnoidaan heidän käyttäytymistään. Asiakkaan rooli korostuu jälleen toisessa käyttäjäraadissa, joka järjestetään varmistavana pilotointina juuri ennen lanseerausta. Tällä varmistetaan uuden palvelun soveltuvuus markkinoille. Muita huomioon otettavia asioita asiakkaan osallistamisen suhteen ovat muun muassa palveluorganisaation itsenäisen palautejärjestelmän luominen ja asiakastyyppien erojen merkityksen ymmärtäminen.
Tapaustutkimuksen luonteen mukaisesti tämän tutkimuksen tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä kaikkeen palvelun kehitykseen. Tutkimus tarjoaa kuitenkin ohjelmistopohjaisen palvelun kehittämiseen selkeän mallin, jonka pohjalta yrityksen liikkeenjohto voi ennakoida tulevaa uuden palvelun kehittämisprosessia, ja asiakkaan osallistamista siihen.
6
Onditi, K. (Kirsti). "Monilääkityt ikäihmiset kotihoidossa:kokemuksia lääkehoidosta ja ajatuksia palvelun kehittämisestä". Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705101775.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla monilääkittyjen ikäihmisten kokemuksia lääkehoidosta, osallistumisesta lääkehoidon suunnitteluun sekä ajatuksia lääkehoitoon liittyvän palvelun kehittämisestä kotihoidon kontekstissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena eräässä neljän kunnan kuntayhtymässä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin puolistrukturoidun haastattelulomakkeen avulla kymmentä (n = 10) kotihoidon asiakasta, joilla oli merkittävä monilääkitys. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tässä tutkimuksessa monilääkittyjen ikäihmisten kokemuksia lääkehoidosta kuvattiin neljällä ulottuvuudella: vointi, lääkkeisiin liittyvät kokemukset, lääkehoidon ohjaus ja neuvonta sekä lääkekustannukset. Monilääkityt ikäihmiset eivät osanneet yhdistää erilaisia oireita ja tuntemuksiaan lääkkeisiin liittyviksi haittavaikutuksiksi vaan pitivät oireita ikääntymiseen tai sairauksiin liittyvinä. Ikäihmisillä ei ollut riittävästi tietoa käyttämiensä lääkkeiden vaikutuksista ja haittavaikutuksista, jotta he olisivat voineet yhdistää oireita lääkkeisiin. Kotihoidossa lääkeinformaation antaminen ei ollut riittävää ja asiakkailla ei ollut todellisia mahdollisuuksia osallistua lääkehoitonsa suunnitteluun. Lääkekulut koettiin kohtuuttoman suuriksi. Ikäihmiset toivovat saavansa enemmän tietoa lääkkeiden käyttötarkoituksesta ja vaikutuksista. Säännöllinen lääkehoidon tarkistus nähtiin tarpeellisena. Tutkimus on tuonut uutta tietoa ja ymmärrystä merkittävän monilääkityksen vaikutuksesta ikäihmisten elämänlaatuun ja arjessa selviytymiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää ikäihmisten lääkehoidon suunnittelussa ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjausosaamisen kehittämisessä. Kotihoidon työn organisoinnissa tulisi kiinnittää huomiota resursseihin ja hoidon jatkuvuuteen, mikä mahdollistaisi lääkehoidon tarkistuksen, seurannan ja asiakaslähtöisemmän hoidonThe purpose of this study was to describe the experiences with the medication treatment of the elderly people with polypharmacy, their participating in the planning of the medication and thoughts about developing the service in home care context. The study was conducted as a qualitative study in an area of four municipalities. The research method was a thematic interview. Ten clients (n = 10) in home care with significant polypharmacy were interviewed in the study. The material was analyzed using an inductive content analysis. In this study the experiences of the elderly people with polypharmacy were described in four different dimensions: the health condition, experiences with the medicines, guidance and advice concerning the medication and the costs of the medication. The elderly people who had many medicines did not connect different symptoms and feelings to the side effects of the medicines but considered them as symptoms due to their age or illness. The elderly people did not have enough knowledge about the effects and side effects of the medicines in order to be able to connect the symptoms to the side effects. The amount of the information on the medicines was not sufficient in home care, and the clients did not have real possibilities of planning their medical care. The costs of medication were considered excessively high. The