Bibliografias temáticas / Matkat

Literatura científica selecionada sobre o tema "Matkat"

Autor: Grafiati
Publicado: 25 de julho de 2024

Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos

Selecione um tipo de fonte:

Índice

Consulte a lista de atuais artigos, livros, teses, anais de congressos e outras fontes científicas relevantes para o tema "Matkat".

Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.

Artigos de revistas sobre o assunto "Matkat"

1

Uotila, Merja. "Maaseutuväestön matkat muualle". Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 21, n.º 3 (17 de junho de 2021): 7–23. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.107727.

Texto completo da fonte
Resumo:
Analysoin artikkelissani maaseutuväestön liikkuvuutta 1840-luvun aikana kahdessa maaseutupitäjässä: Hämäläisessä Hollolassa ja karjalaisessa Jaakkimassa. Lähdeaineistona toimivat niin kutsutut annettujen todistusten diaarit, joihin papit kirjasivat muistiin heiltä pyydetyt erilaiset todistukset. Lähdeaineisto antaa kuitenkin vain tilaisuuden hahmottaa liikkuvuuden rajoja, sillä kirkon hallintoarkistoon kuuluvia annettujen todistusten diaareja ei ole pidetty tai säilynyt kovinkaan monesta seurakunnasta. Artikkelissani kysyn, ketkä yleensä lähtivät liikkeelle oman kotipitäjän ulkopuolelle, miksi ja millaisin todistuksin? Samalla selvitän liikkuvuuden kontrollointiin liittyviä yleisiä seikkoja ja annettujen todistusten luonnetta. Kahden erilaisen seurakunnan vertailu paljastaa hyvin erilaisen kuvan 1840-luvun liikkuvuudesta: Karjalasta oli totuttu kulkemaan Pietarissa, Hämeestä ja Hollolasta väki kävi Helsingissä etsimässä tilapäisiä työtilaisuuksia. Maaseutuväestön erilaisiin liikkumissuuntiin vaikuttivat niin muuttorajoitukset kuin lähtöpitäjien taloudelliset ja sosiaaliset seikat sekä maantiede. Suomi ei ollut yhtenäinen maa.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
2

Salonius, Eeva. "Pakomatkat ja matkat mielen kaaokseen". AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, n.º 3 (1 de setembro de 2006): 22–39. http://dx.doi.org/10.30665/av.74665.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
3

Tiikkaja, Hanne. "Kaupungissa yksinasuvien autollisten ja autottomien liikkumiskokemuksia". Liikenne-vuosikirja 5 (1 de dezembro de 2022): 30–49. http://dx.doi.org/10.58956/liikenne.144790.

Texto completo da fonte
Resumo:
Suomessa asuu lähes 1,3 miljoonaa ihmistä yhden hengen kotitaloudessa. Liikenneköyhyyden kannalta yksinasuvat muodostavat kiinnostavan erityisryhmän. Liikenneköyhyyden kokemusta voidaan arvioida tarkastelemalla hyvinvoinnin kannalta tärkeitä matkoja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten autottomissa ja autollisissa kotitalouksissa yksinasuvat työikäiset kokevat hyvinvoinnin kannalta tärkeiden matkojen tekemisen ja millaisia esteitä he kokevat liikkumisessaan. Tutkimusaineistona toimi Tampereen Hervannan ja Kalevan asukkaille suunnatun kyselytutkimuksen (2020) aineisto. Tulosten perusteella autottomat yksinasuvat pystyivät tekemään hyvinvoinnin kannalta tärkeät matkat yhtä hyvin kuin autolliset. Liikkumisessa koetuista haasteista ainoastaan määränpäiden sijainti kaukana kotoa koettiin autottomien keskuudessa suuremmaksi haasteeksi kuin autollisten parissa. Tulokset tukevat kestäviin kulkutapoihin perustuvan liikennejärjestelmän kehittämistä.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
4

Poikolainen, Jaana, Kirsi Purhonen, Suvi Pylvänen e Valdemar Kallunki. "Pelit ja pelillisyys houkuttelevat nuoria osallistumaan ja tuottavat osallisuutta – esimerkkinä kaksi kehittämishanketta". Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 21 (28 de dezembro de 2020): 87–110. http://dx.doi.org/10.30675/sa.70184.

Texto completo da fonte
Resumo:
Nuorten osallisuuden toteutumista kehittämistoiminnassa haastavat usein hanketoiminnan lähtökohdat, joissa tavoitteet ja toiminnot on ainakin osittain määritelty ennen nuorten osallistamista. Pelillistäminen on keino motivoida ja innostaa nuoria toimintaan. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten nuorten osallistumista tuettiin Matti – Miesten matkat työhön (ESR 2016–2018) ja Versus (THL Terveyden edistämisen määräraha 2017–2019) -hankkeissa. Artikkelissa tarkastellaan, miten osallisuus ja kokemus osallisuudesta kehittyivät osallistumisen myötä. Tutkimuskysymyksenä on, onko hankkeissa toteutettu pelillisyys vahvistanut osallistujien osallisuutta, ja jos on, millä tavoilla. Käytämme tässä artikkelissa molemmissa hankkeissa kerättyä aineistoa. Matti-hankkeessa tuotettiin aineistoa hankearviointia varten haastattelemalla nuoria ja samaa aineistoa käytettiin myös tässä tutkimuksessa. Versus-hankkeessa osallistettiin nuoria mukaan kehittämistyöhön palautekyselyjen ja ryhmähaastattelujen avulla. Versus-hankkeen palauteaineistoa otettiin tarkempaan analyysiin osallisuuden kokemuksen tunnistamiseksi. Aineisto osoittaa, että osallisuuden kokemus on nuorille monimuotoinen. Osallistuminen tuotti heille uuden oppimista ja kompetenssia, omaehtoisuutta ja autonomiaa, vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
5

Tiikkaja, Hanne, e Heikki Liimatainen. "Liikenteen ympäristövaikutusten vähentäminen kulkutapavalintojen muutosten avulla eri tulo- ja perheryhmissä". Alue ja Ympäristö 49, n.º 2 (14 de dezembro de 2020): 130–44. http://dx.doi.org/10.30663/ay.89074.

