Bibliografias temáticas / Amerikkalaiset

Índice

Artigos de revistas
Teses / dissertações
Livros

Literatura científica selecionada sobre o tema "Amerikkalaiset"

Autor: Grafiati

Publicado: 29 de julho de 2024

Última modificação: 31 de julho de 2024

Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos

Selecione um tipo de fonte:

Consulte a lista de atuais artigos, livros, teses, anais de congressos e outras fontes científicas relevantes para o tema "Amerikkalaiset".

Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.

Artigos de revistas sobre o assunto "Amerikkalaiset"

Kortti, Jukka. "Amerikkalaisen markkinoinnin jalanjäljillä". Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 18, n.º 2 (1 de junho de 2005): 5–22. http://dx.doi.org/10.23994/lk.115958.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Räsänen, Elisa. "Toimijuus ja vuorovaikutusjärjestys amerikkalaisten suomenoppijoiden itsenäisessä kielenkäytössä". Puhe ja kieli, n.º 3 (2 de dezembro de 2021): 225–45. http://dx.doi.org/10.23997/pk.112565.

Texto completo da fonte

Resumo:

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet vastakkainasettelun luokassa ja luokan ulkopuolella tapahtuvassa kielenkäytössä ja oppimisessa. Tässä artikkelissa tarkastelen neljää amerikkalaista suomenoppijaa ja sitä, miten he hakeutuvat aktiivisina toimijoina itsenäisiin suomen kielen käyttötilanteisiin. Artikkelin aineistona on portfoliotehtävä, jossa oppijat ovat dokumentoineet ja reflektoineet itsenäistä, luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa kielenkäyttöään. Tarkastelen aineistoa Scollonin ja Scollonin (2004) neksusanalyysia ja van Lierin (2010) ekologista viitekehystä hyödyntäen. Artikkelin analyysimenetelmänä on diskurssianalyysi. Portfolioissa dokumentoidut vuorovaikutustilanteet rakentuivat hierarkkisesti, mikä usein syntyi oppijan pyrkimyksestä saada vuorovaikutuskumppanista ja -tilanteesta maksimaalinen hyöty ja kielellinen altistus. Lisäksi hierarkkisuutta loivat oppijan ja asiantuntevan suomenpuhujan erilaisiksi koetut roolit. Vuorovaikutus rakentuikin usein oppijan aloitteen ja asiantuntevan kielenkäyttäjän vastausten varaan. Tämä artikkeli osoittaa, kuinka suuri merkitys aloitteellisuudella, toimintaympäristöllä ja vuorovaikutuskumppaneilla on vieraan kielen oppijoiden itsenäisessä kielenkäytössä. Tutkimustuloksia voi hyödyntää vieraan kielen pedagogiikan kehittämiseen, jotta se vastaisi paremmin oppijoiden todellisia kielenkäyttötarpeita.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Helle, Anna, e Kaisa Kurikka. "Kirjallisuuden(tutkimuksen) kuvitteluvoima". AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, n.º 2 (3 de julho de 2017): 3–4. http://dx.doi.org/10.30665/av.66198.

Texto completo da fonte

Resumo:

Amerikkalaisen Neal Stephensonin post-apokalyptinen romaani seveneves (2015) alkaa tehokkaasti toteamalla, että kuu on räjähtänyt varoittamatta ja ilman selvää syytä. Melkein 900-sivuisessa romaanissa kuvataan erilaisia strategioita ja yrityksiä selvitä räjähdyksestä, joka merkitsee maapallon tuhoa ja kaiken elämän päättymistä. Romaanin kolmas osa alkaa sanoilla ”Five thousand years later.” Virkkeeseen tiivistyy monta asiaa. Tämä ilmoitus, ”viisi tuhatta vuotta myöhemmin”, ei kerro pelkästään kirjallisuuden kyvystä hypätä ajallisesti ja tilallisesti toisiin maailmoihin ja todellisuuksiin. Se kertoo myös siitä, että kirjallisuudessa ja taiteissa voidaan kuvitella tulevaisuuksia myös tilanteissa, joissa maapallo tuhoutuu.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Parente-Čapková, Viola. "Keskusteltu ja keskusteleva strukturalismi". AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, n.º 4 (31 de dezembro de 2016): 73–76. http://dx.doi.org/10.30665/av.66182.

