Gotowa bibliografia na temat „Tekstilajit”
Utwórz poprawne odniesienie w stylach APA, MLA, Chicago, Harvard i wielu innych
Spis treści
Zobacz listy aktualnych artykułów, książek, rozpraw, streszczeń i innych źródeł naukowych na temat „Tekstilajit”.
Przycisk „Dodaj do bibliografii” jest dostępny obok każdej pracy w bibliografii. Użyj go – a my automatycznie utworzymy odniesienie bibliograficzne do wybranej pracy w stylu cytowania, którego potrzebujesz: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver itp.
Możesz również pobrać pełny tekst publikacji naukowej w formacie „.pdf” i przeczytać adnotację do pracy online, jeśli odpowiednie parametry są dostępne w metadanych.
Artykuły w czasopismach na temat "Tekstilajit"
Erra, Satu Susanna. "Kirjoittamisen diskurssit lukiolaisten kirjoittamista pohtivissa teksteissä". Sananjalka 61, nr 61 (26.11.2019): 165–81. http://dx.doi.org/10.30673/sja.80207.
Pełny tekst źródłaHonko, Mari. "Kieli- ja kielitaitokäsitykset tutkivan opettajan kenttäpäiväkirjamerkinnöissä". Puhe ja kieli, nr 4 (8.01.2018): 215–38. http://dx.doi.org/10.23997/pk.63203.
Pełny tekst źródłaHerttovuo, Pinja, i Sara Routarinne. "Monilukutaitoa oppikirjan äärellä". Ainedidaktiikka 4, nr 1 (20.04.2020): 99–121. http://dx.doi.org/10.23988/ad.82720.
Pełny tekst źródłaAhola, Joonas. "Neuvostokalevalaisen runouden kasvu". Elore 28, nr 1 (15.06.2021). http://dx.doi.org/10.30666/elore.102574.
Pełny tekst źródłaLummaa, Karoliina, Kaisa Vainio, Aino Korrensalo, Tuomo Takala i Eeva-Stiina Tuittila. "Itseksi puiden kanssa". Elore 30, nr 1 (21.06.2023). http://dx.doi.org/10.30666/elore.126754.
Pełny tekst źródłaPaldanius, Hilkka. "Pohdintaa, selostamista ja tulkintaa". Virittäjä 124, nr 4 (17.12.2020). http://dx.doi.org/10.23982/vir.98382.
Pełny tekst źródłaErra, Satu, i Kimmo Svinhufvud. "Kirjoittamisen diskurssit lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman perusteissa ja äidinkielen ylioppilaskokeen määräyksissä". Virittäjä 121, nr 3 (16.10.2017). http://dx.doi.org/10.23982/vir.51462.
Pełny tekst źródłaImmonen, Leena. "Multisemioottisen tekstin audiovisuaalista kielioppia (tulossa)". Virittäjä 125, nr 1 (16.03.2021). http://dx.doi.org/10.23982/vir.100128.
Pełny tekst źródłaKuronen, Marja-Liisa. "Tiedon markkinoilla – pörssiyhtiön tuloksen hallintaa viestinnän keinoin". Media & viestintä 35, nr 3-4 (1.04.2012). http://dx.doi.org/10.23983/mv.62882.
Pełny tekst źródłaTiittula, Liisa. "Suunvuoro". Virittäjä 122, nr 4 (27.11.2018). http://dx.doi.org/10.23982/vir.76449.
Pełny tekst źródłaRozprawy doktorskie na temat "Tekstilajit"
Sääskilahti, M. (Minna). "Vapise, kuningas Alkoholi:alkoholivalistuksen tekstilaji ja sen muuttuminen vuosien 1755 ja 2001 välisenä aikana". Doctoral thesis, University of Oulu, 2006. http://urn.fi/urn:isbn:9514280059.
