Gotowe bibliografie tematyczne / Tiedekunnat

Spis treści

  1. Artykuły w czasopismach
  2. Rozprawy doktorskie
  3. Książki

Gotowa bibliografia na temat „Tiedekunnat”

Autor: Grafiati
Data publikacji: 29 lipca 2024
Data aktualizacji: 30 lipca 2024

Utwórz poprawne odniesienie w stylach APA, MLA, Chicago, Harvard i wielu innych

Wybierz rodzaj źródła:

Zobacz listy aktualnych artykułów, książek, rozpraw, streszczeń i innych źródeł naukowych na temat „Tiedekunnat”.

Przycisk „Dodaj do bibliografii” jest dostępny obok każdej pracy w bibliografii. Użyj go – a my automatycznie utworzymy odniesienie bibliograficzne do wybranej pracy w stylu cytowania, którego potrzebujesz: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver itp.

Możesz również pobrać pełny tekst publikacji naukowej w formacie „.pdf” i przeczytać adnotację do pracy online, jeśli odpowiednie parametry są dostępne w metadanych.

Artykuły w czasopismach na temat "Tiedekunnat"

1

Välisaari, Jouni, Jari Haimi, Anniina Koliseva, Kirsti Koski i Ilkka Ratinen. "Aineenopettajankoulutus LUMA-aineissa Jyväskylän yliopistossa". Lumat: International Journal of Math, Science and Technology Education 3, nr 6 (30.10.2015): 721–28. http://dx.doi.org/10.31129/lumat.v3i6.993.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Jyväskylän yliopistosta valmistuu aineenopettajia LUMA-aineissa kaikilta matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan ainelaitoksilta, lisäksi tietotekniikan opettajia informaatioteknologian tiedekunnasta. Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuu vuosittain reilut 40 aineenopettajaa, kaikkiaan valmistuneista maistereista noin joka neljännellä on opettajan pätevyys. Tietotekniikan laitokselta valmistuu vuosittain noin 10 aineenopettajaa. Tulevan aineenopettajan opintopolku muodostuu opinnoista ainelaitoksilla, opettajankoulutuslaitoksella ja Normaalikoulussa. Opettajia kouluttavien yhteistyö on tärkeää opintojen kokonaisvaltaisessa suunnittelussa. Ainelaitosten, opettajankoulutuslaitoksen ja Normaalikoulun kolmikantayhteistyö on kehittämistyössä avaintekijä.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
2

Salo, Petri. "Kokovartalokuvat piirtyvät selkeinä – entä avoimen korkeakoulun kova ydin?" Aikuiskasvatus 25, nr 1 (15.02.2005): 78–79. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93609.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Avoimen yliopiston opiskelija : kokovartalokuvasta eriytyneisiin muotokuviin / Risto Rinne & Arto Jauhiainen & Hanna Tuomisto & Marika Alho-Malmelin & Nina Halttunen & Kimmo Lehtinen. (Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja ; A:200) Turku, 2003. 202 s.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
3

Oinas-Kukkonen, Henry, Soili Törmälä, Timo Latomaa i Hanna Mari Pekkinen. "Arviointiprosessi toteutettiin kehittyvänä syklinä – KSAP". Aikuiskasvatus 25, nr 4 (1.12.2005): 316–21. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93650.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Edellisessä tekstissä kuvattiin Oulun yliopiston korkeakouluopetuksen kehittämistoimikunnan KOTKAN toteuttamaa opetuksen arviointiprojektia Kotkan silmä. Siinä arviointityötä teki seitsemän tiimiä, joista kunkin arviointikohteena oli yhden tiedekunnan laitokset (ks. sivut 42–43). Seuraavassa artikkelissa paneudutaan yhden tiimin työhön tarkemmin. Lukija saa hyvän kuvan yhden yliopiston opetuksen arviointityöstä tutustumalla molempiin artikkeleihin.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
4

Römer-Paakkanen, Tarja. "Tavoitteena aktiivinen ja yrittävä päättäjien, työntekijöiden ja yrittäjien sukupolvi". Aikuiskasvatus 21, nr 2 (15.05.2001): 142–52. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93354.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Yliopistoissa annettavalla yrittäjyyskoulutuksella on oma erityinen tehtävänsä: tarkoituksena on kasvattaa yrittäjyyttä syvemmin ymmärtäviä yhteiskunnan päättäjiä ja toimijoita sekä samalla aktivoida osaa yliopistotutkinnon suorittaneita nuoria ryhtymään yrittäjiksi. Artikkelin tapauskuvaus on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
5

