Conecte-se

Bibliografias temáticas / Kommunistiset puolueet

Índice

Artigos de revistas
Teses / dissertações
Livros

Literatura científica selecionada sobre o tema "Kommunistiset puolueet"

Autor: Grafiati

Publicado: 25 de julho de 2024

Última modificação: 31 de julho de 2024

Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos

Selecione um tipo de fonte:

Consulte a lista de atuais artigos, livros, teses, anais de congressos e outras fontes científicas relevantes para o tema "Kommunistiset puolueet".

Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.

Artigos de revistas sobre o assunto "Kommunistiset puolueet"

1

Savonen, Tuomas. "Koodisanana proletaarinen internationalismi". Työväentutkimus Vuosikirja 35 (20 de dezembro de 2021): 55–70. http://dx.doi.org/10.37456/tvt.109576.

Texto completo da fonte

Resumo:

Yhdysvaltain kommunistisen puolueen pitkäaikainen, suomalaissyntyinen pääsihteeri Gus Hall oli malliesimerkki proletaarisen internationalismin edustajasta. Kansainvälisen kommunistisen liikkeen yhtenäisyys oli hänelle kaikki kaikessa, tosin sillä edellytyksellä, että yhtenäisyys toteutui Neuvostoliiton määrittelemissä puitteissa. Hallin neuvostomielisyys juonsi lapsuusvuosista, kun hän jo alle kymmenvuotiaana poikasena seurasi innolla lokakuun vallankumouksen etenemistä. Opinnot Neuvostoliitossa Moskovan kansainvälisessä Lenin-koulussa vahvistivat nuoren Hallin neuvostomielisyyttä 1930-luvun alussa, ja sitä vahvisti entisestään Hallin johtaman puolueen hänen pääsihteeri kaudellaan Moskovasta saa-ma taloudellinen tuki, jonka käytöstä hän pääsi varsin itsevaltaisesti päättämään. Puoluejohdon kapeakatseinen neuvostomielisyys oli kuitenkin omiaan eristämään kommunistisen puolueen amerikkalaisen politiikan valtavirrasta ja kansalaisjärjestökentästä, ja puolue ja sen pääsihteeri jäivätkin Yhdysvaltain poliittisessa elämässä marginaalisen kuriositeetin asemaan.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

2

Kolehmainen, John I., e Matti Lackman. "Taistelu talonpojasta: Suomen kommunistisen puolueen suhde talonpoikaiskysymykseen ja talonpoikaisliikkeisiin, 1918-1939". American Historical Review 92, n.º 2 (abril de 1987): 436. http://dx.doi.org/10.2307/1866706.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

3

Laakkonen, Anna. "Suomen sisällissodan merkitys Punaisessa Karjalassa 1920−1937". Väki Voimakas, n.º 31 (1 de junho de 2018): 245–64. http://dx.doi.org/10.55286/vv.122440.

Texto completo da fonte

Resumo:

Artikkeli tarkastelee Suomen sisällissotaa osana Neuvosto-Karjalan johtavan suomenkielisen sanomalehden, Karjalan Kommuunin ja sen seuraajan Punaisen Karjalan retoriikkaa vuosina 1920−1937. Mitä Suomen sisällissodasta kirjoitettiin ja kuinka aihetta käsiteltiin? Artikkeli luo katsauksen aiheen käsittelyyn koko lehden ilmestymisaikana ja tarkastelee myös sitä, kuinka sisällissotaa käytetiin hyväksi viholliskuvan rakentamisessa valkoista Suomea kohtaan. Aineistona on käytetty Karjalan Kommuuni/Punainen Karjala -sanomalehteä, joka ilmestyi Neuvosto-Karjalassa vuosina 1920−1937. Lehti toimi Karjalan Työkansan Kommuunin äänenkannattajana. Olennaisena osana oli myös sosialistisen maailmankuvan levittäminen Neuvosto-Karjalan suomea ymmärtävien asukkaiden joukkoon sekä viholliskuvan rakentaminen kapitalistisia maita kohtaan. Aineiston läpikäynnissä on hyödynnetty laadullisen sisällönanalyysin keinoja. Sisällissotateemaa on peilattu sekä Suomen kommunistisen puolueen näkökulmasta että neuvostolehdistön päämäärien kautta.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

4

Mertanen, Tomi. "Kulttuuria kaikelle kansalle". Työväentutkimus Vuosikirja 36 (22 de dezembro de 2022). http://dx.doi.org/10.37456/tvt.119721.

