Artigos de revistas sobre o tema "Kielitaito"
Siga este link para ver outros tipos de publicações sobre o tema: Kielitaito.
Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos
Veja os 47 melhores artigos de revistas para estudos sobre o assunto "Kielitaito".
Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.
Veja os artigos de revistas das mais diversas áreas científicas e compile uma bibliografia correta.
1
Heikkilä, Mirva. "”Kielillä ja kielitaidolla on suuri merkitys osallisuuden rakentumisessa”". Aikuiskasvatus 40, n.º 4 (16 de dezembro de 2020): 384–85. http://dx.doi.org/10.33336/aik.100557.
Texto completo da fonteResumo:
Väitöskirjatutkija Raisa Harju-Autin, 43, mielestä tutkimusta kielipedagogisesta tuesta tarvitaan, koska puutteellinen kielitaito haittaa opinnoissa etenemistä, työllistymistä ja osallisuuden kokemista.
2
Tervola, Maija. "Lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittäminen". Puhe ja kieli, n.º 2 (5 de outubro de 2018): 83–107. http://dx.doi.org/10.23997/pk.65094.
Texto completo da fonteResumo:
Työelämän kielitaidon koulutuksen ja testauksen tueksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, millaista kielitaitoa eri aloilla ja ammateissa vaaditaan. Nykyään vallalla on näkemys, jossa kielitaitoa pidetään tilanteisena taitona, mutta tilanteen käsitettä ei ole juurikaan määritelty eikä tilanteiden ominaisuuksia eritelty. Tässä artikkelissa tarkastellaan lääkärin työtehtävien kielellistä vaativuutta työyhteisön jäsenten haastatteluiden avulla. Terveydenhuollon ammattilaisten ryhmähaastatteluista (n = 32) etsittiin temaattisen sisällönanalyysin avulla sellaisia työtilanteiden ominaisuuksia, jotka ovat yhteydessä maahanmuuttajataustaisten lääkärien kielelliseen suoriutumiseen. Löydetyt ominaisuudet liittyvät muun muassa tilanteen seurausten vakavuuteen sekä tilanteen osallistujiin. Analyysin tulosten perusteella muotoiltiin kymmenen kriteeriä lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittämiseksi: kriittisyys, sosiaalinen vastuu, yhteinen taustatieto, sosiaalinen variaatio, sosiaalinen tuttuus, kommunikoinnin monisuuntaisuus, tilanteen harvinaisuus, kiireellisyys, kieliriippuvuus ja häiriötekijät. Kriteerien tarkoituksena on parantaa erityisalojen kielikoulutuksen ja -testauksen validiutta suhteessa työssä vaadittavaan kielitaitoon. Kriteerit on abstrahoitu aineistosta siten, että niitä voi soveltaa muihinkin ammatteihin, mutta toisaalta muiden ammattien konteksteista saattaa nousta esiin myös uudenlaisia kriteereitä.
3
Tervola, Maija. "Lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittäminen". Puhe ja kieli, n.º 2 (5 de outubro de 2018): 83–107. http://dx.doi.org/10.23997/pk.75368.
Texto completo da fonteResumo:
Työelämän kielitaidon koulutuksen ja testauksen tueksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, millaista kielitaitoa eri aloilla ja ammateissa vaaditaan. Nykyään vallalla on näkemys, jossa kielitaitoa pidetään tilanteisena taitona, mutta tilanteen käsitettä ei ole juurikaan määritelty eikä tilanteiden ominaisuuksia eritelty. Tässä artikkelissa tarkastellaan lääkärin työtehtävien kielellistä vaativuutta työyhteisön jäsenten haastatteluiden avulla. Terveydenhuollon ammattilaisten ryhmähaastatteluista (n = 32) etsittiin temaattisen sisällönanalyysin avulla sellaisia työtilanteiden ominaisuuksia, jotka ovat yhteydessä maahanmuuttajataustaisten lääkärien kielelliseen suoriutumiseen. Löydetyt ominaisuudet liittyvät muun muassa tilanteen seurausten vakavuuteen sekä tilanteen osallistujiin. Analyysin tulosten perusteella muotoiltiin kymmenen kriteeriä lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittämiseksi: kriittisyys, sosiaalinen vastuu, yhteinen taustatieto, sosiaalinen variaatio, sosiaalinen tuttuus, kommunikoinnin monisuuntaisuus, tilanteen harvinaisuus, kiireellisyys, kieliriippuvuus ja häiriötekijät. Kriteerien tarkoituksena on parantaa erityisalojen kielikoulutuksen ja -testauksen validiutta suhteessa työssä vaadittavaan kielitaitoon. Kriteerit on abstrahoitu aineistosta siten, että niitä voi soveltaa muihinkin ammatteihin, mutta toisaalta muiden ammattien konteksteista saattaa nousta esiin myös uudenlaisia kriteereitä.
4
Honko, Mari, Sari Ahola e Tuija Hirvelä. "Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä". Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 31 (31 de outubro de 2021): 114–52. http://dx.doi.org/10.5128/lv31.04.
Texto completo da fonte
5
Kotilainen, Lari, e Inkeri Lehtimaja. "Kielenvaihto monikielisissä kokouksissa - osallistujien kielitaito ja vuorovaikutuksen sujuva eteneminen". Puhe ja kieli, n.º 3 (10 de janeiro de 2020): 221–39. http://dx.doi.org/10.23997/pk.76602.
Texto completo da fonteResumo:
Yhä useammilla suomalaisilla työpaikoilla puhutaan kotimaisten kielten lisäksi myös muita kieliä, esimerkiksi englantia tai maahanmuuttajakieliä. Uusi kielitilanne johtaa vuorovaikutuksen haasteisiin, sillä kaikki työntekijät eivät välttämättä osaa hyvin kaikkia työkieliä. Tässä artikkelissa esittelemme tapoja, joilla työntekijät hyödyntävät työympäristön monikielisyyttä varmistaakseen mahdollisimman tehokkaasti etenevän vuorovaikutuksen. Tarkemman kiinnostuksen kohteena ovat kohdat, joissa vaihdetaan puhuttavaa kieltä. Aineistonamme on videoituja työkokouksia suomalaisesta kulttuurialan järjestöstä. Kokousten yleisimmät kielet ovat suomi ja venäjä. Metodinamme on etnometodologinen keskusteluntutkimus, eli tarkastelemme kielenvaihtoja vuorovaikutuksen mikrotason käytänteinä. Lähestymme monikielisen työvuorovaikutuksen käytänteitä sellaisten kielenvaihtojen kautta, jotka liittyvät vuorovaikutuksen etenemisen ongelmakohtiin. Tarkastelemme ensinnäkin sitä, missä tilanteissa ja miten osallistujat vaihtavat itselleen vahvempaan kieleen, ja toisaalta sitä, mitkä tekijät saavat heidät vaihtamaan vastaanottajalle vahvempaan kieleen. Tarkastelemamme kielenvaihdot liittyvät ongelmiin joko puheen tuottamisessa, ymmärtämisessä tai aktiivisessa vastaanottajuuden osoittamisessa. Vaihtamalla kieltä joustavasti tilanteen vaatimusten mukaan – ja toisinaan vastoin eksplisiittisiä sopimuksia käytettävästä kielestä – osallistujat varmistavat, että kokousvuorovaikutus etenee ja kaikilla kokouksen osanottajilla on mahdollisuus osallistua vuorovaikutukseen mahdollisimman täysipainoisesti.
6
Huhta, Ari. "Kielitaito ja psykolingvistiset taidot suomi toisena kielenä -lukemisen ja -kirjoittamisen selittäjinä". AFinLA-teema, n.º 14 (16 de junho de 2022): 62–79. http://dx.doi.org/10.30660/afinla.111273.
Texto completo da fonteResumo:
The study investigated young learners of Finnish as L2 from Russian-speaking families mostly in grades 3–6 in Finnish-medium schools. 169 pupils completed language tests in Finnish and Russian, and psycholinguistic measures of basic linguistic processes related to phonological awareness, retrieval of words from memory, and working memory. The study examined to what extent linguistic and psycholinguistic skills predict learners’ Finnish L2 reading and writing. Regression analyses indicated that psycholinguistic factors (particularly processing Finnish phonemes) accounted for about 34% of variance in L2 reading and 38% in writing, whereas measures of language skills, mostly L2 skills (e.g., dictation, vocabulary) explained 45% of the variance in L2 reading and 51% in writing. Even when both types of measures were combined in the analyses, psycholinguistic factors explained a proportion of variance in L2 reading and writing. The study contributes to developing research-based diagnostic measures for Finnish L2 reading and writing.
7
Huhta, Ari, Taina Tammelin-Laine, Tuija Hirvelä, Reeta Neittaanmäki e Elina Stordell. "Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tulosten ennustaminen lähtötason arviointien perusteella". Aikuiskasvatus 37, n.º 3 (5 de setembro de 2017): 190–204. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88429.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkelissa selvitetään aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa saavuttamaa suomen kielen taitoa ja sitä, ennustaako koulutuksen alussa tehtävä lähtötason arviointi saavutettua kielitaitoa. Tutkimukseen osallistuneet maahanmuuttajat (N = 286) osallistuivat lähtötason arviointiin Testipisteessä. Sen jälkeen he suorittivat kotoutumiskoulutuksen opinnot peruspolun tai hitaan opintopolun mukaisesti muutamassa pääkaupunkiseudun oppilaitoksessa. Testipisteen mallin mukaisessa lähtötason arvioinnissa selvitetään maahanmuuttajan suomen kielen taitoa ja opiskeluvalmiuksia testeillä ja taustatietoja keräämällä. Niiden pohjalta maahanmuuttaja ohjataan sopivimmalle opintopolulle ja kielitaitomoduuliin. Havaitsimme, että vain osa maahanmuuttajista saavuttaa kotoutumiskoulutuksen tavoitteen, B1.1-tason kielitaidon kaikilla osa-alueilla. Puhumisessa 60 prosenttia peruspolun opiskelijoista ja vajaat 20 prosenttia hitaan polun opiskelijoista yltää tavoitetasolle. Valtaosa saavuttaa A2.2-tason. Ikä, sukupuoli, matematiikan osaaminen ja kielitaidon osa-alueen mukaan muut opiskeluvalmiuksia mittaavat testit ennustavat koulutuksessa saavutettua kielitaitoa. Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että huomattava osa ei saavuta virallista kielitaitotavoitetta. Tarkempi kuva saavutuseroista ja niiden syistä edellyttää tutkimusta, jossa tieto kurssien sisällöistä ja työtavoista, opiskelijoiden työelämäharjoittelusta ja vapaa-ajan kielenkäytöstä yhdistyy oppimistulosten analyysiin.