Texto completo da fonte

Resumo:

Český strukturalismus v diskusi. Toim. Ondřej Sládek. Brno: Host, Strukturalistická knihovna 16. 2014. 394 s. Strukturalistická knihovna (”Strukturalistinen kirjasto”) on Tšekin brnolaisen Host-kustantamon korkeatasoinen sarja, jossa on ilmestynyt jo kohta 20 strukturalismi-aiheista teosta. Niihin kuuluu muun muassa ranskalaisen strukturalismin piiriin lukeutuvia teoksia sekä strukturalismin kanssa keskustelevien saksalaisten, amerikkalaisten, tarttolaisten, puolalaisten ja muiden ajattelijoiden ja tutkijoiden tekstejä. Valtaosa julkaisuista kuitenkin viittaa tai suorastaan kuuluu tšekkiläisen tai oikeastaan prahalaisen strukturalismin traditioon.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Savonen, Tuomas. "Koodisanana proletaarinen internationalismi". Työväentutkimus Vuosikirja 35 (20 de dezembro de 2021): 55–70. http://dx.doi.org/10.37456/tvt.109576.

Texto completo da fonte

Resumo:

Yhdysvaltain kommunistisen puolueen pitkäaikainen, suomalaissyntyinen pääsihteeri Gus Hall oli malliesimerkki proletaarisen internationalismin edustajasta. Kansainvälisen kommunistisen liikkeen yhtenäisyys oli hänelle kaikki kaikessa, tosin sillä edellytyksellä, että yhtenäisyys toteutui Neuvostoliiton määrittelemissä puitteissa. Hallin neuvostomielisyys juonsi lapsuusvuosista, kun hän jo alle kymmenvuotiaana poikasena seurasi innolla lokakuun vallankumouksen etenemistä. Opinnot Neuvostoliitossa Moskovan kansainvälisessä Lenin-koulussa vahvistivat nuoren Hallin neuvostomielisyyttä 1930-luvun alussa, ja sitä vahvisti entisestään Hallin johtaman puolueen hänen pääsihteeri kaudellaan Moskovasta saa-ma taloudellinen tuki, jonka käytöstä hän pääsi varsin itsevaltaisesti päättämään. Puoluejohdon kapeakatseinen neuvostomielisyys oli kuitenkin omiaan eristämään kommunistisen puolueen amerikkalaisen politiikan valtavirrasta ja kansalaisjärjestökentästä, ja puolue ja sen pääsihteeri jäivätkin Yhdysvaltain poliittisessa elämässä marginaalisen kuriositeetin asemaan.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Hämäri, Severi. "John Deweyn kasvatusfilosofinen testamentti vihdoin suomeksi". Aikuiskasvatus 44, n.º 1 (5 de abril de 2024): 76–77. http://dx.doi.org/10.33336/aik.144398.

Texto completo da fonte

Resumo:

John Dewey (1859–1952) kuulunee historian kolmen suurimman kasvatusfilosofin joukkoon Platonin ja Jean-Jacques Rousseaun rinnalle. Hänen poikkeuksellisen pitkä elämänsä mahdollisti vielä viirun vaille kahdeksankymmenvuotiaana katseen taaksepäin omaan uraan sekä sen vaikutukseen kasvatustieteelliseen keskusteluun ja koulun käytäntöihin Yhdysvalloissa. Viimeinen Deweyn elämän aikana julkaistu kasvatusfilosofinen teos, vuonna 1938 ilmestynyt Kokemus ja koulutus, on kriittinen kommentti 1930-luvun amerikkalaiseen aikalaiskeskusteluun, jossa konservatiivit yhä haikailivat vanhan perinteisen koulun perään ja toisaalta progressivismi oli osoittanut jäävänsä pahasti vaillinaiseksi yliampuvista lupauksistaan huolimatta.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Malmio, Kristina, Risto Turunen, Tarmo Kunnas, Markku Lehtimäki, Kaisa Kurikka e Tanja Sitomaniemi. "Arvostelut". AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, n.º 3-4 (1 de dezembro de 2005): 119–38. http://dx.doi.org/10.30665/av.74643.