Texto completo da fonte

Resumo:

Käsittelen tässä artikkelissa Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) ja Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) kulttuuripolitiikkaa sodanjälkeisistä vuosista kommunismin romahtamiseen saakka. Valotan SKDL:n ja SKP:n kulttuuripolitiikan suuria päämääriä eri aikakausina tarkastelemalla niiden kulttuuripoliittisia linjoja yleisellä tasolla. Artikkeli perustuu SKDL:n ja SKP:n tuottamiin julkaisuihin, liitto- ja edustajakokouspöytäkirjoihin sekä puolue- ja kulttuuriohjelmiin. Sodan jälkeen perustettu SKDL otti nopeasti keskeisen aseman suomalaisessa kulttuuripolitiikassa. Kansandemokraatit toimivat kulttuurin alalla aktiivisesti, mistä parhaana esimerkkinä on sen vuonna 1947 laatima kulttuuriohjelma – ensimmäinen suomalaisten poliittisten puolueiden laatima kulttuuriohjelma. Sen edistykselliset ja monelta osin muiden puolueiden aatemaailmaa ravistelleet linjaukset synnyttivät laajan kulttuuripoliittisen keskustelun. SKDL:n ja SKP:n kulttuuripoliittiset tavoitteet pysyivät miltei samoina vuosien 1945–1990 välisenä aikana, eroja syntyi lähinnä painotuksissa. Vuoden 1947 ohjelman kieli oli varsin neutraalia, vuonna 1964 se oli selvästi radikaalimpaa ja 1970-luvun alussa marxilainen retoriikka saavutti huippunsa kielenkäytössä. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen sanamuodot lievenivät huomattavasti ja lähenivät sodan jälkeistä aikaa. Näin kävi myös itse tavoitteille. 1960- ja 1970-lukujen yksityiskohtaisista ja ajoittain varsin radikaaleista tavoitteista siirryttiin jälleen laajempiin linjoihin. Ohjelmien keskeisiä vaatimuksia olivat demokratian ja valtiojohtoisuuden lisääminen kulttuurin eri aloilla, taiteilijoiden ja taiteen aseman parantaminen, joukkoviestinten demokratisoiminen sekä työväenkulttuurin aseman kohentaminen. Kaikki esillä pidetyt teemat juonsivat vasemmiston sosialistisesta maailmankatsomuksesta. Kaikkia ajamiaan kulttuuripoliittisia teemoja SKDL ja SKP eivät saaneet toteutetuksi. Moniin epäkohtiin saatiin muutoksia, mutta ne eivät juuri koskaan vastanneet täysin alkuperäisiä tavoitteita. Vaikka SKDL ja SKP toimivat kulttuuripolitiikassa erittäin aktiivisesti, pystyivät muut puolueet yhdessä estämään kaikkein radikaaleimmat uudistukset. Silti SKDL:n ja SKP:n kulttuuripolitiikkaa voi luonnehtia melko onnistuneeksi aina 1970-luvun lopulle saakka. Tuohon asti ne toimivat kulttuuripolitiikassa lähes poikkeuksetta aloitteentekijöinä ja saivat muut puolueet muuttamaan asenteitaan. SKDL:n ja SKP:n aloittaman ja ylläpitämän keskustelun pohjalta saatiin aikaan monia nykypäivänä itsestään selviltä tuntuvia uudistuksia muun muassa taiteilijoiden asemaan sekä kulttuurihallintoon. Vasta 1980-luvulla SKDL ja SKP ajautuivat syvään kriisiin, joka esti tehokkaan toiminnan niin yleis- kuin kulttuuripolitiikan alalla.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