8
Ahola, Sari. "Yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä thainkieliseksi tunnistettujen suomenoppijoiden suullisesta kielitaidosta". Puhe ja kieli, n.º 4 (31 de dezembro de 2020): 203–24. http://dx.doi.org/10.23997/pk.103307.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkelissa tarkastellaan sitä, miten thainkielisten suomenoppijoiden (N=10) ensikielen tunnistaminen vaikuttaa Yleisten kielitutkintojen (YKI) suomen arvioijien (N=44) käsityksiin kielitaidosta ja millaisia käsityksiä arvioijilla on thainkielisten suullisesta kielitaidosta. Artikkelin aineisto liittyy Rikkinäistä suomea-hankkeeseen, jossa thainkieliset oli yksi tutkimukseen osallistuneesta ensikielen ryhmittymästä. Artikkelissa määrällisen aineiston avulla tarkastellaan tunnistamista ja arvioinnissa käytettyjen kuuden analyyttisen arviointikriteerin käyttöä. Laadullinen aineisto koostuu arvioijien kirjoittamista ensikielen tunnistamiseen ja oppijoiden kielitaitoon liittyvistä huomioista, joiden analyysissä hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Arvioijat tunnistivat hyvin naiset (N=8) thainkielisiksi, mutta miesten (N=2) ensikieltä ei tunnistettu. Tunnistamisella oli vaikutusta taitotasoarvioihin: tunnistetut saivat huonompia arvioita ääntämisestä ja rakenteiden tarkkuudesta, mutta heitä palkittiin sujuvuudesta ja yleiskriteerin hallinnasta. Arvioijista thainkielisten oli vaikea oppia ensikielensä vuoksi kohdekielinen ääntäminen. Rakenteelliset puutteet taas olivat seurausta formaalin opetuksen puutteesta. Thainkielisten kielitaidon vahvuutena pidettiin sujuvuutta, johon liittyi aktiivisuus tuottaa puhetta. Yleiskriteerin arviot olivat yhteydessä oppijan tuotoksen ymmärrettävyyteen. Käsityksiin oppijoiden taidosta vaikuttivat myös tiedot thainkielisten elämästä Suomessa ja erityisesti naisiin liittyvät stereotyyppiset ajattelumallit.
9
Masonen, Virpi. "Leksikaalinen kompetenssi osana kielitaitoa". Lähivõrdlusi. Lähivertailuja, n.º 23 (2013): 187–209. http://dx.doi.org/10.5128/lv23.08.
Texto completo da fonte
10
Honko, Mari. "Kieli- ja kielitaitokäsitykset tutkivan opettajan kenttäpäiväkirjamerkinnöissä". Puhe ja kieli, n.º 4 (8 de janeiro de 2018): 215–38. http://dx.doi.org/10.23997/pk.63203.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkelissa tarkastellaan tutkivan opettajan kenttäpäiväkirjojen (n=19) heijastamia kieli- ja kielenoppimiskäsityksiä. Päiväkirjamerkintöjä tarkastellaan sekä itsenäisesti että suhteessa niissä kuvattuun keskusteluvuorovaikutukseen. Lisäksi havainnoidaan päiväkirjamerkintöjen diskursiivisuutta ja sitä, miten kieli(taito)käsitykset suhteutuvat siihen sosiokulttuuriseen kontekstiin, jossa aineisto on tuotettu. Tutkimus on laadullinen, ja keskeisimpänä analysointimenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Havainnot osoittavat, että päiväkirjassa risteilee useita, osin ristiriitaisiakin käsityksiä kielestä ja kielitaidosta. Formalistinen, monologinen näkemys kielestä on voimakas, ja päähuomio kohdentuu oppilaiden kielitaidon kuvailuun yksittäisten osa-alueiden kautta. Myös kielen vuorovaikutuksellinen funktio nousee esille, mutta kieli näyttäytyy silti ennen kaikkea yksilön tuottamana koodina, ei vuorovaikutuksessa muotoutuvana. Kielitaidon vertailukohdaksi hahmottuu sekä eksplisiittisesti nimettynä että implisiittisesti kielitaidon kuvauksen kautta natiivi-ideaali, jota kohti kielenoppija taivaltaa. Tekstilajina tutkivan opettajan päiväkirja on monikerroksinen. Vaikka sen ainoa ilmeinen kirjoittaja ja oletuslukija on kirjoittaja itse, siihen rakentuu moniäänisyyttä, jonka kautta kirjoittajan sosiaaliset ja kulttuuriset sidokset tulevat näkyviin.
11
Lilja, Niina, e Terhi Tapaninen. "Suomen kielen käyttämisen ja oppimisen mahdollisuudet ammatillisen oppilaitoksen rakennusalan vuorovaikutustilanteissa". Puhe ja kieli, n.º 1 (10 de junho de 2019): 69–98. http://dx.doi.org/10.23997/pk.74506.
Texto completo da fonteResumo:
Viime vuosina työelämään osallistumisen merkitystä kotoutumisessa on korostettu yhä enemmän. Erityisesti aikuiset maahanmuuttajat halutaan integroida työelämään mahdollisimman nopeasti paitsi taloudellisista syistä myös siksi, että maahanmuuttajien mukanaan tuoma tietotaito saataisiin käyttöön. Yhtenä tehokkaana tapana integroida maahanmuuttajia työmarkkinoille on pidetty kielenopetuksen yhdistämistä ammatilliseen opetukseen. Aikuisten kotoutumiskoulutukseen onkin kehitetty uudet toteutusmallit, joissa painotetaan ammatillista kielitaitoa ja koulutuksen työelämärelevanssia. Uudet toteutusmallit tuovat kotoutumiskoulutukseen haasteita, koska tutkittua tietoa siitä, millaista kielitaitoa eri ammateissa ja työtehtävissä tarvitaan, on olemassa vasta vähän. Erityisesti suorittavan työn työtehtävien kielikäytänteiden tutkimus on vähäistä niin meillä Suomessa kuin kansainvälisestikin.Tarkastelemme tässä artikkelissa rakennusalan työtehtävien kielikäytänteitä ammatillisen kotoutumiskoulutuksen työtilanteissa. Aineisto on kerätty video- ja ääninauhoittamalla rakennusalan työtilanteita yhden viikon ajan. Analyysimenetelmänä on multimodaalinen keskustelunanalyysi. Analyysi osoittaa, että rakennusalan vuorovaikutustilanteissa kielen käyttö on hyvin kiinteässä yhteydessä tilanteen materiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön. Tilanteissa korostuu ohjaileva toiminta: tarvitaan taitoa ohjeistaa työtovereita ja pyytää heiltä työkaluja tai apua, ja tässä myös ammattialan erikoissanaston osaaminen on tärkeää.
12
Mylläri, Taina. "Moniverbiset konstruktiot ja oppijansuomen kompleksisuus kielitaidon eri tasoilla". Lähivõrdlusi. Lähivertailuja, n.º 33 (30 de outubro de 2023): 152–80. http://dx.doi.org/10.5128/lv33.05.
Texto completo da fonte
13
Mustonen, Sanna, e Pauliina Puranen. "Kielitietoiset käytänteet tukemassa maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden kiinnittymistä ammatilliseen koulutukseen". Kasvatus 52, n.º 1 (23 de abril de 2022): 65–78. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.107965.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä artikkelissa tarkastellaan pedagogisia käytänteitä, jotka tukevat kiinnittymistä sekä kielen ja sisältöjen rinnakkaista oppimista ammatillisessa koulutuksessa. Tiimietnografinen haastattelu- ja havainnointiaineisto kerättiin ammatillisessa oppilaitoksessa kahtena lukuvuonna. Osallistujat ovat myöhään suomalaiselle koulupolulle tulleita maahanmuuttotaustaisia nuoria aikuisia. Näiden seitsemän opiskelijan lisäksi haastateltiin neljäätoista opetus- ja ohjaushenkilökunnan jäsentä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa hyödynnettiin ekologista, osallistumista painottavaa lähestymistapaa kielen ja sisältöjen oppimiseen. Tulokset osoittavat, että kielellinen tuki jää herkästi irralleen ammattisisältöjen opetuksesta. Vuorovaikutuksen tietoinen rakentaminen tukee kiinnittymistä ja ammatillisen kielitaidon oppimista. Osallistujien kielitaidon eri osa-alueiden kehittämistä tuettiin vain niukasti, mikä vaikutti heikentävästi opiskeluihin kiinnittymiseen, jatko-opintomahdollisuuksiin ja joskus myös työssäoppimispaikkojen saamiseen. Myöskään osallistujien monikielisyyttä ei opinnoissa tuettu, mutta se on silti heille tärkeä opiskelun resurssi. Tuloksia voidaan soveltaa kielitietoista ammatillista koulutusta ja ohjausta kehitettäessä.
14
Mustonen, Sanna, e Pauliina Puranen. "Kielitietoiset käytänteet tukemassa maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden kiinnittymistä ammatilliseen koulutukseen". Kasvatus 52, n.º 1 (23 de abril de 2022): 65–78. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.107965.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä artikkelissa tarkastellaan pedagogisia käytänteitä, jotka tukevat kiinnittymistä sekä kielen ja sisältöjen rinnakkaista oppimista ammatillisessa koulutuksessa. Tiimietnografinen haastattelu- ja havainnointiaineisto kerättiin ammatillisessa oppilaitoksessa kahtena lukuvuonna. Osallistujat ovat myöhään suomalaiselle koulupolulle tulleita maahanmuuttotaustaisia nuoria aikuisia. Näiden seitsemän opiskelijan lisäksi haastateltiin neljäätoista opetus- ja ohjaushenkilökunnan jäsentä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa hyödynnettiin ekologista, osallistumista painottavaa lähestymistapaa kielen ja sisältöjen oppimiseen. Tulokset osoittavat, että kielellinen tuki jää herkästi irralleen ammattisisältöjen opetuksesta. Vuorovaikutuksen tietoinen rakentaminen tukee kiinnittymistä ja ammatillisen kielitaidon oppimista. Osallistujien kielitaidon eri osa-alueiden kehittämistä tuettiin vain niukasti, mikä vaikutti heikentävästi opiskeluihin kiinnittymiseen, jatko-opintomahdollisuuksiin ja joskus myös työssäoppimispaikkojen saamiseen. Myöskään osallistujien monikielisyyttä ei opinnoissa tuettu, mutta se on silti heille tärkeä opiskelun resurssi. Tuloksia voidaan soveltaa kielitietoista ammatillista koulutusta ja ohjausta kehitettäessä.
15
Mylläri, Taina. "Konjunktiot ja syntaktinen kompleksisuus: konjunktioiden käyttö suomi toisena kielenä -teksteissä eri taitotasoilla". Puhe ja kieli, n.º 3 (29 de dezembro de 2022): 175–200. http://dx.doi.org/10.23997/pk.126146.