Texto completo da fonte

Resumo:

Kristina Malmio Nöyryyden retoriikka — naiskirjailijoiden paikoista 1840-luvun Suomessa Heidi Grönstrand: Naiskirjailija, romaani ja kirjallisuuden merkitys 1840-luvulla Risto Turunen Romaani teorioiden puristuksessa Matti Kuhna: Kahden maailman välissä — Marko Tapion Arktinen hysteria Väinö Linnan haastajana Tarmo Kunnas Moderni Milan Kundera Liisa Saariluoma: Milan Kundera — viimeinen modernisti Markku Lehtimäki Kuvasta ja sanasta sanoin ja kuvin Kai Mikkonen: Kuva ja sana Kaisa Kurikka Lukemisen taito Päivi Kosonen: Elämisen taito Tanja Sitomaniemi Tapaamisia amerikkalaisten identiteettien kanssa Goldblatt, Roy, Nyman, Jopi, and John A. Stotesbury: Close Encounters of an Other Kind

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Kuusela, Pekka. "Yleistynyt toinen ja muuttuva yhteiskunta – G. H. Meadin ajatuksia ihmisen ja yhteiskunnan välisestä suhteesta". Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 16 (30 de novembro de 2015): 9–30. http://dx.doi.org/10.30675/sa.122644.

Texto completo da fonte

Resumo:

George Herbert Meadin tuotanto on ollut laajan huomion kohteena viimeisten neljän vuosikymmenen kuluessa sosiaalitieteissä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Meadia pidetään yhtenä kaikkein tärkeimmistä yhteiskuntateorian edustajista, sillä hänen näkemyksensä yksilön toimijuudesta, minuuden kehityksestä ja kielellisen kommunikaation merkityksestä ovat avanneet teoreettisesti uudenlaisen näkökulman yksilön toimintaan. Hänen ajatteluaan voidaan pitää myös kiinnostavana, jos ajatellaan sosiaalipedagogiikan teoreettisena lähtökohtana ihmisen kehityksen, kasvun ja niiden yhteiskunnallisten ehtojen tarkastelua. Mead tarkasteli nimittäin paitsi kielellistä kommunikaatiota ja sosialisaatiota myös kasvatusta koulussa ja yhteiskunnassa. Hänen ajattelunsa perustui yleisesti klassiseen amerikkalaiseen pragmatismiin, mutta hänen lähestymistapansa oli sosiaalisempi kuin muiden suuntauksen edustajien (Dewey, James, Peirce). Artikkelissani tarkastelen sitä, millaisen näkökulman tämä tarjoaa yleisesti sosiaalipedagogiselle teorialle ja tutkimukselle. Erityisenä huomion kohteena on Meadin näkemys yleistyneestä toisesta ja yksilön kasvusta yhteiskunnan jäsenyyteen. Tämän ohella tuon esille uudemman neomeadilaisen tutkimuksen näkemyksiä. Niitä ovat esittäneet positionvaihtoteorian kehittäneet Alex Gillespie ja John Martin. Kehys korostaa sitä, että yksilön sosiaalisuuden kannalta olennaista on hänen kykynsä yhdistää omassa toiminnassaan muiden odotukset osaksi toimintaansa.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Uosukainen, Marjatta. "Puuvartiset viherrakentamiskasvien harvinaisuudet". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 26 (31 de janeiro de 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75803.

