Teses / dissertações sobre o tema "Merkit"
Siga este link para ver outros tipos de publicações sobre o tema: Merkit.
Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos
Veja os 50 melhores trabalhos (teses / dissertações) para estudos sobre o assunto "Merkit".
Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.
Veja as teses / dissertações das mais diversas áreas científicas e compile uma bibliografia correta.
1
Jareckaitė, Edita. "Moters kasdienis gyvenimas Merkinėje XVIII a". Bachelor's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2013. http://vddb.laba.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2013~D_20130802_113316-00415.
Texto completo da fonteResumo:
Merkinei XVIII a. buvo nelengvas. Tuometinėje LDK teritorijoje vyko nuolatiniai karai su kaimyninėmis valstybėmis, siautė ligų epidemijos. Tačiau teigiamos reikšmės miesto raidai turėjo magdeburginių teisių bei laisvių suteikimas. Tai paskatino ryškesnį miestelio pakilimą bei vystymąsi. Be to, daugiau teisių įgavo ir patys miestiečiai.The 18th century in Merkinė was not easy. At that time in the territory of the Great Duchy of Lithuania suffered from constant battles with neighbor countries and epidemic diseases. However, the positive impact on town’s development had the conferment of Magdeburg laws. The latter induced the growth and progress of the town whilst townsfolk gained more rights.
2
Nortunen, S. (Simo). "Stability assessment of isolated lateral malleolar supination-external rotation-type ankle fractures". Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2018. http://urn.fi/urn:isbn:9789526217932.
Texto completo da fonteResumo:
Abstract Isolated lateral malleolar supination-external rotation (SER) -type ankle fractures without incongruity on the standard radiographs can be either stable or unstable depending on the status of the deep deltoid ligament. Neither clinical signs of injury on the medial aspect of the ankle nor the displacement of fibular fracture on mortise radiographs seem to predict stability. Therefore, stress testing has been adopted in clinical use. No “gold standard” method exists but the manual external rotation (ER) stress test is the most extensively studied. The ER stress test has some disadvantages, and other methods—such as gravity stress radiography and magnetic resonance imaging—have been suggested instead. However, the evidence to support the use of these methods is still insufficient. The aims of this dissertation were to assess the roles of (1) morphological factors from standard radiographs of 286 patients, (2) clinical findings on the medial side of the ankle and gravity stress radiography of 79 patients, and (3) MRI of 61 patients in evaluating the stability of the ankle mortise in patients with unimalleolar SER-type fractures with no talar shift on standard radiographs. The ER stress test result was considered to be the reference for stability throughout these studies. We found that a fracture line width < 2 mm in lateral radiographs, only two fracture fragments, and female sex are independent factors predicting a stable ankle mortise. Neither clinical signs on the medial side of the ankle nor gravity stress radiography alone predict the stability of the ankle mortise accurately. According to our MRI findings, total tears of the deep deltoid ligaments are rare, and partial tears are common in this this patient group. The reliability of the MRI assessment is only moderate. In conclusion, patients with non-comminuted fractures and < 2 mm displacement on lateral radiographs have stable ankle mortises and need no further stress testing. The gravity stress radiography is an accurate test for the evaluation of the ankle mortise stability only if the clinical signs indicate a similar result with the gravity stress radiographs. The use of MRI provides no additional benefit compared to ER stress testing for stability evaluation of an SER-type ankle fractureTiivistelmä Supinaatio-ulkokiertomekanismilla syntyneet isoloidut ulkokehräsluun murtumat ilman röntgenkuvassa näkyvää telaluun siirtymää voivat olla joko vakaita tai epävakaita nilkan sisemmän nivelsiteen syvän lehden tilasta riippuen. Kliinisessä tutkimuksessa todettujen nilkan sisäreunan vamman merkkien tai röntgenkuvauksella todettavan ulkokehräsluun murtuman virheasennon ei ole osoitettu ennustavan nivelhaarukan mahdollista epävakautta, joten nilkkaa kuormittaen tehtäviä röntgenkuvauksia on otettu kliiniseen käyttöön. Mikään näistä kuvausmenetelmistä ei ole niin sanottu kultainen standardi, mutta ulkokiertovääntötestiä (ER-testi) on tutkittu laajimmin. ER-testin käyttöön liittyy kuitenkin ongelmia, joiden vuoksi niin sanottua painovoimakuvausta tai muun muassa magneettikuvausta (MRI) on ehdotettu käytettäväksi sen sijaan. Näiden menetelmien käyttöä tukeva tieteellinen näyttö on kuitenkin vielä riittämätöntä. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia (1) 286 potilaan tavallisista kuormittamattomista röntgenkuvista morfologisten tekijöiden, (2) 79 potilaan nilkan sisäreunan kliinisen tutkimuksen ja painovoimakuvauksen sekä (3) 61 potilaalla MRI:n merkitystä ja tarkkuutta arvioitaessa supinaatio-ulkokiertomekanismilla syntyneiden ulkokehräsluun murtumien vakautta. ER-testin tulosta käytettiin referenssinä nivelhaarukan vakaudelle kaikissa osatöissä. Sivukuvasta mitattuna ulkokehräsluun murtuman leveys < 2 mm, vain kahden kappaleen murtuma ja naissukupuoli ovat itsenäisiä vakaata nivelhaarukkaa ennustavia tekijöitä. Kliininen tutkimus tai painovoimakuvaus eivät yksinään pysty ennustamaan nivelhaarukan vakautta riittävän tarkasti. MRI:n perusteella sisemmän nivelsiteen syvän lehden täydelliset repeämät ovat tässä vammatyypissä harvinaisia mutta osittaiset repeämät ovat hyvin tavallisia huolimatta ER-testin tuloksesta. MRI:n tulkinnan luotettavuus on ainoastaan kohtalainen. Yhteenvetona voidaan todeta, että ilman ilmeistä telaluun siirtymää röntgenkuvassa yksinkertaiset supinaatio-ulkokiertomekanismilla syntyneet ulkokehräsluun murtumat ovat vakaita eikä nivelhaarukan vakauden testaaminen ole tarpeen, jos murtumaraon leveys sivukuvassa on < 2 mm. Painovoimakuvaus on luotettava, mikäli sen tulos on sama ulkoisten vamman merkkien kanssa. Magneettikuvauksesta ei ole hyötyä arvioitaessa tämän nilkkamurtumatyypin vakautta
3
Woodard, Colleen A. "Merit in Principle, Merit in Practice: An Investigation into Merit-based Human Resources Management Through the Lens of Title 5-exempt Federal Organizations". Diss., Virginia Tech, 2000. http://hdl.handle.net/10919/26893.
Texto completo da fonteResumo:
This dissertation research investigates whether merit-based principles and practices are embedded into the HRM systems of 19 Title 5-exempt federal organizations. Title 5-exempt organizations, such as government corporations, serve as a vehicle for exploring the question of what constitutes merit in more loosely regulated public environments. This research fills a void in the discussion about how we can sustain a merit foundation in deregulated and decentralized federal human resources systems. It also captures previously uncollected information about HRM in some organizations that operate fully or partially outside the general government management laws.
While the research focus is specific to certain organizations, the context is the broader issue of merit in modern government. A recognition that alternative merit-based HRM systems exist under the federal umbrella without the constraints of Title 5 is important to the overall question of what constitutes merit in federal HRM and whether merit practices must be centrally determined and controlled. The larger goal is that of offering an alternative perspective for embedding the democratic values that merit represents in a more flexible, responsive, and business-like government.
The dissertation is divided into three sections that include building a generic model of merit-based HRM to identify the intrinsic components of such public HRM systems, collecting HRM data from 19 organizations through multiple case methodology, and analyzing and comparing the findings to the merit model. The discussion covers six themes emerging from the research, including the institutionalization and legalization of HRM, the impact of collective bargaining on merit, and the limited formal oversight and accountability of HRM in the studied organizations. The findings suggest that even in less regulated political environments, merit-based systems do survive and serve the changing needs of the organization. The key recommendation proposes offering the traditional federal agencies the option to develop and defend their own merit-based HRM systems under a broad public policy and accountability framework. The growth of standard HRM policies and practices in all large organizations and the increased protections in the HRM systems stemming from civil rights and employment law as well as collective bargaining offer protections similar to those merit was originally intended to provide.Ph. D.
4
Petkauskienė, Daiva. "Merkio baseino vandens turizmo galimybių analizė". Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2007. http://vddb.library.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2007~D_20070816_173956-52538.
Texto completo da fonteResumo:
Šiame darbe pateikiama Merkio baseino geografinė analizė, apžvelgiamas teritorijos kultūrinis potencialas, nurodomi vandens turizmui tinkami maršrutai. Gal būt skaitytoją sudomins krištolinės Merkio versmės ir kils noras pakeliauti po žilą senovę menančią Dainavos šalį...Tourism becoming more and more popular, increasing chances to travel have inspired to analyse one type of active tourism – water tourism. The Merkys river pool is one of the best suitable places for environment, great cultural heritage and dietary peculiarities of the rivers. The Merkys and its affluents – the Visinčia, the Grūda, the Šalčia, the Ūla, the Varėnė are some of the most beautiful and cleanest rivers in Lithuania. Picturesque country – side pineries, steep slopes, banks, deep pools, sandy coastlines and many well – equipped camping places make the Merkys attractive for tourists. This work covers a detailed gydrological anglysis of the Merkys river pool, provides segments of privers suitable for water tourism, describes prominent sightseeing places. The Merkys river pool is in the southeast of Lithuania. The Merkys river system includes 810 rivers and serams of different sizes whose total lenght is 2413km. There are 175 lakes of different size, occupying 39,7km2. Their bigger part is in the Dzūkija Eminence. Privers and pouds make up the base of hydrographic net in the other part of the Merkys river pool. Woodlands take up about 50% of the territory: 4 natural reserves, the national park of Dzūkija and 28 reservations of different purposes. The Merky‘s pool is one of the oldest living places in Lithuania. People living for a long time in the territory created and ledt many material and spiritual values which make up our large cultural urbanized. The majority... [to full text]
5
張建新 e Kin-sun Cheung. "A study of Merkid Bayan (?-1340)". Thesis, The University of Hong Kong (Pokfulam, Hong Kong), 1999. http://hub.hku.hk/bib/B31222341.
Texto completo da fonte
6
Černiauskaitė, Vilma. "Merkio baseino vandens kokybės kaitos tyrimai". Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2014. http://vddb.library.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2010~D_20140625_190159-44356.
Texto completo da fonteResumo:
Santrauka. Šio darbo tikslas yra įvertinti Merkio upės baseino 1992-2008 m. laikotarpiu vandens kokybės kaitos tendencijas ir priežastis. Įvertinti esamą vandens telkinių būklę, turi būti atliekami nuolatiniai paviršinių vandens telkinių stebėjimai. Pagrindiniu parametru vandens kokybės valdyme tampa biologiniai parametrai, kuriems įtakos ir ne mažiau svarbūs turi hidrocheminiai vandens parametrai. Paviršiniame vandens kokybės vertinime svarbią vietą užima biologiniai rodikliai, tiksliau rūšys, kurios tiesiogiai reaguoja į vandens užterštumą. Šio darbo tyrimo objektas – hidromorfologiniai, keli bendrieji – cheminiai Merkio pabaseinio upių 4-ių monitoringo vietų: žemiau Dubininkų, aukščiau Varėnos, žemiau Šalčininkų ir žemiau Puvočių 1992 – 2008 m. duomenys. Iki 2005 m. šie taškai – mėginių paėmimo vietos buvo nuolatinės matavimo vietos. Nuo 2005 m. monitoringo vietos pagausėjo, stebėjimų taškai išsibarstė po visą Merkio upės baseiną. 1992 – 2008 m. duomenys, gauti iš Aplinkos apsaugos agentūros, Upių baseinų valdymo skyriaus. Vertinant esamą šių vietų vandens kokybę, buvo atrenkami pagrindiniai parametrai, kurie galėtų vizualiai atspindėti vandens kokybės kaitą. Analizuojant Merkio upės vandens kokybę, buvo parenkami tiriamųjų parametrų duomenys pagal metinį sezoniškumą. Visi fiziniai – cheminiai parametrai buvo matuojami ir fiksuojami kasmet, 12 kartų per metus, kiekvieno mėnesio bėgyje. Stebint šių parametrų kaitą, atrinkti 4 mėnesiai pagal sezoniškumą: sausis, balandis... [toliau žr. visą tekstą]Summary. The aim of this work is to evaluate the tendencies and reasons of the quality changes of the water of Merkio river-basin during 1992-2008. On purpose to evaluate the condition of existing pieces of water it is necessary to make permanent observations of surface pieces of water. The main parameter of the management of water quality becomes biological parameters which are influenced by equally important hydrochemical water parameters. In the surface evaluation of water quality biological parameters play an important role, more precisely the species which react directly to the water pollution. The subject of research is hydro morphologic, some common – chemical monitoring data of 4 places of Merkio river-basin: down Dubininkai, higher up Varena, down Salcininai and down Puvociai during 1992 – 2008. Until 2005 these points – the places of sample taking were the permanent measuring points. Since 2005 the number of monitoring places has increased; observation points have spread all over the basin of the river Merkys. The data of 1992 – 2008 have been received from Environment protection Agency, River-basin management department. Evaluating the current water quality in these places there were selected the main parameters that could visually reflect the changes of water quality. During the analysis of the water quality of the river Merkys the data of study parameters were chosen in accordance with yearly seasonality. Al physical chemical parameters were measured and fixed... [to full text]
7
Hermansson, Emma. "Utlandsstudier under studietiden, en merit?" Thesis, Malmö högskola, Lärarutbildningen (LUT), 2006. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:mau:diva-33393.