elderly people hoped to get more information on the purposes and effects of the medicines. Regular checking of the medication was seen necessary. The study has brought more information and understanding of the influence of the polypharmacy on elderly people’s quality of life and coping with their everyday lives. The results can be utilized in planning the medication elderly people and developing the guidance of the professional employees in health care. When organizing home care, the attention should be paid to the resources and the continuity of the care, which would enable to check and control the medication, and as a result to have a more customer-oriented approach
7
Hintsala, K. (Kari). "Palveluita tuottavan pienyrityksen ensimmäisen asiakasreferenssin merkitys". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706082639.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkimuksen tavoitteena on määritellä palveluita tarjoavan pienyrityksen ensimmäisen asiakasreferenssin merkitys. Ensimmäistä asiakasreferenssiä on tutkittu teollisuusyritysten kontekstissa jonkin verran, joten tämä tutkimus on tärkeä kohdistuessaan pieneen palveluyrityksen. Tutkimus on tehty kvalitatiivisena monitapaustutkimuksena. Tutkimuksessa määritetään palveluita tuottavan pienyrityksen ensimmäisen asiakasreferenssin arvon rakentuminen, joten sisältö koostuu asiakasreferenssin hankinnan prosessista ja asiakasreferenssin arvosta. Arvo koostuu referenssiasiakkaan sitoutumisesta ja tuotosta, referenssiasiakkaalta saadusta käytännön tiedosta, referenssiasiakkaan maineesta, referenssiasiakkaalta saatavan referenssimedian muodosta, asiakassuhteen pituudesta, referenssiasiakkaan koosta ja verkoston koosta, referenssiasiakkaan samankaltaisuudesta toimittajan ja potentiaalisen asiakkaan kanssa, referenssiasiakkaan toimialasta sekä asiakasreferenssin tuoreudesta. Tutkimuksessa nousi esille ensimmäisen asiakasreferenssin ominaispiirteet palveluyrityksessä, sekä b2b- ja b2c-asiakasreferenssien ominaispiirteet.
8
Horneman, K. (Kristiina). "Sähköinen hallinto ja sen toteutuminen kuntalaisten näkökulmasta:case Oulun kaupungin OmaAsiointi-palvelu". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406091702.
Texto completo da fonteResumo:
Julkisen hallinnon palveluja kehitetään jatkuvasti teknologian kehityksen myötä. Tässä työssä selvitetään sähköistä hallintoa keskittyen julkisen hallinnon palveluissa käytettäviin kuntalaisille tarkoitettuihin sähköisiin palveluihin ja sähköiseen asiointiin. Sähköisistä palveluista perehdytään pääasiassa sähköisiin asiointipalveluihin. Sähköisen hallinnon käsitteitä on määritelty useilla eri sisällöillä ja sähköiseen asiointiin liittyviä asioita esitellään sähköisten asiointipalvelujen käyttäjille osaksi viranomaisten kielellä ammattisanoja käyttäen. Kuntalaiset käyttävät sähköisiä asiointipalveluja (hallinto)asioiden vireille laittamiseen. Sähköisten asiointipalvelujen suuret käyttömäärät tuovat kunnalle useita etuja ja lisäksi kuntalaiset hyötyvät niiden käytöstä. Kuntalaisilla on kuitenkin hyvin erilaiset valmiudet sähköiseen asiointiin. Sähköisen asiointipalvelun käyttömäärien ollessa pieniä, sen laatua on tarpeellista tarkastella käyttäjien näkökulmasta. Tämän työn tavoitteena on selvittää sähköistä hallintoa ja sen toteutumista kuntalaisten näkökulmasta. Työssä tutkitaan käyttäjien kokemuksia sähköisen asiointipalvelun ominaisuuksista, informaatiosta, käytöstä sekä kokemuksia siitä asioinnin kannalta. Tutkimusmenetelmänä käytetään tapaustutkimusta (case study) ja tarkasteltavana tapauksena on Oulun kaupungin OmaAsiointi-palvelu, jonka käyttö vaatii henkilöllisyyden vahvan tunnistamisen. OmaAsiointia käyttämällä kuntalaiset voivat laittaa asioita vireille sekä seurata asioiden käsittelyn etenemistä. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä on sähköinen kysely, johon vastasi 36 henkilöä. Aineiston analyysi toteutettiin IBM SPSS Statistics 20 -sovellusta käyttämällä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu DeLonen ja McLeanin (1992) onnistuneisuus-malliin (success model). Vastausten määrä jäi ennakoitua alhaisemmaksi ja tämän vuoksi analysoinnissa ei ole mahdollista käyttää edistyneimpiä analyysimenetelmiä. Alhainen vastausmäärä rajoittaa myös tutkimustulosten yleistettävyyttä.