Texto completo da fonteResumo:
Kielitaidon kehittymistä voidaan tutkia mittaamalla oppijankielen sujuvuutta, tarkkuutta ja kompleksisuutta. Kompleksisuus voidaan määritellä oppijankielen monipuolisuudeksi ja kehittyneisyydeksi, mutta syntaktista kompleksisuutta on kansainvälisessä toisen kielen oppimisen tutkimuksessa tyypillisesti mitattu alisteisiin lauserakenteisiin perustuvilla kvantitatiivisilla mittareilla. Tässä artikkelissa syntaktisen kompleksisuuden kehitystä tutkitaan tarkastelemalla rinnastus- ja alistuskonjunktioiden käyttöä suomi toisena kielenä -teksteissä Eurooppalaisen viitekehyksen eri taitotasoilla. Aineistona käytetään Jyväskylän yliopiston Cefling-hankkeen oppijansuomen korpuksen tekstejä. Rinnasteisten ja alisteisten rakenteiden osuutta syntaktisen kompleksisuuden kehityksessä selvitetään tarkastelemalla rinnastus- ja alistuskonjunktioiden käyttöä suhteessa kielitaidon tasoon. Syntaktista kompleksisuutta oppijankielen monipuolisuutena selvitetään tarkastelemalla, mitä eri konjunktioita eri taitotasoilla käytetään. Tulokset kyseenalaistavat käsityksen, että sivulauseet ilmaantuvat oppijankieleen vasta keskitasolla, sillä ne osoittavat, että suomi toisena kielenä -teksteissä käytetään sekä rinnastus- että alistuskonjunktioita jo taitotasolla A1. Lisäksi tulokset osoittavat, että konjunktioiden käyttö saattaa kehittyä eri tavalla aikuisten ja yläkouluikäisten teksteissä.
16
Kuronen, Mikko, Pekka Lintunen e Tommi Nieminen. "Suullisen kielitaidon ja ääntämisen tutkimuksesta soveltavan kielentutkimuksen alalla Suomessa". AFinLA-e: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia, n.º 10 (2 de julho de 2018): 3–17. http://dx.doi.org/10.30660/afinla.73121.
Texto completo da fonteResumo:
AFinLA’s research network for Speech and Spoken Language Research was established in 2014. This is the first thematic publication from the network. This introductory article introduces and classifies the other articles in this collection. In addition, we examine earlier AFinLA publications from the preceding four decades and evaluate the extent of pronunciation or spoken language research in AFinLA’s publication series. In our analysis, we noticed that studies related to pronunciation or spoken language research formed ca. 12 % of the total volume of published articles. There has been a slight proportional decrease in number during the decades. Spoken language studies have been more common than studies focusing on pronunciation. The tar- get languages have been most commonly either Finnish or English. The main focus has often been on learning or assessing foreign language skills, but studies focusing on the teaching of pronunciation or spoken language have so far been very rare in Finland.
17
Reiman, Nina, e Marja Seilonen. "Mitä kielitaidon arvioinnin pilottitesti paljastaa kotoutumisvaiheessa olevien korkeakoulutettujen suomenoppijoiden kirjoittamistaidosta?" AFinLA-teema, n.º 14 (16 de junho de 2022): 40–61. http://dx.doi.org/10.30660/afinla.111517.
Texto completo da fonteResumo:
This article focuses on the writing skills of L2 learners who have moved to Finland in their adulthood, and who have completed their degree prior to arrival, or are qualified for higher education. The learners aim to finish their interrupted degree studies or complement a prior degree. It is therefore important for them to acquire writing skills sufficient for academic purposes. This paper presents some results of the qualitative analysis of learners’ writing performances in a digital pilot test of the National Certificate of Proficiency examination. The focus is on the overall performance in the test, the use of impersonal constructions, and the ability to vary formal and informal registers according to task and situation. Even though the writing skills seem lower than expected, the writers are able to use the necessive zero person constructions idiomatically. The ability to distinguish between registers, however, is not yet systematic.
18
Martikainen, Minna. "Kielitutkinto ohjaa opetusta ja kannustaa puhumaan". Puhe ja kieli, n.º 3 (2 de novembro de 2017): 165–79. http://dx.doi.org/10.23997/pk.66783.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä tutkimuksessa selvitetään vuosina 2003–2016 käytössä olleen kielitutkinnon vaikutuksia inkeriläisten paluumuuttajien paluumuuttovalmennukseen. Inkeriläisillä tarkoitan etnisiä suomalaisia, jotka ovat asuneet Venäjällä jo sukupolvien ajan. Voidakseen muuttaa Suomeen paluumuuttajastatuksen perusteella heidän piti suorittaa A2-tason kielitutkinto. Tutkimuksessa analysoin, kuinka opettajat kuvaavat tutkinnon vaikutusta opetukseensa. Opettajat työskentelivät Venäjällä ja opettivat suomea inkeriläisille, jotka aikoivat muuttaa Suomeen. Kurssin päätarkoituksena oli saavuttaa kielitutkinnossa vaadittu kielitaidon taso.Aineisto koostuu opettajien ja kielitutkintotyöryhmän asiantuntijoiden haastatteluista. Haastatteluissa pyysin opettajia kuvailemaan tutkinnon vaikutusta opetuksen sisältöön, menetelmiin ja luokkahuoneen ilmapiiriin. Keskeisimmiksi vaikutuksiksi nimettiin opetuksen sisältö ja tehtävätyypit, erityisesti puheharjoitukset, opiskelijoiden motivaatio ja kurssin selkeät tavoitteet.
19
Hahl, Kaisa, Toni Mäkipää e Milla Luodonpää-Manni. "Vieraiden kielten opetus ja opiskelu: Opettajien kokemuksia kevään 2020 etäopetusjaksolta". Kasvatus 54, n.º 4 (20 de outubro de 2023): 341–53. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.138070.
Texto completo da fonteResumo:
Koronapandemian vuoksi keväällä 2020 aloitettu etäopetus on nostanut huolien lisäksi esiin oppimista tukevia käytänteitä. Haastattelimme 15 suomalaista vieraan kielen opettajaa perusopetuksesta aikuisopetukseen tarkastellaksemme, mitä he olivat oppineet etäopetusajalla ja miten he olivat monipuolistaneet opetustaan etäopetuskokemusten kautta. Analysoimme haastattelut laadullisesti temaattisella otteella. Muodostimme haastatteluaineistosta neljä pääteemaa kuvaamaan sitä, miten etäopetuksessa omaksutut tai yleistyneet digitaaliset työkalut, materiaalit ja toimintamallit voivat kehittää kielten opetusta ja opiskelua: opetus-opiskelu-oppimisprosessin rikastaminen, opetus-opiskelu-oppimisprosessin yksilöllistäminen, kielitaidon monipuolinen näyttäminen ja kieltenopetuksen joustava saavutettavuus. Näytämme pääteemojen mukaisesti esimerkkien avulla, miten opiskelijat voivat hyötyä etäopetuksessa käyttöön otetuista työtavoista ja materiaaleista (myös lähiopetuksessa). Pohdimme, miten ne olisi mahdollista valjastaa käyttöön siten, että kieltenopetusta ja sen tarjontaa voitaisiin monipuolistaa.
20
Luomaniemi, Katri, Sanni Kankaanpää e Minna Hannula-Sormunen. "Suosituksia monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemiseen – Temaattinen synteesi". Journal of Early Childhood Education Research 12, n.º 3 (10 de agosto de 2023): 23–63. http://dx.doi.org/10.58955/jecer.126173.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän temaattisen synteesin tavoitteena on yhdistää ja analysoida aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa esiteltyjä suosituksia monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemiseen. Aineisto koostuu viidestä suosituksia sisältävästä artikkelista, jotka on julkaistu aikavälillä 2011–2020. Temaattisen synteesin analyysivaiheita noudattaen ensin artikkelien sisältämät suositukset koodattiin. Toisessa vaiheessa koodauksen perusteella suosituksista muodostettiin 12 deskriptiivistä teemaa, jotka ryhmiteltiin neljään kategoriaan: (1) Matemaattisen toimijuuden vahvistaminen kulttuurisesti vastuullisin menetelmin, (2) Matematiikkapuheen mahdollistaminen (3) Matemaattisen oppimisympäristön tekeminen arjessa näkyväksi sekä (4) Matemaattisen ja akateemisen kielitaidon vahvistaminen. Deskriptiivisten teemojen pohjalta luodun analyyttisen mallin mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat tukea monikielisten lasten matemaattisia taitoja tekemällä matemaattisesta toiminnasta kulttuurisesti merkityksellistä, tiedostamalla omat ennakkokäsityksensä matematiikan ja kielen oppimisesta ja siirtämällä näkökulman puutteista vahvuuksiin sekä mahdollistamalla monipuoliset tavat osallistua matematiikkapuheeseen säännöllisesti. Suositusten kokoaminen yhteen täydentää vielä vähäistä suomenkielistä tutkimuskirjallisuutta monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemisesta. Tutkimuksessa suosituksia peilataan suomalaiseen varhaiskasvatukseen, joten sen tulokset voivat toimia myös pedagogisen toiminnan suunnittelun tukena varhaiskasvatuksen arjessa.
21
Brunni, Sisko, Jarmo Jantunen e Valtteri Skantsi. "Korpusavusteinen virheanalyysi tarkkuuden kehityksestä EVK:n taitotasoilla A2–B2". Puhe ja kieli, n.º 3 (10 de janeiro de 2020): 275–304. http://dx.doi.org/10.23997/pk.76601.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkelissa tarkastellaan kielitaidon taitotasoittaista kehittymistä potentiaalisten esiintymien analyysin (Potential Occasion Analysis, Thewissen, 2015) avulla. Kehittymistä analysoidaan tarkkuuden näkökulmasta, ja sitä mitataan kohdekielen muoto- ja käyttökonventioista poikkeavien muotojen määrällä. Tutkimus on korpuspohjaista virheanalyysia (Corpus-aided Error Analysis, Dagneaux, Dennes & Granger, 1998), ja se perustuu taitotasoilla havaittujen, yhdeksään virheluokkaan sijoittuvien virheiden määrien tilastolliseen testaukseen. Aineistona on Kansainvälinen oppijansuomen korpus (ICLFI). Analyysi osoittaa, että merkittävintä kehitys on tasojen B1 ja B2 välillä; tasojen A2 ja B1 välillä tarkkuuden kehityksessä on nähtävissä myös regressiota (esim. määrite- ja fraseologiset virheet) ja stabilaatiota, jota esiintyy erityisesti morfosyntaktisissa ja syntaktisissa virhetyypeissä. Tasojen B1 ja B2 välillä muutos on kuitenkin niin selvää, että erityisesti morfosyntaktisen ja syntaktisen tarkkuuden lisääntymisen voisi nostaa yhdeksi tasoa B2 määrittäväksi piirteeksi. Jo aiemmissa tutkimuksissa taso B1 on nähty selvänä kulminaatiopisteenä kielen kehityksessä (ks. esim. Kajander, 2013, s. 93–95; Seilonen, 2013, s. 59–61; ks. myös Thewissen, 2015), ja tämän tutkimuksen valossa näin on myös tarkkuuden kehityksessä.