Texto completo da fonteResumo:
Högskola/universitet riktar sina blickar allt mer ut mot övriga världen och en del i denna internationalisering är att studenterna har möjlighet till utlandsstudier under studietiden. En av de utbildningar som uppmärksammar detta är Biblioteks- och informationsvetenskaps-programmet vid Växjö universitet, där studenterna den femte terminen har möjlighet till utlandsstudier. Denna studie syftar till att undersöka huruvida dessa utlandsstudier under studietiden betraktas som en merit eller inte vid anställning av bibliotekarier. Detta syfte ses utifrån två grupper: tidigare studenter på biblioteks- och informationsvetenskapsprogrammet vid Växjö universitet och personer med anställningsansvar inom biblioteksyrket, så kallade avnämare. I examensarbetet tar jag upp dessa två gruppers uppfattningar kring utlandsstudier och jag undersöker också hur medvetna de tidigare studenterna är om avnämarnas uppfattningar kring utlandsstudier. Detta gör jag genom en kvalitativ studie med tre reflexiva intervjuer med vardera gruppen. Jag har även valt att studera detta fenomenografiskt och utgå från de två gruppernas uppfattningar av utlandsstudier. Mina slutsatser av dessa sex intervjuer är att båda grupperna ser utlandsstudier som en merit men i olika hög grad. De tidigare studenterna är mer övertygade om att det är en merit än vad de intervjuade avnämarna generellt är. Det kan dock konstateras att ett väl underbyggt val och tankar kring vad terminen med utlandsstudier är bra för underlättar för studenten vid en anställningsintervju. Det samma gäller om du läser samma termin på ditt universitet i Sverige. Med andra ord är utlandsstudier en fördel som kan ge dig andra perspektiv på livet, men är inte avgörande vid en anställning inom biblioteksyrket.
8
Wickholm, David Randall. "MERIT FUNCTION FOR BIOCULAR MAGNIFIERS". Thesis, The University of Arizona, 1985. http://hdl.handle.net/10150/275251.
Texto completo da fonte
9
Tauriainen, L. (Laura). "140 merkin verran tiedettä:Twitter yliopistojen organisaatioviestinnän kanavana". Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012340.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän tutkimuksen aiheena on tehdä perusselvitys teoriasidonnaisen sisältöanalyysin kautta siitä, miten suomalaiset yliopistot käyttävät Twitteriä viestinnässään. Analyysitapoina tutkimuksessa on käytetty luokittelua, teemoittelua ja tyypittelyä. Aineistoni koostuu kahdentoista suomalaisen yliopiston julkisista Twitter-profiileista sekä helmikuun 2017 Twitter-julkaisuista. Tutkittavia julkaisuja oli yhteensä 1079 kappaletta. Teoreettisena viitekehyksenä on viestinnän eri osa-alueiden teoriat. Yliopistoja tarkastellaan viestivinä organisaatioina. Niin organisaatioviestinnässä kuin tiedeviestinnässäkin kannustetaan sosiaalisen median käyttöön. Sosiaalisen median viestinnässä on perinteistä viestintää suurempi merkitys vuorovaikutteisuudella ja kaksisuuntaisuudella. Tässä tutkielmassa perehdytään siihen, toteutuvatko ne yliopistojen Twitter-viestinnässä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yliopistot ovat suhteellisen aktiivisia Twitter-viestijöitä, mutta vuorovaikutus ja kaksisuuntaisuus eivät toteudu. Julkaisut eivät kannusta keskusteluun tai reagointiin. Monipuolisempi viestintä, jossa käytetään tehokeinoina kysymyksiä, kuvia ja videoita, voisi johtaa vuorovaikutteisempaan Twitter-viestintään.
10
Palmer, James. "Artificial intelligence and legal merit arguments". Thesis, University of Oxford, 1998. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.390356.
Texto completo da fonte
11
Eves, S. "Figure of merit for satellite constellation design". Thesis, Cranfield University, 2002. http://dspace.lib.cranfield.ac.uk/handle/1826/11255.
Texto completo da fonteResumo:
The purpose of this research has been to develop a technique by which satellite
constellations in different classes of orbit may be realistically compared. Previous work on
constellation design has tended to focus on minimising the number of satellites required to
provide coverage of the Earth. The variations in satellite vehicle design, which result from
the use of different orbits, have, in general, been neglected in such analyses. The purpose of
this research is to bridge this gap between constellation design and satellite design using a
Figure of Merit.
This Figure of Merit incorporates the coverage value provided by the satellite
constellation, measured in terms of percentage coverage time, and the overall mass of the
satellites which are required to provide this coverage.
The coverage value is measured against a specific requirement, which is defined
geographically, and which may be weighted by the user to reflect the relative importance of
different regions. This allows arbitrary, asymmetric, real-world requirements to be
adequately represented. This also marks something of a departure from previous work, in
that the goal of much constellation design work has been to provide un-weighted coverage of
the entire globe.
Simplified mass models are developed for generic communications and surveillance
satellites in a variety of orbits, and are then used to calculate the Figure of Merit for
individual satellites.
It is shown that the best solution depends crucially upon the geographical distribution
of the requirement, and other user-defined parameters, such as the minimum elevation angle
which can be tolerated. It is also shown that, for certain typical requirements, the Figure of
Merit correctly identifies geostationary orbit (GEO) and low Earth orbit (LEO) as having
particular advantages.
iii
The technique of characterising the requirement geographically may also be used as a
means of optimising the orbital parameters of the candidate constellations, and a preliminary
description of this procedure is also provided.
The Figure of Merit Technique is then applied to representative communications
satellite constellations in order to demonstrate its ability to differentiate between candidate
options.
The Figure of Merit technique is also used to investigate the possibility of using a
surveillance satellite at very low altitudes.
12
Finotello, Ambra. "Transformations of the Merlin legend in late-medieval England : contextualizing translation in 'Of Arthour and of Merlin', Henry Lovelich's 'Merlin', and the 'Prose Merlin'". Thesis, Bangor University, 2014. https://research.bangor.ac.uk/portal/en/theses/transformations-of-the-merlin-legend-in-latemedieval-england-contextualizing-translation-in-of-arthour-and-of-merlin-henry-lovelichs-merlin-and-the-prose-merlin(b621b6d4-96d3-4fdb-ab98-09ef55f98395).html.
Texto completo da fonte
13
Heikkinen, A. (Annukka). "Sisarussuhteen merkitys koulumenestyksessä". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905111730.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Koulumenestys on edelleen hyvin keskusteltu aihe ja PISA- tutkimusten kautta sitä pyritään mittaamaan yhä vuodesta toiseen. Menestys ja suoriutuminen ovat jatkuvasti ajankohtaisia aiheita yhteiskunnallisessa keskustelussa, jonka takia niiden tarkastelu on tärkeää. Yksi yksilön kasvuun ja kehitykseen merkittävästi vaikuttava tekijä on sisarussuhde ja sisarustutkimuksen kautta aihetta on tuotu esille myös yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena onkin tarkastella sisarussuhteita ja niiden merkitystä yksilön koulumenestyksessä.
Kandidaatin tutkielmani pohjautuu tieteelliseen kirjallisuuteen, jonka pohjalta pyrin muodostamaan aiheesta kattavan kokonaisuuden. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten sisaruus vaikuttaa yksilön toimintaan ja hänen kehitykseensä. Erityisesti haluan selvittää, miten sisaruus näyttäytyy koulumenestykseen vaikuttavana osatekijänä. Tarkastelen tutkielmassani kirjallisuutta pääosin sisaruustutkimuksen kentältä sivuten myös laajemmin perhetutkimusta.
Tässä tutkielmassa on tarkasteltu koulumenestykseen vaikuttavia tekijöitä erilaisten sisaruussuhteiden näkökulmasta. Keskeisimpänä tavoitteena tutkielmassa oli jäsentää ja kuvailla sisaruussuhteen yksilön kasvuun ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä niin psyko- fyysis- kuin sosiaalisestakin näkökulmasta ja tarkastella niiden yhteyttä koulumenestykseen. Erilaisten sisaruuteen vaikuttavien tekijöiden runsauden takia tutkielmassa pystyttiin keskittymään kuhunkin tekijään vain rajallisesti eikä näin ollen aiheen yksityiskohtainen tarkastelu ollut mahdollista. Tutkielma kuitenkin tarjoaa monipuolisesti uudenlaisia näkökulmia koulumenestykseen vaikuttavista tekijöistä. Keskeisimmäksi koulumenestykseen vaikuttavaksi sisarussuhteen tekijäksi nousee sisarussuhteen laadun merkitys. Kuitenkin myös syntymäjärjestyksellä ja ikäerolla voidaan ajatella olevan vaikutusta yksilön koulumenestyksessä. On kuitenkin otettava huomioon, ettei mikään sisaruustyyppi tai ominaisuus suoraan aiheuta hyvää tai huonoa menestystä koulussa, vaan koulussa menestyminen on monien tekijöiden summa ja sisaruus yksilön ominaisuutena on vain osa kokonaisuutta.
14
Merkt, Benjamin [Verfasser]. "Beitrag zur Zustandsidentifikation von elektrischen Energieversorgungsnetzen / Benjamin Merkt". Aachen : Shaker, 2008. http://d-nb.info/1162791780/34.
Texto completo da fonte
15
Waller, Paul James. "Teacher Perceptions of Merit Pay: A Case Study". University of Dayton / OhioLINK, 2019. http://rave.ohiolink.edu/etdc/view?acc_num=dayton1570029933489107.
Texto completo da fonte
16
Eves, Stuart. "A figure of merit for satellite constellation design". Thesis, Cranfield University, 2002. http://dspace.lib.cranfield.ac.uk/handle/1826/11255.
Texto completo da fonteResumo:
The purpose of this research has been to develop a technique by which satellite constellations in different classes of orbit may be realistically compared. Previous work on constellation design has tended to focus on minimising the number of satellites required to provide coverage of the Earth. The variations in satellite vehicle design, which result from the use of different orbits, have, in general, been neglected in such analyses. The purpose of this research is to bridge this gap between constellation design and satellite design using a Figure of Merit. This Figure of Merit incorporates the coverage value provided by the satellite constellation, measured in terms of percentage coverage time, and the overall mass of the satellites which are required to provide this coverage. The coverage value is measured against a specific requirement, which is defined geographically, and which may be weighted by the user to reflect the relative importance of different regions. This allows arbitrary, asymmetric, real-world requirements to be adequately represented. This also marks something of a departure from previous work, in that the goal of much constellation design work has been to provide un-weighted coverage of the entire globe. Simplified mass models are developed for generic communications and surveillance satellites in a variety of orbits, and are then used to calculate the Figure of Merit for individual satellites. It is shown that the best solution depends crucially upon the geographical distribution of the requirement, and other user-defined parameters, such as the minimum elevation angle which can be tolerated. It is also shown that, for certain typical requirements, the Figure of Merit correctly identifies geostationary orbit (GEO) and low Earth orbit (LEO) as having particular advantages. iii The technique of characterising the requirement geographically may also be used as a means of optimising the orbital parameters of the candidate constellations, and a preliminary description of this procedure is also provided. The Figure of Merit Technique is then applied to representative communications satellite constellations in order to demonstrate its ability to differentiate between candidate options. The Figure of Merit technique is also used to investigate the possibility of using a surveillance satellite at very low altitudes.
