Literatura científica selecionada sobre o tema "Finnish seasons"
Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos
Consulte a lista de atuais artigos, livros, teses, anais de congressos e outras fontes científicas relevantes para o tema "Finnish seasons".
Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.
Artigos de revistas sobre o assunto "Finnish seasons"
Braunschweiler, Hannu. "The fate of some pesticides in Finnish cultivated soils". Agricultural and Food Science 1, n.º 1 (1 de janeiro de 1992): 37–55. http://dx.doi.org/10.23986/afsci.72428.
Texto completo da fonteKrause, Franz. "Seasons as Rhythms on the Kemi River in Finnish Lapland". Ethnos 78, n.º 1 (março de 2013): 23–46. http://dx.doi.org/10.1080/00141844.2011.623303.
Texto completo da fonteEdouard, Pascal, Johan Lahti, Luca Fleres, Juha Ahtiainen, Juha-Jaakko Ulvila, Tiitus Lehtinen, Niklas Virtanen et al. "A musculoskeletal multifactorial individualised programme for hamstring muscle injury risk reduction in professional football: results of a prospective cohort study". BMJ Open Sport & Exercise Medicine 10, n.º 1 (fevereiro de 2024): e001866. http://dx.doi.org/10.1136/bmjsem-2023-001866.
Texto completo da fonteOksanen, Elina, e Matti Rousi. "Differences of Betula origins in ozone sensitivity based on open-field experiment over two growing seasons". Canadian Journal of Forest Research 31, n.º 5 (1 de maio de 2001): 804–11. http://dx.doi.org/10.1139/x00-194.
Texto completo da fontePrasad, Marianne, Mirka Lumia, Maijaliisa Erkkola, Heli Tapanainen, Carina Kronberg-Kippilä, Jetta Tuokkola, Ulla Uusitalo et al. "Diet composition of pregnant Finnish women: changes over time and across seasons". Public Health Nutrition 13, n.º 6A (junho de 2010): 939–46. http://dx.doi.org/10.1017/s1368980010001138.
Texto completo da fonteKhazaei, Hamid, Frederick Stoddard, Clara Lizarazo e Ken Street. "New sources of earliness for Finnish faba bean breeding". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 28 (31 de janeiro de 2012): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75501.
Texto completo da fonteBashir, Arslan, Mahdi Pourakbari Kasmaei, Amir Safdarian e Matti Lehtonen. "Matching of Local Load with On-Site PV Production in a Grid-Connected Residential Building". Energies 11, n.º 9 (12 de setembro de 2018): 2409. http://dx.doi.org/10.3390/en11092409.
Texto completo da fonteLahti, Johan, Jurdan Mendiguchia, Juha Ahtiainen, Luis Anula, Tuomas Kononen, Mikko Kujala, Anton Matinlauri et al. "Multifactorial individualised programme for hamstring muscle injury risk reduction in professional football: protocol for a prospective cohort study". BMJ Open Sport & Exercise Medicine 6, n.º 1 (agosto de 2020): e000758. http://dx.doi.org/10.1136/bmjsem-2020-000758.
Texto completo da fonteVinha, Juha, Mikko Salminen, Kati Salminen, Targo Kalamees, Jarek Kurnitski e Mihkel Kiviste. "Internal moisture excess of residential buildings in Finland". Journal of Building Physics 42, n.º 3 (12 de janeiro de 2018): 239–58. http://dx.doi.org/10.1177/1744259117750369.
Texto completo da fonteHAKALA, K., A. O. HANNUKKALA e E. HUUSELA-VEISTOLA. "Pests and diseases in a changing climate a major challenge for Finnish crop production". Agricultural and Food Science 20, n.º 1 (4 de dezembro de 2008): 3. http://dx.doi.org/10.2137/145960611795163042.
Texto completo da fonteTeses / dissertações sobre o assunto "Finnish seasons"
Laitinen, J. (Jarmo). "Vegetational and landscape level responses to water level fluctuations in Finnish, mid-boreal aapa mire – aro wetland environments". Doctoral thesis, University of Oulu, 2008. http://urn.fi/urn:isbn:9789514288791.
Texto completo da fonteFritzon, Anna, e Patric Kaljur. "En svala gör ingen sommar : en fenomografisk studie av elevers skilda uppfattningar av orsaker till att det finns årstider". Thesis, University of Skövde, School of Humanities and Informatics, 2008. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:his:diva-1057.