Tutkimustulosten mukaan käyttäjät kokevat OmaAsioinnin enemmän myönteisesti (36,7%) kuin kielteisesti (27,9%), kuitenkin OmaAsioinnin käytön he kokevat enemmän kielteisesti (40,7%) kuin myönteisesti (29,6%). Lisäksi käyttäjien kokemukseen järjestelmän laadusta, OmaAsioinnin käytöstä ja OmaAsioinnista asioinnin kannalta vaikuttaa huomattavasti OmaAsioinnin toimivuus suhteessa käyttäjän käyttöjärjestelmään ja selainohjelmaan. Näin OmaAsioinnin järjestelmän ja informaation laatua tulisi parantaa sekä nykyistä parempi toimivuus käyttäjien erilaisissa käyttöympäristöissä voisi lisätä käyttäjien myönteisiä käyttökokemuksia. Tutkimustulokset tukivat kohtuullisen hyvin onnistuneisuus-mallia. Tutkimustulosten mukaan 1. OmaAsioinnin järjestelmän ja informaation laadun kehittäminen voivat parantaa käyttäjien kokemuksia OmaAsioinnin käytöstä, 2. käyttäjien hyvät kokemukset OmaAsioinnin käytöstä voivat lisätä OmaAsioinnin käyttöä ja parantaa kokemuksia OmaAsioinnista asioinnin kannalta, sekä 3. OmaAsioinnin käytön lisääntyminen voi parantaa kokemuksia sen käytöstä.
9
Huhtala, A. (Arto). "Tietokanta-arkkitehtuurin suunnittelu ja optimointi joukkoistamista hyödyntävään palveluun". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201404271313.