17
Bretschneider, Merit [Verfasser]. "Capillaritis alba - Variante des allergischen Kontaktekzem? / Merit Bretschneider". Kiel : Universitätsbibliothek Kiel, 2011. http://d-nb.info/1020244798/34.
Texto completo da fonte
18
Laude, Hélène. "Rôle du Polyomavirus de Merkel dans les carcinomes à cellules de Merkel". Phd thesis, Université René Descartes - Paris V, 2012. http://tel.archives-ouvertes.fr/tel-00801219.
Texto completo da fonteResumo:
En 2008, le génome d'un nouveau virus a été caractérisé au sein d'un cancer cutané rare survenant préférentiellement chez l'immunodéprimé, le carcinome de Merkel. Ce nouveau virus appartenait à la famille des Polyomaviridae qui comprend des virus dont le caractère cancérigène chez l'animal est avéré depuis plus de 50 ans. Dénommé Polyomavirus de Merkel puisqu'il semblait lié à la survenue du cancer du même nom, il constituait le premier Polyomavirus impliqué de manière consistante dans un cancer humain. Cette implication reposant sur une étude unique limitée à 10 cas, l'objectif de notre travail de thèse était de confirmer le rôle étiologique du Polyomavirus de Merkel dans le carcinome de Merkel.Nous avons montré que le génome du Polyomavirus de Merkel était présent dans les trois quarts des cas de carcinome de Merkel, mais également que le virus infecte la population générale de manière quasi-ubiquitaire et de nombreux tissus en dehors de la peau. Les faits que chez les sujets atteints de carcinome de Merkel, l'ADN viral soit présent à des taux décelables de manière chronique dans différents tissus et que les titres d'anticorps sériques spécifiques du virus soient élevés suggèrent que ces sujets développent une infection chronique active. Celle-ci pourrait faciliter la survenue de mutations et d'intégrations de l'ADN viral qui sont spécifiquement associées aux carcinomes de Merkel. Ces modifications secondaires du génome viral aboutissent à la production d'oncoprotéines virales par les cellules tumorales, mais à l'abolition des capacités réplicatives donc lytiques du virus et constitueraient ainsi le support de la transformation tumorale.
19
Schindler, Jeffrey W. (Jeffrey Wolfe). "Characterization of the two major merlin isoforms and merlin regulation of YAP". Thesis, Massachusetts Institute of Technology, 2015. http://hdl.handle.net/1721.1/98633.
Texto completo da fonteResumo:
Thesis: Ph. D., Massachusetts Institute of Technology, Department of Biology, 2015.Cataloged from PDF version of thesis. Pages 126 and 127 blank.
Includes bibliographical references.
Merlin is the protein encoded by the tumor suppressor gene NF2. Deletion or loss-of-function of NF2 leads to neurofibromatosis type 2, a disease characterized by the formation of multiple benign tumors of the nervous system. In addition to the genetic disorder, loss of merlin expression has been found in sporadically occurring schwannomas and meningiomas, as well as in mesothelioma. Merlin has two major isoforms that differ in only one exon at the C-terminal. Previous work hypothesized that isoform 11 is unable to suppress growth. In this thesis, I show that both of the major merlin isoforms are able to suppress growth in multiple cell lines, including mesothelioma. Merlin has been shown to suppress growth through multiple mechanisms, including upstream regulation of the oncogene YAP through stabilization of the Hippo-pathway kinase Lats, allowing Lats to phosphorylate and inhibit YAP. In this thesis I identify an additional mechanism for merlin regulation of YAP, which occurs independently of the Hippo-pathway-based regulation. I show that mesothelioma cells expressing merlin have lower YAP-driven transcriptional activity and that expression of merlin leads to cytoplasmic localization of YAP. Furthermore, I show that this regulation of YAP is not dependent on the major Lats phosphorylation sites, but does require the YAP WW domains. This thesis provides additional insight into how merlin controls cell growth, and into YAP regulation by merlin.
by Jeffrey W. Schindler.
Ph. D.
20
Haerting, Mandy, Karen Radzey, Stefan Großmann e Christian Müller. "Angie vs. Dr. Merkel". Universitätsbibliothek Chemnitz, 2008. http://nbn-resolving.de/urn:nbn:de:bsz:ch1-200801069.
Texto completo da fonteResumo:
Immer wieder fallen im Verlauf von Wahlkämpfen Schlagworte wie Personalisierung, Negativismus und Sensationalismus. Während diese Eigenschaften auf modern geführte Wahl-Kampagnen in den USA durchaus zutreffen mögen, so bescheinigen Studien deutscher Wahlforschungsinstitute für die Bundesrepublik doch recht durchwachsene Befunde. Im Zuge der Bundestagswahl 2005 haben wir uns mittels einer Inhaltsanalyse mit der Kandidatendarstellung Angela Merkels in der deutschen Qualitätspresse beschäftigt. Dabei ging es uns besonders um die Feststellung eines Wandels in der Darstellung Angela Merkels, welcher die Wähler in ihrer Wahlentscheidung beeinflusst haben könnte und um erkennbare Indizien für einen generellen Trend zur PersonalisierungDuring electoral campaigns one can always hear key words like personalization, negativism and sensationalism. While these terms may represent the harsh reality of modern campaigns in the US, the results for Germany are rather ambiguous, according to prominent scientific studies. Following the chronology of the German 2005 election of the Bundestag, we tried to evaluate the presentation of candidate Angela Merkel, who ran for chancellor’s office, in the German quality press. Our main goal was the verification of a change in the way the papers presented Angela Merkel, hence possibly influencing the electorate. Furthermore, we tried to find proof of a general trend of personalization in Germany’s elections of 2005
21
Olli, S.-M. (Sanja-Maria). "Biopolttoaineiden merkitys energiantuotannon päästöissä". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201901031004.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Viime vuosina biomassan polttaminen voimantuotannossa on noussut tärkeäksi vaihtoehdoksi fossiilisten polttoaineiden tilalle. Biomassan eli biopolttoaineiden käyttö korvaa vauhdilla vähenevät fossiiliset polttoaineet ja samalle niiden käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä (CO₂) sillä biomassa kuluttaa (sitoo) saman määrän hiilidioksidia ilmakehästä sen kasvun aikana, kun sitä vapautuu sen palamisen aikana.
Biomassa on ainoa uusiutuva, hiilipohjainen polttoaine, ja sen soveltaminen onkin yhä tärkeämpää ilmastonsuojelulle. Biomassa on myös yksi vanhimmista energian lähteistä, jota saadaan orgaanisista aineista, kuten maa- ja metsätaloudesta. Tässä tutkielmassa keskitytään biopolttoaineista puupolttoaineisiin sekä turpeen ja kivihiilen palamisominaisuuksiin.
Toimenpiteitä päästöjen vähentämiseen on vuosien saatossa kehitetty. Päästöjen puhtauteen voidaan vaikuttaa paljon valvomalla polttoaineiden laatua kemiallisilla analyyseilla, valvomalla polttoprosessia sekä -tekniikkaa ja polttamisen olosuhteita. Myös polttoaineen esikäsittely on yksi keino vähentää haitallisia päästöjä energiantuotannossa. Lisäksi polttotekniikalla ja -tavoilla voidaan vaikuttaa palamisen päästöihin. Suomessa voimalaitoksissa onkin yleisimmin käytössä seospoltto, jossa tavallisimmin poltetaan erilaisia puupolttoaineita ja turvetta sekaisin. Näillä keinoilla pyritään vähentämään polttoaineiden poltossa muodostuvia ei toivottuja yhdisteitä ja päästöjä.
Energiavoimalaitosten jatkuvassa tarkastelussa ovat poltossa syntyvien päästöjen laatu ja niiden määrä. Yleisimpiä ja tärkeimpiä seurattavia näistä ovat biopolttoaineiden poltossa syntyvien rikkidioksidien (SO₂), typpioksidien (NOₓ), hiilidioksidien (CO₂) ja vetykloridien (HCl) happamat kaasupäästöt. SO₂ ja NO₂ sekä vetykloridi (HCl) voivat esiintyä luonnossa myös happosateina. Lisäksi ne voivat aiheuttaa korroosiota polttokattilassa.
Suomi on ollut edelläkävijä vaihtoehtoisten energiatekniikoiden käyttöönotossa vuosien ajan. Fossiilisten polttoaineiden korvaajiksi nousee koko ajan vahvemmin tuulivoima sekä biopolttoaineet. Energiapolitiikan tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä, jotta hiilidioksidipäästöt laskisivat.
22
Pohjola, P. (Petteri). "Guanxin merkitys liiketoiminnassa Kiinassa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705252106.
Texto completo da fonte
23
Alajoki, M. M. (Miina-Maria). "Näkyvä auktoriteetti:opettajan ulkoasun merkitys". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704081457.
Texto completo da fonteResumo:
Kandidaatintyöni tarkastelee opettajan ulkoasua ja sen vaikutusta opettajan auktoriteettiin. Aihe on ajankohtainen niin julkisessa keskustelussa kuin koulumaailmassakin. Tutkimuskohteena opettajan ulkoasu on suhteellisen tuore eikä aiempaa suoraa tutkimustietoa ole laajasti. Auktoriteettia taas on tutkittu laajasti jo vuosikymmenien ajan. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, mitä odotuksia opettajan ulkoasulle asetetaan ja miten opettaja nähdään yhteiskunnassa. Tarkastelen myös onko opettajan ulkoasulla vaikutusta opettajan auktoriteettiin oppilaiden ja huoltajien osalta. Tuon esille opettajan ulkoasuun ja auktoriteettiin liittyvän itse muotoilemani käsitteen; näkyvä auktoriteetti. Tarkastelen tutkielmani aihetta sosiokulttuurisesta näkökulmasta, sillä sosiaaliset kanssakäymiset ja kulttuuri muokkaavat ja tuottavat ulkoasua sekä sen kokemista. Ulkoasu ja pukeutuminen ovat tapa kommunikoida ympäröivän maailman kanssa. Tutkielmani avaa aihetta aiempiin tutkimuksiin ja tieteelliseen kirjallisuuteen pohjaten.
Tutkimuskysymykseni ovat:
1. Mitä odotuksia opettajan ulkoasulle asetetaan?
2. Millainen vaikutus opettajan ulkoasulla on opettajan auktoriteettiin?
Konteksti ja paikka täytyisi aina ottaa huomioon ulkoasusta puhuttaessa. Opettaja on jatkuvasti katseiden ja arvostelun kohteena sekä toimii oppilaille usein roolimallina. Opettajan ulkoasulle onkin useita julkilausumattomia sääntöjä. Yleisesti opettajalta vaaditaan siistiä, huoliteltua ja asiallista ulkoasua. Tiukkoja vaatteita, lyhyitä hameita ja avaria kaula-aukkoja paheksutaan. Stereotyyppisesti opettaja nähdään Marimekon paidassa ja farkuissa. Yhdistelmää kutsutaankin opettajan univormuksi. Opettajan identiteetti ja persoonallisuus vaikuttavat opettajan ulkoasuun. Opettajat itse tuottavat käsityksiä siitä, miltä heidän tulisi näyttää.
Opettajan ulkoasulla nähdään olevan vaikutus opettajan auktoriteettiin. Ulkoasulla välitetään tietynlaisia asioita ja arvoja. Niin sanotulla oikeantyylisellä pukeutumisella opettaja voi lisätä uskottavuuttaan. Miellyttävän näköinen henkilö arvioidaan usein pätevämmäksi kuin henkilö, jonka ulkoasu on ristiriitainen tai epämiellyttävä. Näkyvällä auktoriteetilla on asema opettajan pedagogisen auktoriteetin rinnalla. Eniten auktoriteettiasemansa eteen työtä täytyy ulkoasunsa takia tehdä nuorten opettajien, jotka pukeutuvat epäsovinnaisesti ja huomiota herättävästi. Toisaalta nuorten huoltajien käsitykset ulkoasusta ovat erilaisia vanhempaan sukupolveen nähden, sillä yhteiskunnan muuttuessa muuttuvat myös käsitykset opettajan ulkoasusta ja auktoriteetista.