Texto completo da fonte

Resumo:

Puutarhakasvien kokeilut alkoivat Suomessa jo keskiajalla ja puutarhatalous elinkeinona alkoi kehittyä maassamme 1700-luvulla. Suomeen on viimeisten 400 vuoden aikana kulkeutunut vierasperäisiä kasvilajeja puutarhoissa viljeltäviksi ja puistoihin ja puutarhoihin istutettaviksi. Aluksi kasvivalikoima oli varsin suppea ja valikoima palveli kaupunkirakentamisessa ensisijaisesti paloturvallisuutta. Puistojen rakentaminen yleistyi kaupungeissa 1800-luvulla ja samalla alkoi myös määrätietoinen ulkomaisten kasvilajien kokeilu kasvitieteellisillä puistoissa ja Metsähallinnon kokeilumetsiköissä. Helsingin kaupunki oli etunenässä istuttamassa vieraita kasvilajeja lisäämään kaupunkiasukkaiden tuohon aikaan varsin ankean elinympäristön viihtyisyyttä. Suomeen tulivat perinteikkäät koristekasvit, kuten syreenit, omenapuut, vaahterat, ruusut jne. Vuosisadan vaihtuessa 1900-luvun alussa kasvien saatavuus parani suurten kansainvälisten kasviretkikuntien työn tuloksena. Kasvivalikoimaamme tulivat amerikkalaisten ja eurooppalaisten lajien lisäksi japanilaiset, korealaiset ja kiinalaiset kasvilajit. Helsingissä vuonna 2005 valmistuneessa kartoituksessa rekisteröitiin yli 200 lehtipuulajia tai lajiketta. Suomeen kotiutetuista ja täällä hyödynnetyistä kasviharvinaisuuksista merkittävimmät ovat alppiruusut, erityisesti mustilanalppiruusu (Rhododendron brachycarpum subsp. tigerstedtii Nitz.), höyhenpensas (Fothergilla major (Sims) Loddiges), hortensiat (Hydrangea sp.), koristekirsikat (Prunus sp.), magnoliat (Magnolia sp.) sekä kotakuusamat (Weigela sp.) ja kellokuusama (Kolkwitzia amabilis Graebn.). Puutarhojen ja puistojen kasveja valittaessa luonnonkasvien antamat mahdollisuudet ovat meillä jääneet vähälle huomiolle. Havupuista katajan lisäksi meillä on kauniita muotoja erityisesti kuusesta. Kotimaisten puulajien erikoismuotoja on kerätty Metsäntutkimuslaitoksen rekisteriin ja istutuksiin näytetarhoihin. Joitakin erikoistyyppejä on aika ajoin lisätty taimimyyntiä varten. Suomessa on vain pari kotimaisten kasvilajien taimien tuotantoon erikoistunutta taimitarhaa, joten kotimaisten havupuiden erikoismuotojen taimia on niukasti saatavilla. Harvinaisuudet osoittavat, että meillä arkojenkin lajien sisällä on vaihtelua, joka sellaisenaan monipuolistaa meillä viljeltävien kasvien valikoimaa. Ne myös osoittavat, että geneettistä vaihtelua voidaan hyödyntää kasvinjalostuksessa ja siten parantaa lajikkeistomme viljelyvarmuutta. Suomessa vuosikymmeniä menestyneet kasviyksilöt ovat myös maailmanlaajuisesti merkityksellisiä, sillä ne ovat meillä altistuneet ankaralle luonnonvalinnalle, jossa kriittisiä tekijöitä ovat keskitalven kylmänkestävyys, kasvukauden aikainen kuivuuden sieto, nopea kasvurytmi ja sen seurauksena sadon aikaisuus.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Mäkelä, Asko. "Alvar Aalto mainonnan häilyvällä rajalla". Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 24, n.º 2 (28 de maio de 2024): 21–36. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.130316.