Texto completo da fonte
Resumo:
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaaditaan nopeita toimia monilla eri aloilla, myös liikenteessä. Liikenteen ympäristövaikutuksia voidaan vähentää ajoneuvoteknisillä keinoilla, polttoaineisiin liittyvillä keinoilla sekä matkustussuoritteen vähentämisellä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida, kuinka paljon kulkutapamuutoksilla on mahdollista edistää kestävää liikennettä ja tukea liikenteen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Kuinka paljon eri tulo- ja perheryhmiin kuuluvat matkustavat eri kulkutavoilla? ja 2) Kuinka paljon henkilöautomatkojen kokonaismäärä vähenisi, jos päivittäin vähintään neljä henkilöautomatkaa tekevien henkilöautomatkamäärää rajoitettaisiin ja oletettaisiin nämä matkat kestävämmillä kulkutavoilla tehdyiksi? Analyysit perustuvat valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen vuoden 2016 aineistoon. Vastaajat jaoteltiin 15 perhe- ja tuloryhmään. Analyyseissä tarkasteltiin ryhmien keskimääräisiä matkalukuja kulkutavoittain, kulkutapajakaumia sekä henkilöautolla tehtyjen matkojen määriä. Tulokset vahvistavat kirjallisuudesta löydettyjä havaintoja siitä, että hyvätuloiset matkustavat enemmän ja useammin autolla kuin pienituloiset. Tulosten perusteella hyvätuloiset tunnistavat automatkoilleen pienituloisempia useammin vaihtoehtoisen kulkutavan, mikä viittaa siihen, että pienituloisemmat käyttävät autoa useammin vain pakollisilla matkoilla ja valitsevat toisen kulkutavan muille matkoille. Artikkelissa laadittiin kolme skenaariota, joiden perusteella arvioitiin, kuinka paljon henkilöautomatkojen määrä voisi vähentyä, jos paljon autoa päivittäin käyttävät valitsisivat kestävämmän kulkutavan osalla henkilöautomatkoista. Tulosten perusteella henkilöautomatkojen vähennyspotentiaali on jopa 25 prosenttia. Pienillä muutoksilla arkiliikkumisessa on mahdollista vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia nopealla aikataululla.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
6

Neira, Inmaculada, Rafael Llopis, Luis Cuadrado, David Fernández, Enrique Villanueva, Néstor Nuño e Francisco Forriol. "Analysis of the Initial Learning Curve for Robotic-Assisted Total Knee Arthroplasty Using the ROSA® Knee System". Journal of Clinical Medicine 13, n.º 11 (6 de junho de 2024): 3349. http://dx.doi.org/10.3390/jcm13113349.

Texto completo da fonte
Resumo:
Background/Objectives: Total knee arthroplasty (TKA) is a frequent procedure in orthopedic surgery. Advances in TKA include the development of robotic-assisted systems. Training in raTKA entails a learning curve to achieve proficiency comparable to conventional manual TKA (maTKA). Methods: We conducted a prospective study of the learning curve in raTKA using the Robotic Surgical Assistant (ROSA) Knee System. The study included 180 patients (90 raTKAs; 90 maTKAs) and three surgeons (one with >15 years of experience in maTKA). The cumulative sum control chart method (CUSUM) was used to define the transition from the learning phase to the mastered phase in raTKA. Results: The learning curves were 43 cases (experienced surgeons) and 61 cases (all surgeons). Mean operative times for both phases in raTKA were longer than in maTKA (p < 0.001). In raTKA, operative times in the learning phase were longer compared to those in the mastered phase (p < 0.001). Operative times in the learning and mastered phases for all surgeons in raTKA were significantly longer compared to those in maTKA (p < 0.001); however, operative times of the experienced surgeon in the mastered phase of raTKA and in maTKA showed no differences. Conclusions: The learning curve in raTKA is dependent upon the surgeon’s previous experience in maTKA.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
7

Palva, Reetta. "Lehmien laiduntamisen työnmenekki ja laidunalan riittävyys laajentavissa karjoissa". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 21 (31 de janeiro de 2006): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76106.