Texto completo da fonteSyftet med studien var att ta reda på de skilda uppfattningar av varför vi har årstider som kan finnas i årskurs sju. Detta gjordes för att få en bild av de olika föreställningar en lärare kan möta i sitt yrke och för att öka förståelsen och kunskapen om hur ett fenomen kan uppfattas på olika sätt av elever i en och samma klass.
Eleverna ombads att, enskilt, skriftligt förklara varför vi har årstider. Studien är fenomenografisk och svaren kategoriserades i kvalitativt skilda kategorier genom att jämföra och finna likheter och skillnader mellan de insamlade elevutsagorna. Resultatet visade att eleverna hade olika uppfattning av varför vi har årstider och det är som lärare viktigt att vara medveten om att elever uppfattar samma undervisning på olika sätt. De uppfattningar som framkom var solens instrålning, jordaxelns lutning, jordens lägesförändring och avståndsvariation som skäl till varför vi har årstider. Trots att eleverna hade undervisats av samma lärare, vid samma tillfälle, tidigare på terminen om orsakerna till årstider, hade eleverna skilda uppfattningar av dessa. Högstadieeleverna gav uttryck för att de uppfattade orsakerna till årstider på samma sätt om lärarstuderande, vars uppfattningar undersökts i tidigare forskning. Det är således mycket viktigt att som lärare vara medveten om att elever i en och samma klass har olika uppfattningar av samma fenomen för att kunna anpassa undervisningen därefter och på så sätt få eleverna att förstå att en svala gör ingen sommar – men solens varierande instrålning på grund av jordens lutning gör det.
This study was an attempt to explore the conceptions of one group of students in the 7th grade about the reasons for seasons. The students were asked to, in writing, explain their conception about the reason for seasons. The study was inspired by phenomenography and the answers were categorized by comparing similarities and differences among a number of quotes taken from the answers of the students.
Through the analysis, four qualitatively different conceptions were found, within one and the same group of students. The categories, each representing one kind of conception, “the luminous flux”, “the earth’s axis is inclined”, “the earth’s position in orbit” and “the distance between sun-earth varies” were found as conceptions of the reason for seasons. You might wonder how students, who have been taught of reasons for seasons by the same teacher, are able to develop four different kinds of conceptions of the phenomenon. It is very important for a teacher to have in mind that students have different conceptions of the same phenomenon and this study might help teachers to improve their teaching and help the students come to a deeper understanding of reasons for seasons.
Roisko, R. (Riikka). "Parental Communication Deviance as a risk factor for thought disorders and schizophrenia spectrum disorders in offspring:The Finnish Adoptive Family Study". Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2014. http://urn.fi/urn:isbn:9789526206066.
Texto completo da fonteTiivistelmä Skitsofreniaspektrin sairauksien varsinaisia syytekijöitä ei tunneta, mutta niillä on lukuisia sekä perimään että biologiseen ja psykososiaaliseen ympäristöön liittyviä riskitekijöitä. Nykytietämyksen mukaan riskitekijät eivät vaikuta sairauden syntyyn itsenäisesti, vaan perimän ja ympäristön vuorovaikutuksella on merkittävä osuus. Paljon tutkittuja ympäristöön liittyviä riskitekijöitä ovat lapsen talvi- tai kevätsyntymä ja vanhempien hajanainen kommunikaatio. Tässä väitöskirjassa tutkitaan vanhempien hajanaista kommunikaatiota adoptiolapsen ajatushäiriöiden ja skitsofreniaspektrin sairauksien riskitekijänä. Vanhempien hajanaisen kommunikaation ja lapsen skitsofreniaspektrin sairauksien ja ajatushäiriöiden yhteydestä laadittiin systemaattinen katsaus. Meta-analyysi voitiin tehdä vain skitsofreniaspektrin sairauksiin liittyen. Vanhempien hajanaisen kommunikaation ja lapsen skitsofreniaspektrin sairauksien välisellä yhteydellä havaittiin olevan suuri efektikoko (0,79, 95 % luottamusväli 0,21–1,37). Katsaukseen sisällytetyt tutkimukset viittaavat siihen, että vanhempien hajanaisella kommunikaatiolla ja lapsen ajatushäiriöillä on myös yhteys. Väitöskirjan alkuperäistutkimukset perustuvat Suomalaisen adoptiolapsiperhetutkimuksen aineistoon (n= 382). Aluksi tutkittiin vanhempien yksilö- ja perhe-Rorschach-tilanteissa mitatun hajanaisen kommunikaation määrän ja lapsen ja vanhempien ominaisuuksien välistä yhteyttä. Hajanaisen kommunikaation määrän vaihtelu selittyi pääosin vanhempien ominaisuuksilla. Seuraavaksi tutkittiin adoptiolapsen ajatushäiriöiden ja skitsofreniaspektrin sairauksien yhteyttä lapsen skitsofreniaspektrin sairauksille altistavan perimän, talvi- tai kevätsyntymän ja vanhempien hajanaisen kommunikaation kanssa. Huomioon otettiin myös riskitekijöiden yhteisvaikutukset. Mikään riskitekijä tai niiden yhteisvaikutus ei ollut yhteydessä lapsen skitsofreniaspektrin sairauteen. Lapsen ajatushäiriöt olivat yhteydessä ainoastaan vanhempien hajanaiseen kommunikaatioon. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vanhempien hajanainen kommunikaatio on kohtalaisen muuttumaton piirre, joka on lapsen skitsofreniaspektrin sairauksien riskitekijä. Tulokset viittaavat myös siihen, että vanhempien hajanainen kommunikaatio voi olla lapsen ajatushäiriöiden riskitekijä
Livros sobre o assunto "Finnish seasons"
Nascimento, Márcia, e Nuno Costa, eds. Four Finnish Stories. Barcelos, Portugal: Käräjäkivet, 2022.
Encontre o texto completo da fonteDahlbacka, Mildred Korpela. Seasons: Memories of a Finnish-American girlhood. [United States]: L.S. Rowan, 1997.
Encontre o texto completo da fonteHalonen, Pekka. Pekka Halonen: Nelja vuodenaikaa = four seasons. [Punkaharju]: Retretti, 2005.
Encontre o texto completo da fonteHalonen, Pekka. Pekka Halonen: 1865-1933, 130 vuotta taiteilijan syntymästä : juhlanäyttely. [Lapinlahti]: Lapinlahden Taidemuseo, 1995.
Encontre o texto completo da fonteHalonen, Pekka. Pekka Halonen: Sanoin ja kuvin. Helsingissä: Otava, 1990.
Encontre o texto completo da fonteLaine, Annukka. Annukka Laine: Lob der Schöpfung = Luomisen ylistys = Praise of creation. Grevenbroich: Heiner Labonde Verlag, 2015.
Encontre o texto completo da fonteLavento, Mika. The Finnish Jabal Haroun project survey: Preliminary results from six seasons of archaeological fieldwork in Jordan. Vantaa]: Finnish Institute in the Middle East, 2006.
Encontre o texto completo da fonteHautala, Hannu. To everything a season: A year in the Finnish wilds. Helsinki: Otava Pub. Co., 1997.
Encontre o texto completo da fonteCapítulos de livros sobre o assunto "Finnish seasons"
Huldén, Niklas. "Gifts, Feasts, and the Surplus of Friendship: Practices in a Remembered Economy of Petty Trading". In Encounters and Practices of Petty Trade in Northern Europe, 1820–1960, 119–45. Cham: Springer International Publishing, 2022. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-030-98080-1_6.
Texto completo da fonteLanner, Ronald M. "The Pine Birds". In Made for Each Other, 32–37. Oxford University PressNew York, NY, 1996. http://dx.doi.org/10.1093/oso/9780195089028.003.0004.
Texto completo da fonteTrabalhos de conferências sobre o assunto "Finnish seasons"
Anttila, K., T. Manninen, T. Karjalainen, P. Lahtinen, A. Riihela e N. Siljamo. "The change of seasonal snow surface roughness in Sodankylä finnish lapland during winters 2009 and 2010". In IGARSS 2012 - 2012 IEEE International Geoscience and Remote Sensing Symposium. IEEE, 2012. http://dx.doi.org/10.1109/igarss.2012.6352525.
Texto completo da fonteRelatórios de organizações sobre o assunto "Finnish seasons"
Kayo, Genku, e Nobue Suzuki. Measurement of air change behaviour at Finnish apartment rooms. Department of the Built Environment, 2023. http://dx.doi.org/10.54337/aau541579038.
Texto completo da fonteSaarnio, Karri, Mika Vestenius e Katriina Kyllönen. Attestation of conformity of particulate matter measurements (HIVATO) 2019–2020. Finnish Meteorological Institute, dezembro de 2021. http://dx.doi.org/10.35614/isbn.9789523361331.
Texto completo da fonte