5

"matti lackman. Taistelu talonpojasta: Suomen kommunistisen puolueen suhde talonpoikaiskysymykseen ja talonpoikaisliikkeisiin, 1918–1939 [The Struggle for the Peasant: The Finnish Communist Party's Attitude toward the Peasant Question and the Peasant Movements, 1918–39]. Summary in English. (Scripta Historica, Number 10; Acta Societatis Historicae Ouluensis.) Oulu: Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen. 1985. Pp. 446". American Historical Review, abril de 1987. http://dx.doi.org/10.1086/ahr/92.2.436.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Teses / dissertações sobre o assunto "Kommunistiset puolueet"

1

Leppänen, Veli-Pekka. "Kivääri vai äänestyslippu? : suomen kommunistisen puolueen hajaannus 1964 - 1970 /". Helsinki : Edita, 1999. http://www.gbv.de/dms/sub-hamburg/300558414.pdf.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

2

Lackman, Matti. "Taistelu talonpojasta Suomen kommunistisen puolueen suhde talonpoikaiskysymykseen ja talonpoikaisliikkeisiin 1918-1939 /". Oulu : Pohjoinen : Oulun historiaseura [jakaja], 1985. http://catalog.hathitrust.org/api/volumes/oclc/58487760.html.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

3

Beyer-Thoma, Hermann. "Kommunisten und Sozialdemokraten in Finnland 1944-1948 /". Wiesbaden : O. Harrassowitz, 1990. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb366781524.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Livros sobre o assunto "Kommunistiset puolueet"

1

Hakanen, Yrjö, e Emmi Tuomi. Kolme kirjainta: SKP:n yhdeksän vuosikymmentä. Helsinki: TA-Tieto, 2008.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

2

Iivonen, Jyrki. Neuvostoliiton ylin puolue- ja valtiojohto: Luettelo Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ja Neuvostoliiton valtionhallinnon ylimpien elinten jäsenistä. Helsinki: Ulkopoliittinen Instituutti, 1987.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

3

Graf, M. Vaarallinen Suomi: Suomi Eestin kommunistisen puolueen ja Neuvosto-Viron KGB:n silmin. Jyväskylä]: Minerva, 2004.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

4

Uola, Mikko. Unelma kommunistisesta Suomesta 1944-1953. Helsinki: Minerva, 2013.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

5

Leppänen, Veli-Pekka. Ohranasta oppositioon: Kommunistit Helsingissä 1944-1951. [Helsinki]: SKP:n Helsingin Piirijärjestö, 1994.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

6

Edustajakokous, Suomen Kommunistinen Puolue. SKP:n toiminta jatkuu: SKP:n toimintaa jatkavan edustajakokouksen asiakirjat. Helsinki]: SKP, 1994.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

7

S, Lebedeva N., Rentola Kimmo, Saarela Tauno, Institut vseobshcheĭ istorii (Rossiĭskai︠a︡ akademii︠a︡ nauk), Federalʹnai︠a︡ arkhivnai︠a︡ sluzhba Rossii e Rossiĭskiĭ gosudarstvennyĭ arkhiv sot︠s︡ialʹno-politicheskoĭ istorii., eds. Komintern i Finli︠a︡ndii︠a︡: 1919-1943. Moskva: Nauka, 2003.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

8

S, Lebedeva N., Rentola Kimmo, Saarela Tauno, Institut vseobshcheĭ istorii (Rossiĭskai︠a︡ akademii︠a︡ nauk), Federalnaia arkhivnaia sluzhba Rossii e Rossiĭskiĭ gosudarstvennyĭ arkhiv sot︠s︡ialʹno-politicheskoĭ istorii., eds. Komintern i Finli︠a︡ndii︠a︡: 1919-1943. Moskva: Nauka, 2003.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

9

Paastela, Jukka. The Finnish Communist Party in the Finnish political system 1963-1982. Tampere: University of Tampere, Dept. of Political Science and International Relations, 1991.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

10

Matero, Eero. Breznevin opissa. Espoo: Myllylahti Oy, 2012.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Mais fontes

Oferecemos descontos em todos os planos premium para autores cujas obras estão incluídas em seleções literárias temáticas. Contate-nos para obter um código promocional único!