Texto completo da fonteResumo:
Tietokannat ovat tärkeä osa nyky-yhteiskuntaa. Niitä tarvitaan lähes kaikessa päivittäisessä liiketoiminnassa. Tietokantojen rivimäärät ovat kasvaneet niin suuriksi, että niitä pyörittävien levyjärjestelmien suorituskyky ei sellaisenaan riitä hakemaan tietoa riittävän nopeasti. Tietokannan huolellisella suunnittelulla ja suorituskyvyn virittämisellä on merkittävä rooli niiden tehokkaan toimintakyvyn kannalta. Tämän diplomityön tavoitteena on tutkia ja valita sopivin tietokannan hallintajärjestelmä, sekä suunnitella tietokantarakenne joukkoistamispohjaiselle innovointipalvelulle. Tietokannan sisältö päivittyy jatkuvasti, ja päätöksiä varten tiedon haku tietokannasta tulee tapahtua mahdollisimman nopeasti. Kirjallisuustutkimuksen perusteella sopivimmaksi tietokannan hallintajärjestelmäksi valikoitui avoimeen lähdekoodiin perustuva PostgreSQL. Tietokantarakenteen suunnittelun jälkeen indeksoinnin vaikutusta suorituskykyyn testattiin avoimen lähdekoodin ohjelmistokehyksellä joka tukee Python-ohjelmointikieltä. Ohjelmistokehys liitettiin Internetissä toimivaan kehitysympäristöön, jolloin testit voitiin suorittaa oikeassa verkkoympäristössä. Testiympäristöön ladattiin Python-komentosarjoilla eri kokoluokan tauluita, joiden satunnaisesti luotu data vastasi käytännön sisältöä. Testeillä todettiin indeksoinnin vaikutus hakunopeuksiin. Tulosten perusteella tietokannan indeksoinnilla on merkittävä vaikutus tietokannan suorituskyvyn kannalta. Lisäksi voidaan todeta, että avoimen lähdekoodin tietokannan hallintajärjestelmät ovat yhtä päteviä päivittäisen liiketoiminnan ylläpitämiseen kuin kaupalliset tietokannan hallintajärjestelmätDatabases are an important part of modern society. Most businesses utilize databases to maintain their daily operations. Databases have grown significantly large in size. Computer systems running these databases encounter performance issues regardless of their computing capacity. Careful planning of database structure and its indexing has tremendous impact on database performance. The aim of this Master’s thesis is to research and choose the most suitable database management system for a crowd sourcing based innovation service and design its database structure. Data stored in database is highly volatile, and database queries must perform as quickly as possible to make further decisions. PostgreSQL was chosen as the database management system. Open source database management systems have grown their popularity over the years. After the database was designed, the impact of indexing was tested using an open source web framework that is developed with Python. The framework was attached to a Web based development environment, which enabled testing in a live network. Test tables were filled with random data generated with Python scripts. Despite randomness the data corresponds to actual data used in the innovation service. Test tables were used to verify the impact of indexing. Test results show that indexing has a significant role in database performance. Moreover, open source database management systems are equally competitive to leading commercial database management systems
10
Ylitalo-Katajisto, K. (Kirsti). "Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden yksilöity sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteen kokoaminen". Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2019. http://urn.fi/urn:isbn:9789526224084.
Texto completo da fonteResumo:
Abstract The purpose of this study was to describe and understand the individualised integration of social and health services for frequent attenders by customer profile from the perspective of knowledge-based management. The study was carried out using the multi-method approach. Sub-study (Ⅰ) described what kind of customer profiles could be identified among municipal residents based on diaries (n=15) at the planning stage of the social and health care centre. Sub-study (Ⅱ) identified the customer profiles of frequent attenders based on service plans (n=56). Sub-study (Ⅲ) described, in the form of a register study, based on four customer profiles, the use of primary healthcare, emergency care and specialised healthcare services by frequent attenders (n=2388) and the social services decided to them. The data of the sub-studies was analysed by means of content analysis and systematic analysis as well as statistically. As a result of the study, customer profiles were generated both for municipal residents and for frequent attenders. The purpose of identifying customer profiles for municipal residents was to seek preunderstanding