Pełny tekst źródłaTiivistelmä Tutkimukseni käsittelee alkoholivalistuksen tekstilajia ja sen muuttumista vuosien 1755 ja 2001 välisenä aikana. Sen tavoitteet ovat pääosin kahtalaiset: ensimmäisenä päätavoitteena on selvittää, millainen tekstilaji alkoholivalistus on. Toisena päätavoitteena on hahmottaa, miten alkoholivalistus muuttuu tarkastelujakson aikana. Tutkimusaineisto koostuu 55 tekstistä, jotka on jaoteltu viiteen vaiheeseen suomalaisessa alkoholipolitiikassa tapahtuneiden muutosten perusteella. Tutkimuksen yhtenä lähtökohtana on oletus alkoholivalistuksesta tekstilajina, jossa lukijaan vaikuttaminen on erityisen keskeistä. Siksi tutkimuksessa hyödynnetään tekstilajiteorian lisäksi Chaïm Perelmanin argumentaatioteoriaa. Tutkimuksen keskiössä on erilaisten argumentaatiotekniikoiden kuvaaminen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan tekstien sisältöä ja kognitiivisia perusmetaforia, kirjoittajan ja lukijan suhdetta sekä varausten käyttöä. Tutkimuksessa luodaan alkoholivalistuksen tekstilajista synteesi, joka kuvaa mahdollisimman kattavasti eri aikoina julkaistuja alkoholivalistustekstejä. Tekstilajin keskeisimpiä ominaispiirteitä ovat seuraavat: 1) Alkoholivalistustekstissä viitataan eksplisiittisesti lukijaan, kun taas suora viittaaminen kirjoittajaan on harvinaista. 2) Lukijan toimintaa ohjaillaan implisiittisesti tarjoamalla lukijalle alkoholin vaikutuksista sellaista tietoa, joka oletettavasti vaikuttaa hänen alkoholiasenteisiinsa kielteisesti. Eksplisiittisesti lukijan toimintaa ohjaillaan käyttämällä imperatiivimuotoisia käskyjä ja nesessiivirakenteita. 3) Alkoholivalistus on kohdistettua viestintää, ja tärkeimpiä yleisön rajaamisen kriteerejä ovat ikä ja sukupuoli. 4) Argumentointi perustuu pitkälti syy- ja seurausargumenttien käyttöön. Tyypillisimmät argumentoinnin kulun indikaattorit ovat kausaalisia ja perustelevia suhteita osoittavia konnektoreita. 5) Alkoholivalistuksen sisällössä korostuvat terveys- ja perheteema. 6) Alkoholivalistuksen alkoholiajattelu pohjautuu alkoholia elollistavaan perusmetaforaan ALKOHOLI ON HALLITSIJA. 7) Alkoholivalistusteksteissä käytetään paljon varauksia osoittamaan, että esitetyt väitteet eivät pidä välttämättä paikkaansa kaikissa tapauksissa mutta että ne pätevät kuitenkin useimpiin yksilöihin. Alkoholivalistus myös muuttuu monin tavoin tarkastelujakson aikana. Muutokset ovat suhteellisen harvoin lineaarisia. Tavallisimmin alkoholivalistustekstien muutosta voisi kuvata aaltoilevaksi. Muutamia piirteitä tarkasteltaessa muutos näyttää myös sykliseltä. Tavallisesti alkoholivalistuksen muuttuminen on tiiviissä yhteydessä tekstinulkoiseen todellisuuteen. Keskeisimpiä muutoksia on alkoholivalistuksen institutionaalistuminen sekä sen sävyn lieveneminen
Lajunen, Laura. "Urheilijabrändi rakentuu internetissä : Teemu Selänteen ja Tero Pitkämäen kotisivut tekstilajina ja brändin rakentajana". Thesis, Stockholms universitet, Institutionen för slaviska och baltiska språk, finska, nederländska och tyska, 2016. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:su:diva-131811.
Pełny tekst źródłaThe purpose of the study was to establish what kind of text genre a home page is, which functions home pages have as constructors of personal brands, and how athletes brand themselves on their home pages. In the essay two elite athletes, Teemu Selänne and Tero Pitkämäki and their home pages, were studied. A text analysis method was used in the study. The results showed that homepage as a genre seems to differ from other text genres since it consists of many different text types parts and forms a varied visual entity. The homepages presented a significant relationship with the athletes’ brands. Homepages are thus for the benefit of the athlete. A collaboration between an athlete and a sponsor may offer much and it can become an integrated part of the athlete’s brand. In his homepages Selänne is re-branding himself, after he has finished his elite athlete career. The repetition of the number and symbol ‘8’, a combination of signs of admiration and the man on the street, as well Selänne’s positive personality together make up his athlete’s brand. Tero Pitkämäki’s brand consists of his Ostrobothnian background, a strong sponsor collaboration and a personality which is modest but hardworking.
Książki na temat "Tekstilajit"
Heikkinen, Vesa. Kielen piirteet ja tekstilajit: Vaikuttavia valintoja tekstistä toiseen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009.
Znajdź pełny tekst źródła