Peura, Marja, i Arto Jauhiainen. "Tohtoriopintojen monet merkitykset suomalaisille ja ulkomaalaisille jatko-opiskelijoille". Aikuiskasvatus 38, nr 3 (16.09.2018): 223–36. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88351.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten ja ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden käsityksiä tohtoroitumisesta nykymuotoisen tohtorikoulutuksen kehyksessä. Käsitysten muodostumisessa merkittävässä asemassa ovat arviot itsestä suhteessa tulevaisuuden uraan. Artikkelissa paikannetaan sitä, miten tohtoriopiskelijat suuntautuvat tohtoriopintoihinsa ja sen jälkeiseen työhön. Aihetta on tutkittu Suomessa vain vähän erityisesti ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto koostuu humanistisen, kasvatustieteiden sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tohtoriopiskelijoiden teemahaastatteluista (N = 12) yhdessä suomalaisessa yliopistossa. Analysointi tehtiin sisällönanalyysillä teemoitellen ja tyypitellen. Aineistosta muodostettiin kolme tohtoriopiskelijatyyppiä: Tieteellisen uran tavoittelija, Kilpailun paineessa epäröijä ja Itsellinen sivistyjä. Tyypit todentavat tohtoriopiskelijoiden monimuotoisuutta, eivätkä kaikki tohtoriopiskelijat niiden mukaan suuntaudu tohtoroitumiseen koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi tulokset kertovat ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden tähtäävän suomalaisia päämäärätietoisemmin akateemiselle uralle.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
6

Korhonen, Kuisma. "Oulun kirjallisuus – kulttuurista muistia, glokaalia kirjallisuutta, spekulatiivista fiktiota". AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, nr 1 (3.04.2017): 78–79. http://dx.doi.org/10.30665/av.66195.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Kirjallisuus oli ensimmäisten oppiaineiden joukossa, kun Oulun yliopistoon perus- tettiin humanistinen tiedekunta vuonna 1965. Oppiaineen värikästä varhaishistoriaa leimasi marxilaisuus, ensin Raoul Palmgrenin, sitten Pentti Karkaman ja Esko Ervastin johdolla. 1970-luvun lopussa suoraan Cambridgesta Ouluun siirtynyt Kirsti Simonsuuri taas ei tuntenut oloaan laitoksella kotoisaksi, kuten hänen kuuluisasta tilityskirjastaan Pohjoinen yökirja voimme lukea.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
7

Dredge, Kristiina, Kim Kaustell, Tapani Kivinen, Tarja Koistinen, Jaakko Mononen, Risto Kauppinen, Veli-Matti Tuure i in. "Suomalaiset lämpimät makuuparsipihatot lehmän ja hoitajan näkökulmasta". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 21 (31.01.2006): 1–2. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76764.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Lämpimiä makuuparsipihattoja koskevat tutkimukset ovat kahden hankkeen, ”Lypsykarjarakennustentoiminnalliset vaihtoehdot” ja ”Eläinterveydenhuollon kehittämishanke Pohjois-Savossa” (ELKE)yhteystyössä 2004–2006 toteuttama kuusiosainen tutkimussarja, jonka osia ovat: 1) Lypsykarjarakennustentoiminnalliset vaihtoehdot, 2) Navetan rakenteellisten ratkaisujen yhteys lehmien terveyteenlämpimissä makuuparsipihatoissa, 3) Hyvinvointi-indeksit pihattonavetoiden arvioinnissa: indeksienvalidointi ja kehittäminen, 4) Vasikoiden fysikaaliset ympäristöolosuhteet lypsykarjapihatoissa, 5)Lehmien syöntikäyttäytyminen ja sen yhteys navetan rakenteellisiin ratkaisuihin, ja 6) Lehmien syöntikäyttäytyminenja sen yhteys navetan rakenteellisiin ratkaisuihin. Tutkimusten toteuttajatahoina ovatMTT/Vakola, Työtehoseura, Valio, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Savoniaammattikorkeakoulu,ja Kuopion yliopiston soveltavan biotekniikan instituutti.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
8