24
Manninen, K. (Kaisa). "Vertaissuhteiden merkitys peruskoululaisen oppimismotivaatioon". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705061711.
Texto completo da fonteResumo:
Vertaiset ovat olennainen osa oppilaan koulukontekstia, ja vertaisryhmä on tärkeä ympäristö lapsen oppimismotivaation kehittymisessä. Tämän kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatintutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä vertaissuhteiden merkityksestä peruskoululaisen oppimismotivaatioon. Tavoitteena on käsitellä aihetta monipuolisesti ja tarkastella sitä erityisesti luokanopettajan näkökulmasta.
Useissa tutkimuksissa esitetään, että vertaiset muotoilevat lasten akateemista kehitystä ja koulumotivaatiota. Vertaisilla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia oppimismotivaatioon. Tässä kandidaatintyössä vertaissuhteiden merkitystä tarkastellaan erityisesti neljästä eri näkökulmasta: vertaisryhmän muodostuminen, rakenne ja pysyvyys; oppilaan saama tuki ja kannustus; vertaisryhmässä vallitsevat normit ja asenteet sekä ongelmat vertaissuhteissa.
Oppilaiden suhteet voivat toimia opettajalle merkittävänä informaationlähteenä, mikäli opettaja liittää oppimiskokemukset sosiaaliseen kontekstiin. Oppimisympäristöjä luodessa tulisi kiinnittää huomiota myös vertaisvuorovaikutukseen, sillä luokassa vallitsevilla sosiaalisilla olosuhteilla on merkitystä oppilaan motivaation ylläpitämiselle. Erään näkemyksen mukaan vertaisten keskinäinen kanssakäyminen voi edistää oppimista jopa paremmin kuin aikuisten kasvattajien antamat eväät tulevaa varten.
Vaikka useiden tutkimusten mukaan vertaisilla todetaan olevan merkitystä oppimismotivaatioon, on vertaisryhmien muodostumisesta ja niiden vaikutuksesta myös vastakkaisia näkemyksiä. Esimerkiksi kysymykseen vertaisryhmän muodostumisen mekanismeista ei ole yksimielistä vastausta, ja syy-seuraussuhteiden määrittelystä nostetaan esille erilaisia haasteita. Tässä työssä nostetaan esiin myös näitä toistensa kanssa ristiriidassa olevia näkemyksiä.
25
Mäkelä, E. M. (Enni-Maria). "Sosiaalisten suhteiden merkitys lauluyhtyetoiminnassa". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406041629.
Texto completo da fonteResumo:
Lauluyhtyetoiminta on tieteellisen tutkimuksen parissa toistaiseksi lähes tuntematon aihealue, mutta käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että sosiaalisilla suhteilla on paljon merkitystä lauluyhtyeen kaltaisen pienryhmän toiminnan onnistumisen kannalta. Tutkimuksessa käsitellään lauluyhtyetoimintaa sosiaalisten suhteiden sekä johtajuuden ilmenemisen näkökulmasta. Työssä pyritään selvittämään, miten lauluyhtyeet toimivat, miten sosiaaliset suhteet vaikuttavat yhtyeen toimintaan, ja minkälaisella johtajuudella on eniten positiivisia vaikutuksia lauluyhtyeen toimintaan. Työssäni käsittelen lauluyhtyeitä ja niiden toimintaa harjoittelun, sekä erityisesti yhtyeenä oppimisen näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä aihetta käsitellään ryhmätoiminnan näkökulmasta, johon sisältyvät ryhmäytymisen vaiheet, roolien muodostuminen, pienryhmän kommunikaatio sekä johtajuuden ilmeneminen ja tarpeellisuus lauluyhtyeissä. Toinen tärkeä teoreettinen lähtökohta on sosiaalinen pääoma, jonka vaikutuksia tarkastellaan niin yleisestä kuin myös lauluyhtyeiden näkökulmasta. Sosiaalisen pääoman merkittävimpinä osa-alueina voidaan pitää luottamusta, vastavuoroisuutta, normeja sekä vuorovaikutusta. Eräänlaisena esioletuksena tutkimuksessa on, että näitä ominaisuuksia vahvistamalla pystytään kehittämään lauluyhtyeen toimintaa parempaan suuntaan niin yhteisön hyvinvoinnin, kuin musiikillisten tuotostenkin kannalta.
Tutkimus on etnografisesti suuntautunut, ja sen aineisto on koottu käyttäen havainnointia ja ryhmähaastattelua aineistonkeruumenetelminä. Näiden lisäksi osana tutkimusta on käytetty asiantuntijahaastatteluja, joissa on haastateltu lauluyhtyeammattilaisena toimivaa henkilöä, jotta kyetään hahmottamaan paremmin lauluyhtyetoiminnan luonnetta. Toisaalta asiantuntijahaastattelut toimivat myös tutkimuksen luotettavuutta parantavina seikkoina, sillä aiempia tutkimuksia lauluyhtyeistä on hyvin vähän. Tutkimuksessa havainnoitiin kolmen eritasoisen lauluyhtyeen harjoituksia, ja havainnointijaksojen päätteeksi kunkin yhtyeen kanssa tehtiin ryhmähaastattelu, jonka pohjana toimivat asiantuntijahaastattelun sekä havainnoinnin perusteella muotoutuneet teemat ja aihepiirit. Havaintopäiväkirjat ja haastattelut analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka perusteella muodostuivat lauluyhtyetoiminnan kannalta merkittävimmät teemat.
Analyysin perusteella lauluyhtyetoiminnalle merkittäviä tekijöitä löydettiin useita. Yhdeksi aihealueeksi muodostui yhtyeenä oppiminen, joka sisältää näkökulmat palautteen antamisen ja vastaanottamisen, sekä toiminnan reflektion merkityksestä yhtyeenä kehittymiselle. Tämän lisäksi tuloksissa esitetään sekä yhteisöllisiä että yksilöllisiä edellytyksiä, joiden avulla lauluyhtyetoiminta voi toteutua tavoitteidensa mukaisesti. Näitä ovat yhtyeen sosiaalinen pääoma ja hyvät sosiaaliset suhteet, yksilöllinen motivaatio lauluyhtyetoimintaa kohtaan sekä riittävät musiikilliset taidot, joihin sisältyy riittävä lauluinstrumentin hallinta, hyvät kuuntelutaidot ja yleinen muusikkous. Kolmantena aihealueena käsitellään johtajuuden ilmenemistä lauluyhtyeissä, ja toiminnan kannalta parhaaksi havaittiin yhteistoiminnallinen johtajuus. Tällä tarkoitetaan johtajuutta, joka on jakautunut useiden henkilöiden kesken, ja joka vaihtuu henkilöltä toiselle yhtyeen muuttuvien tarpeiden mukaan. Yhteistoiminnallisessa johtajuudessa yksilön johtajuuteen viittaavaa toimintaa ei käsitetä vallankäyttönä, vaan sillä tavoitellaan koko ryhmän yhteistä etua.
Jopa musiikillisia taitojakin merkittävämmäksi seikaksi toiminnan onnistumisen kannalta osoittautuivat hyvät sosiaaliset suhteet laulajien välillä. Yhteistoiminnalliseen johtajuuteen perustuvan toimintamuodon koettiin lisäävän lauluyhtyeen yhteisöllisyyttä, mikä taas vaikuttaa positiivisten tunteiden kautta motivaation ja oppimisen paranemiseen, jolloin voidaan saavuttaa myös parempia musiikillisia tuloksia. Analyysitulokset olivat yhdenmukaisia lauluyhtyeestä riippumatta. Tämän perusteella ei voida tehdä yleistystä, että kaikki lauluyhtyeet toimisivat samalla tavalla. Kaikissa tutkimuksen yhtyeissä toiminnan koettiin olevan kuitenkin pääpiirteittäin ongelmatonta, ja näitä hyväksi havaittuja toimintamuotoja voidaan pyrkiä soveltamaan myös muissa lauluyhtyeissä tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi. Yhteistoiminnallisen johtajuuden toimintamuotoa voidaan soveltaa myös muunlaisissa pienryhmissä — merkittävää hyötyä siitä voidaan havaita olevan erityisesti luovan toiminnan parissa.
26
Kilponen, A. (Aino). "Kasvonpiirteiden merkitys ihmisen parinvalinnassa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712163323.
Texto completo da fonteResumo:
Kasvonpiirteet ja niiden arvioiminen ovat tärkeitä tekijöitä ihmisen parinvalinnassa. Parinvalinnan päämääränä on löytää mahdollisimman hyvälaatuinen, itselle sopiva kumppani, ja yksilön viehättävyys kertoneekin yksilön laadusta kumppanina: monien viehättävien kasvonpiirteiden on todettu kertovan esimerkiksi yksilön terveydentilasta, hedelmällisyydestä ja luonteenpiirteistä. Viehättävyys on käsite, joka syntyy alitajuisesti kumppaniehdokkaan piirteiden, yksilön omien piirteiden ja preferenssien sekä yksilöiden ulkopuolisten tekijöiden, kuten resurssitilanteen, yhdistelmästä. Viehättävyyspreferenssit ovat useimmiten subjektiivisia, mutta tiettyjä piirteitä on todettu pidettävän myös universaalisti viehättävinä.
27
Ylimaunu, V. (Venla). "Kosketuksen merkitys varhaisissa vuorovaikutussuhteissa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201804281557.
Texto completo da fonteResumo:
Kandidaatintyössäni tutkin kosketuksen merkitystä varhaisissa vuorovaikutussuhteissa. Käsittelen työssäni kosketuksen pedagogisia hyötyjä varhaiskasvatuksessa ja pohdin myös mitä haasteita kosketuksen vieminen varhaiskasvatuksen kentälle voi aiheuttaa. Kosketuksesta puhuminen kasvatuksen parissa ei ole yleinen puheenaihe, eikä sitä aina osata yhdistää osaksi laadukasta varhaiskasvatusta. Pieni lapsi tarvitsee osakseen hellyyttä, turvaa ja lämpöä, jotta tämä voi kehittyä kokonaisvaltaisesti. Tutkielmani toteutin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja lähteinä toimivat pääsääntöisesti kosketukseen ja lapsen kasvuun viittaavat teokset.
Keskeisiä käsitteitä kandidaatintyössäni ovat kosketus ja kiintymyssuhdetoria. Kosketus on tuttu fyysisenä käsitteenä, mutta sillä on myös laajempi merkitys ihmisen henkiselle terveydelle. Etenkin lapselle kosketus ja hellyyden saaminen ovat elinehto. Kiintymyssuhdeteoria liittyy vahvasti kosketuksen käsitteeseen. Pieni lapsi tarvitsee lähelleen turvallisen kasvattajan, joka on sensitiivinen ja vastaa lapsen tarpeisiin.
Tutkielmani aikana kosketuksen tärkeä merkitys varhaisissa vuorovaikutussuhteissa vahvistui vahvistumistaan. Kosketuksen merkitys ja tarve nähdään erilaisena eri kasvatusinstituutioissa ja maailmalla. On pitkälti kasvattajista ja päättäjistä kiinni, miten kosketukseen kasvatuksessa suhtaudutaan ja koetaanko se tärkeäksi. Kosketuksen pedagoginen merkitys kasvatuksessa nousi tutkielmassani erittäin tärkeäksi lapsen normaalin kehityksen kannalta. Kosketusta on helppo toteuttaa varhaiskasvatuksessa, kunhan sille annetaan mahdollisuus ja sovitaan yhteisistä pelisäännöistä kasvattajien kesken.
28
Harding, Carol Elaine. "Merlin and legendary romance /". New York ; London : Garland, 1988. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb35031565w.
Texto completo da fonte
29
Keränen, J. (Josefiina). "Tunneälyn merkitys yksilön uramenestykseen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905211859.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella tunneälyn merkitystä yksilön uramenestykseen. Tunneäly on suhteellisen tuoreena käsitteenä noussut keskeiseksi tarkastelunkohteeksi työelämässä ja siihen liittyvässä menestyksessä. Nykypäivänä työelämässä arvostetaan ja korostetaan tunneälyä yhä enemmän teknisiin taitoihin ja älykkyysosamäärään nähden.