22
Virkkunen, Päivi, e Minnaleena Toivola. "Foneettinen osaaminen helpottaa vieraan kielen ääntämisen opettamista – kyselytutkimus suomalaisten kieltenopettajien käyttämistä ääntämisen opetusmenetelmistä". Ainedidaktiikka 4, n.º 1 (14 de abril de 2020): 34–57. http://dx.doi.org/10.23988/ad.85736.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä tutkimuksessa selvitettin suomalaisten kieltenopettajien käyttämiä ääntämisen opetuksen ja arvioinnin käytänteitä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Kyselytutkimuksen vastaajat (n = 175) arvioivat oman ääntämistaitonsa pääosin hyväksi, mutta he ovat silti epävarmoja ääntämisen opettamisesta. Opettajankoulutus ei sisällä riittävästi, jos ollenkaan, tietoa ääntämisen opettamisesta. Tulokset tuovat esille opettajien oman koulutuksen tärkeyden: mitä enemmän koulutuksessa on ollut fonetiikan opetusta, sitä helpompana vastaajat pitävät ääntämisen opettamista. Nämä opettajat myös opettavat enemmän prosodiaa, joka on puheen ymmärrettävyydelle tärkeä suullisen kielitaidon osa-alue. Tuloksia voidaan hyödyntää opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Opettajien kautta voidaan vaikuttaa opetuksen sisältöihin ja sitä kautta oppijoiden saavuttamaan parempaan ääntämistaitoon.
Phonetic knowledge facilitates the teaching of foreign language pronunciation – a survey of teaching pronunciation in Finnish schools
Abstract
We report results from a survey aimed at Finnish language teachers focusing on the currently used practices in teaching pronunciation skills in Finnish primary and secondary education. While respondents (n = 175) rated their own pronunciation skills mostly as good, they were nevertheless uncertain about how to teach pronunciation skills. The results of the survey reveal the importance of teachers' own education: the more phonetic training teachers have received, the easier it is for them to teach pronunciation. These teachers also teach more prosody, which is an important part of oral language skills for improving comprehension. Currently the teacher education provides insufficient knowledge on how to teach pronunciation. These results highlight the importance of teacher education and in-service teacher education. By developing teacher education we can influence language teaching and thereby improve the pronunciation skills of learners.
Keywords: Explicit teaching, L2 teaching, Phonetics, Pronunciation, Teacher education
23
Tervola, Maija. "Työelämän näkökulma maahanmuuttajataustaisten lääkärien kielitaitoon". Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 54, n.º 3 (3 de setembro de 2017). http://dx.doi.org/10.23990/sa.65564.
Texto completo da fonteResumo:
Kielitaidon merkitys lääkärin työssä suoriutumiselle tunnustetaan laajasti, mutta täsmällistä tietoa kielitaidon käytännön vaikutuksesta työn sujuvuuteen on vain vähän. Tässä tutkimuksessa maahanmuuttajataustaisten lääkärien suomen kielen taitoa tarkastellaan työelämän näkökulmasta. Terveydenhuollon ammattilaisten ryhmähaastatteluiden (kuusi haastattelua, 32 haastateltavaa) avulla selvitettiin, missä määrin maahanmuuttajataustaisten lääkärien mahdolliset kielitaidon puutteet vaikuttavat työssä suoriutumiseen, työyhteisön toimintaan ja potilasturvallisuuteen. Haastattelut analysoitiin teemoittaisella sisällönanalyysilla fenomenologisesta näkökulmasta. Tutkimuksen perusteella maahanmuuttajataustaisten lääkärien kielitaito koetaan usein puutteelliseksi. Se aiheuttaa ongelmia ja vaarantaa jopa potilasturvallisuutta. Kielitaidon puutteellisuuden nähdään vaativan tukea mutta myös kuormittavan työyhteisöjä; erityisesti hoitohenkilökunnan vastuu kasvaa liiankin suureksi. Ongelmallisimmat tilanteet kielitaidon kannalta ovat potilas–lääkäri-keskustelu sekä puhelinkonsultointi. Maahanmuuttajataustaiset lääkärit ja työyhteisöt tarvitsisivatkin nykyistä enemmän tukea kielitaidon puutteellisuuden huomiointiin ja hallintaan.
24
Alisaari, Jenni, Mervi Kaukko e Leena Maria Heikkola. "Kotoutuminen, kuuluvuus, kielitaito ja kaverit". Kasvatus & Aika 16, n.º 2 (23 de junho de 2022). http://dx.doi.org/10.33350/ka.103434.
Texto completo da fonteResumo:
Tarkastelemme tässä artikkelissa opettajien ja muun opetushenkilöstön (N=596) huolia maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimisesta ja integraatiosta. Kyselymme vastauksissa nousivat esiin huolet maahanmuuttotaustaisten oppilaiden suomen tai ruotsin kielen taidon riittävyydestä, oppimisen ja kotoutumisen haasteista sekä rakenteiden joustamattomuudesta. Valtakieli nähtiin kommunikaation ja kanssakäymisen välineenä ja haasteet kielitaidossa ongelmallisena sosiaalisen kuulumisen ja kulttuurisen kotoutumisen kannalta. Kielitaidon ajateltiin olevan väylä koulutusmahdollisuuksiin ja tarvittava väline elämässä etenemiseen sekä kotoutumiseen. Vastaajia huolettivat sekä oppilaiden yksilötason integraatio että rakenteelliset etenemismahdollisuudet ja koulutussiirtymät. Vastaajien näkemykset oppilaiden motivaatiosta ja vuorovaikutuksellisesta kotoutumisesta erosivat siitä, miten aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet nuorten itse kokevan nämä seikat. Tulokset osoittavat tarpeen sellaiselle poliittiselle päätöksenteolle ja sellaisille rakenteellisille muutoksille, jotka tukisivat yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia oppilaan taustasta riippumatta.
25
Immonen, Katja. "Elina Tergujeff & Maria Kautonen (Eds.). Suullinen kielitaito – Opi, opeta, arvioi". Journal of Second Language Pronunciation, 11 de setembro de 2020, 1–5. http://dx.doi.org/10.1075/jslp.20008.imm.
Texto completo da fonte
26
Huhta, Ari, Dmitri Leontjev, Mari Honko e Raili Hildén. "Kielitaidon arviointi koulussa". AFinLA-teema, n.º 16 (28 de novembro de 2023). http://dx.doi.org/10.30660/afinla.126733.
Texto completo da fonteResumo:
While assessment is related to all levels of the Douglas Fir Group’s (2016 hereinafter, DFG) framework, in this paper, we focus on language assessment in schools, that is, institutional meso level. However, we will also discuss micro (individual) and macro (societal) levels of the framework. We will discuss school classroom assessment focusing on four themes: (1) the understanding of quality of assessment in formal education, (2) assessment literacy required from teachers, (3) technology in assessment, and (4) challenges and opportunities that multilingualism in society and schools brings for assessment. We will also discuss future developments in Finnish classroom assessment research and practice, or indeed, a combination of the two.
27
Toimituskunta. "Ajankohtaista". Aikuiskasvatus 14, n.º 3 (15 de setembro de 1994). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96959.
Texto completo da fonte
28
Toimituskunta. "Ajankohtaista". Aikuiskasvatus 14, n.º 2 (15 de maio de 1994). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96945.
Texto completo da fonte
29
Honko, Mari, e Mia Halonen. "Kielitaidon arviointi on ideologisesti latautunutta toimintaa". AFinLA-teema, n.º 16 (28 de novembro de 2023). http://dx.doi.org/10.30660/afinla.126052.
Texto completo da fonteResumo:
Language assessment is an activity guided by prevailing language ideologies as well as more general ideas that permeate the entire society. In this chapter, we will examine the ideologies of language proficiency descriptors and assessment, based on the theoretical perspectives of critical language testing (e.g. Lynch 2001; Shohamy 2001). More specifically, we will present some of the key concepts of the Common European Framework of Reference for Languages (CEFR, Council of Europe 2001, 2020a) and assessment based on the framework, especially on test assessment. With the help of concrete examples, we will also show that a deep understanding of the effects of language assessment and the development of assessment require recognition of both its ideology, its origin, and the mechanisms of its effects.
30
Nuolijärvi, Pirkko. "Inkerinsuomalaisten kielitutkinto tarkastelun kohteena". Virittäjä 124, n.º 4 (18 de dezembro de 2020). http://dx.doi.org/10.23982/vir.97312.
Texto completo da fonteResumo:
Arvioitu teos:
Minna Martikainen: Inkeriläisten paluumuutto – suomalaisuutta, kielitaitoa ja kielitutkintoa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 2019. Johdanto 76 s. + artikkelit 88 s. isbn 978-951-39-7872-3. Saatavilla verkossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7872-3.
31
Ullakonoja, Riikka. "Venäläisen aksentin tunnistaminen suomen suullisen kielitaidon arvioinnissa". AFinLA-teema, n.º 17 (28 de maio de 2024). http://dx.doi.org/10.30660/afinla.137869.
Texto completo da fonteResumo:
The paper focuses on the Russian accent in the Finnish oral proficiency test. The data consist of spontaneous monologues on an intermediate proficiency level from 10 speakers (about 90 s each). Raters (n=44) were asked to identify the accent in the speech samples as well as to give justifications for their recognition in their own words. The analysis is based on a classification of the raters’ comments as well as auditory and acoustic analysis by the author. The results show that the raters paid most attention to individual sounds, but also palatalization and intonation were mentioned as the reasons for detection of the Russian accent. To conclude, further and more detailed acoustic analysis is needed to gain more understanding of the phonetic features of Russian accented Finnish.
32
Von Zansen, Anna, e Heini Kallio. "DigiTala – Moodle-sovellus suullisen kielitaidon automaattiseen arviointiin". AFinLA-teema, n.º 17 (28 de maio de 2024). http://dx.doi.org/10.30660/afinla.131465.
Texto completo da fonteResumo:
This article presents an online tool developed by the DigiTala research project in 2022. The tool is the first one to provide comprehensive automated assessment of spontaneous L2 Finnish and Swedish speech. The Moodle-based tool records and analyzes L2 learners’ speech automatically and provides holistic as well as analytic feedback to learners. In addition to self-regulated learning purposes, the tool can be used to support human assessment in high-stakes tests and language courses. We discuss the benefits and weaknesses of the tool and automated speaking assessment in general from the perspectives of low-resourced languages as well as developers and users.