Äikäs, Aino, Kaarina Mönkkönen, Mervi Issakainen, Taru Kekoni, Petri Karkkola i Kati Kasanen. "Moniammatillinen opiskelu verkossa yliopisto-opiskelijoiden kokemana". Aikuiskasvatus 40, nr 2 (4.06.2020): 112–26. http://dx.doi.org/10.33336/aik.95451.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tutkimuksessa kuvataan opiskelijoiden kokemuksia tiedekuntarajat ylittävästä opiskelusta ”Moniammatillinen vuorovaikutusosaaminen” -opintojaksolla, joka toteutetaan verkossa yliopistossa. Moniammatillinen työskentely on merkittävä osa erityispedagogiikan, sosiaalityön sekä psykologian alan opiskelijoiden työelämää tulevaisuudessa, ja virtuaalisen moniammatillisen yhteistyön muodot ovat lisääntyneet. Tarve harjoitella näitä taitoja opintojen aikana on tärkeää. Aineistona olevat opiskelijoiden (N = 89) reflektoinnit omasta oppimisestaan ja kokemuksistaan kerättiin opintojakson jälkeen verkkolomakkeella. Analyysissä hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Moniammatillinen opiskelu motivoi, kiinnostaa ja koetaan tärkeäksi, koska tulevaisuudessa toimitaan yhä enemmän moniammatillisissa ryhmissä. Verkko on toivottava tapa toteuttaa tiedekunta- ja kampusrajat ylittävää opetusta, mutta tärkeitä ovat myös kasvokkaiset kohtaamiset opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Ryhmässä opiskelu toi työnjakoa tai työtehtävien tasaista jakautumista koskevia haasteita tai myönteisiä huomioita. Moniammatillisuus on opiskelijoiden mukaan toisilta oppimista, dialogisuuden ymmärtämistä ja asiakkaan osallisuuden mahdollistamista. Tuloksia hyödynnetään opintojakson kehittämisessä ja muun verkko-opetuksen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
9

Mustonen, Eeva, Mikko Tuori, Ilkka Saastamoinen, Päivi Nykänen-Kurki, Mika Isolahti, Hannu Saloniemi i Aila Vanhatalo. "Puna-apilalajikkeiden kasviestrogeenit". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 21 (31.01.2006): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76047.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Puna-apila on käytetyin ja Suomen olosuhteissa parhaiten menestyvä nurmipalkokasvi. Puna-apila sisältää kasviestrogeeneista isoflavoneja biokaniini A:ta, genisteiiniä, daidtseiiniä ja formononetiinia. Isoflavonit pystyvät sitoutumaan elimistön estrogeenireseptoreihin. Yhdisteiden sitoutumiskyky vaihtelee suuresti ja vaatii hyvin korkeita pitoisuuksia. Estrogeenisesti aktiivisin on formononetiinin ja daidtseiinin metaboliatuote ekuoli. Hyvin runsas kasviestrogeenien saanti voi alentaa lampaiden hedelmällisyyttä tai aiheuttaa muita lisääntymiseen liittyviä häiriöitä. Tapausselostuksia kasviestrogeenien aiheuttamista lisääntymishäiriöistä naudoilla löytyy hyvin vähän, vaikka isoflavoneiden metabolia on todennäköisesti hyvin samankaltainen lampailla ja naudoilla.Puna-apilan virallisesta lajikekokeesta kerättiin kasviestrogeeninäytteet MTT:n Ekologisen tuotannon Mikkelin toimipaikasta ja Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalta Ruukista vuosina 2003 ja 2004. Näytteet otettiin ruuduittain viidestä puna-apilalajikkeesta (Betty, Bjursele, Borealin linja [Bor], Ilte ja Jokioinen). Kasviestrogeenit biokaniini A, genisteiini, daidtseiini ja formononetiini analysoitiin eläinlääketieteellisen tiedekunnan Kotieläinhygienian laboratoriossa nestekromatografimenetelmällä.Tutkituista puna-apilalajikkeista eniten kasviestrogeeneja sisälsi Ilte, 1,4 % kuiva-aineesta. Betty ja Jokioinen sisälsivät kasviestrogeeneja 1,2 % kuiva-aineesta sekä Bjursele ja Bor keskimäärin 1,1 % kuiva-aineesta. Pääosa isoflavoneista oli formononetiinia. Ilten formononetiinipitoisuus oli lajikkeista suurin, 0,8 % kuiva-aineesta. Kasviestrogeenien pitoisuus Suomessa viljellyssä puna-apilassa on vaihdellut välillä 1 –2,5 % kuiva-aineesta. Kasvukauden olosuhteilla oli selvä vaikutus kasviestrogeenien pitoisuuksiin. Vuonna 2004 pitoisuus oli 1,3 % kuiva-aineesta ja vuonna 2003 1,1 %. Formononetiinia muodostui kesän 2004 aikana enemmän kuin 2003. Kasvupaikka vaikutti jonkin verran pitoisuuksiin. Kasviestrogeeneja oli Ruukista kerätyissä näytteissä vähän enemmän kuin Mikkelistä kerätyissä näytteissä. Kesän eri niittojen pitoisuudet erosivat selvästi toisistaan. Ensimmäisessä niitossa heinäkuun alussa kasviestrogeenien kokonaismäärä oli 1,1 % kuiva-aineesta ja toisessa niitossa syyskuun alussa vastaavasti 1,3 %.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
10

