Literatura científica selecionada sobre o tema "Insinöörit"

Suomalainen insinöörikoulutus on tällä hetkellä historiatonta. Tulevat insinöörit eivät opi juuri mitään oman alansa historiasta tai laajemmin tekniikan historiasta. Tässä kirjoituksessa esitetään, miksi tämä on ongelma, asetetaan suomalainen tilanne kansainväliseen ja historialliseen kehykseen uusimman aihetta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden avulla sekä ehdotetaan korjausliikkeitä.

Kuvaan tässä artikkelissa kokemuksia ja opetuksia, jotka olen saanut tutkivan oppimisen soveltamisesta tuotekehityksen opiskeluun verkkoympäristössä. Opiskelijat olivat insinööri (AMK) -tutkintoa suorittavia aikuisia, jotka opiskelivat ammattikorkeakoulun muuntokoulutusohjelmissa päivätyönsä ohessa. Sekä tutkiva oppiminen että opiskelu verkossa olivat heille uutta. Niiden yhdistäminen tuotti kuitenkin rohkaisevia tuloksia.

Psychological contracts of young engineers in technology industry This article explores the relationship and commitment of young engineers to their employers from the theoretical frame of psychological contracts. The understanding of such contracts is vital to organizations when attracting good employees and retaining them. The research questions focus on how young engineers build psychological contracts to employers and how line managers and HR personnel describe the same contract. The interview data are collected in four energy technology companies during 2012-2016 in Vaasa region. We show how young engineers have a loose relationship to the employer organization but a stronger one to their supervisor. Furthermore, young engineers show strong commitment to their own careers but vague understanding of the employer’s expectations for them. This outcome questions traditional psychological contracts and supports new psychological contracts that connect to oneself or one’s career aspirations.

Rita Asplund Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta kritisoi vuoden 2004 lopulla Insinööri-lehdessä sitä, että erityisesti työssä oppimisen vaikuttavuudesta esitetään julkisuudessa väitteitä ja käsityksiä, mutta harvemmin voidaan tukeutua tutkimustietoon. Sama ongelma pätee aikuiselämässä hankitun koulutuksen ja osaamisen vaikuttavuuden tutkimukseen yleisemminkin, sanoo Kaija Collin väitöskirjansa lectiossa. – Artikkeli pohjautuu kirjoittajan väitöskirjaan Experience and shared practice : design engineers’ learning at work (Jyväskylän yliopisto 2005).

Abstract. Deep borehole disposal (DBD) is currently being investigated as a potential solution for the disposal of the existing spent nuclear fuel (SNF) in Norway. Over the past years, BGE TECHNOLOGY GmbH (BGE TEC), together with the Finnish companies A-Insinöörit Oy (AINS Group), Mitta Oy and VTT Technical Research, has supported the Norwegian agency Norwegian Nuclear Decommissioning (NND) in the development of a deep borehole concept, including work on different technical details. At the end of 2022, the consortium was able to win a follow-up contract to further deepen and advance the work. For this second framework agreement, additional companies were added to further strengthen the expertise. The Geological Survey of Finland (GTK), Posiva Solutions Oy (PSOY) and Rambøll are now part of the new consortium group, which works under the acronym GeoReN (Geological Repositories for Norway). This paper provides an overview of the work carried out in the past for the deep borehole concept in Norway. In detail, this includes a basic description of the concept developed for the waste that originates from different institutions. Initial calculations indicate that a 69 BSK-R canister may be sufficient for the waste inventory to be considered. As the current conceptual borehole design provides the basis for most of the other work carried out, it will be presented and discussed within the paper. Furthermore, as part of the concept development, a first generic post-closure safety assessment was also performed for the DBD concept. The main results of the long-term calculations are discussed and presented in this paper as well. The main objectives of the generic safety assessment were the identification of critical parameters and assumptions for the model of the DBD repository and the performance of a first assessment of possible consequences of the potential post-closure release of radionuclides from the borehole. To be able to give a prediction at the present stage of the project, the assessment used conservative assumptions, models and data. The preliminary results for the normal evolution of the deep borehole repository indicate that highly mobile radionuclides, such as I-129, Cl-36, Ni-59 and Se-79, are the major dose contributors and that the expected potential radiological impact on future generations associated with these releases is extremely small. In addition, alternative scenarios have been assessed, which assume a hydraulic gradient leading to advective flow either upward through the borehole and surrounding excavation damaged zone (EDZ) or between certain parts of the borehole and the surface via a transmissive fracture system. Despite the pessimistic assumptions chosen for these scenarios, the maximum dose rates are significantly lower than the expected regulatory limit. However, it needs to be pointed that the present generic safety assessment is still on a conceptual level. With more detailed planning and updated information regarding the inventory, the geological environment, and the integrity and performance of the engineered barriers, repeated safety assessments will need to be performed to derive more substantiated results.