33
Halonen, Mia, Ari Huhta, Sari Ahola, Tuija Hirvelä, Reeta Neittaanmäki, Sari Ohranen e Riikka Ullakonoja. "Ensikielen tunnistamisen merkityksestä suullisen kielitaidon arvioinnissa Yleisissä kielitutkinnoissa". AFinLAn vuosikirja, 22 de dezembro de 2020, 56–70. http://dx.doi.org/10.30661/afinlavk.89453.
Texto completo da fonteResumo:
In this paper, we present a multidisciplinary study addressing fairness in the speaking test in a high-stakes language proficiency test in Finnish, National Certificates of Language Proficiency. The background of the research lies in studies on language assessment and (reversal) linguistic stereotyping and language attitudes. The focus L1 groups were Thai, Estonian, Finland Swedish, Arabic and Russian. Altogether 49 speech samples of test takers of these L1s were rated on a digital platform by 44 raters of the test system. The current paper reports on the sub-study that investigated whether the raters’ recognition of the test takers’ L1 affected their ratings and whether the effect differed across various assessment criteria.
34
Möttönen, Tapani. "Odotettu tutkimusavaus lääkärien kielitaitohaasteisiin". Virittäjä 125, n.º 2 (17 de junho de 2021). http://dx.doi.org/10.23982/vir.103221.
Texto completo da fonteResumo:
Maija Tervola: Maahanmuuttajalääkärien suomen kielen taito ja kielitaitotarpeet. Erityisalan kielitaidon näkökulma lääkärin työhön. Tampereen yliopiston väitöskirjat 92. Tampere: Tampereen yliopisto 2019. Johdanto 147 s. + artikkelit 75 s. isbn 978-952-03-1163-6. Saatavilla verkossa osoittessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1164-3.
35
Tervola, Maija. "Maahanmuuttajalääkärien suomen kielen taito ja kielitaitotarpeet". Virittäjä 123, n.º 4 (15 de dezembro de 2019). http://dx.doi.org/10.23982/vir.85295.
Texto completo da fonteResumo:
Maija Tervolan suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Tampereen ylipistossa perjantaina 6. syyskuuta 2019. Vastaväittäjänä toimi filosofian tohtori Tapani Möttönen Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Anneli Pajunen.
Maija Tervola: Maahanmuuttajalääkärien suomen kielen taito ja kielitaitotarpeet. Erityisalan kielitaidon näkökulma lääkärin työhön. Tampereen yliopiston väitöskirjat 92. Tampere: Tampereen yliopisto. Kirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1164-3.
36
Ahola, Sari. "<i>Rimaa hipoen selviää tilanteesta</i>". Virittäjä 126, n.º 2 (16 de junho de 2022). http://dx.doi.org/10.23982/vir.115320.
Texto completo da fonteResumo:
Sari Aholan soveltavan kielentutkimukseen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa perjantaina 18. helmikuuta 2022. Vastaväittäjänä toimi dosentti Taina Juurakko-Paavola Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Mirja Tarnanen. Sari Ahola: Rimaa hipoen selviää tilanteesta – Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien käsityksiä kielitaidon arvioinnista ja suullisesta kielitaidosta. JYU Dissertations 489. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2022. Kirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9005-3
37
Von Zansen, Anna, Heini Kallio, Milla Sneck, Mikko Kuronen, Ari Huhta e Raili Hildén. "Ihmisarvioijien näkemyksiä suullisen kielitaidon automaattisesta arvioinnista, digitaalisesta arviointiprosessista sekä puhesuorituksista arvioitavista ulottuvuuksista". AFinLAn vuosikirja, 2 de dezembro de 2022, 370–94. http://dx.doi.org/10.30661/afinlavk.114821.
Texto completo da fonteResumo:
This study investigated human raters’ perceptions of automated assessment of oral language skills. The raters (n = 37) participated in three assessment rounds organized by the DigiTala research project using Moodle and Zoom. The raters assessed Finnish and Swedish learners’ speech samples using one holistic and five analytical rating scales created in the project. After the assessment, the raters responded to a questionnaire that included Likert-scale and open-ended questions. Numerical responses were analyzed with descriptive statistics, open responses with content analysis. The raters think that automated scoring could support human rating. The assessment rounds were carried out successfully. The selected dimensions proved to be essential parts of the speaking performances. The results will benefit those working on automated assessment and oral language assessment.
38
Sinisalo, Alina, Jarkko Leppälä, Tiina Mattila, Juha Suutarinen, Risto Rautiainen, Markku Lätti, Veli-Matti Tuure e Kirsti Taattola. "Ulkomaalaisten työntekijöiden perehdyttämisen haasteet puutarha- ja maatiloilla". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 26 (31 de janeiro de 2010). http://dx.doi.org/10.33354/smst.76852.
Texto completo da fonteResumo:
Vuosittain suomalaisilla puutarha- ja maatiloilla työskentelee yli 14 000 ulkomaalaista työntekijää. Ulkomaalaiset ovat tärkeä osa alan työvoimasta etenkin työhuippujen aikana. He tulevat pääasiassa Venäjältä, Ukrainasta ja muualta Itä-Euroopasta ja työskentelevät kausityöntekijöinä puutarha- ja erikoiskasvituotannossa, jonkin verran myös kotieläintiloilla. Ulkomaalaisen työvoiman käyttö asettaa haasteita työvoiman johtamiseen sekä nopeaan ja tehokkaaseen työtehtäviin perehdyttämiseen. Työhön opastuksessa tarvitaan laajempaa taustatietoa eri kulttuureista, kielitaitoa ja myös uudenlaista ajattelua totuttuihin toimintatapoihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää puutarha- ja maatilojen kilpailukykyä sekä työvoiman tasavertaista kohtelua tuottamalla puutarha- ja maatiloille opas vierastyövoiman perehdyttämisestä ja työnopastuksesta. Tutkimus toteutetaan Työsuojelurahaston rahoituksella. Oppaan tuottamisesta vastaavat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), TTS tutkimus (Työtehoseura), Maataloustuottajain keskusliitto MTK ja Työterveyslaitos (TTL). Perehdyttämisen ja työnopastuksen lisäksi opas tulee sisältämään myös muita hyödyllisiä ohjeita vierastyövoiman käyttöön liittyen, kuten tietoa sosiaaliturva- ja työlupa-asioista, verotuksesta, asumisesta ja sen järjestämisestä ja vapaa-ajan vietosta. Oppaan tuottamista varten haastateltiin ulkomaalaisia työntekijöitä useista eri maista sekä yrittäjiä ja viranomaisia. Hyvistä perehdytys- ja työnopastuskäytännöistä ja ongelmakohdista kerättiin ja analysoitiin tietoja. Opas julkaistaan vuonna 2010. Vieras kulttuuri ja uusi työympäristö voivat hämmentää ulkomaalaista työntekijää. Puutteellinen kielitaitokin mutkistaa asioita. Kirjalliset ohjeet työntekijöiden ymmärtämällä kielellä havainnollisine kuvineen ovat hyviä apuvälineitä tiloilla. Ulkomaalaisten työntekijöiden perehdytykseen kannattaa varata riittävästi aikaa. On syytä varautua myös siihen, että ulkomaalaiset tarvitsevat apua myös työn ulkopuolisissa asioissa. Kulttuurieroista ja osittaisesta kielitaidosta voi syntyä helposti väärinkäsityksiä, koska työnjohtaja saattaa luulla työntekijän ymmärtäneen ohjeen, vaikkei niin olisikaan. Työntekijöille on hyvä esittää selkeästi ne asiat, joita heiltä odotetaan ja miten tilalla toimitaan. Työturvallisuus- ja johtamistavat tulee myös huomioida. Riittävä perehdytys on hyödyllinen työnantajankin kannalta, jotta työntekijän työpanos saadaan nopeasti ja tehokkaasti hyödynnettyä. Perehdyttäminen ja erityisesti työnopastus on myös ennakoivaa työsuojelua. Hyvällä perehdytyksellä ja työnopastuksella saavutetaan monia etuja, joita ovat muun muassa: työntekijän sopeutuminen uuteen työpaikkaan ja työyhteisöön helpottuu, työn ja tuotteiden laatu paranee, virheet ja vahingot vähenevät, työturvallisuus paranee, työssä jaksaminen ja viihtyisyys paranevat, hyvän työvoiman palaaminen ja saanti helpottuvat tilan hyvän maineen myötä ja työnjohtajan työ helpottuu.
39
Hildén, Raili, Anna Von Zansen e Emma Laihanen. "Studiosta steissille – Multimodaaliset kuuntelutehtävät ylioppilastutkinnon pitkien oppimäärien kielikokeissa 2018". Ainedidaktiikka 5, n.º 1 (17 de novembro de 2021). http://dx.doi.org/10.23988/ad.99186.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ylioppilastutkinnon kielikokeissa esiintyvien kuullunymmärtämistehtävien reiluutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Keskityimme multimodaalisiin tehtävätyyppeihin, jotka tulivat mahdolliseksi digitaalisen ylioppilastutkinnon myötä. Aineisto käsitti englannin (n = 37086), ruotsin (n = 1626) ja saksan (n = 491) pitkien oppimäärien kokeisiin vuonna 2018 osallistuneiden kokelaiden osiokohtaiset pistemäärät, joita analysoitiin tilastollisin menetelmin. Lisäksi kyseisten kokeiden koetehtäviä ja niiden kuvauksia analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Multimodaaliset tehtävät edellyttävät kielitaidon lisäksi monilukutaitoa eli monimuotoisten tekstien ja niiden yhdistelmien tulkintaa. Eri kohderyhmien välisiä eroja tutkittaessa havaittiin joitakin eroja englannissa poikien ja ruotsinkielisten ja ruotsissa tyttöjen eduksi. Tasa-arvoisimmiksi osoittautuivat saksan kokeet. Tulokset hyödyttävät koetehtävien laatijoiden lisäksi kielten opetuksen parissa työskenteleviä. From Studio to Station – Multimodal Listening Comprehension Task Types in in Long Syllabus of Languages in Finnish Matriculation Examinations in 2018 Abstract This study addressed fairness and meaningfulness of listening comprehension tasks in the newly digitalized Finnish Matriculation Examination focusing on multimodal task types. The data comprised item scores of test takers in 2018 in long syllabus English (n = 37086), Swedish (n = 1626) and German (n = 491) and related test tasks together with task description sheets. Item scores were analyzed with statistical methods, and the task content with theory-driven content analysis. Multimodal items prerequisite multiple language-related and general competences and strategies and combinations of them. Group wise differences between investigated groups were detected in English in favour of boys and in Swedish in favor of girls, while all differences were smallest in the German tests. The results contribute to item writing and language education in general. Keywords: listening comprehension, language assessment, high-stakes tests, computer-assisted testing
40
Lappalainen, Hanna. "Suunvuoro". Virittäjä 121, n.º 2 (16 de junho de 2017). http://dx.doi.org/10.23982/vir.64184.