Irjala, Marja Leena. "Vammaiset ja pitkäaikaissairaat oppisopimuskoulutuksen avulla avoimille työmarkkinoille". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 26, nr 2 (31.05.2018): 156–63. http://dx.doi.org/10.30668/janus.69027.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Irjala, Marja, Osallinen, syrjässä, marginaalissa, onnellinen? Tutkimus oppisopimuskoulutuksen erityisopiskelijoista Suomessa ja Saksassa Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta. Oulu Tiivistelmä Maassamme on tuhansia vammaisia ja pitkäaikaissairaita sekä muita erityisopiskelijoihin kuuluneita työelämän marginaalissa tai täysin ulkopuolella. Useat tahot ovat peräänkuuluttaneet vaikeimmin työllistyvien työvoiman käyttöön ottoa lisäämällä oppisopimuskoulutusta eli työpaikalla oppimisen ja teoriaopiskelun yhdistelmään perustuvaa ammatillisen koulutuksen menetelmän sen edelläkävijämaan, Saksan, malliin. Tutkimus on monitieteinen, ammatillisen erityisopetuksen ja kasvatussosiologian aloihin kuuluva. Aineiston muodostavat 30:n Suomessa ja Saksassa oppisopimuskoulutuksen avulla ammattiin valmistuneen tai valmistuvan erityisopiskelijan haastattelut sekä molempien maiden koulutusjärjestelmien kartoitukset. Haastattelut toteutettiin suomeksi, saksaksi sekä kummankin maiden viittomakielellä. Analyysimenetelmänä on sovellettu kolmivaiheista mallia sekä osittain narratiivista menetelmää. Teoreettinen viitekehys muodostuu vammaisuuden ja osallisuuden sekä hyvinvoinnin ja arjen subjektiivisten kokemusten määrittelyistä. Tulokset osoittivat, että Saksassa oppisopimuskoulutusta on kehitetty keskeytyksettä yhteistyössä maan työelämän kanssa. Ammatillinen koulutus, myös erityisopiskelijoiden osalta, tapahtuu siellä työpaikoilla. Suomessa taas ammatillista koulutusta on rakennettu laitosmaiseksi järjestelmäksi. Erityisopiskelijoiden oppisopimuskoulutus on ollut pienimuotoista kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Saksassa työnantajien lakisääteinen velvoite työllistää vammaisia yhdessä koulutusmallin valta-aseman kanssa antavat erityisopiskelijoille paremmat mahdollisuudet kuin Suomessa työllistyä avoimille työmarkkinoille kokopäivätyöhön. Palkattoman avotyön käyttäminen oppisopimuskoulutuksen suorittaneiden vammaisten pysyvänä työllistämismuotona osoittautui molemmissa maissa ongelmaksi. Suurin osa haastatelluista oli kuitenkin sijoittunut koulutuksen jälkeen työsuhteeseen joko kokopäivä- ja erityisesti Suomessa osa-aikatyöhön. Ennen oppisopimuskoulutusta ja sen aikana haaastatellut olivat saaneet tukea perheeltään ja koulutuksen tukipalveluilta sekä vertaisiltaan. He olivat arjen hyvinvoinnin kokemuksissaan yhdenvertaisia ja sosiaalisia. Monet olivat sisukkaita, valoisia onnistujia. Työ on heille tärkeä arjen jäsentäjä, tuo riittävän toimeentulon ja antaa mahdollisuuden tulevaisuuden myönteiseen suunnitteluun. Avainsanat: oppisopimuskoulutus, osallisuus, pitkäaikaissairaus, subjektiivinen hyvinvointi, vammaisuus, yhdenvertaisuus
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
Więcej źródeł

Rozprawy doktorskie na temat "Tiedekunnat"