Texto completo da fonte

Resumo:

Tässä artikkelissa esitän, että Alvar Aallon markkinointitapojen perustana oli 1920-luvun uusi amerikkalainen psykologinen mainonta. Uutena lähteenä tähän käytän Aallon ystävän Gustaf Strengellin vuonna 1924 julkaistua kirjaa Nykyajan ilmoitusreklaami. Myös Le Corbusierin ja László Moholy-Nagyn uuden mainonnan kaltaisilla näkemyksillä oli Aaltoon vahva vaikutus. Aallon markkinoinnissa modernin tyylin arkkitehtuurivalokuvilla oli poikkeuksellisen iso asema. Aalto toteutti propagandaa tuotannostaan testaten Arkkitehtiliiton sääntöjä ja ammattikunnassa vallinnutta mainoskielteisyyttä. Artek mainosti tuotemerkin kaltaiseksi muuttunutta Alvar Aalto -nimeä ja arkkitehtuuria epäsuorasti Aaltojen osittain omistaman ”epäitsekkään kulttuuri-instituution” varjolla. Henkilökohtaisia ominaisuuksiaan Alvar Aalto osasi käyttää tehokkaasti tuotantonsa markkinoinnissa. Hän kehitti markkinointitavan, jota nimitän ”Aallon mielikuvaleikiksi”. Sen mallintamisessa sovellan Evert Gummessonin ja Erving Goffmanin teorioita mielikuva- ja suhdemarkkinoinnista. Alvar Aallon suhdemarkkinointia voi pitää varhaisena brändin rakentamisena. Se sisälsi tunnetun tuotemerkin lisäksi vahvan julkisuudessa rakentuneen mielikuvan Alvar Aallon arkkitehtitoimiston tuotteista ja aatemaailmasta. Tutkimuksen perusteella voi todeta, että Alvar Aallon mainonnan ja markkinoinnin tavat olisivat päteviä myös nyt 2020-luvulla. In this article I suggest that Alvar Aalto's marketing methods were based on the new American psychological advertising of the 1920s. As a new source for this, I use the 1924 book Nykyajan ilmoitusreklaami (Modern Advertising) by Aalto's friend Gustaf Strengell. Views such as those of Le Corbusier and László Moholy-Nagy on the new advertising also had a strong influence on Aalto. In Aalto's marketing, architectural photographs in the modern style played an exceptionally important role.Aalto carried out propaganda about its production, testing the rules of the Finnish Architects' Association and the ban on advertising that prevailed in the trade union. Artek promoted the Alvar Aalto name and architecture, which became like a brand, indirectly under the guise of a "selfless cultural institution" partly owned by the Aaltos.Alvar Aalto knew how to use his personal qualities effectively in the marketing of his production. He developed a marketing method that I call "Aalto's imagination game". In modeling it, I apply Evert Gummesson's and Erving Goffman's theories on image and relationship marketing.Alvar Aalto's relationship marketing can be considered early brand building. It involved not only a well-known brand but also a strong public image of the products and ideals of Alvar Aalto's architectural practice. The research suggests that Alvar Aalto's advertising and marketing practices would still be valid in the 2020s.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Mais fontes

Teses / dissertações sobre o assunto "Amerikkalaiset"

Määttä, J. (Jukka). "Amerikkalainen arkistonhoitaja:profession synty ja jakautuminen". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022149.

Texto completo da fonte

Resumo:

Tutkimus käsittelee amerikkalaisen arkistoprofession syntyä ja jakautumista vuosien 1935–1956 välisenä aikana. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät vaikuttivat arkistonhoitajan ammatin itsenäistymiseen historioitsijan ammatista 1930-luvulla. Se pyrkii myös vastaamaan kysymykseen miksi arkistoprofessio jakautui jo kahdessa vuosikymmenessä uudestaan archivistien ja records managereiden ammattikuntiin. Tutkittavaa ilmiötä tarkastellaan professionalismi-tutkimuksen perspektiivistä, jossa määritellään erilaisia ammatteja yhdistäviä ja niitä hajauttavia tekijöitä. Tutkimuksen aineisto koostuu pääosin amerikkalaisesta arkistoalan kirjallisuudesta sekä sen arkistoalan suurimman ammattijärjestön (The Society of American Archivists) lehdestä The American Archivistista. Keskeisimmät tekijät, jotka vaikuttivat arkistonhoitajan itsenäistymiseen historioitsijan professiosta, olivat ammatille keskeisten instituutioiden kuten Kansallisarkiston sekä arkistonhoitajien ammattiliiton perustaminen 1930-luvulla. Yhdysvaltain hallinto panosti 1930–1940 -luvuilla merkittävästi asiakirjahallinnollisiin toimenpiteisiin johtuen Suuren laman ja toisen maailmansodan aiheuttamasta asiakirjatulvasta. Nämä tekijät synnyttivät Yhdysvaltoihin uuden profession, joka erosi merkittävästi historioitsijan ammatista. Arkistoyhteisö identifioitui vielä kuitenkin pääosin historioitsijoihin, mikä oli ristiriidassa sen uuden asiakirjahallinnollisen roolin kanssa. Arkistoyhteisö jakautui kahteen ammatin eri roolia korostavaan blokkiin. Arkistonhoitajan professionalismin kannalta keskeiset instituutiot kuten arkistoalan koulutus, tutkimus ja sen ammattijärjestö eivät olleet kuitenkaan ehtineet vielä kehittyä tarpeeksi. Ammatti ei pystynytkään sisäistämään alan ristiriitaisia suuntauksia ja jakautui kahtia asiakirja-alan modernia ja sen historiallista aspektia palveleviin professioihin. Professionalististen tekijöiden lisäksi jakautumiseen vaikuttivat ainutlaatuinen amerikkalainen arkistoteoria ja sen asiankäsittelyjärjestelmä, jotka mahdollistivat kahden erillisen asiakirja-ammatin muodostumisen Yhdysvaltoihin.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Lepistö, H. (Henri). "Amerikkalaisen unelman kuolema:Hunter S. Thompson julkisena moralistina Yhdysvaltojen politiikkaa käsittelevässä kirjoittelussa vuosina 1968–1972". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201902201227.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Livros sobre o assunto "Amerikkalaiset"

Rautkallio, Hannu. Talvisodan Erkko ja amerikkalaiset yhteydet. Helsingissä: Art House, 1990.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Lagerstedt, Ilpo. Rakettimiehiä: Kilpajuoksu kuuhun. Hämeenlinna: Karisto, 2008.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Pirila, Laatinut Marja. Amerikkalaisia Vaitoskirjoja: Taloustieteellisia amerikkalaisia vaitoskirjoja filmikorttimuodossa Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa vuodelta 1985. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulun kirjallisuusluetteloita, 1986.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Härkälä, Sirpa. Casework-traditio: Amerikkalainen sosiaalityön menetelmä Suomessa. [Helsinki]: Helsingin yliopisto, Sosiaalipolitiikan laitos, 1992.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Esko, Heikkonen, ed. Amerikkalaisen kulttuurin leviäminen suomeen: Tutkimusraportti Suomen Akatemian tukemasta projektista. Turku: Suomen Akatemia, 1985.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Ojanen, Risto. Amerikkalaisen liittovaltioteatterin nousu ja tuho: Analyysi Living Newspaperista yhteiskunnallisen keskustelun foorumina vuosina 1935-1939. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2001.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Amerikkalaisia Vaitoskirjoja 1984: Taloustieteellisia amerikkalaisia vaitoskirjoja filmikorttimuodossa Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa vuodelta 1984. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulun kirjallisuusluetteloita, 1985.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Amerikkalaisen television tuotantojärjestelmä: Tuottaja, kerronta ja ohjelmamuotti. Helsinki: Yleisradio, 1989.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Atlantin yhteys: Tutkimus amerikkalaisesta kulttuurista, sen suhteesta ja välittymisestä Eurooppaan vuosina 1776-1917. Helsinki: SHS, 1988.

Encontre o texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Oferecemos descontos em todos os planos premium para autores cujas obras estão incluídas em seleções literárias temáticas. Contate-nos para obter um código promocional único!