Texto completo da fonteResumo:
Suomen juhlavuosi näkyy kaikkialla eikä syyttä. Se oli luontevasti nostettu myös toukokuussa pidettyjen Kielitieteen päivien teemaksi. Vaikka joka ikinen esitys ei teemaan suoraan liittynytkään, suuressa osassa työpajoista ja yksittäisistä esitelmistä luotiin katseita kielentutkimuksen historiaan tai tulevaisuuteen – osassa molempiin. Tarkastelun kohteena olivat esimerkiksi nimistöntutkimus, Suomen kielitilanteessa tapahtuneet muutokset, diskurssintutkimus, kielitaidon arviointi sekä variaationtutkimuksen kirjo. Tarjolla oli sekä tuokiokuvia tietystä historian vaiheesta, kuten kielitieteen popularisoinnista 1900-luvun alkupuolella, että historian pitkistä kaarista, joita valotettiin esimerkiksi plenaariesitelmissä. Erika Sandmanin esitelmä muistutti sitä, miten paljon velkaa nykyinen kenttälingvistiikka on jo yli sata vuotta sitten Siperiassa matkanneille suomalaisille fennougristeille. Heikki Paunonen puolestaan havainnollisti sadassa vuodessa tapahtuneita kielenkäytön muutoksia vertailemalla Helsingin puhekieltä vuosina 1917 ja 2017.
Tässä numerossa lähdetään liikkeelle historian hämäristä – paljon kauempaa kuin sadan vuoden takaa. Harri Mantila ja Matti Leiviskä tarjoavat fennistiikkaa ja arkeologiaa yhdistävässä artikkelissaan uudenlaisen selityksen eteläpohjalaismurteiden omalaatuisille piirteille. Historia on mukana myös Krista Ojutkankaan artikkelissa, jossa kirjoittaja tarkastelee sitä, millaisissa konstruktioissa mukana ja mukaan esiintyvät ja miten niiden käyttötavat ovat muuttuneet. Salla Kurhila ja Niina Lilja puolestaan tarkastelevat nykykieltä ja pureutuvat yhteen korjausaloitetyyppiin, toistoon. Artikkeli on luontevaa jatkoa viime vuonna Virittäjässä ilmestyneelle tutkimukselle, jossa tarkastellaan kootusti erilaisia arkikeskustelujen korjausaloitteita (ks. Haakana, Kurhila, Lilja & Savijärvi Virittäjä 2/2016).
Artikkelien lisäksi lehdestä löytyy esittely alkusanakielestä, Kotikielen Seuran viime vuoden kuulumiset, kirja-arvioita ja väitöslektioita. Julkaisemme jälleen myös Virittäjän viimevuotisen kirjoituskilpailun satoa: Suvi Vierulan teksti kaa-partikkelin kieliopillistumisesta sijoittui siinä jaetulle ensimmäiselle sijalle. Toivottavasti havaintokirjoitus innostaa uutta opiskelijasukupolvea osallistumaan tämänvuotiseen kilpailuumme. Tarkempia ohjeita löytyy Virittäjän verkkosivuilta.
Virittäjän lukija on saattanut pohtia, juhlistaako lehti jollain erityisellä tavalla Suomen merkkivuotta. Varsinaiseen erikoisnumeroon ei kuitenkaan ole tarvetta, sillä jokainen Virittäjä on juhlanumero. Se, että kielitieteellistä tutkimusta tehdään suomesta ja sitä julkaistaan suomeksi, on yksi hienoimmista tavoista onnitella satavuotiasta Suomea. Siitä, että kyseessä on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys, antaa hyvän muistutuksen Miikul Pahomovin lyydin asemaa käsittelevä väitöslektio, joka julkaistaan verkkolehdessä.
Hanna Lappalainen
41
Alisaari, Jenni, Leena Maria Heikkola e Raisa Harju-Autti. ""Tää pitäisi piirtää. Tämä tehtävä on kielellisesti vaikea kaikille."". Ainedidaktiikka 6, n.º 1 (16 de agosto de 2022). http://dx.doi.org/10.23988/ad.109885.
Texto completo da fonteResumo:
Tarkastelemme luokanopettajaopiskelijoiden (n = 87) kieliopin hallintaa sekä käsityksiä kielellisestä tuesta matematiikan opetuksessa. Aineisto on kerätty opettajankoulutuksessa toteutetun monikielisyys- ja kielenoppimiskurssin yhteydessä kurssin alussa ja lopussa kyselylomakkeella, jolla kartoitettiin kielellistä tukemista matematiikan opetuksen yhteydessä. Tulosten perusteella näyttää siltä, että kieliopin hallintaan tulisi opettajankoulutuksessa kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Opiskelijoilla oli kuitenkin vankka käsitys erilaisista kielellisen tuen muodoista, kuten visuaalisuudesta ja sanaston ja rakenteiden tarkastelusta. Matematiikan oppiainekohtaisen kielitaidon tukemista tai oppilaiden ensikielen käyttämistä oppimisen tukena ei juurikaan mainittu, vaikka aiheita oli käsitelty kurssilla. Lisäksi osa opiskelijoista osoitti vielä loppumittauksessakin odottavansa oppilailta kielellistä toimijuutta tunnistamatta oppilaan kielellisen tuen tarpeita. Tutkimus osoittaa, että opettajankoulutuksen kieliopillisen tiedon opetusta on kehitettävä, samoin monikielisen oppilaan kielellisen tukemisen pedagogiikka vaatii huomiota. "This should be drawn. This exercise is linguistically difficult to all." Pre-service class teachers' grammatical knowledge and perceptions of linguistic support Abstract This study focuses on pre-service teachers’ (n = 87) grammatical knowledge and their perceptions of implementing linguistic support when teaching mathematics. The data were gathered at the beginning and at the end of a course on multilingualism and language learning with a test concerning linguistic support in teaching mathematics. In the future, students’ grammatical knowledge needs to be further developed in teacher education. Students were able to name various means of linguistic support, although the role of subject specific language and using students’ L1 as a tool for learning were not present in the students’ responses. Some pre-service teachers had high expectations of their students' agency in language awareness without recognizing the need for linguistic support by the teacher. There is a need for developing pre-service teachers’ grammatical knowledge in teacher education. Also, future teachers’ abilities to linguistically support multilingual learners should be focused on more. Keywords: pre-service class teachers, linguistically responsible pedagogy, linguistic support, grammar, mathematics
42
Lehtimaja, Inkeri, e Lari Kotilainen. "Suomea toisena kielenä puhuvan työntekijän erilinjaiset vuorot kokousvuorovaikutuksessa". Virittäjä 123, n.º 3 (21 de outubro de 2019). http://dx.doi.org/10.23982/vir.72965.
Texto completo da fonteResumo:
Työelämän monikielistyessä yhä useammalla työpaikalla kohdataan haasteita, jotka liittyvät työntekijöiden rajalliseen kielitaitoon. Erityisesti korkeakoulutusta vaativat tehtävät edellyttävät abstraktien ja monitahoisten ilmiöiden kielentämistä, minkä lisäksi tilanteissa on pystyttävä ottamaan huomioon osallistujien institutionaaliset roolit ja niihin liittyvät odotukset. Tämä artikkeli tarkastelee keskustelunanalyysin keinoin, millaisia ongelmia kakkoskielisten työntekijöiden osallistumiseen liittyy kokousvuorovaikutuksessa. Aineistona käytetään erään kulttuurialan säätiön kokouksia (yhteensä 20 tuntia videomateriaalia), ja niissä tarkastellaan vuorovaikutuksen etenemisen ongelmakohtia, jotka liittyvät suomea toisena kielenä käyttävien työntekijöiden responsiivisiin vuoroihin. Tutkittavia vuoroja voidaan pitää erilinjaisina, sillä ne eivät vastaa edeltävien vuorojen niille asettamiin odotuksiin. Erilinjaisia vuoroja on kolmenlaisia: vuoroja, jotka osoittavat, ettei puhuja ole tunnistanut itseensä kohdistuvia odotuksia, vuoroja, joiden edustama toiminto on epäselvä, sekä vuoroja, joiden edustama toiminto on odotuksiin nähden riittämätön.
Analyysi osoittaa, millaisia ongelmia erilinjaiset vuorot aiheuttavat keskustelun etenemiselle: niistä seuraa esimerkiksi taukoja, uudelleenmuotoiluja tai korjausaloitteita. Muut osallistujat tulkitsevat toisinaan ongelman johtuvan kielitaidosta ja esimerkiksi vaihtavat kieltä. Kakkoskielisten puhujien erilinjaisissa vuoroissa limittyvätkin ymmärtämisen ja tuottamisen ongelmat, ja tilanteita saattaa vaikeuttaa myös institutionaalisiin rooleihin liittyvien taustaoletusten tunnistaminen. Artikkelissa osoitetaan, miten kakkoskielisissä kokouksissa tasapainoillaan työrooleja kannattelevan hienotunteisuuden ja ongelmien selvittelyä edistävän eksplisiittisyyden välillä. Mahdollisuus käyttää kieltä antaa joka tapauksessa kakkoskieliselle työntekijälle mahdollisuuden kehittää kielitaitoaan, mistä on pitkällä tähtäimellä hyötyä koko työyhteisölle.
Disaligned turns of second-language speakers in workplace meeting interaction
An increasing number of workplaces face challenges related to the limited language skills of their employees. This article takes a conversation analytical view of the problems that educated second-language (L2) speakers encounter in workplace meeting interactions. The data employed consists of 20 hours of video recordings taken at a Finnish cultural organisation.
The article concentrates on problems in the progressivity of interaction related to responsive turns produced by L2 speakers of Finnish. The problematic turns are seen as disaligned, as they do not meet the expectations projected by previous turns. Three kinds of turn are discussed: 1) turns that show that the speaker has not identified the expectations set by preceding turns, 2) turns that are unclear with regard to the activity they represent, and 3) turns that meet the expectations of previous turns inadequately.
The analysis shows that disaligned turns are followed by several problems with regard to the progressivity of interaction: e.g. pauses, reformulations, or repair initiations. Occasionally, other participants interpret the problems as displays of a lack of language skills, and they react by switching language. The article illustrates practices used to deal tactfully yet effectively with problems in the progress of interaction. The article asserts that, despite these problems, the opportunity to use and practice a second language is valuable both to L2 speakers and their work community.