Tutkielmassani määrittelen tunneälyn käsitteenä, siihen liittyvät olennaisimmat teoriat sekä sen ulottuvuudet, joita pyrin hyödyntämään monipuolisesti läpi koko työni. Tunneälyn ulottuvuudet jaan interpersoonallisiin ja intrapersoonallisiin taitoihin, joihin olen soveltanut teorioiden määritelmiä tunneälystä. Nämä käsitteet tulevat esille toistuvasti tutkielman eri luvuissa, joissa tarkastelen tunneälyn merkitystä uramenestykseen useasta näkökulmasta. Pyrkimyksenäni on tarkastella uramenestystä ikään kuin kronologisessa järjestyksessä, lähtien työnhakuvaiheesta jatkuen johtajuusnäkökulmaan.
Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka lähteinä käytän niin kotimaisia kuin kansainvälisiä artikkeleja, tutkimuksia ja kirjallisuutta. Näiden lähteiden avulla pyrin kokoamaan mahdollisimman monipuolisen kokonaisuuden yhdistelemällä ja vertailemalla erilaisia teorioita ja näkökulmia aiheeseen liittyen. Oma kiinnostus ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, psykologiaan ja työhyvinvointiin suuntasivat kandidaatintutkielman aihevalintaa kyseiseen aiheeseen.
Johtopäätöksinä esitetään, että tunneälyllä on yhä kasvavampi merkitys uramenestyksen ennakoijana tämän päivän muuttuvassa työmaailmassa, jossa odotukset työntekijöiden taidoista ovat muuttuneet käytännöntaidoista enemmän tunneälyyn ja -taitoihin. Ilmiötä tulee kuitenkin tarkastella kriittisesti, ottaen huomioon muut uramenestykseen vaikuttavat tekijät.
30
Halm, E. (Emilia), e M. (Miina) Puoskari. "Erityisyyden merkitys minäkuvalle:erilaisuuden kokemuksia". Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905252135.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Erityisyys pohjaa yhteiskunnan arvojen ja sosiaalisten normien pohjalta määritettyyn ajatukseen normaalista ja poikkeavasta. Poikkeavuus on ilmiönä universaali, mutta ei ole olemassa universaalia tapaa olla poikkeava. Lääketieteen näkökulmasta erilaisuutta voidaan määritellä diagnoosien perusteella. Tässä tutkimuksessa erityisyys ja erilaisuus nousevat ulkoapäin määriteltyjen diagnoosien pohjalta. Minäkuva kuvaa yksilön käsitystä itsestään, vastaten kysymyksen ”millainen olen”. Miten ulkoapäin erilaiseksi määrittely kohtaa yksilön omissa kuvailuissa itsestään ja mikä merkitys saadulla diagnoosilla on tässä yhteydessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä merkitys ulkoapäin määritellyllä erityisyydellä on yksilön minäkuvan kehitykselle. Merkityksiä pyritään löytämään haastateltavien henkilökohtaisten erilaisuuden kokemusten kautta. Teoreettinen viitekehys tässä tutkimuksessa muodostuu erilaisuuden ja minäkuvan käsitteiden tarkastelusta.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisia eli laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Aineistoa on lähestytty narratiivisen tutkimusotteen näkökulmasta painottaen henkilökohtaisia kokemuksia. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastattelun avulla viideltä eri tavoin diagnosoidulta aikuiselta tammikuun 2019 aikana. Haastateltavien diagnoosit ovat moninaisia ja he ovat iältään 22–45-vuotiaita. Tutkimuksen aineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustuloksissa oman erityisyyden merkitys itselle koettiin positiivisten, neutraalien ja negatiivisten kokemusten kautta. Erilaisuuden kokemuksia synnyttäviksi tekijöiksi määriteltiin koettu minä ja muut -asetelma, ulkoapäin saatu palaute sekä samaistumattomuus. Erilaisuuden kokemuksia ehkäiseviksi tekijöiksi nimettiin omien ja ympäristön ajatusmallien muutoksia sekä koulun toimintaympäristöön liittyviä kehitysehdotuksia. Tutkimuksessa omaa erityisyyttä ei nähty vahvuutena tai heikkoutena. Oman erilaisuuden koettiin olevan vaikuttavana tekijänä masennuksen puhkeamiseen sekä kykenemättömyyteen opiskella.
Tulosten perusteella ei voida yleistää erityisyyden merkityksiä minäkuvalle. Tuloksista voidaan nostaa koulun merkittävyys erilaisuuden kokemusta mahdollistavaksi. Minä ja muut -asetelma kuvaa erilaisuuden sisäänrakennettua olemusta.How difference influences one self’s self-concept : experiences of being different. Abstract. Difference is a universal phenomenon but there is no universal way of being different. From medical point of view difference can be defined by diagnosis. In this study difference and special needs are defined from the outside by diagnosis. Individual forms an opinion about him-/herself through self-concept. Self-concept responds to the question “What am I like?”. How does the act of being defined different from the outside meets the individual’s way of describing him-/herself and what kind of a role does the given diagnosis have in this process? The main focus in this study is to find out what kind of relevance does difference defined form outside have for the development of self-concept. In this study relevancies are searched through individual’s personal experiences about being different. The theoretical framework of this study consists of observing the concepts of being different and self-concept.
This study is a qualitative study. The data has been approached by their narrative aspect emphasizing personal experiences. The data of this study consists of five (5) interview. Interviewees are young adults aged form 22 to 45 years with different kind of diagnosis. The data has been collected during January 2019. The data has been analyzed with content analysis.
The results of this study shows that individual’s own difference was seen through positive, neutral and negative experiences. Otherness, feedback from the others and un-identifying were experienced as factors that produce difference. Changes in the ways of thinking and in the school concept were named to be preventing factors for experiences of difference. In this study individual’s own difference was not seen as weaknesses or strengths. However individual’s own difference was found to be an active factor for depression and inability to study.
Based on these results it can’t be generalized how difference influences one self’s self-concept. The results highlights the importance of school concept for producing and preventing the experiences of difference. The otherness that rose from being different from others describes the universal nature of difference.
31
Buckley, Robin. "Figures of merit and modelling of metallo-dielectric waveguides". Thesis, University of Ottawa (Canada), 2008. http://hdl.handle.net/10393/27622.
Texto completo da fonteResumo:
The thesis is divided into two topics. The first is a figure of merit study on 2D surface plasmon waveguides, assessing the trade-off between attenuation and confinement. Three figures of merit are used since there are three separate, but equally effective, ways of measuring confinement. Different stripe geometries are considered in this analysis as well as a comparison between Au, Ag and Al (as the stripe metal) over the wavelength range from 200 to 2000 nm. The figures of merit are generally applicable and should be useful to help compare, assess and optimize designs in other 2D absorbing waveguides.
The second topic introduces a new waveguide structure, the metallo-dielectric waveguide, capable of aggressive bends and long-range propagation at optical wavelengths. Its design was inspired by the non-radiative dielectric waveguide which is effective at microwave frequencies but has been shown to have high loss at optical wavelengths. Since both waveguides use parallel plates as confinement mechanisms, one dimensional analysis is first performed to gain insight into their operation followed by full-wave 2D simulations of the two waveguides in their straight and curved form. Analysis of the parallel plates revealed the relation between the modes supported by the real metal and perfect electric conductors (PECs). The non-radiative dielectric waveguide is found to effectively suppress radiation; however, its propagation loss is high and the mode becomes deformed along radial bends, as r0 → 0, due to excitation of surface plasmon-polaritons. The newly introduced metallo-dielectric waveguide performs significantly better in that it is capable of long-range propagation while also supporting its fundamental TE mode along aggressive radial bends. This waveguide also has potential use in optoelectronic/electro-optic components due to the presence of the metal plates which could be used to apply electric fields or inject currents.
32
Tsai, Ping-Han Materials Science & Engineering Faculty of Science UNSW. "The development of high figure-of-merit thermoelectric materials". Awarded by:University of New South Wales. Materials Science & Engineering, 2007. http://handle.unsw.edu.au/1959.4/40459.
Texto completo da fonteResumo:
Since the beginning of the industrial revolution in the late 18th century, there's an abrupt increase in need for energy and resources. Despite of advantages it offers, waste heat or energy generated by machines or vehicles exhaust is evolved into the surrounding atmosphere, resulting in the evolution of the Greenhouse effect. With rampant global warming, thermoelectricity - an environmentally benign technology that recovers waste heat and converts it directly into useful electricity or vice versa - has gradually become an interesting topic for researchers. Regardless, it has yet to be widely commercialised mainly due to its inferior energy conversion efficiency to the conventional power generators and cooling devices. The aim of this project was to explore ways of enhancing the efficiency of thermoelectric materials. NaC0204 is one of the state-of-the-art p-type thermoelectric materials to date due to its superior thermoelectric properties and stability at elevated temperatures. As a result of its layered structure, NaC0204 is highly anisotropic in thermoelectric properties. Literatures revealed that the thermoelectric properties along the in-plane direction are superior to that along the out-of-plane direction, which emphasise the significance of texture. In this work, the texturing mechanisms and the texturing process as a function of sintering duration were studied in detail and the synthesis procedure of highly textured NaC0204-; materials was optimized. The results indicate that the extent of texture increased with increasing process duration and then reached the maximum when the materials were sintered at 900??C for 12 hrs. The texturing kinetics obeys an exponential relationship, suggesting that the texturing processing is dominated by self-diffusion mechanism. The experimental evidence also shows that the extent of texture decreased when the annealing time exceeded 12 hrs. The mechanisms of such deterioration were highly due to the nature of grain growth in ceramics. Given that the Co ions in NaxC020 4-; have different valence between 3+ and 3.48+ depending on the Na content and have spins, it is expected that oxygen vacancies formed in the lattice would cause charge-spin interaction, which would have a profound effect on the thermoelectric properties. As part of current study, the oxygenation kinetics and possible mechanisms were investigated. Room temperature X-ray diffraction study shows a decrease in FWHM and a certain left shift of spectra for the oxygenated samples, suggesting an increase in d-spacing and lattice distortion as a result of oxygen deficiency. The extent of oxygen saturation increased with decreasing annealing temperature. The high oxygenation flux in the first three hours of annealing was possibly due to lower energy requirement for oxygen to occupy its vacant sites than that to interstitially occupy a site. These experimental results could be used to further study the oxygen dependence of thermoelectric performance. Moreover, the investigation of temperature effects on lattice structure of NaC02O4-; with/without oxygenation was carried out to understand oxygen contribution to the lattice structure and also thermal expansion behaviours. Refined high temperature XRD results revealed that lattice parameter a decreased and c increased over the temperature range investigated after oxygenation due to Coulomb interaction between the constituent ions. Linear thermal expansion coefficient along the a- b-axis direction is circa 1.105 x 10-5K-1 for the sample before oxygenation and 1.06 x 10-5K-1 after oxygenation. An almost three-fold increase was observed for the thermal expansion coefficient along the c-axis direction for the samples before and after oxygenation, suggesting that higher oxygen concentration suppresses the thermal expansion coefficient in all directions.
33
Rose, Sarah Elizabeth. "Merit, individualism and equity : ideological dilemmas in educational discourse /". Title page, table of contents and abstract only, 2004. http://web4.library.adelaide.edu.au/theses/09ARPS/09arpsr7951.pdf.
Texto completo da fonte
34
Dietsch, Peter Volkmar. "Between market and merit : how unequal should incomes be?" Thesis, London School of Economics and Political Science (University of London), 2004. http://etheses.lse.ac.uk/2306/.