1

Kuismin, M. (Mari). "Lääketieteellisen tiedekunnan opetussuunnitelman kehittäminen:opiskelijoiden näkemyksiä". University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201709122882.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että lääketieteen opetussuunnitelma koetaan usein hyvin tiiviinä ja kuormittavana. Lääketieteen opiskelijat ovat opinnoissaan kuitenkin erittäin syväsuuntautuneita. Opiskelijoita motivoi henkilökohtainen kiinnostus valitsemaansa alaan sekä halu kehittää itseään. Viime vuosikymmeninä lääketieteen opetuksen opetusmetodit ja niiden tehokkuus ovat olleet tutkimuksen kohteena. Opetuksen perusrunko on pitkään koostunut luento-opetuksesta, jonka vaikuttavuutta on alettu kyseenalaistaa. Opiskelijamääriä on lisätty, mikä luo haasteita laadukkaan koulutuksen järjestämiseen. Tästä syystä myös opiskelumetodien merkitys korostuu entisestään. Tutkimuksissa on havaittu, että opetusmetodit vaikuttavat opiskelijan omaksuman oppimisstrategian valintaan ja oppimiseen. Käytännönläheisten opetusmetodien käyttö lisää syväoppimista ja auttaa lääketieteen opiskelijoita yhdistämään opittua teoriatietoa lääkärin käytännön työhön. Tulevaisuudessa esimerkiksi opetuksen hajautuksen lisääminen yliopistosairaaloiden ulkopuolelle ja digitaalisten oppimisympäristöjen laajempi käyttö voivat auttaa laadukkaan opetuksen järjestämisessä. Oulun lääketieteellisen koulutuksen opetussuunnitelmaa uudistetaan. Opiskelijoiden mielipiteitä nykyisen opetussuunnitelman hyvistä ja huonoista puolista kerättiin opetussuunnitelman uudistuksen tueksi. Tutkimus toteutettiin avoimena kuuden kohdan kyselytutkimuksena Oulun lääketieteellisessä tiedekunnassa keväällä 2016. Kysely suoritettiin viidennen lukuvuoden opiskelijoille OSCE -tentin yhteydessä. Kyselyyn vastasi 104 yleisen lääketieteen opiskelijaa, joista 94 opiskelijan vastaukset huomioitiin tutkimuksessa. Tutkimuksesta jätettiin pois sellaisten opiskelijoiden vastaukset, jotka olivat aloittaneet opintonsa aiemman opetussuunnitelman mukaisesti. Kyselytutkimuksessa selvisi, että pääosin nykyistä opetussuunnitelmaa ja opetuksen laatua on pidetty hyvänä. Eniten positiivista palautetta saivat kurssit, joilla potilaskontakteja oli eniten ja joiden ryhmäopetukset oli järjestetty tehokkaasti ja motivoivasti. Kuitenkin suuri osa opiskelijoista, koki, että jotakin oleellista on jäänyt myös oppimatta. Palautteissa korostui liian vähäinen käytännön taitojen opetus useilla eri erikoisaloilla. Opetusta on myös pidetty liian erikoissairaanhoitopainotteisena, jolloin yleislääkärin kannalta merkittävämpiä taitoja on opetettu liian vähän. Pienryhmäopetukset ovat suosituin opetusmuoto. Koska pienryhmäopetusta on mahdollista järjestää rajoitetusti, sen sisältöön ja vaikuttavuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Jatkossa myös muiden opetusmetodien merkitys korostuu. Potilaskontaktien lisäämiseksi mahdollisuutta hajautetun perusopetuksen lisäämiseen ja terveyskeskusharjoittelun pidentämiseen voisi pohtia. Myös teknologian tarjoamia mahdollisuuksia tulisi aktiivisemmin hyödyntää.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
2