43
Tervola, Maija, Seppo Vainio e Tuomo Häikiö. "Potilassanaston hallinta terveydenhuoltoalalla". Virittäjä 124, n.º 1 (14 de março de 2020). http://dx.doi.org/10.23982/vir.70136.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkelissa tarkastellaan aikuisten maahanmuuttajien sanastonhallintaa erityisalan kielitaidon näkökulmasta. Tutkimus koskee terveydenhuollon alaa ja potilashoidossa tarvittavan sanaston hallintaa. Tutkimuksen koehenkilöinä ovat maahanmuuttaja-taustaiset lääkärit (N = 81) ja asioimistulkit (N = 43), joilla molemmilla on tavoitteena pystyä työskentelemään potilashoidon tilanteissa ja hallita niissä käytettävää sanastoa.
Tutkimusta varten koottiin potilashoidon tilanteissa käytettävää sanastoa ja laadittiin sanojen välisten suhteiden tuntemusta mittaava testi, joka noudattaa sana-assosiaatiotestin muotoa (Word Associate Format). Verrokkiryhmänä ovat suomenkieliset syntyperäiset aikuiset (N = 36), joiden vastauksiin maahanmuuttaja-taustaisten koehenkilöiden vastauksia verrattiin. Testisuoritukset analysoitiin tilastollisesti R-tilasto-ohjelmalla käyttäen yleistettyä lineaarista sekamallia. Mallissa tarkasteltiin ammattiryhmien eroja suhteessa sanojen frekvensseihin.
Tulokset osoittavat, että testi erottelee selvästi syntyperäiset suomenkieliset koe-henkilöt maahanmuuttajataustaisista koehenkilöistä, joiden tulokset jäävät noin 30 % heikommiksi. Lisäksi testituloksista ilmenee, että maahanmuuttajataustaiset asioimis-tulkit tuntevat potilassanastoa laajemmin ja tarkemmin kuin maahanmuuttajalääkärit. Asioimistulkeilla myös sanan frekvenssi vaikuttaa selvemmin: mitä frekventimpi sana, sitä paremmin asioimistulkit ovat sen osanneet. Maahanmuuttajalääkäreillä frekvenssin vaikutusta ei havaittu selvästi, mikä saattaa johtua siitä, että testin matala-frekvenssiset sanat kuuluvat lääkärin ammatillisen sanaston ytimeen. Tämä tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajalääkärit hallitsevat verrattain pienen määrän sairaus- ja -anatomia-aiheisia sanoja, kun taas asioimistulkit hallitsevat laajemmin myös yleisempää ja merkitykseltään abstraktimpaa potilaskontekstissa käytettävää sanastoa.
Erot ammattiryhmien välillä selittyvät Suomessa asumisen kestolla, mutta työelämän tavoitteiden kannalta maahanmuuttajalääkärien heikompaa sanastonhallintaa voidaan pitää ongelmallisena.
Knowledge of patient vocabulary in the healthcare sector: accuracy of word meaning among immigrant physicians and community interpreter students
This article examines adult immigrants’ mastery of vocabulary with regard to the language skills needed for specific purposes within the field of healthcare. The study focuses on patient vocabulary. In this article, the testees are immigrant physicians (n=81) and community interpreter students (n=43), i.e. those who aim to work in patient encounters and must therefore be acquainted with a specialised vocabulary.
The vocabulary examined here was collected and organised into a Word -Associate Format test that measures a respondent’s knowledge of the relations between word meanings. The responses of a control group of adult native Finnish speakers (n=36) were used as the standard against which to assess the immigrant testees’ responses. Test responses were analysed with the help of the R Programme, using a generalised linear mixed model. The model focused on the differences between professional groups, particularly with regard to word frequencies.
The test results revealed that immigrant testees’ scores were, in general, about 30% lower than the scores of the control group of native speakers. The vocabulary knowledge of community interpreter students was broader and more accurate than that of the physicians. Community interpreter students knew frequent words better than more infrequent ones, but for immigrant physicians such a clear correlation was not found.
The differences between these groups varied according to how long a respondent had lived in Finland, but they also raise the problematic nature of immigrant physicians’ weaker vocabulary knowledge, especially with regard to the rigorous requirements of working within the healthcare profession.
44
Honko, Mari, Scott Jarvis e Seppo Vainio. "Lukijat sanaston monimuotoisuutta määrittämässä". Virittäjä 123, n.º 1 (20 de março de 2019). http://dx.doi.org/10.23982/vir.59025.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkelissa tarkastellaan leksikaalisen diversiteetin eli tekstin sanastollisen monimuotoisuuden rakentumista. Tavoitteena on esitellä leksikaalisen diversiteetin tutkimuksen metodiikkaa ja osoittaa sen potentiaali kielitaidon arvioinnin välineenä. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka yksilöllisiä arvioijien käsitykset tietyn tekstin sanastollisesta monimuotoisuudesta ovat, missä määrin arvioijien käsityksiä voidaan selittää tekstien sanastollisilla piirteillä ja mitkä näistä piirteistä ovat käsitysten selittäjinä tärkeimpiä.
Artikkelissa leksikaalista diversiteettiä tutkitaan tekstejä ja niiden tulkintaa vertailemalla. Aineisto koostuu koululaisten kirjoittamista kertomusteksteistä ja aikuisten lukijoiden teksteille antamista sanastollisen monimuotoisuuden arvioista. Kunkin tekstin (yht. 60) arvioi 23 arvioijaa, joiden vastausten yhdenmukaisuutta tarkasteltiin tilastollisesti. Tämän jälkeen selvitettiin tätä tutkimusta varten rakennetun tilastollisen mallin avulla, millaisiin sanastollisiin piirteisiin inhimilliset arvioijat kiinnittävät huomiota tekstien sanastollista monimuotoisuutta arvioidessaan.
Tulokset osoittavat, että arvioijien käsitykset yksittäisten tekstien sanastollisesta monimuotoisuudesta ovat hyvin yhdenmukaisia (Cronbachin alfa = 0,959). Arviointien luotettavuutta lisää se, että arvioitavien tekstien suuresta määrästä huolimatta kaikki arvioijat suorittivat tehtävän loppuun saakka eikä arviointilinja olennaisesti muuttunut tehtävän aikana. Leksikaalisen diversiteetin määrittelyn kannalta on olennaista, että tekstien yksittäisistä sanastollisista muuttujista neljä riittää selittämään lähes kolme neljäsosaa (n. 73 %) arvioiden vaihtelusta. Tutkitun aineiston perusteella lukijoiden tulkinta tekstin sanastollisesta monimuotoisuudesta tukeutuu vahvasti 1) tekstin eri sanojen määrään (runsaus), 2) tietyn sanan esiintymien välisiin etäisyyksiin tekstissä (sironta), 3) sanojen laatuun (erityisyys) sekä 4) tekstin sanastolliseen tiheyteen (vaihtelevuus), joka perustuu uusien sanojen tasaiseen ilmaantumiseen tekstissä.
Readers’ perceptions of lexical diversity: Examining lexical diversity at the interface between quantitative and qualitative research
This article examines the construct of lexical diversity while focusing on research methodology and the potential for lexical diversity to be used as an index of language proficiency. The study gives attention to questions of inter-rater reliability, the effects of texts’ lexical characteristics on raters’ lexical diversity ratings, and which set of features best accounts for raters’ perceptions of lexical diversity.
The present study focuses on lexical diversity in Finnish, and it does this by comparing the lexical characteristics of texts with how they are perceived. The data consists of narrative texts written by school children, as well as lexical diversity ratings assigned to the same texts by adult raters. Each text (n = 60) was rated by 23 raters, whose ratings were tested statistically for inter-rater reliability. A regression model was then used to investigate which lexical features the raters relied on while assessing the texts’ levels of lexical diversity.
The results show that the raters’ lexical diversity ratings were highly consistent with one another (Cronbach’s alpha = 0.959). Despite the large number of texts they were asked to rate, all raters rated each of the 60 texts, and their intra-rater consistency remained high from the beginning to the end of the rating task. The results have important implications for the construct definition of lexical diversity: of all the lexical features examined in the present study, four alone suffice to account for nearly three quarters (roughly 73%) of the variance in the ratings. The results suggest that raters’ perceptions of lexical diversity are strongly associated with 1) the number of different words in a text (abundance), 2) the intervals between occurrences of the same word (dispersion), 3) the semantic quality of individual words in the text (specialness) and 4) the overall degree of repetitiveness in the text (variety).
45
Salo, Mirkka. "Romanikielinen ja romanikieleen pohjautuva kieliaines Suomen romanien suomenkielisessä verkkokeskustelussa". Virittäjä 121, n.º 4 (14 de dezembro de 2017). http://dx.doi.org/10.23982/vir.50950.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä
Tämä artikkeli tarkastelee romanikielisten ja romanikieleen pohjautuvien sanojen käyttöä Suomen romanien suomenkielisessä verkkokeskustelussa. Aineistona ovat verkkokeskustelupalstan suomi24.fi-romano tekstit ajalta 22.2.2003 – 18.7.2013. Tutkimusmetodi on tutkimusaineiston empiiriseen tarkasteluun perustuva. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata romanikieltä sisältävää suomea pararomanien määrittelyn valossa aiemmin tutkimattoman verkkokeskustelun kielen avulla. Pararomaneilla tarkoitetaan kielimuotoja, joista on kadonnut romanikielen kielioppi. Tutkimuksessa tarkastellaan myös romanien suomenkielen varieteetissa esiintyvien romanikielisten elementtien alkuperää, sanaluokkia ja taivutusta.
Suomen romanit käyttävät verkkokeskustelussa suomen yleis- ja puhekielen ja taivutetun Suomen romanikielen lisäksi suomen varieteettia, jossa on romanikieleen perustuvia sanoja, kieliopillisia muotoja ja lauseita. Aineiston romanikieleen pohjautuva sanasto edustaa alkuperältään seitsemäätoista eri kieliryhmää. Suurin osa lekseemeistä perustuu historialliseen indoarjalaiseen sanastoon. Kontaktikielten vaikutusta on huomattavasti vähemmän, yleisimpinä skandinaaviset vaikutteet. Sanoja taivutetaan useissa eri taivutusmuodoissa sekä suomen että romanikielen kieliopin mukaan. Joissakin sanoissa on sekä suomen että romanikielen taivutuksen aineksia. Kaikki sanaluokat esiintyvät vähintään kerran, mutta substantiivit ovat selvästi yleisin sanaluokka. Tämä on yleinen ilmiö lainautumisessa ja kielen rapautumisessa. Suomenkielisten kommenttien romanikielinen sanasto on suppeaa ja romanikielisten sanojen käyttö vaihtelee yksilöllisesti. Nämä seikat kertovat yleensä kielitaidon ja kielen käytön yleisestä vähenemisestä. Sanojen muodostaminen on verkkokeskustelussa kuitenkin luovaa. Taivutetusta Suomen romanikielestä voidaan ottaa käyttöön uusia, myös kieliopillisia romanikielisiä elementtejä. Siten verkkokeskustelun etnolektiin ei sovi pararomanin määrittely.