”Vallankumous kuvaruudussa”: Kasettitelevisio ja keskustelu teknologisesta uutuudesta 1970-luvun alussaArtikkeli käsittelee videon varhaishistoriaa 1970-luvun alussa, jolloin suomalaislehdistössä käytiin keskustelua kasettitelevisiosta. Tuolloin mediateollisuuden toimijat esittelivät vielä tuotekehittelyssä olleita tallennuslaitteita ja kasetteja suomalaiskuluttajille television seuraavana vaiheena. Artikkelin aineistona on suomalaisen sanoma- ja aikakauslehdistön kasettitelevisiota käsitteleviä juttuja 1970-luvun alusta, jolloin keskustelu aktivoitui ja oli huomattavan laajaa. Olemme analysoineet media-aineistoa laadullisen tutkimuksen keinoin. Juttujen uudelleen luennassa merkitykselliset teemat nousevat analyysimme ja kontekstoinnin kohteiksi.Artikkeli kytkeytyy teknologian kulttuuriseen ja kulttuurihistorialliseen tutkimusotteeseen. Mediateknologiasta käydyn keskustelun analyysissä hyödynnetään toimijamaailman käsitettä. Se kuvaa mediateollisuuden toimijoiden uudelle teknologialle ennakoimaa käyttöä ja kontekstia. Teknologinen innovaatio rakentui kulttuurisesti ennen todentumistaan kulutustavarana.Ulkomailta Suomeen välittynyt kirjoittelu aktivoi kotimaisen joukkoviestinnän kentän. Keskustelussa olivat mukana laitevalmistajat, insinöörit, yhteiskuntatutkijat ja mediayritykset. Alan ensimmäiset liiketoiminnalliset aloitteet sähköistivät ja puoluepolitisoivat keskustelun. Ajalle tyypillisesti puolueiden viestintäpoliittiset kannat jakaantuivat oikeisto-vasemmisto-akselin mukaan. Oikeisto kannatti uusien teknologioiden myötä audiovisuaalisen viestinnän mahdollisimman vapaata markkinataloudellista kilpailua, kun taas vasemmisto toivoi valtionohjausta. Artikkeli osoittaa, että teknologioiden varhaisvaiheiden tutkimus antaa ymmärrystä siitä, miten mediateolliset ratkaisut ovat seurausta eri toimijoiden ja ideoiden kamppailusta. “A Revolution on the TV Screen”: Cassette television and discussion about technological innovation in the early 1970sThe article explores the early history of video technology in the beginning of the 1970s. There was a short period of time during which the Finnish press talked intensively about cassette television. The discussion included, in equal proportion, actual and imagined recording devices and cassettes. At the time, active development of the equipment was ongoing and its future use was introduced to Finnish consumers as the next stage of television.Research material of this article consists of the stories of the Finnish press and periodical press which process the cassette television since the beginning of the 1970s. Methodologically, the research material is analyzed from a cultural historical point of view, using qualitative content analysis. Moreover, the analysis uses the concept of actor–network theory (acteur réseau) to describe how actors of the media industries anticipated the use and the contexts of the new technology. It is evident that the technological novelty, cassette television, was culturally constructed before it existed as a material product available for consumers.Technological news concerning cassette television came from international sources and activated Finnish media. The debate on cassette television involved equipment manufacturers, engineers, social scientists, and policy-makers of the Finnish media companies. As early as 1971 there was the first initiative to form cassette technology to businesses. When this became known to the public, the discussion turned into party politics. At the time, Finnish parties were active in communication policy, which was strictly divided into the sides of the political right and left. Concerning new audiovisual communication technologies, the political right advocated for free competition on the media market, while the left wanted strict control by the state. Through the examination of the cassette television debate, the article demonstrates how an analysis of the early stages of a certain technology can help in understanding how choices and solutions made by media industries are typically results of activities of, and struggles between, several actors.