Texto completo da fonteResumo:
The distribution of the benefits from co-operation represents one of the central problems of distributive justice. At the core of my thesis stands an argument based on the division of labour in our society that calls for an equal division of these benefits. This line of reasoning avoids the shortcomings of the two traditional approaches pursued by those who are critical of income inequalities, namely egalitarians and their more sophisticated cousins, liberal egalitarians. Straightforward egalitarianism, I suggest, turns out to be a default position once other considerations, like choice or merit, are taken into account. My disagreement with the liberal egalitarian centres on the question whether the scope of justice should encompass natural and social contingencies like talent or family background. I argue that the impact of these endowment factors on income distribution, though undeniable, is small compared to the influence of the market system in distributing income. This position also puts me at odds with libertarians, who accept the normative authority of the market distribution. Enter the argument from division of labour. The specialisation it entails leads to a surge in individual productivity and a substantial surplus compared to the counterfactual situation of autarky. On the plausible assumption that the interdependence between the parties to the division of labour is mutual, there is a case for dividing the surplus equally. This argument, so my claim goes, severely limits the scope of the central libertarian tenet of self-ownership. In practice, surplus is produced and distributed at various levels of co-operation; my focus lies on the economy as a whole, the firms that operate in it, and the insights from imperfect competition about the connection between these two levels. I close with some considerations about the transformation of unjust distributive structures.
35
Pewa, Elliot Sagila. "The philosophical, behavioural and academic merit of uMaskandi music". Thesis, University of Zululand, 2005. http://hdl.handle.net/10530/277.
Texto completo da fonteResumo:
A thesis submitted to the Faculty of Arts in fulfillment of the requirements for the Degree of Doctor of Philosophy in the Department of Music at the University of Zululand, 2005.This document on umaskandi is about a vocal musical style that was created and nurtured by the Zulu people. Externally and, at a distance, the style may not appear to be artistically captivating, praiseworthy, and linguistically significant. It is but only on closer scrutiny that the aesthetic worth of the music can be realized. Even then, without a considerable research into a sizeable amount of the people's arts in relation to their life activities, a casual listener may not identify any worthiness in the practice of umaskandi music. This is generally the case with all the music of Africa. The music is contained in the life activities of the people. Having discovered the entertaining element in the music, a serious listener will still be faced with the greater challenges of fathoming the organization of sound, the significance of the libretto and the physical execution, in relation to the lifestyles of the performers. The sound of the music, the observed rhythmic activity of the performers, and the language of the libretto and its elocution are only the surface of the activity. There is still, but, more signification in the unsaid source of the music. The reason for the neglect of this music style by Western cultures and by some modern local indigenous Africans, was not a mere oversight, but a result of stigmatization of all African arts by Europeans, whose intention was to dominate the whole of Africa. They would not succeed in managing the people dictatorially without destroying the latter's culture- For some time, therefore, because of such pressures and the demands of the culture of cities, and missionary education, the Westerners were able to 'convert' some Africans against their own (African) culture. Such attempts to 'Europeanize' Africans took place wherever there were European settlers on African soil. But, because of the breadth of the continent, they could not cover the whole surface of the country. Even amongst those that were reached, like the Zulus, there were always people who were not willing to abandon their indigenous heritage. Many were unbending and insisted on maintaining their traditional arts and cultures. It was from such a cultural attitude and disposition that umaskandi idiom was born. The coming in of democratic rule in South Africa has, however, restored the dignity of every human culture in the country. Therefore, all nationalities are free to practise their various cultures with firmness and self-assurance. This attitude lent more confidence to those that performed umaskandi music. It took some time before 'sophisticated' Africans could appreciate the sound and movement in performance of umaskandi performance style. The other nationalities took a little longer. Up to this day, those that have not been orientated in the language of the performers have not grasped the essence in umaskandi music, because of the social contextual nature of the music. Should a form of prejudice against indigenous African languages be sustained, ignorance about the life and thought patterns of Africans shall grow. This will be a drawback for the South African people as a whole. This phenomenon is worthy of mention because the propagation of isiZulu is getting threatened in many ways. First: There is a big population of Zulu and non-Zulu learners that do not receive tuition of their vernacular because some school managers are negative towards African languages. Secondly: Umaskandi musicians, who are the custodians of isiZulu language and culture, and other Zulu artistes, shall never be comprehended if the language is ignored. So, for those unfortunate learners who do not have isiZulu in their curriculum, the doors are closed on both sides. Since they are not given tuition in the classroom, they are most likely to develop a negative attitude towards the language, which would be a great disaster. In their schooling career, they will also miss the further * education through music' that is provided by Zulu music practitioners at large. Umaskandi musicians, who are speakers of isiZulu language, are in their own way, keepers and propagators of isiZulu culture. Their instruments are tuned in isiZulu style, which is their own instrumental creation bashed on their singing style. Their libretto is in isiZulu. They are historians of isiZulu life and its relevant culture of yesteryear. This will be missed. Umaskandi concept, which embraces the isiZulu instrumental tuning, isiZulu manner of dancing, isiZulu vocal harmony and isiZulu elocution of izibongo (praise poetry) , originated in the indigenous lives of the Zulu people. These people were so solid in their belief and practice that they clang tenaciously onto their culture even when they were exposed to a conglomeration of foreign cultures in the horrible mining environment. Umaskandi concept, therefore, had an effect on the people's behaviour. When the African indigenous people came across the new musical instrumentation at their disposal, they adapted the latter and used them to become an extension of their vocal styles. When conditions in the mines were depressing, degrading and debasing, they painfully sang of the good life that they had left behind in their indigenous homes. Through this umaskandi style, they have, therefore, been able to relate a people's history. The final question in the last chapter is whether umaskandi concept can be a method of education in the performance of instruments just as tonic solfa is a method of vocal music. The question can be extended further to inquire whether umaskandi concept can be a method of moral and cul tural determination and perseverance as it has been the case with Zulu musicians.
36
Vest, Michael J. "Factors influencing instrumentality beliefs in a merit pay environment". Diss., Virginia Polytechnic Institute and State University, 1988. http://hdl.handle.net/10919/87681.
Texto completo da fonteResumo:
This research attempts to identify factors which may influence instrumentality beliefs in a merit pay environment. Specifically, the purpose was to investigate the relationship of: (1) of perceived performance appraisal accuracy, merit increase satisfaction, trust in top management, and trust in supervisor to instrumentality beliefs, (2) of performance appraisals, deviations between self and supervisor ratings of performance, and trust in supervisor to perceived performance appraisal accuracy, and (3) merit pay increases and perceived relative size of merit pay increase to merit increase satisfaction.
The research site for this study was a large transit authority on the West Coast. Results of this study of 1,260 managerial, professional, and clerical employees suggest that individuals are more likely to believe that pay is tied to performance if they are satisfied with their merit pay increase and they trust top management. Findings also suggest that for individuals who receive a lower than expected performance appraisal, higher levels of perceived performance appraisal accuracy are likely to be associated with stronger beliefs that pay is tied to performance.
Findings further suggest that individuals are more likely to perceive their performance appraisal to be accurate if the supervisor rating of performance is consistent with their self-rating of performance and they trust their supervisor. Also, the higher the performance appraisal, the more likely an individual is to perceive it to be accurate. Finally, individuals are more likely to be satisfied with their merit pay increase if they perceive it to be large relative to the average pay increase. In addition, the larger the merit pay increase, the more likely an individual is to be satisfied with it.
Study findings in total suggest that a large number of employees are likely to believe that pay is not tied to performance. To the extent successful merit pay programs require strong beliefs that pay is tied to performance, findings cast doubt about the ability of merit pay to elicit improved job performance. Implications for compensation practice are discussed and suggestions for future research are presented.Ph. D.
37
Stinemetz, Charles Lee. "Studies on root gravitropism in the maize cultivar merit /". The Ohio State University, 1989. http://rave.ohiolink.edu/etdc/view?acc_num=osu1487672631599244.
Texto completo da fonte
38
Adzahar, Noor Suhana Binti. "Effects of Merkel cell polyomavirus T antigen expression on cell transformation of Merkel cells". Thesis, University of Leeds, 2016. http://etheses.whiterose.ac.uk/15589/.
Texto completo da fonteResumo:
Merkel cell carcinoma (MCC) is a rare but highly metastatic skin cancer that affects immunosuppressed individuals. The MCC tumour arises from mechanoreceptor merkel cells in the basal layer of the epidermis and is able to spread through the dermal lymphatic system. Merkel cell polyomavirus (MCPyV) has been detected in the majority of MCC tumour samples. Truncation mutations of the large tumour antigen (LT) are observed in the integrated genome rendering the virus replication defective. These replication-disabling mutations are only present in MCPyV isolates found in cancers and absent from viruses derived from non-tumour tissues. As such aberrant expression of truncated LT (tLT) and small T (ST) antigens is thought to be implicated in MCC development. Elucidating the cellular pathways affected by the MCPyV T antigens involved in oncogenesis and tumour progression is essential to understand the effects of these oncoproteins in cellular transformation and tumourigenesis. A quantitative proteomic approach has been used to identify cellular proteins and pathways that are differentially expressed upon expression of MCPyV tLT. Bioinformatic analysis of the stable isotope labelling by amino acid in cell culture (SILAC) datasets highlight several pathways that are dysregulated upon tLT expression. These pathways include cell cycle regulation, cell death and survival, and cell-cell connections. Further analysis confirmed the effects of MCPyV tLT on these pathways showing alterations within the cell cycle, specifically disrupting the G1 checkpoint to enhance entry to the Sphase, which may prolonged the S phase to allow viral DNA replication. In addition, results suggest that MCPyV tLT expression may also delay the apoptosis-inducing properties of various compounds but was not capable to fully inhibit the apoptotic cascade. In contrast, although proteomic analysis highlighted a number of cell-cell connections related pathways to be differentially altered upon tLT expression, follow up experiments were not able to confirm these results.
39
Bernard-Griffiths, Simone. "Edgard Quinet, Merlin romantique : essai sur le mythe de Merlin dans l'oeuvre d'Edgar Quinet". Clermont-Ferrand 2, 1987. http://www.theses.fr/1987CLF20003.
Texto completo da fonteResumo:
Cet essai se propose de montrer comment, dans l'univers imaginaire d'Edgar Quinet, parvient à se constituer autour du personnage de Merlin ce qu'une mythocritique inspirée de Pierre Albouy peut qualifier de mythe littéraire. Du mythe littéraire tel que Pierre Albouy l'a défini, le mythe de Merlin recréé par Edgar Quinet dans son épopée testamentaire (Merlin l'enchanteur, 1860) présent en effet tous les caractères fondamentaux. Il s'enracine dans une tradition ou plutôt dans un faisceau de traditions populaires et savantes, folkloriques (Barzaz-Breiz de la Villemarque), historiographiques et romanesques (Historia Regum Britanniae ; Vita Merlini de Geoffroy de Monmouth ; Brut de Wace ; Merlin de Robert de Boron, suivi de son cortège de suites anonymes. De cette tradition, il retient des thèmes et figures recurrentes (Merlin prophète, poéte, enchanteur tour à tour puissant ou enseveli vivant par la femme qu'il aime) qu'il organise en un récit complexe. Ce dernier, enrichi de significations nouvelles, se transforme chez Quinet, au terme d'une triple palingénèsie, en mythe du moi, mythe de la poétique, mythe de l'histoire universelle. Ramifié, le mythe romantique de Merlin n'en est pas moins un mythe unifié tant dans sa structure que dans son sémantisme. Manifestant ainsi la cohérence dynamique que Gilbert Durand requiert du mythe, il s'ordonne autour des schèmes de l'écart et de la métamorphose, schèmes révélateurs de l'enchantement actif qu'Edgar Quinet demande tant à l'imagination qu'à la création mythologiqueThis essay intends to show how, in edgar quinet's imaginary world, what can be called a literary myth - as a mythocriticism inspired by pierre albouy would call it - is gradually built up round the character of merlin. For the myth of merlin, as edgar quinet recreated it in his testamentary epic work (merlin l'enchanteur, 1860), shows all the fundamental characteristics of the literary myth as defined by pierre albouy. It takes root in a tradition or rather a group of traditions either belonging to folklore (barzaz breiz by la villemarque) or again belonging to historiography and romance (historia regum britanniae, vita merlini by geoffroy de monmouth ; brut by wace ; merlin by robert de boron, and all the anonymous works that followed in its wake). Out of this tradition the myth retains recurrent themes and characters (merlin as a prophet, a poet, an enchanter, now powerful, now buried alive by the woman he loves) which are woven into a complex tale, this narrative, enriched with new meanings, changes in quinet's work, at the outcome of a three-fold palingenesy, into a myth of the self, a myth of the poetic and a myth of universal history. Though branching, the romantic myth of merlin is none the less unified in its structure as well as in its meaning. Thus it shows the dynamic coherence that gilbert durand requires of a myth,and it builds itself around the schemas of difference and metamorphosis which reveal the active spell that edgar quinet demands for imagination and mythological creation
40
Bernard-Griffiths, Simone. "Edgar Quinet Merlin romantique essai sur le mythe de Merlin dans l'oeuvre d'Edgar Quinet /". Lille 3 : ANRT, 1987. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb37601776s.