Avainsanat: suomi, romani, etnolekti, leksikko, taivutus, verkkokeskustelu
Romani and Romani-based words and structures in Finnish web discussion of the Finnish Roma
This article investigates the use of Romani and Romani-based-words inweb discussion of the Finnish Roma. The data consist of the whole archive of Internet discussion board suomi24.fi-romano from date 22.2.2003 to date 18.7.2013. The data are studied empirically. The aim of this study is to compare the ethnolect of the Finnish Roma against the definition of Para-Romani. Para-Romanis have the grammatical structure of another language and only vocabulary from Romani. The origin, the use of parts of speech and inflection of the Romani lexemes in Finnish sentences have also been studied for this article.
Finnish Roma use in their web discussion both Finnish and Romani but also the variety of Finnish, which has words, grammatical forms and sentences based on Romani. The vocabulary based on Romani represents in its origin seventeen different language groups, most of them on the historical Indo-Arian languages. The effect of contact languages is considerably smaller, and the most common influences are the Scandinavian ones. The Romani-based-words are used in several inflected forms of Finnish and Romani grammar. Some words include structures of both languages.
All parts of speech occur at least once in the Romani-based-vocabulary but nouns are notably the most common. This is a common phenomenon in borrowing. The Romani vocabulary in Finnish comments in the data is narrow and the use of Romani words varies individually. These facts tell usually about weakening of the language skills and decrease in the use of the language. Hovewer, constructing the Romani-based- or Romani-mixed-words is creative in web discussions. The ethnolect of the Finnish Roma takes also grammatical linguistic elements from inflected Romani language. So, the definition of pararomani does not fit to the ethnolect of web discussions of the Finnish Roma.
Key words: Finnish, Romani, ethnolect, lexicon, inflection, web discussion
46
Ahola, Sari. "Sujuvaa mutta viron kielen vaikutusta". Virittäjä 124, n.º 2 (18 de junho de 2020). http://dx.doi.org/10.23982/vir.79831.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkelissa tarkastellaan Yleisten kielitutkintojen (Yki) arvioijien (N = 44) käsityksiä vironkielisten suomenoppijoiden suullisesta kielitaidosta. Lisäksi artikkelissa kuvataan, mistä oppijoiden ensikieli tunnistetaan ja kuinka tunnistaminen vaikuttaa käsityksiin kielitaidosta. Näkökulma kielitaitokäsityksiin perustuu kontekstuaaliseen käsitystutkimukseen.
Artikkeli on osa Suomen Akatemian Rikkinäistä suomea – Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana -tutkimushanketta, jossa tarkastellaan viiden ensikielen kautta vieraan aksentin vaikutusta suomen kielen taidosta annettaviin arvioihin. Tässä artikkelissa keskitytään vironkielisiin oppijoihin (N = 10), joiden puhesuorituksille arvioijat antoivat Ykin arviointikriteereiden avulla erilliset taitotasoarviot sekä holistisesta yleiskriteeristä että kuudesta analyyttisestä kriteeristä. Lisäksi arvioijia pyydettiin kirjoittamaan huomioita suorituksesta, nimeämään oppijoiden ensikieli ja perustelemaan oletuksensa. Artikkelissa keskitytään arvioijien kirjallisiin huomioihin, joita analysoidaan diskurssianalyysin avulla.
Analyysi osoittaa, että koulutustausta, työkokemus ja kokemukset erilaisista S2oppijoista sekä ympäröivä yhteiskunta ja kulttuuri kuvastuvat arvioijien kielitaitokäsityksissä. Viro ensikielenä tunnistettiin hyvin, ja tunnistamisella oli yhteyksiä käsityksiin oppijan taidosta. Lähdekielen vaikutusta kommentoitiin usein, ja kielitaidon tasoon näytti liittyvän odotuksia lähisukukielisyyden vuoksi. Suorituksia kuvailtiin sujuviksi, luonteviksi ja ymmärrettäviksi, mutta ne yhdistettiin eri analyyttisiin kriteereihin, ja niiden merkitys vaihteli arvioijien kesken. Arvioinnissa keskityttiin ilmaisun tarkkuuteen ja laajuuteen sekä rakenteiden hallintaan, joista vironkieliseksi tunnistetut saivat ei-tunnistettuja oppijoita paremmat arviot. Sen sijaan ääntämisen ja fonologian hallinnassa vironkieliseksi tunnistetuilla nähtiin paljon puutteita, koska lähdekieli tunnistettiin juuri ääntämisestä. Ääntämisen lisäksi puhetavalla ja tuotoksen sisällöllä oli yhteyksiä käsityksiin oppijan taidosta.
Fluent but influenced by Estonian: Rater perceptions of the spoken Finnish skills of L1 Estonian speakers in National Certificate exams
This paper studies the perception of National Certificate (NC) raters (N=44) of the spoken Finnish of L1 Estonian speakers. The paper further describes ways to identify the learners’ L1 and what effect this identification has on the perception of their language skills. The approach relies on contextualised conceptual research.
The data is gathered from the research project ‘Broken Finnish: Accent Perceptions in Societal Gatekeeping’, funded by the Academy of Finland. Concentrating on five different L1 languages, the project examines the influence of foreign accent on assessing spoken Finnish. This article focuses on the spoken products of L1 Estonian speakers (N=10) who were assessed using the NC assessment criteria by granting each learner separate proficiency levels on the basis of both a general holistic criterion and six analytical criteria. In addition, the raters were asked to write up their comments regarding the learner’s product, to name their L1, and to give reasons for these assumptions. These comments have been analysed from the perspective of discourse analysis.
Educational background, work experience, and experience of different L2 learners as well as surrounding societal and cultural factors are all reflected in the raters’ perceptions. L1 Estonian was readily identified and this identification had clear implications for the perceptions of the learner’s skills. The impact of the learner’s source language was often commented upon, and there were certain expectations regarding their proficiency level due to the proximity of the two languages. The products were described as fluent, natural and understandable, but these concepts were related to different analytical criteria and their significance varied from rater to rater. Assessments focused on accuracy and range as well as grammatical control, and better assessments were granted to those identified as Estonians than those who were not. As the Estonians were identified from their pronunciation, the raters found several shortcomings with respect to pronunciation control and phonology. In addition to pronunciation, the learner’s manner of speaking and speech content were extrapolated to form wider assumptions regarding their skill levels.
47
Hippi, Kaarina. "Murteet kielellisessä elämäkerrassa". Sananjalka 65, n.º 65 (1 de dezembro de 2023). http://dx.doi.org/10.30673/sja.128497.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkeli tarkastelee monikulttuuristen suomenpuhujien käsityksiä itsestään suomen murteiden käyttäjinä. Aineisto koostuu 25 yksilön suomenkielisestä haastattelusta, jossa käsitellään heidän kielellistä elämäkertaansa. Tutkittavien joukko on heterogeeninen, sillä osa on syntynyt Suomessa, osa muuttanut maahan lapsena, nuorena tai aikuisena ja osalla on monikielinen perhetausta. Heidän suomen kielen taitonsa vaihtelee, mutta kaikilta on kysytty tavasta puhua suomea ja siitä, millaisia kokemuksia ja havaintoja heillä on suomen kielen alueellisesta ja sosiaalisesta variaatiosta. Tarkasteltavana ovat murrekokemukset osana kielielämäkertaa. Tutkimus valottaa haastateltujen kokemuksia murteiden ymmärtämisestä, omaksumisesta ja puhumisesta. Nämä näkökulmat limittyvät ja vaihtelevat ja saavat uusia merkityksiä kielitaidon muuttuessa. Erityisesti muutot paikkakunnalta toiselle sekä kielenoppimisen vaihe näyttävät merkityksellisiltä tekijöiltä siinä, miten tutkittavat kuvaavat murteita osana omaa repertoaaria. Murteiden tuntemus lisääntyy vähitellen, ja yksilöiden kuvaamat tilanteet valottavat heidän kokemuksiaan ja murteiden asemaa heidän arjessaan. Nämä nousevat esiin kun haastatellut pohtivat murteiden vaikeutta, omaksumista ja luonnollisuutta. Suomen kielen variaation eri puolet suodattuvat yksilön kokemusten kautta. Tutkimus syventää käsitystä monikielisistä suomen puhujista ja heidän osallistumisestaan suomenkieliseen yhteiskuntaan. Dialects as part of a linguistic life story: How multicultural Finnish speakers see themselves as users of Finnish dialectsThis article discusses how Finnish speakers with a multicultural background describe their use of dialects in a language biographical interview. The analysis shows how interviewees construct their linguistic identity while talking about their perceptions on and experiences with dialects. Dialects are part of their linguistic repertoire that is anchored in their life story. The study is connected to sociolinguistic research on language perceptions, language biographies, folk linguistics and language ideologies. The data come from the project One hundred linguistic life stories and consist of 23 interviews. The group of interviewees is heterogenous: There are 11 informants who immigrated to Finland as adults, eight who came to the country as children or adolescents, and four who are first-generation Finns in a multilingual family. The informats’ individual linguistic background and Finnish language skills are taken into account in the analysis; its main focus is how the interviewees construct their relationship with dialects as part of their linguistic repertoire. Growing linguistic awareness increases along with language resources, and the interviewees also negotiate the social meanings of linguistic variation in Finland. First, the study shows how the interviewees describe their understanding of dialects. When Finnish-language skills are weak, dialects are not even recognised, and they can be seen as an additional challenge for learners. Even later on, with a high command of the language, Finnish dialects can be described as somehow difficult. Secondly, the study discusses how the informants acquired dialects, especially when they have moved within Finland. Dialects are connected to different places during the interviewees’ life story; these places have had an impact on their awareness of linguistic variation. Some informants describe that they have givenup on dialectical features, and this shows their personal choices and a new understanding of certain ways of speaking. Lastly, the study discusses how the interviewees describe their dialect use. Those who have lived in certain areas describe their use of the local dialect, even if their Finnish skills are not very strong. The interviewees have also received comments about their dialect use from various people, and the interviewees have referred to these comments in their interviews, which may show uncertainty about their use of dialects; however, these views can be seen as strong evidence of their use of a local dialect. Multicultural speakers’ contacts with regional dialects is a relevant topic that also concerns questions of integration into society. There is a gradual growth of linguistic variation awareness, but dialects can be part of a linguistic repertoire and identity in the different phases of a multicultural speaker’s linguistic journey. The descriptions constructed in the interviews also provide new perceptions on dialect speakers in Finland.