Texto completo da fonte
Resumo:
Laiduntaminen on meillä edelleen yleisin lehmien kesäruokintamuoto, mutta suurissa karjoissa ei enää itsestäänselvyys. Ruokinta- ja rehunkorjuuteknologia ovat helpottaneet säilörehun käyttöä. Kun karjakoko kasvaa, on toimintatapojen valitsemisessa niiden työnmenekki usein hyvinkin ratkaiseva tekijä. Kokonaistyömäärä usein lisääntyy, vaikka eläinkohtainen työnmenekki pieneneekin. Kokoaikaisen laiduntamisen mahdollisuudet vähenevät myös, koska tarvittava laidunala lisääntyy ja laidunkäyttöön jouduttaisiin ottamaan kauempana talouskeskuksesta sijaitsevia peltoja, mikä lisää laiduntamisen työnmenekkiä. Suomessa tilusrakenne on usein epäedullinen, koska viljelysmaan osuus maa-alasta on pieni muihin EU-maihin verrattuna. Osana MTT Pohjois-Savon tutkimusaseman koordinoimaa Laajentavien karjatilojen kesäruokintavaihtoehdot –hanketta (2003-2005) tutkittiin Työtehoseurassa laiduntamisen käytännön mahdollisuuksia karjakoon kasvaessa. Lehmien laitumelle kuljetukseen kuluvaa työaikaa viidellätoista tilalla 12-70 lehmän karjoissa. Karjakoon lisäksi vertailtiin parsi- ja pihattonavettoja. Tulosten perusteella laadittiin lehmien eri kesäruokintavaihtoehtojen työmäärän vertailemiseksi päivittäisten töiden mallilaskelmat 20, 40 ja 60 lehmän kokoisille karjoille. Navettatyyppinä on 20 leh-män karjassa parsinavetta, 60 lehmän karjassa pihattonavetta ja 40 lehmän karjassa laskelmat teh-tiin kummallekin navettatyypille. Vaihtoehtoina ovat lehmien kokoaikainen sisäruokinta, osittaislaidunnus ja kokoaikalaidunnus. Laskelman kuljetusmatkat vaihtelevat eri karjakokoluokissa osittaislaidunnuksessa 100-200 metriin ja kokoaikalaidunnuksessa 200-400 metriin. Laiduntamismahdollisuuksia yleisemmin pyrittiin arvioimaan Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämän integroidun hallinto- ja valvontajärjestelmän sisältämien tilusrakennetietojen avulla. Peltolohkorekisteristä on saatavissa linnuntie-etäisyys talouskeskuksesta peruslohkon ns. referenssipisteeseen, joka on digitoijan silmämääräisesti peruslohkon keskikohtaan asettama piste. Peltolohkotiedot ja eläinmäärät saatiin tiloittain Savosta viidestä sekä Pohjanmaalta viidestä kunnasta. Parsinavetoissa laiduntaminen lisää laskelman mukaan henkilötyöminuutteina laskettua työaikaa 20 lehmän karjassa 12 % (31 min) ja 40 lehmän karjassa 19 % (73 min). Osittaislaidunnus lisäisi työmäärää vastaavasti vain 2 ja 5 %. Parsinavetassa suuri osa työstä kuluu lehmien ohjailuun parsiin, kiinnitykseen ja ulos laskettaessa irrottamiseen. Kun työ tehdään lehmäkohtaisesti, jokainen lehmä lisää työmäärää. Pihattonavetassa muutokset eri kesäruokintavaihtoehtojen työajoissa ovat pieniä. Laskelma kuitenkin kuvaa aikaa keskimääräisellä kuljetusmatkalla, ja kuljetusmatka vaikuttaa päivittäiseen työaikaan huomattavasti. Ero voi esimerkiksi 60 lehmän karjassa olla kaksikin tuntia päivässä, jos karja voidaan päästää ovesta lähes suoraan laitumelle, verrattuna 800 metrin kuljetusmatkaan, jolloin matkaa kertyy päivässä yhteensä 3,2 kilometriä. Osittaislaiduntamisessa matkat pystytään yleensä pitämään kohtuullisina ja parhaimmillaan päivittäinen työaika voi jopa vähentyä sisäruokintaan verrattuna. Tilusrakennetarkastelun tiloilla oli peltoa alle 500 metrin etäisyydellä pienimpien karjojen (alle 10 lehmää) noin 10 hehtaarista suurimman kokoluokan (yli 50 lehmää) noin 21 hehtaariin. Tilatutkimusten perusteella lehmiä ei juurikaan laidunneta yli 500 metriä kauempana sijaitsevilla lohkoilla, joten tähän etäisyysluokkaan sijoittuvaa peltoalaa voidaan pitää useimmiten maksimissaan laidunnettavissa olevana pinta-alana. Ottaen huomioon, että osa alasta on vuosittain uudistettava, ja että osa saattaa olla yleisten teiden takana, kokoaikainen laiduntaminen on harvoin mahdollista yli 50 lehmän karjoissa. Sen sijaan osittaislaidunnus on useimmiten mahdollista melko suurissakin karjoissa.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
8

Rambo, Dr Rabiu Aliyu. "Sassaƙar Turmi a Ƙasar Hausa". Scholars International Journal of Linguistics and Literature 5, n.º 3 (5 de março de 2022): 77–81. http://dx.doi.org/10.36348/sijll.2022.v05i03.001.

Texto completo da fonte
Resumo:
Ganin cewar da yawa daga cikin al’umma ba su san irin jerin matakan da masassaƙa kan bi ba wajen aiwatar da sassaƙa, wannan shi ya jawo hankalina domin in yi ƙoƙarin fito da waɗannan matakai daki-daki domin a fahince su. Ganin cewa kayan sassaƙa suna da yawa a ƙasar Hausa, wannan takardar ta yi ƙoƙarin duban matakan aiwatar sassaƙar turmi ne kawai a ƙasar Hausa. A ƙoƙarin haƙa ta cimma ruwa, takardar ta yi amfani da dabarun gani da ido da tambayoyi da bitar wasu ayyuka domin zaƙuro bayanan da aka tattauna a wannan takardar. An ɗora aikin a Bahaushen ra’i (hanyar gudanar da bincike), wato tunanin cewa “kowa a gida sarki ne.” An yi haka ne bayan la’akari da ɗumbin hikimomi da ke tattare da al’amarin sassaƙa. Sakamakon wannan binciken ya gano akwai a ƙalla matakai goma da masassaƙi kan bi kafin ya samar da turmi a ƙasar Hausa.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
9

Irmawati, Munir Salham e Sriwahyudin Moonti. "Hubungan Pengetahuan dan Sikap Ibu dengan Kunjungan Antenatal Care di Puskesmas Matako Kecamatan Tojo Barat Kabupaten Tojo Una-Una". Jurnal Kolaboratif Sains 6, n.º 5 (25 de maio de 2023): 400–406. http://dx.doi.org/10.56338/jks.v6i5.3584.