Texto completo da fonte
41
Mäki-Petäys, A. (Anniina). "Työnhakijan persoonabrändäyksen merkitys työnantajan rekrytointiprosessissa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705312227.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma käsittelee työnhakijan persoonabrändäyksen merkitystä työnantajan rekrytointiprosessissa. Työn teoriaosio esittelee ominaisuuksia ja elementtejä, jotka kuuluvat työnhakijan persoonabrändiin ja sen muodostumiseen. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä työnhakijoiden ymmärrystä siitä, mitä rekrytoijat arvostavat potentiaalisissa työntekijöissä, jotta työnhakija voisi parantaa asemaansa työnhaussa erottautumalla joukosta paremmin edukseen. Tutkimuskysymykseksi muodostui: Millaisista piirteistä koostuu työnantajan rekrytointiprosessissa työnhakijaa hyödyttävä persoonabrändi? Tutkimuskysymykseen voidaan parhaiten vastata hakemalla käytännön näkökulmaa mukaan tutkimukseen eli haastattelemalla rekrytoijia, jotka ovat tutkimusongelman kanssa tekemisissä jatkuvasti. Jokainen ihminen voi kehittää persoonabrändiään ja parantaa esimerkiksi verkkoläsnäoloaan, sillä nykyään rekrytointi on siirtynyt yhä enemmän verkkoon ja sieltä haetaan tietoa ja tukea rekrytointiprosessiin sekä päätöksentekoon valittaessa organisaatioon sopivia työntekijöitä. Teoreettiseen viitekehykseen koottiin osioittain tärkeimmät komponentit, joihin työnantaja kiinnittää huomiota työnhakijassa ja hänen toiminnassaan. Empiirisen osion aineisto kerättiin neljästä puolistrukturoidusta haastattelusta ja rekrytoijien vastauksia anaysoitiin teoriaan peilaten sekä teoreettista viitekehystä tukena käyttäen. Työnhakijan persoonabrändin elementteihin kuuluu teoreettisen viitekehyksen mukaan: taidot ja ominaisuudet, omat resurssit, imago, aktiivisuus sekä verkkoläsnäolo. Näihin sisältyvät tekijät vaikuttavat kokonaisuudessaan personabrändin vahvuuteen. Tutkimuksessa selvisi, että eniten vaikuttaa oma aktiivisuus ja valmius oppia uutta sekä sosiaaliset taidot, verkostoituminen ja oman persoonan esiin tuominen. Nykyään arvostetaan kertynyttä kokemusta enemmän sitä, että on hyvä tyyppi ja joustava sopeutumaan alati muuttuvaan työelämään. Verkossa läsnäoloa pidetään tärkeänä ja se osoittaa, että työnhakija tuntee meneillään olevat trendit ja on asioista perillä sekä hallitsee ainakin perustietokonetaidot. Onnistunut persoonabrändäys voi avata uusia mahdollisuuksia uralla, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota ja sitä kannattaa myös pyrkiä jatkuvasti kehittämään, jos haluaa parantaa asemaansa työmarkkinoilla.
42
Cross, Rowin Amanda. "The Middle English Prose Merlin". Thesis, University of Glasgow, 2003. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.400733.
Texto completo da fonte
43
Stephens, P. W. "Low frequency mapping with MERLIN". Thesis, University of Manchester, 1987. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.382763.
Texto completo da fonte
44
Lång, J. (Jukka), e J. (Jani) Pekkarinen. "Liikuntaharrastuksen merkitys sijaishuollossa olevilla nuorilla". Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201503131157.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee liikuntaharrastuksen merkitystä sijaishuollossa olevilla nuorilla. Tutkielmassamme käsiteltävät aiheet ovat ajankohtaisia ja erityisesti nuoria koskevaa syrjäytymiskeskustelua on käyty runsaasti viime vuosina. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millainen merkitys liikunnalla on sijaishuollossa oleville nuorille. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1) Millainen merkitys ohjatun liikunnan harrastamisella on sijaishuollon piirissä olevalle nuorelle? 2) Miksi nuori harrastaa liikuntaa? Tutkimuskysymyksiin pyrittiin saamaan vastauksia tutkimalla ilmiöitä monipuolisesti. Tästä johtuen tutkimusaihetta lähestyttiin nuorten, nuorten sijaishuollon ohjaajien ja sosiaalialan asiantuntijoiden näkökulmista. Tutkimus rakentui kolmen pääteeman ympärille, joita olivat liikuntaharrastus, syrjäytyminen ja sijaishuolto.
Tutkimus toteutettiin fenomenografisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin haastattelemalla sijaishuollossa olevia, liikuntaharrastuksen omaavia alle 18-vuotiaita nuoria, nuorten omaohjaajia sekä asiantuntijoita. Nuorilta tutkimusaiheeseen liittyen kerättiin myös vapaamuotoinen kirjoitelma. Kaiken kaikkiaan tutkimusaineisto sisälsi 11 haastattelua sekä nuorten tuottamat kirjoitelmat.
Aineiston analyysi suoritettiin kahdessa osassa pääpainon ollessa nuorten näkemyksissä ja kokemuksissa. Tästä johtuen nuorten ja aikuisten aineistot analysoitiin erikseen. Aikuisten aineisto oli tutkimuksessa toissijainen ja toimi nuorten aineistoa tukevana vertailupohjana. Analyysin tuloksena nuorten aineistosta muodostettiin tulosavaruus, jossa oli kolme liikunnan ulottuvuutta kuvaavaa kuvauskategoriaa ja niiden alla 16 liikunnan merkityksiä ja syitä kuvaavaa merkityskategoriaa. Aikuisten aineiston osalta analyysi tehtiin ainoastaan merkityskategoriatasolla tasolla. Aikuisten aineistosta merkityskategorioita muodostettiin kuusi kappaletta.
Tulosten pohjalta pystyimme muodostamaan kaksi selkeää johtopäätöstä. Ensimmäinen johtopäätös oli se, että liikunnalla on merkittävä rooli nuorten minäkuvan kehittäjänä. Toiseksi johtopäätökseksi muodostui liikunnan suuri merkitys nuorten elämänhallinnan vahvistajana. Molempien johtopäätösten kannalta oli kuitenkin huomattava, että valmentajilla, sijaishuollolla ja erityisesti nuoren omaohjaajalla oli tärkeä rooli liikuntaharrastuksen ohjaajana sekä tukijana. Näitä johtopäätöksiä tukivat niin aikuisilta kuin nuorilta kerätyt aineistot.Abstract. The goal of the research was to find out what kind of meaning doing sports has for adolescents in foster care. There were two research questions: 1) What is the meaning of participation in physical exercise for an adolescent in foster care? 2) Why does an adolescent take part in sports? For answers to the research questions, the phenomenon was studied from any different angles. The research topic was therefore approached from the perspectives of the adolescents, foster care instructors and social work experts. The study was built on three major themes: sports participation, social exclusion and foster care.
The research was implemented as a phenomenographic case study. The data used in the study was collected by interviewing foster care adolescents aged 18 who participated in sports activities, their personal foster care instructors and social work experts. Each adolescent was also invited to write an informal essay on the research topic. All in all, the research data included 11 interviews and the essays produced by the adolescents. The data analysis was performed in two parts, with the primary focus on the views and experiences of the adolescents. The data provided by the ado- lescents and adults was therefore analysed separately. In this study the data supplied by the adults was used as a secondary data source to provide a comparative basis to support the data collected from the adolescents. As a result of the analysis, an outcome space was formed from the adolescents’ data including three different description categories that represented the different dimensions of sports: physical, mental and social. 16 categories were constructed under the description categories to illustrate the meanings and reasons for doing sports. In the case of the adult data set, the analysis was only carried out at the level of the categories of meaning. Six different categories were formed on the basis of this secondary source of data.
Two obvious conclusions could be drawn from the results: firstly, participation in sports has a significant role as a developer of the adolescents’ self-image. Secondly, sports participation has a great impact in strengthening their life skills. Considering both of these conclusions, it needs to be noted, however, that the coaches, foster care and especially the personal foster care instructors had a crucial role in guiding and supporting the adolescents in their physical pursuits.
45
Ristimella, M. (Maarit), e L. (Linda) Åvist. "Aikuisen leikkiin osallistumisen merkitys lapselle". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201605131751.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää aikuisen leikkiin osallistumisen merkitys lapsen näkökulmasta. Toinen tutkimuskysymys käsittelee aikuisen leikin tukemisen keinoja lapsen ja aikuisen yhteisleikissä. Tutkimuksen aihe syntyi tutkijoiden mielenkiinnosta leikkiä kohtaan. Tutkimus perustuu erääseen tutkimusympäristöön kuuluvasta pohjois-suomalaisesta avoimen varhaiskasvatuksen kerhosta saatuun aineistoon, joka on hankittu havainnoinnin avulla, videointia tukena käyttäen. Aineiston otos koostui neljästätoista 2–5-vuotiaasta lapsesta sekä kolmesta aikuisesta, yhdestä harjoittelijasta ja kahdesta lastentarhanopettajasta.
Tutkimus on laadullinen, ja sen tutkimusmenetelmänä on käytetty fenomenologiaa. Fenomenologiassa esiymmärryksen ja ennakko-oletusten tiedostaminen on ensisijaisen tärkeää. Esiymmärryksessä esitellään tutkijoiden omaa esiymmärrystä leikistä, sen merkityksestä sekä aikuisen osallisuudesta siinä. Esiymmärrystä käydään läpi esiymmärryksen taustalla olevaa teoriaa ja esitellään esiymmärrykselle merkittävien teoreetikoiden ajatuksia leikistä.
Aineiston analyysin pohjana on käytetty Laineen mukaista tutkimusrakennetta, jossa havaintojen pohjalta on muodostettu merkitysverkostot eli tulokset. Aikuisen leikkiin osallistumisen merkitys lapselle näyttäytyi vuorovaikutuksen, positiivisten tunteiden, itsetunnon ja leikkiympäristön kautta. Aikuisen leikin tukemisen keinoina korostuivat vuorovaikutus, leikkiympäristöön vaikuttaminen sekä leikin rikastaminen. Lapsen ja aikuisen yhteisleikki näyttäytyi hyvin merkittävänä lapsen hyvinvoinnin kannalta.
Tutkimuksessa on pyritty luotettavuuteen ja eettisyyteen jatkuvan keskustelun, tulkintojen kyseenalaistamisen ja pohdinnan kautta. Luotettavuuteen vaikuttaa tutkijoiden oma esiymmärrys ja ennakko-oletukset, joiden tiedostaminen lisää tutkimuksen luotettavuutta. Tutkijat eivät ole olleet osallisina toiminnassa aineistoa kerätessään, jolloin he eivät ole vaikuttaneet tutkittavien kokemuksiin. Luotettavuutta lisää myös tutkimuksen tekeminen avoimeksi lukijalle analyysiprosessin tarkan kuvaamisen kautta. Eettisyyteen on pyritty varmistamalla tutkittavien anonyymiys sekä tiedottamalla tutkimuksesta. Lasten vanhemmat olivat antaneet tutkimusluvat jo lapsen aloittaessa kerhossa. Aineistoa on säilytetty tarkasti, ettei kukaan ulkopuolinen pääsisi siihen käsiksi.