Kuinka ulkomainen teknologia vaikuttaa maan teollistumiseen? Tätä kysymystä lähestytään ”teknologisen geopolitiikan” kautta tarkastelemalla näkemyksiä ja tulkintoja, joita suomalaiset tekniikan alan toimijat esittivät koskien Itä-Aasian suurvallan, Kiinan teknologiaa ja teollistumista. Artikkeli tutkii, kuinka keisarillista Kiinaa kuvattiin vuosina 1880–1912 Suomen ”teknisteollisen julkisuuden” keskeisellä foorumilla, suomalaisissa tekniikan alan aikakauslehdissä. Tämä artikkeli tuo uuden näkökulman Suomen tekniikan historian tutkimuskentälle kartoittamalla Suomen ja Kiinan suhdetta teknologian ja teollistumisen kautta. Se tarjoaa myös uuden tutkimusotteen digitaaliseen historiaan hyödyntämällä laadullista ja määrällistä haku- ja luentatapaa (”readsearch”) suomalaiseen tekniikan alan lehtiaineistoon. Tutkimus tuo esiin, kuinka kiinalainen teknologia ja teollisuus esiintyi lehdissä pääosin kahdella tavalla. Ensinnäkin teksteissä kuvattiin Kiinan varhaishistoriallista kehitystä ja perinteistä teknologiaa, mikä toimi ”nostalgisena” vastaparina tuoreimpien länsimaisten teollisten edistysaskeleiden kuvaukselle. Toiseksi käsiteltäessä uudempia aikakauden teknologioita lehtitekstien painopiste oli lännen vahvuuksissa, ja huomio kiinnitettiin Kiinan taloudellisen ja kaupallisen potentiaalin tai maan luonnonvarojen hyödyntämiseen. Artikkeli syventää tätä suurvaltapolitiikan näkökulmaa tarkastelemalla kahden suomalaisen insinöörin uraa läntisten siirtomaapyrkimysten palveluksessa ja valottaa siten aiemmin sivuun jääneitä, suomalaisia imperialistisia asenteita.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli validoida mittari, jolla arvioidaan ammattikorkeakouluopiskelijan osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) sähköisten palveluiden kehittämisessä. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ammattikorkeakouluopettajien näkemystä siitä tiedosta, taidosta ja osaamisesta, jota ammattikorkeakoulun sote-opiskelijoiden, informaatioteknologian (IT) insinöörien ja IT-liiketalouden opiskelijoiden sekä liiketalouden-opiskelijoiden tulee osata soten sähköisten palvelujen kehittämisestä valmistuttuaan ammattikorkeakoulusta. International Medical Informatics Association (IMIA) on laatinut suosituksen soten tiedonhallinnan biomedicine and health information (BMHI) opetussuunnitelmasta ja sitä sekä palvelumuotoiluosaamiskuvauksia oli käytetty viitekehyksenä laadittaessa opiskelijoiden osaamisen mittaria, jota nyt suomalaiset, virolaiset ja latvialaiset opettajat (n = 17) asiantuntijaryhmänä arvioivat. Mittari oli englanninkielinen. Arviointi tapahtui 4-portaisella Likert-asteikolla ei tärkeä – tärkeä ja ei soveltuva – soveltuva. Niistä laskettiin koko lomakkeen sisällön luotettavuusindeksi (S-CVI/Ave) ja osaamislausekohtaiset sisällönluotettavuusindeksit (I-CVI), joiden hyväksymisrajaksi määriteltiin 0,80 kirjallisuuden mukaan. Kyselyn 82 osaamislauseesta jäi opettajien arvioinnin jälkeen 35 osaamislausetta kuvaamaan opiskelijoiden tarvittavaa osaamista. Koko mittarin tärkeys (S-CVI/Ave) oli ensin 0,84 ja lauseiden vähennyksen jälkeen 0,94. Soveltuvuuden luotettavuusindeksi (S-CVI/Ave) oli ensin 0,72 ja vähennyksen jälkeen 0,91. Monialaisen vastaajaryhmän näkemykset osaamislauseiden tärkeydestä ja soveltuvuudesta oman alan opiskelijoille vähensivät erityisesti soveltuvuuden osalta osaamislauseita. Tutkimus osoittaa, että opettajat eivät vaadi yhtä laajaa osaamislauseiden määrää kuin kansainväliset suositukset esittävät. Mittarin validointia jatketaan selvittämällä kansallisesti ammattikorkeakoulujen opettajien näkemyksiä kandidaattitason opiskelijoiden osaamisen tarpeesta.