Texto completo da fonte
Resumo:
Pemeriksaan kehamilan (antenatal care) adalah asuhan yang diberikan kepada ibu hamil secara berkala untuk menjaga kesehatan ibu dan janinnya. Salah satu pemanfaatan pelayanan antenatal oleh seorang ibu hamil dapat dilihat dari cakupan antenatal yang kurang dari standar minimal. Laporan PWS-KIA Puskesmas Mataka Kecamatan Tojo Barat Kabupaten Tojo Unauna, deteksi resiko tinggi oleh tenaga kesehatan pada tahun 2020. Tujuan penelitian ini adalah diketahuinya hubungan pengetahuan dan sikap ibu dengan kunjungan antenatal care di Puskesmas Matako Kecamatan Tojo Barat Kabupaten Tojo Una- una. Penelitian ini menggunakan survei analitik dengan pendekatan Cross Sectional. Penelitian ini menggunakan total populasi dengan jumlah 35 orang ibu hamil. Analisis yang digunakan analisis univari- at dan bivariat. Penelitian menunjukkan bahwa ada hubungan pengetahuan ibu dengan kunjungan ante- natal care di Puskesmas Matako Kecamatan Tojo Barat Kabupaten Tojo Una-Una dengan nilai p 0,000 <0,05. Ada hubungan pengetahuan sikap ibu dengan kunjungan antenatal care di Puskesmas Matako Kecamatan Tojo Barat Kabupaten Tojo Una-Una dengan nilai p 0,022<0,05. Kesimpulan penelitian ini ada hubungan pengetahuan dan sikap ibu dengan kunjungan antenatal care di Puskesmas Matako Keca- matan Tojo Barat Kabupaten Tojo Una-Una. Diharapkan dapat meningkatkan promosi kesehatan mengenai pentingnya pemeriksaan kehamilan melalui kunjungan antenatal terpadu di puskesmas.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
10

Ruszkiewicz, Dorota Alina. "Kobieta matka vs. kobieta-nie-matka". Family Forum 10 (13 de janeiro de 2021): 159–78. http://dx.doi.org/10.25167/ff/1940.

Texto completo da fonte
Resumo:
Podjęta w publikacji problematyka została usytuowana w metodologii jakościowej. Celem badań było poznanie refleksji kobiet na temat macierzyństwa i bezdzietności. Główny problem badawczy zawierał się w pytaniu: Czy i jakie argumenty mają bezdzietne kobiety obalające tezę, że macierzyństwo jest spełnieniem dla kobiety i najlepszym kapitałem na przyszłość? W badaniu zastosowano wywiad indywidualny pogłębiony.Wyniki badań dowiodły, że dla kobiet bezdzietnych nie z własnego wyboru, macierzyństwo jest rzeczywiście spełnieniem i kapitałem na przyszłość. W pełni zgadzają się walorami macierzyństwa wskazanymi przez kobiety funkcjonujące w roli społecznej matki (dzięki dzieciom doświadcza się wiele radości, na starość czy w czasie choroby człowiek ma oparcie w dzieciach, człowiek nigdy nie będzie sam, dzieci dają poczucie sensu życia), i podobnie jak one postrzegają bezdzietne życie. Inny pogląd na temat życia „wolnego od dziecka” prezentują kobiety zamierzenie bezdzietne.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
Mais fontes

Teses / dissertações sobre o assunto "Matkat"

1

Erämaja, Tapani. "Viimeinen matka : toimintatutkimus kirkollisen hautauskentän professiostruktuurista /". Helsinki, 2006. http://opac.nebis.ch/cgi-bin/showAbstract.pl?u20=9529212461.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
2

Dubrau, Anton. "Taming Matlab". Thesis, McGill University, 2012. http://digitool.Library.McGill.CA:80/R/?func=dbin-jump-full&object_id=107702.

Texto completo da fonte
Resumo:
MATLAB is a dynamic scientific language used by scientists, engineers and students worldwide. Although MATLAB is very suitable for rapid prototyping and development, MATLAB users often want to convert their final MATLAB programs to a static language such as FORTRAN, to integrate them into already existing programs of that language, to leverage the performance of powerful static compilers, or to ease the distribution of executables. This thesis presents an extensible object-oriented toolkit to help facilitate the generation of static programs from dynamic MATLAB programs. Our open source toolkit, called the MATLAB Tamer, targets a large subset of MATLAB. Given information about the entry point of the program, the MATLAB Tamer builds a complete callgraph, transforms every function into a reduced intermediate representation, and provides typing information to aid the generation of static code. In order to provide this functionality, we need to handle a large number of MATLAB builtin functions. Part of the Tamer framework is the builtin framework, an extensible toolkit which provides a principled approach to handle a large number of builtin functions. To build the callgraph, we provide an interprocedural analysis framework, which can be used to implement full-program analyses. Using this interprocedural framework, we have developed value analysis, an extensible interprocedural analysis to estimate MATLAB types, which helps discover the call edges needed to build the call graph. In order to make the static analyses even possible, we disallow a small number of MATLAB constructs and features, but attempt to support as large a subset of MATLAB as possible. Thus, by both slightly restricting MATLAB, and by providing a framework with powerful analyses and simplifying transformations, we can "Tame MATLAB".
MATLAB est un langage scientifique utilisé par des ingénieurs, scientifiques, et étudiants à travers le monde. Bien que MATLAB soit très approprié pour les prototypages et les développements rapides, les usagers veulent souvent convertir leurs programmes MATLAB finaux vers un langage statique tel FORTRAN, dans le but de les intégrer à des programmes existants dans ce langage, de tirer avantage des performances des compilateurs statiques plus puissants, ou de faciliter la distribution des fichiers exécutables. Cette thèse présente un toolkit extensible orienté objet pour faciliter la production de programmes statiques à partir de programmes MATLAB dynamiques. Notre toolkit à code source libre, appelé MATLAB Tamer («dompteur MATLAB »), vise un large sous-ensemble de MATLAB. À partir d'informations sur le point d'entrée du programme, le MATLAB Tamer construit un graphe d'appels complet, transforme chaque fonction en une représentation réduite intermédiaire et fournit l'information sur le typage pour faciliter la production du code statique. Pour fournir cette fonctionnalité, nous devons manipuler une grand nombre de fonctions MATLAB intégrées. Une partie du cadre du Tamer est le cadre intégré, un toolkit extensible fournissant une approche de principe pour manipuler un grand nombre de fonctions intégrées. Pour construire le graphe d'appels, nous fournissons un cadre d'analyse interprocédural pouvant être utilisé pour implanter des analyses de programmes complets. En utilisant ce cadre inter-procédural, nous avons développé l'analyse des valeurs, une analyse inter-procédurale extensible pour estimer les types MATLAB, pour aider à découvrir les arrêtes d'appels nécessaires pour construire le graphe d'appels. Pour pouvoir rendre faisable une analyse statique, nous interdisons un petit nombre de concepts et caractéristiques de MATLAB, mais nous tentons de supporter un sous-ensemble de MATLAB aussi grand que possible. Conséquemment, en restreignant légèrement MATLAB, en fournissant un puissant cadre d'analyse et en simplifiant les transformations, nous pouvons «dompter MATLAB».
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
3