46
Kurttila, J. (Jenny). "Tupakan merkitys korva-nenä-kurkkutaudeissa". Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201902151214.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tupakointi on merkittävä elämänlaatuun, sairastavuuteen, sairauksien ennusteeseen ja kuolleisuuteen liittyvä tekijä. Tämän tutkimuksen tarkoitus on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittää tupakoinnin merkitystä korva-nenä-kurkkutaudeissa. Kirjallisuushaku tehtiin englannin kielellä PubMed tietokannassa kymmenen vuoden rajauksella. Hakuun sisällytettiin keskeisimmät lääketieteen alojen sekä korva-nenä-kurkkutautien alojen lehdet. Rajauksien jälkeen tuloksena oli 437 julkaisua, joista mukaan valittiin 87. Suurin osa julkaisuista käsitteli tupakan merkitystä korvan nenän kurkun alueen syövässä ja sen todettiin olevan riskitekijä sekä vaikuttavan negatiivisesti sairauden ennusteeseen. Anatomisista rakenteista kurkunpää oli tutkituin alue korva-nenä-kurkkutautien alueen syövässä. Tupakoinnin todettiin myös lisäävän idiopaattisen korvakäytäväkolesteatooman riskiä, heikentävän kuuloa sekä nenän värekarvojen toimintaa. Passiivisen tupakoinnin todettiin lisäävän kuulonaleneman riskiä annosvastaisesti, kroonisen tinnituksen riskiä, riniitin oireita ja pahentavan ympärivuotista riniittia. Tupakoinnin lopettamista suositeltiin yleisesti, mutta erityisesti riskiryhmissä oleville, joiden tila tai vaiva voisi pahentua tupakoinnin jatkamisen myötä. Näihin kuuluivat ikääntymiseen liittyvästä huonokuuloisuudesta kärsivät, nenäpolyyppipotilaat, HPV-positiiviset potilaat, korva-nenä-kurkkutautien syöpä diagnoosin saaneet potilaat sekä kirurgisesti ja kemoterapialla hoidettavat syöpäpotilaat. Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta mieluiten prospektiivisena pitkittäistutkimuksena, jotta passiivinen tupakointi, tupakointi ja niiden määrä saataisiin mahdollisimman luotettavasti kirjattua ja voitaisiin arvioida tarkemmin tupakoinnin merkitystä korva-nenä-kurkkutaudeissa.
47
Pakkala, E. (Emilia). "Sadutuksen merkitys lapsen osallisuuteen varhaiskasvatuksessa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201903291371.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmani on kirjallisuuskatsaus, jossa tutkin, millaisia merkityksiä sadutuksella on lapsen osallisuuteen varhaiskasvatuksessa. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat sadutuksen ja lapsen osallisuuden käsitteiden määrittely. Käsittelen myös kuuntelemista sekä kuulluksi tulemista, jotka liittyvät vahvasti niin sadutukseen kuin lapsen osallisuuteenkin. Tutkimuskysymykseni on, millainen merkitys sadutuksella on lapsen osallisuuteen varhaiskasvatuksessa?
Lapsen osallisuus on aiheena ajankohtainen ja tärkeä. Se on myös varhaiskasvatuksessa merkityksellinen arvo. Lapsen osallisuuteen liittyy olennaisesti se, että lapsi kokee tulleensa kuulluksi. Kasvattajan tulee kannustaa lasta ilmaisemaan omia ajatuksiaan. Sen lisäksi lapsen tulisi voida osallistua päätöksentekoon. Lapsen osallisuuden toteuttamisesta käytännössä on suhteellisen vähän tietoa. Aiheen tutkiminen on siis merkityksellistä.
Tutkielma osoittaa, että sadutuksella on merkitystä lapsen osallisuuteen. Sadutuksen perustana on ajatus, että lapselle tulee antaa mahdollisuus kertoa omista ajatuksista, mikä on tärkeää myös lapsen osallisuuden näkökulmasta. Sadutuksessa tärkeässä roolissa on kasvattajan toiminta. Kasvattajan tulee olla tietoinen sadutuksen ohjeistuksesta, jotta sadutuksen avulla voidaan kehittää lapsen osallisuutta. Kasvattajan tulee olla kiinnostunut siitä, mitä lapsi kertoo. Tärkeää on, että kasvattaja ei arvioi kertomusta, ja kertomuksen tulee olla itsessään arvokas. Sadutuksen avulla kasvattaja voi oppia kuuntelemaan lasta paremmin, ja ottamaan hänen ajatuksensa huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
48
Nevalainen, O. (Olli). "Opetusryhmän merkitys ja tukeminen peruskoulussa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905041605.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Kandidaatintutkielma käy läpi narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla opetusryhmän merkitystä ja sen tukemista koulukontekstissa. Tutkielman pohjana toimii aiemmin tehdyt tutkimukset ja kasvatustieteellinen kirjallisuus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) opetusryhmät tulevat esille monissa eri kohdissa, mikä tarkoittaa opetusryhmän tärkeyttä koulun arjessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014, 34–35) sanotaan esimerkiksi, että ”Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa.”
Tutkielmassa käsitellään opetusryhmän tärkeyttä lapselle. Opetusryhmät ovat lapselle vertaisryhmiä. Siellä lapset ovat keskenään tasavertaisia muiden jäsenten kanssa ja heidän kehityksensä on samalla tasolla. Lapsi oppii todella paljon vertaisten kanssa käymistä vuorovaikutustilanteista ja ne ovat tärkeitä lapsen kehityksen kannalta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014, 39) mukaan opetusryhmällä täytyy olla opettaja, joka vastaa oppilaiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista niin, että jokaisella oppilaalla on turvalliset vuorovaikutus mahdollisuudet edistävään oppimiseen ja kehitykseen. Opettajalla ja koululla on siis suuri vastuu opetusryhmästä. Nämä asiat nousivat myös esille aiemmissa tutkimuksissa, joten käyn myös läpi, miten opettaja ja koulu voivat tukea opetusryhmää. Tutkielma käsittelee yhteistoiminnallista ryhmätyöskentelyä, joka auttaa oppilaita työskentelemään ja tulemaan toimeen opetusryhmässä. Pienikin yhteistoiminnallisen ryhmätyön käyttäminen edistää opetusryhmän yhteistä luokkahenkeä.
49
Sirviö, H. (Hanna). "Henkilökohtaisen myyntityön merkitys ostoprosessissa:tapaustutkimus kiinteistönvälityksestä". Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905081632.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Myyntityötä ja sen merkitystä on tutkittu vuosikymmenien ajan paljon ja tutkimuskenttä on laaja. Vaikka myynnistä ja sen osa-alueista on paljon tutkittua tietoa, myynnin mallit ovat pysyneet hyvin samanlaisina vuosikymmenestä toiseen. Vanhempia ja uudempia tutkimuksia vertailtaessa huomataan, kuinka tutkimuksen painopisteet ovat muuttuneet myyjän näkökulmasta kohti asiakassuuntautuneisempaa lähestymistapaa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää miten nämä mallit näyttäytyvät tämän päivän myyntityössä ja millainen merkitys henkilökohtaisella myyntityöllä on nykyajan ostoprosessissa.
Tämä pro gradu -tutkielma toteutetaan laadullisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksessa analysoidaan kolmen puolistruktuoidun teemahaastattelun avulla millä tavoin myynnin vaiheet näyttäytyvät asiakkaalle, millainen merkitys eri vaiheilla on, sekä millä muilla myynnin osa-alueilla on asiakkaalle merkitystä ostopäätösprosessin aikana. Kvalitatiivinen tutkimusote tarjoaa syvällisen tavan ymmärtää ja analysoida tutkimusongelmaa. Tutkimuksen tapausyrityksenä toimii Kiinteistömaailma Oy, joka on suomalainen, vuonna 1990 perustettu valtakunnallinen kiinteistönvälitysketju. Kiinteistömaailmassa työskentelee vajaa 700 työntekijää noin 100 asuntomyymälässä ympäri Suomen.
Empiirisen tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että myynnin seitsemän vaihetta muodostavat myyntiprosessin raamit ja myyjän tulee osata viedä myyntiprosessia eteenpäin asiakaslähtöisellä tavalla. Näin ollen myynnin vaiheita ei käydä läpi aina samaisessa järjestyksessä, vaan kaikki myyntitilanteet näyttäytyvät yksilöllisinä ja ne muokkautuvat asiakkaan tarpeiden ja arvojen mukaan. Asiakkaalle myynnin vaiheiden oikeanlainen läpikäyminen näyttäytyy ostoprosessin loogisena etenemisenä. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että myyjän luotettavuus sekä ammattitaito muodostavat koko ostopäätösprosessin keskiön. Kaikki myyjän ominaisuudet ja toiminta tulisi tähdätä luottamuksen rakentumiseen. Myös asiakkaan tukeminen ostopäätöksen teossa sekä epävarmuustekijöihin vastaaminen muodostuivat keskeisiksi henkilökohtaisen myyntityön tekijöiksi.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tapausyrityksen alalla, mutta tuloksia voidaan hyödyntää myös myynnin alalla yleisesti. Tutkimuksen tulosten avulla voidaan osoittaa, kuinka myyjien tulisi kohdata asiakkaat yksilöinä. Samalla tutkimus tarjoaa liikkeenjohdolle uuden näkökulman käytännön myyjäkoulutuksiin, joissa tulisi siirtyä vanhoista malleista kohti nykyaikaisempaa ja yksilöllisempää lähestysmistapaa. Myyjäkoulutuksissa tulisi huomioida paremmin jokaisen asiakkaan erilaisuus ja ainutlaatuisuus. Lisäksi myyntityön kehittämisessä pitäisi keskittyä myös ammattitaidon ylläpitämiseen. Jatkuva kouluttautuminen ja tietotaidon ylläpitäminen takaa myyjän luottavan ammattitaidon myös jatkossa.
50
Vanninen, J. (Johanna). "Minäpystyvyyden ja itseohjautuvuuden merkitys yläasteella". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201708022727.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän kirjallisuuteen perustuvan tutkielman tehtävä on seuraava. Ensin käsitellään Albert Banduran sosiokognitiiviseen näkemykseen pohjautuvaa minäpystyvyyden käsitettä ja minäpystyvyysteoriaa. Seuraavaksi esitetään Richard Ryanin ja Edward Decin itseohjautuvuusteoria, joka tarkastelee ihmisen motivaatiota. Teorioiden kuvaamisen jälkeen vertaillaan niiden yhtäläisyyksiä. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään yläasteikäisten nuorten minäpystyvyyteen ja opiskelumotivaatioon liittyviä tutkimuksia, koska tutkielman konteksti on nuoruus yläasteikäisten elämänvaiheena. Lopuksi tehdään johtopäätöksiä siitä, miten minäpystyvyysteoriaa ja itseohjautuvuusteoriaa voidaan hyödyntää yläasteikäisten opiskelumotivaation tukemisessa.
Molemmat teoriat perustuvat ajatukseen siitä, että yksilö on aktiivinen toimija, joka on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Minäpystyvyysteorian mukaan yksilön aiemmat suoritukset sekä fyysiset ja psyykkiset olosuhteet antavat hänelle tietoa kyvykkyydestään, joka on myös itseohjautuvuusteoriassa psykologinen perustarve. Lisäksi sijaiskokemukset sekä muilta saatu palaute ovat minäpystyvyysteoriassa tekijöitä, jotka tulevat yksilön sosiaalisesta ympäristöstä kuten itseohjautuvuusteoriaan sisältyvä yhteenkuuluvuuden tarvekin. Minäpystyvyys ja itseohjautuvuusteorian korostama sisäinen motivaatio vaikuttavat yksilön toimintaan kehämäisesti siten, että niiden synnyttämät myönteiset kokemukset vahvistavat edelleen minäpystyvyyttä ja sisäistä motivaatiota. Mikäli yksilön minäpystyvyyttä ja sisäistä motivaatiota ei kyetä tukemaan, on riski että syntyy negatiivisen kehän kierre.
Johtopäätöksenä voidaan esittää, että erityisesti aiempien onnistumisten ja sosiaalisen kannustuksen yhteisvaikutus vahvistaa nuorten minäpystyvyyttä. Lisäksi nuoren minäpystyvyyteen ja motivaatioon vaikuttavat tapahtumat ovat paljon luokkahuonetilanteita laajempia, kuten osallisuuden tunne kouluyhteisössä, merkitykselliseksi koetut oppimistehtävät ja henkilökohtaisissa tavoitteissa eteneminen. Nuorten opiskelumotivaatiota vahvistaa kokemus siitä, että heillä on kouluun liittyviä resursseja ja voimavaroja, jotka tyydyttävät psykologisia perustarpeita. Erityisesti siirtymävaiheissa yhteisöllisyys, mahdollisuus tehdä omia valintoja ja tavoitteissa eteneminen koetaan tärkeäksi.