Jämsén, J. (Jelena). "Oulun yliopiston humanistisen ja teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden arkielämän tiedonhankinnan ympäristöt Oulun kaupungin kulttuuritapahtumien tiedottamisen kontekstissa". Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201511262176.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Pro gradu -tutkielmani päämääränä on lisätä ymmärrystä opiskelijoiden arkielämän tiedonhankinnasta Oulun kaupungin kulttuuritapahtumien tiedottamisen kontekstissa. Tarkoituksena on selvittää mistä Oulun kaupungin kulttuuritapahtumien mainontaan käyttämistä ilmoituskanavista Oulun yliopiston humanistisen ja teknillisen tiedekunnan opiskelijat hakevat tarkoituksella tietoa, mistä näistä kanavista he saavat sattumalta tietoa, mitä kanavia he pitävät itselleen tärkeinä ja millaisia eroja mies- ja naisopiskelijoiden välillä ilmenee. Tarkoituksena on myös selvittää, millä tavoin Kirsty Williamsonin arkielämän tiedonhankinnan malli onnistuu kuvaamaan opiskelijoiden arkielämän tiedonhankintaa tässä kontekstissa. Tutkimukseni on primääriaineistolla toteutettu määrällinen tutkimus. Perusjoukkona ovat Oulun yliopiston humanistisen ja teknillisen tiedekuntien opiskelijat vuonna 2014. Kysely lähetettiin keväällä 2015 ja vastauksia saatiin 3385 kappaletta. Vastausprosentti oli 14,6 %. Aineiston analyysiin käytin tilastotieteellisiä menetelmiä, pääasiassa ristiintaulukointia. Tulokset osoittavat, että tärkeimmät kulttuuritapahtumien ilmoituskanavat opiskelijoille ovat julisteet, flyerit ja kausiohjelmat, Kalevan Menot -palsta ja Oulun seudun tapahtumakalenteri internetissä. Opiskelijat hakevat tarkoituksella sekä saavat sattumalta tietoa kaikkein eniten ystäviltä, kavereilta, perheeltä ja tuttavilta sekä julisteista, flyereista ja kausiohjelmista. Naisten ja miesten väliltä löytyi tilastollisia eroja tarkoituksellisessa ja sattumanvaraisessa tiedohankinnassa kahdessatoista eri ilmoituskanavassa. Eroja löytyi myös kanavien tärkeydessä: naiset pitivät kolmea ilmoituskanavaa tilastollisesti merkitsevästi tärkeämpinä kuin miehet. Kyselyn melko alhaisen vastausprosentin perusteella tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Ne voivat kuitenkin toimia erittäin hyvänä tukena Oulun kaupungille, kun kulttuuritapahtumien ilmoituskanavia priorisoidaan ja markkinointia suunnataan opiskelijoille.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

Książki na temat "Tiedekunnat"

1

Mikko, Lahtinen, i Tampereen yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, red. Yhteiskunta ja yhteiskuntatieteet: Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan juhlakirja. Tampere: Tampere University Press, 1999.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
2

Österman, Pia. Sivistyksen voima: Filosofeja, historioitsijoita, kulttuuri- ja kielitieteilijöitä--150 vuotta humanisteja. Helsingissä: Yliopistopaino, 2002.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
3

Ilkka, Savijärvi, Jääskeläinen Väinö i Joensuun yliopisto Humanistinen tiedekunta, red. Tieten tahtoen. Joensuu: Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, 1994.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
4

Koillinen, Mikael. Luottamuksensuoja eurooppalaisena oikeusperiaatteena: Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina 20.10.2010 klo 12. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 2012.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
5

Castrén, Lalli. Lentorahdinkuljettajan syrjäytymätön vastuunrajoitus: Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi päärkennuksen auditoriossa XII, perjantaina 19.10.2012 klo 12. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 2012.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
6

author, Seitsalo Seppo, red. Seinälle nostetut: Lääkärimuotokuvia Hippokrateesta HUSin kokoelmiin. Helsinki: Parvs, 2020.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
7

Ilmakunnas, Johanna. Promootio akateemisena juhlana: Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootio 2010 = Promotionen - en akademisk fest : filosofiska fakultetens vid Helsingfors universitet promotion 2010 = Promotio ordinis philosophorum Universitatis Helsingiensis MMX. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
8

Maasta ja puusta pidemmälle: Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan historia. Helsinki: Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, 2008.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
9

Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston asiasanasto. Wyd. 2. Helsinki: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto, 1989.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
10

Humanistisen tiedekunnan opinnäytteiden tiivistelmät lukuvuodelta 1991-1992. Helsinki: [Helsingin yliopisto], 1992.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
Więcej źródeł
Możesz być także zainteresowany rozszerzonymi bibliografiami na temat „Tiedekunnat” dla poszczególnych typów źródeł:
Artykuły w czasopismach Książki
Oferujemy zniżki na wszystkie plany premium dla autorów, których prace zostały uwzględnione w tematycznych zestawieniach literatury. Skontaktuj się z nami, aby uzyskać unikalny kod promocyjny!

Do bibliografii