Elphick, Daniel R. "Partially evaluating MATLAB". Thesis, University of Southampton, 2005. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.427430.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
4

Matias, Patricia Veríssimo Silva. "Transformation du methylcyclohexane et du n-heptane sur la zeolithe MCM-22 : propriétés catalytiques globales et participation de chaque système poreux". Poitiers, 2008. http://theses.edel.univ-poitiers.fr/theses/2008/Verissimo-Silva-Matias-Patricia/2008-Verissimo-Silva-Matias-Patricia-These.pdf.

Texto completo da fonte
Resumo:
La zéolithe MCM-22 possède une structure très particulière avec trois systèmes poreux indépendants:des canaux sinusoïdaux étroits (4. 1×5. 1 Å), des supercages (ø 7. 1 Å, hauteur 18. 2 Å) accessibles par des ouvertures de (4. 0×5. 5 Å) et des coupes externes (ø 7. 1 Å, profondeur 7. 0 Å). Cette thèse avait pour objectif l’étude des propriétés catalytiques de la zéolithe HMCM-22 (Si/Al=14. 5) et de déterminer le rôle de chaque système poreux dans les réactions de transformation du méthylcyclohexane et du n-heptane à 350ºC. La participation catalytique de chaque système poreux a été déterminée en désactivant sélectivement les sites acides des supercages et en empoisonnant ceux des coupes externes. Les deux réactions se déroulent principalement dans les supercages. Les canaux sinusoïdaux présentent une faible activité due à d’importantes contraintes stériques. Les résultats ont révélé par ailleurs que les sites acides des coupes externes ne sont pas capables de catalyser la réaction du n-heptane, ce qui peut être attribué à une force acide plus faible et/ou à l’absence de l’effet de confinement dans les coupes externes. L’adsorption des différentes molécules a permit de déterminer le volume microporeux de chaque système. La zéolithe HMCM-22 présente un comportement intermédiaire entre la zéolithe USHY (pores larges) et la zéolithe HZSM-5 (pores intermédiaires) dans les deux réactions, cependant elle présente des activités par site acide plus proches de HZSM-5. La désalumination de la zéolite HMCM-22 par lavage acide élimine principalement les sites acides des coupes externes et des supercages alors que les sites acides des canaux sinusoïdaux ne sont pratiquement pas affectés
MCM-22 has a very peculiar pore structure with three independent pore systems: narrow sinusoidal channels (4. 1×5. 1 Å), large supercages (ø 7. 1 Å, height 18. 2 Å) accessible through (4. 0×5. 5 Å) openings and external cups (ø 7. 1 Å, depth 7. 0 Å). The aim of this thesis was to study the global catalytic properties and ascertain the catalytic role of each pore system of HMCM-22 zeolite (Si/Al=14. 5) on methylcyclohexane and n-heptane transformations at 350ºC. To this end, the participation of each pore system was established by selectively deactivating the supercages through coke deposition and poisoning the external cups acid sites. Supercages play the major catalytic role on both reactions. Sinusoidal channels present a very low activity due to high steric constraints. External cups acid sites are more active than those of supercages in methylcyclohexane transformation due to the absence of diffusion limitations. The results revealed that the external cups acid sites are not able to catalyze n-heptane reaction, which is ascribed to a lower acid strength and/or to the absence of confinement effect in the external cups. Adsorption of different molecules allowed the determination of the micropore volume of each pore system. An intermediate behavior of HMCM-22 between USHY (large pores) and HZSM-5 (intermediate pores) zeolites was observed on both reactions. The activities per acid site of HMCM-22 zeolite were closer to those of HZSM-5. Dealumination by acid leaching of the HMCM-22 zeolite removed mainly the acid sites located on the supercages and external cups, whereas those of the sinusoidal channels were almost not affected
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
5

Phillips, Donovan D. "Mathematical modeling using MATLAB". Thesis, Monterey, Calif. : Springfield, Va. : Naval Postgraduate School ; Available from National Technical Information Service, 1998. http://handle.dtic.mil/100.2/ADA358796.