for the definition of frequent attenders’ customer profiles. With frequent attenders, physical, mental and social service needs are intertwined. The use of social and health services was highly individualised according to the customers’ current life situation. The study highlighted from the perspective of knowledge-based management the need for individualised integration of social and health services for frequent attenders and for the multi-disciplinary social and health information and the flow of information between different social and health service operators it requires. The results of the study can be utilised in the construction and management of the integration of social and health services for frequent attendersTiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja ymmärtää paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden yksilöityä sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) integraatiota asiakasprofiileittain tietoperustaisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisesti. Osatutkimus (Ⅰ) kuvasi, millaisia kuntalaisten asiakasprofiileja oli tunnistettavissa päiväkirjojen (n = 15) avulla hyvinvointikeskuksen suunnitteluvaiheessa. Osatutkimuksessa (Ⅱ) palvelusuunnitelmien (n = 56) perusteella tunnistettiin paljon palveluja tarvitsevien asiakasprofiileja. Osatutkimuksessa (Ⅲ) kuvailtiin rekisteritutkimuksena neljään asiakasprofiiliin perustuen paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden perusterveydenhuollon, päivystyksen ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä (n = 2 388) sekä heille myönnettyjä sosiaalipalveluja. Osatutkimusten aineistot analysoitiin sisällönanalyysillä, systemaattisella analyysillä sekä tilastollisesti. Tutkimuksen tuloksena syntyi sekä kuntalaisten että paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden asiakasprofiileja. Kuntalaisten asiakasprofiilien tunnistamisella haettiin esiymmärrystä paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden asiakasprofiilien määrittelyyn. Paljon palveluja tarvitsevilla asiakkailla fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset palvelutarpeet kietoutuivat toisiinsa. Sote-palvelujen käyttö oli vahvasti yksilöity asiakkaiden oman elämäntilanteen mukaan. Tutkimus nosti esille tietoperustaisen johtamisen näkökulmasta perusteen paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden yksilöityyn sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteen kokoamiseen ja sen edellyttämään monialaiseen sote-tietoon ja tiedon liikkumiseen eri sote-toimijoiden välillä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden sote-integraation rakentamisessa ja johtamisessa
Livros sobre o assunto "Palvelut"
1
Rytkönen, Pekka. Liike-elämän palvelut ja ulkomaankauppa. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriö, Kauppaosasto, 1994.
Encontre o texto completo da fonte
2
Mustonen, Esko. Julkiset palvelut: Tehokkuus ja tulonjako. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, 1991.
Encontre o texto completo da fonte
3
Honkatukia, Päivi. Uhrit rikosprosessissa: Haavoittuvuus, palvelut ja kohtelu. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 2011.
Encontre o texto completo da fonte
4
Tienhaara, Piia. Sote-palvelut markkinoilla – tavoitteita, toiveita ja ristiriitoja. Tampere: Tampere University Press, 2016.
Encontre o texto completo da fonte
5
Törmä, Sinikka. Menot, palvelut, vaikuttavuus: Sosiaalihuollon menot ja vanhusten palvelujen vaikuttavuus Hämeen läänissä. Helsinki: Sosiaali- ja terveyshallitus, 1992.
Encontre o texto completo da fonte
6
Blom, Raimo. Julkisten palvelujen saatavuus: Kansalaisille välttämättömät palvelut, niiden saatavuus ja muutokset käyttötottumuksissa. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriö, Kauppaosasto, 1994.
Encontre o texto completo da fonte
7
Rekola, Katri. Product-centric service development: The development process, tools, and methods. Vaasa: University of Vaasa, 2006.
Encontre o texto completo da fonte
8
Manninen, Ari. Palveluja vai byrokratiaa?: Suomen kunnallishallinto sotien jälkeen. Helsinki: Edita, 2010.
Encontre o texto completo da fonte
9
Kaunisto, Timo. Reilun pelin rakentaja: Kohti vihreää vallankumousta. [Laitila]: Viestintä Tuulihaukka, 2010.
Encontre o texto completo da fonte
10
Hadley, Chase James. Viimeinen palvelus. Hyvinkää: Book Studio, 1990.
Encontre o texto completo da fonteRelatórios de organizações sobre o assunto "Palvelut"
1
Lindberg, Lars. Vammaisten henkilöiden yksilöllinen tuki ja palvelut – malleja Pohjoismaissa. Nordens välfärdscenter, novembro de 2021. http://dx.doi.org/10.52746/dciy2946.