Texto completo da fonte
Resumo:
Thesis (M.S. in Applied Mathematics) Naval Postgraduate School, December 1998.
"December 1998." Thesis advisor(s): Maurice D. Weir. Includes bibliographical references (p. 121). Also available online.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
6

Šeškutė, Kristina. "MATLAB vaizdinio programavimo galimybės". Master's thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2005. http://vddb.library.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2005~D_20050608_172428-46401.

Texto completo da fonte
Resumo:
For the user’s comfort in modern programs are created system of means, which are called graphical user interface (GUI). GUI is the window, created by user, with lay out graphical elements: command push button, edit text, list boxes, checkboxes, menu and etc. User graphical interface technology started to implant also in modern computer systems, from which the most advanced one – MATLAB. This work examines two ways of MATLAB graphical user interface creation, looks over graphical elements, MATLAB visual possibilities are compared with one the most popular programming medium C++Builder. In applied example are presented the discrete-time signal examples and real sound “a” signal, witch is possible not even depict, but also to hear out. This example demonstrates graphical user interface created by MATLAB.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
7

Radpour, Soroush. "Understanding and refactoring MATLAB". Thesis, McGill University, 2012. http://digitool.Library.McGill.CA:80/R/?func=dbin-jump-full&object_id=110652.

Texto completo da fonte
Resumo:
Matlab is a very popular dynamic scripting language for numericalcomputations used by scientists, engineers and students world-wide. Matlabprograms are often developed incrementally using a mixture of Matlab scriptsand functions and frequently build upon existing code which may use outdatedfeatures. This results in programs that could benefit from refactoring,especially if the code will be reused and/or distributed. Despite the needfor refactoring there appear to be no Matlab refactoring tools available.Correct refactoring of Matlab is quite challenging because of itsnon-standard rules for binding identifiers. Even simple refactorings arenon-trivial. Compiler writers and software engineers are generally not familiar with \matlab and how it's used sothe problem has been left untouched so far. This thesis has two main contributions. The first is McBench, a tool that helps compiler writers understand the language better. In order to have a systematic approach to the problem, we developed this tool to give us some insight about how programmers use Matlab.The second contribution is a suite of semantic-preserving refactoring for Matlabfunctions and scripts including: function and script inlining, convertingscripts to functions, extracting new functions, and converting dynamic feval calls to static function calls. These refactorings have been implemented using the McLabcompiler framework, and an evaluation is given on a large set of Matlabprograms which demonstrates the effectiveness of our approach.
matlab est un langage de script dynamique utilisé à des fins de calcul numérique par des scientifiques, ingénieurs et étudiants du monde entier. Les programmes matlab sont souvent développés selon une méthode incrémentale, sur la base d'un mélange de scripts et fonctions Matlab, et sont habituellement conçus à partir d'un code existant dont les fonctionnalités seraient obsolètes. Par conséquent, certains programmes pourraient bénéficier de réusinage, surtout si le code sera réutilisé et/ou distribué. Malgré ce besoin, il n'existe aucun outil matlab de ce genre. Le réusinage de Matlab est assez difficile car les règles pour la liaison des identificateurs ne sont pas standards. Même une opération de maintenance simple revêt une certaine complexité. De plus, les créateurs de compilateurs et les ingénieurs en informatique ne sont généralement pas familiers avec matlab et la façon dont il est utilisé. C'est pourquoi à ce jour le problème n'a jamais été traité. Cette thèse apporte deux contributions principales: d'une part la création de MCBENCH, un outil aidant les créateurs de compilateurs à mieux comprendre le langage. Afin d'avoir une approche systématique du problème, nous avons développé cet outil pour en savoir plus sur la façon dont les programmeurs utilisent Matlab. L'autre contribution est une suite de réusinages préservant la sémantique des fonctions et scripts Matlab: incorporation de fonctions et scripts, conversion de scripts en fonctions, extraction de nouvelles fonctions et conversion d'appels dynamiques feval en appels de fonction statique. Le cadriciel et compilateur McLab a été utilisé pour la mise en œuvre de ces réusinages. De plus, une évaluation est donnée sur un large éventail de programmes Matlab afin de démontrer l'efficacité de notre approche.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
8

He, Xueming. "Integrating SciSPARQL and MATLAB". Thesis, Uppsala universitet, Institutionen för informationsteknologi, 2014. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-220907.

Texto completo da fonte
Resumo:
Nowadays many scientific experiment results involve multi-dimensional arrays. It is desirable to store these results in a persistent way and make queries against not only well-structured data objects like arrays but also the metadata that describe the experiments. SPARQL is a Semantic Web standard query language for data and metadata stored in terms of RDF. SciSPARQL is an extended version of SPARQL designed for scientific applications. It includes numeric multi-dimensional array operations and user-defined functions. The SciSPARQL Database Manager (SSDM) is a query processing engine for SciSPARQL. MATLAB is a popular and powerful scientific computing application programming language. We implemented an interface between MATLAB and SciSPARQL called MATLAB SciSPARQL Link (MSL). MSL provides SciSPARQL queries in MATLAB through a client/server interface. It optionally also provides an interface to enable calls to MATLAB in SciSPARQL queries.  With MSL MATLAB users can populate, update, and query SSDM databases it in terms of SciSPARQL queries. For the implementation we use C interfaces of MATLAB and SSDM, and the networking capabilities of SSDM. The DLL we made extends MATLAB with MSL interface functions.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
9

Gu, Chenchen. "Option Pricing Using MATLAB". Digital WPI, 2011. https://digitalcommons.wpi.edu/etd-theses/382.

Texto completo da fonte
Resumo:
This paper describes methods for pricing European and American options. Monte Carlo simulation and control variates methods are employed to price call options. The binomial model is employed to price American put options. Using daily stock data I am able to compare the model price and market price and speculate as to the cause of difference. Lastly, I build a portfolio in an Interactive Brokers paper trading [1] account using the prices I calculate. This project was done a part of the masters capstone course Math 573: Computational Methods of Financial Mathematics.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
10

Välimäki, M. (Mauri). "Betonin suhteitus Matlab-ohjelmalla". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506031766.

Texto completo da fonte
Resumo:
Tässä työssä on keskitytty betonin suhteituksen laskemiseen lineaarisen regression kautta. Suhteitus on tärkeä betonin valmistuksen suunnitelma, jolla pyritään saamaan tuoreelle ja kovettuneella betonille halutut ominaisuudet. Puristuslujuus on betonin tärkein ominaisuus ja se toimii tässä työssä vastearvona. Puristuslujuuden vastearvoja tutkitaan ennustemuuttujien eli prediktorien avulla. Ennustemuuttujina ovat esimerkiksi sementtimäärä, vesimäärä, kiviainesmäärä ja erilaisten lisäaineiden määrä. Suhteitusta voidaan suorittaa reaaliaikaisesti betoniasemalla mutta mielestäni se tulisi ottaa yhdeksi suunnittelun osa-alueeksi. Tällöin on kuitenkin oltava betonissa reagoivien osa-aineiden käytöstä aikaisempaa tietoa, jonka avulla laskenta suoritetaan ja päätökset tehdään. Aineiston käsittelyä voidaan tehdä monellakin tavalla mutta nyt keskitytään lineaarisella regressiolla laskettaviin menetelmiin Matlab-ohjelmalla. Matlab-ohjelmassa on valmiina monia valmiita toimintoja laskennan suorittamiseksi ja tulosten esittämiseksi havainnollisesti
This work is focused on the concrete mix design calculation via linear regression. Concrete mix-design is important manufacturing plan, which aims to get desired properties into fresh and hardened concrete. Compressive strength of hardened concrete is the most important feature. Response values of concrete compressive strength are examined with predictors. Predictive variables are for example the amount of cement, water, aggregates and various additives. Concrete mix-design work can be performed in real-time in batching plant, but it should be taken as one action on normal design work. Before we can get any results and make decisions, we must have previous information about the behavior of the materials. The data processing can be done in many ways, but now we focus on the linear regression methods with a software Matlab. Matlab program has many ready-made functions and methods to perform calculations and present the results graphically
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
Mais fontes

Livros sobre o assunto "Matkat"

1

Jonathan, Swift. Gulliverin matkat. Porvoo: Söderström, 1988.

Encontre o texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
2

Nieminen, Markku. Elias Lönnrotin matkat Kainuussa. Oulu: Pohjoinen, 1999.

Encontre o texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
3

Löytty, Seppo. Yhteistä matkaa. Helsinki: Suomen Lähetysseura, 2011.

Encontre o texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
4

Dyzma, Gałaj, ed. Być matką. Warszawa: Ludowa Spółdzielnia Wydawnicza, 1986.

Encontre o texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
5

Stanisławczyk, Barbara. Matka Hłaski. Warszawa: Słowo, 1992.

Encontre o texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
6

Różewicz, Tadeusz. Matka odchodzi. 2a ed. Wrocław: Wydawn. Dolnośląskie, 2000.

Encontre o texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
7

Morrissy, Mary. Matka pearl. Warszawa: MUZA, 2002.

Encontre o texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
8

Rinnekangas, Reijo. Matka vuorimaahan. [Oulu]: Pohjoinen, 1987.

Encontre o texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
9

Graff, Agnieszka. Matka feministka. Warszawa: Wydawnictwo "Krytyki Politycznej", 2014.

Encontre o texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
10

Lehtinen, Juha. Matka informaatioyhteiskuntaan. Tampere: Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos, 1985.

Encontre o texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
Mais fontes

Capítulos de livros sobre o assunto "Matkat"

1

Benker, Hans. "MATLAB". In Ingenieurmathematik mit Computeralgebra-Systemen, 63–65. Wiesbaden: Vieweg+Teubner Verlag, 1998. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-322-86587-8_10.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
2

Smith, Einar. "Matlab". In Introduction to the Tools of Scientific Computing, 193–218. Cham: Springer International Publishing, 2022. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-031-16972-4_9.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
3

Nowottny, Dietrich. "Matlab". In Mathematik am Computer, 25–66. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg, 1999. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-642-60222-1_3.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
4

Mustafy, Tanvir, e Md Tauhid Ur Rahman. "MATLAB". In Transactions on Computer Systems and Networks, 37–80. Singapore: Springer Nature Singapore, 2024. http://dx.doi.org/10.1007/978-981-99-4661-7_2.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
5

Überhuber, Christoph, e Stefan Katzenbeisser. "Matlab". In MATLAB 6.5, 1–7. Vienna: Springer Vienna, 2002. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-7091-6745-8_1.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
6

Überhuber, Christoph, e Stefan Katzenbeisser. "MATLAB". In MATLAB 6, 3–9. Vienna: Springer Vienna, 2000. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-7091-6780-9_1.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
7

Smith, Einar. "MATLAB". In Introduction to the Tools of Scientific Computing, 185–210. Cham: Springer International Publishing, 2020. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-030-60808-8_9.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
8

Mishra, Shashi Kant, e Bhagwat Ram. "MATLAB". In Introduction to Linear Programming with MATLAB®, 21–44. Boca Raton : Taylor & Francis, CRC Press, 2018.: Chapman and Hall/CRC, 2017. http://dx.doi.org/10.1201/9781315104003-3.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
9

Kroese, Dirk P., e Joshua C. C. Chan. "Matlab Primer". In Statistical Modeling and Computation, 349–66. New York, NY: Springer New York, 2013. http://dx.doi.org/10.1007/978-1-4614-8775-3_12.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
10