Texto completo da fonteResumo:
Miten erilaiset mallit yksilöllisen tuen järjestämiseksi, kuten henkilökohtainen budjetti, voivat vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen toimeenpanoa? Henkilökohtaisella budjetilla tarkoitetaan rahasummaa tai varoja, jotka määritellään henkilölle hänen tarpeenarvioinnissaan tunnistettuun tarkoitukseen. Budjetin varat voi käyttää tarvitsemiinsa palveluihin. Henkilökohtainen budjetti on käytössä sosiaali- ja terveydenhuollossa useassa maassa. Pohjoismaissa henkilökohtainen apu on ensisijainen esimerkki tämänkaltaisista ratkaisuista, mutta myös muita malleja on kokeiltu ja otettu käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa, esimerkiksi valinnanvapausjärjestelmiä ja enemmän mahdollisuuksia palvelunkäyttäjille valita palveluntuottaja. Raportissa esitellään Pohjoismaissa käytettäviä malleja yksilöllisen tuen järjestämiseksi vammaisille henkilöille ja kokemuksia niistä. Kartoitus on toteutettu Pohjoismaiden hyvinvointikeskuksen ja suomalaisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä. Raporttia tullaan hyödyntämään tausta-aineistona, kun vammaisten palveluja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan Suomessa.
2
Venäläinen, Ari, Sanna Luhtala, Mikko Laapas, Otto Hyvärinen, Hilppa Gregow, Mikko Strahlendorff, Mikko Peltoniemi et al. Sää- ja ilmastotiedot sekä uudet palvelut auttavat metsäbiotaloutta sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Finnish Meteorological Institute, janeiro de 2021. http://dx.doi.org/10.35614/isbn.9789523361317.
Texto completo da fonteResumo:
Climate change will increase weather induced risks to forests, and thus effective adaptation measures are needed. In Säätyö project funded by the Ministry of Agriculture and Forestry, we have summarized the data that facilitate adaptation measures, developed weather and climate services that benefit forestry, and mapped what kind of new weather and climate services are needed in forestry. In addition, we have recorded key further development needs to promote adaptation. The Säätyö project developed a service product describing the harvesting conditions of trees based on the soil moisture assessment. The output includes an analysis of the current situation and a 10-day forecast. In the project we also tested the usefulness of long forecasts beyond three months. The weather forecasting service is sidelined and supplemented by another co-operation project between the Finnish Meteorological Institute and Metsäteho called HarvesterSeasons (https://harvesterseasons.com/). The HarvesterSeasons service utilizes long-term forecasts of up to 6 months to assess terrain bearing conditions. A test version of a wind damage risk tool was developed in cooperation with the Department of Forest Sciences of the University of Eastern Finland and the Finnish Meteorological Institute. It can be used to calculate the wind speeds required in a forest area for wind damage (falling trees). It is currently only suitable for researcher use. In the Säätyö project the possibility of locating the most severe wind damage areas immediately after a storm was also tested. The method is based on the spatial interpolation of wind observations. The method was used to analyze storms that caused forest damages in the summer and fall of 2020. The produced maps were considered illustrative and useful to those responsible for compiling the situational picture. The accumulation of snow on tree branches, can be modeled using weather data such as rainfall, temperature, air humidity, and wind speed. In the Säätyö project, the snow damage risk assessment model was further developed in such a way that, in addition to the accumulated snow load amount, the characteristics of the stand and the variations in terrain height were also taken into account. According to the verification performed, the importance of abiotic factors increased under extreme snow load conditions (winter 2017-2018). In ordinary winters, the importance of biotic factors was emphasized. According to the comparison, the actual snow damage could be explained well with the tested model. In the interviews and workshop, the uses of information products, their benefits, the conditions for their introduction and development opportunities were mapped. According to the results, diverse uses and benefits of information products and services were seen. Information products would make it possible to develop proactive forest management, which would reduce the economic costs caused by wind and snow damages. A more up-to-date understanding of harvesting conditions, enabled by information products, would enhance the implementation of harvesting and harvesting operations and the management of timber stocks, as well as reduce terrain, trunk and root damage. According to the study, the introduction of information is particularly affected by the availability of timeliness. Although the interviewees were not currently willing to pay for the information products developed in the project, the interviews highlighted several suggestions for the development of information products, which could make it possible to commercialize them.