Lin, Hong, Hongye Su, Peng Shi, Zhan Shu e Zheng-Guang Wu. "Matlab Routines". In Studies in Systems, Decision and Control, 161–85. Cham: Springer International Publishing, 2016. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-319-44212-9_9.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Trabalhos de conferências sobre o assunto "Matkat"

1

Margrave, F. "MATLAB - neural networks toolbox hardware post-processor". In IEE Colloquium on Applied Control Techniques Using MATLAB. IEE, 1995. http://dx.doi.org/10.1049/ic:19950057.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
2

Saifuddin, A. B. "Analysis of multivariable Smith predictors using MATLAB containers". In IEE Colloquium on Applied Control Techniques Using MATLAB. IEE, 1995. http://dx.doi.org/10.1049/ic:19950052.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
3

Maclay, D. "A controller and design implementation environment for the idle speed control of an internal combustion engine". In IEE Colloquium on Applied Control Techniques Using MATLAB. IEE, 1995. http://dx.doi.org/10.1049/ic:19950053.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
4

Campbell Jones, L. "The application of the MATLAB/SIMULINK analysis packages to the design of a discrete linear quadratic optimal missile autopilot". In IEE Colloquium on Applied Control Techniques Using MATLAB. IEE, 1995. http://dx.doi.org/10.1049/ic:19950054.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
5

Singer, G. "Analysis of a double actuator electrohydraulic system for structural testing". In IEE Colloquium on Applied Control Techniques Using MATLAB. IEE, 1995. http://dx.doi.org/10.1049/ic:19950055.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
6

Daley, S. "Observer design for control and fault detection of an induction motor". In IEE Colloquium on Applied Control Techniques Using MATLAB. IEE, 1995. http://dx.doi.org/10.1049/ic:19950056.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
7

Oldaker, R. S. "An integrated package for the simulation and practical evaluation of discrete control systems running within the MATLAB environment". In IEE Colloquium on Applied Control Techniques Using MATLAB. IEE, 1995. http://dx.doi.org/10.1049/ic:19950058.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
8

Sorensen, O. B. "Kit software for use with MATLAB". In IEE Colloquium on Applied Control Techniques Using MATLAB. IEE, 1995. http://dx.doi.org/10.1049/ic:19950059.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
9

Whidborne, J. F. "MODCONS - a MATLAB toolbox for multi-objective control system design". In IEE Colloquium on Applied Control Techniques Using MATLAB. IEE, 1995. http://dx.doi.org/10.1049/ic:19950060.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
10

Chipperfield, A. J. "The MATLAB Genetic Algorithm Toolbox". In IEE Colloquium on Applied Control Techniques Using MATLAB. IEE, 1995. http://dx.doi.org/10.1049/ic:19950061.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Relatórios de organizações sobre o assunto "Matkat"

1

Harvey, Dustin Yewell. MATLAB Reference. Office of Scientific and Technical Information (OSTI), junho de 2018. http://dx.doi.org/10.2172/1454948.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
2

Safranek, James. MATLAB-BASED LOCO. Office of Scientific and Technical Information (OSTI), agosto de 2002. http://dx.doi.org/10.2172/800082.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
3

Snyder, Lawrence. Migrating MATLAB to ZPL. Fort Belvoir, VA: Defense Technical Information Center, outubro de 2001. http://dx.doi.org/10.21236/ada398020.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
4

Terebilo, Andrei. Accelerator Toolbox for MATLAB. Office of Scientific and Technical Information (OSTI), maio de 2001. http://dx.doi.org/10.2172/784910.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
5

Corbett, William. Interactive Orbit Control in MATLAB. Office of Scientific and Technical Information (OSTI), julho de 2001. http://dx.doi.org/10.2172/784990.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
6

Zhang, Ye. Introduction to Matlab (Free 2-Hour Seminar). Instats Inc., 2024. http://dx.doi.org/10.61700/mstek9cp5r7gk1290.

Texto completo da fonte
Resumo:
Introduction to MATLAB is a FREE short course designed to equip researchers with basic MATLAB skills, i.e., write, understand, and run commands/scripts and visualize results with the Matlab IDE. The course is useful for MATLAB novices or someone needing a refresher. It does not cover advanced topics such as toolboxes, object based programming, and HPC. Though it is the first seminar and part of the pre-requisite materials for a Geostatistics workshop Professor Zhang teaches, it can also act as a standalone tutorial for MATLAB.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
7

Terebilo, Andrei. Channel Access Client Toolbox for Matlab. Office of Scientific and Technical Information (OSTI), agosto de 2002. http://dx.doi.org/10.2172/799983.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
8

Terebilo, Andrei. Accelerator Modeling with MATLAB Accelerator Toolbox. Office of Scientific and Technical Information (OSTI), agosto de 2002. http://dx.doi.org/10.2172/800064.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
9

Auman, Lamar M., e Jonathan Newby. A MATLAB/Aerodynamic Analyzer System Tool. Fort Belvoir, VA: Defense Technical Information Center, abril de 2003. http://dx.doi.org/10.21236/ada412972.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
10

Wilson, D., Ross Alter, Katrina Burch e Michelle Swearingen. Using EASEE’s acoustical calculations in MATLAB. Engineer Research and Development Center (U.S.), fevereiro de 2019. http://dx.doi.org/10.21079/11681/32009.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
Você também pode estar interessado nas extensas listas de trabalhos sobre o assunto "Matkat":
Artigos de revistas Teses / dissertações Livros
Oferecemos descontos em todos os planos premium para autores cujas obras estão incluídas em seleções literárias temáticas. Contate-nos para obter um código promocional único!

Vá para a bibliografia