Gotowa bibliografia na temat „Taloustieteet”

Toimijaverkostoteoreetikko Michel Callonin ajattelusta liikkeelle lähtenyt performatiivisuuden tutki-musohjelma on kahden viime vuosikymmenen aikana saavuttanut merkittävän aseman taloutta tarkastelevan yhteiskuntatieteen kentällä. Ohjelma on kohdannut viime vuosina kuitenkin myös kritiikkiä sen tavasta tarkastella taloudellisia ilmiöitä ensisijaisesti yhdestä suunnasta, talouden tiedekytkennän kautta. Osallistumme artikkelillamme tähän Callonin tutkimusohjelman päivittämisestä käytävään keskusteluun: Avaamme ensin ohjelman ydinsisältöjä ja pureudumme sille rakentuviin tapaustutkimuksiin, joiden kohteena on yksi vastuullisen liiketoiminnan uusimmista muodoista, vaikuttavuusinvestoiminen. Peilaamme tämän jälkeen tutkimusten antia ja performatiivisuuden tutkimusohjelmaan sisältyviä ohjeistuksia omaan tapaustutkimukseemme, jonka kohteena on Sitran pyrkimys kotouttaa vaikuttavuusinvestoiminen Suomeen. Osoitamme tarkastelumme pohjalta, että keskittyminen taloustieteen performatiivisuuteen jättää muut vaikuttavuusinvestoimisessa keskeiset performatiivisuuden muodot katveeseen. Luonnostelemme tältä pohjalta moniperformatiivisuudeksi kutsumaamme tutkimustapaa. Ajatus tutkimuksellisesta moniperformatiivisuudesta vastaa Callonin ohjelman päivittämistarpeeseen havainnoimalla ilmiöitä eri arvottamisen muotojen, järkeilytyylien ja perustelumallien yhdistelminä.

Artikkeli tarkastelee Friedrich Engelsin varhaista panosta marxilaisen poliittisen taloustieteen kritiikin muodostumisessa. Artikkelissa pureudutaan niiden metodologisten ja sisällöllisten ideoiden juurille, jotka pian alkoivat jäsentää erityistä marxilaista tutkimusotetta. Samalla se valottaa kysymystä, millaista tietoa ja millä tavoin Karl Marx ja Engels pyrkivät saavuttamaan kriittisen yhteiskuntatieteellisen tutkimusprojektinsa avulla. Engelsin vuoden 1843 nuoruuden kirjoitelmaa Ääriviivoja kansantaloustieteen arvosteluksi (Umrisse) voi pitää marxilaisen poliittisen taloustieteen kritiikin ensimmäisenä ituna. Marx näki Umrissen olleen “nerokas luonnostelma taloudellisten kategorioiden kritiikiksi”. Engels muotoilee teoksessa ensi kertaa metodologisia ja sisällöllisiä ideoita, jotka kuuluvat marxilaisen kapitalismikritiikin erottaviin tunnuspiirteisiin. Marxin Pääoman teoreettisten ideoiden tarkastelu Umrissessa esiintyvien muotoilujen valossa osoittaa, että Engelsin näkyvä ja näkymätön merkitys Marxin poliittisen taloustieteen kritiikin muodostumisessa on ollut moninainen. Engelsin Umrissessa esittämät muotoilut toimivat Marxille metodologisina avaimina hahmotettaessa arvolakia yhteiskunnallisena luonnonlakina, pääoman perustaa ihmistyössä ja kapitalismille ominaisten yhteiskunnallisten muotojen kehkeytymistä tältä pohjalta, arvon ja vaihtoarvon välttämätöntä eroa tavarantuotannon perustalla sekä työttömyyden sääntelelevän roolin keskeisyyttä kapitalistisessa kasautumisessa. Engelsin jälki Pääoman innoittajana tulee esiin myös epäsuorasti Marxin tavassa analysoida ḱapitalistisen kilpailun ja maankoron erityispiirteitä sekä kysynnän ja tarjonnan suhdetta ja kriisien välttämättömyyttä kapitalismissa. Vaikka Umrissea voi pitää vain hahmotelmana, joka sisältää myöhemmän arvo- ja lisäarvoteorian kannalta ristiriitaisia muotoiluja, sen avulla on mahdollista nostaa esille monia tärkeitä teemoja, joita ei ole Pääoman sisältöä ja metodologiaa tarkasteltaessa aina tarpeeksi painotettu.

Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen TE -keskusten alueella toteutettiin esiselvitys maidontuotannon kehit-tämiskohteista vuosina 2007 - 2008. Kilpailukykyä maidontuotantoon T&K -hanke laadittiin esiselvityk-sen pohjalta. Esiselvityksen mukaan uutta tietoa tarvitaan maitotilan yrityskokonaisuuden hallinnasta, tuottavuuden parantamisesta sekä maitotilan työnmenekistä eri tuotantoteknologioilla. Esiselvityksen poh-jalta rakennettiin Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueille omat koulutushankkeensa alueiden tarpeiden mukaan. Kilpailukykyä maidontuotantoon T&K -hanke tuottaa ja kokoaa uutta tietoa molempia koulutushankkeita varten. Tavoitteena on saada uusin tieto mahdollisimman nopeasti palvelemaan käytännön tarpeita.Kilpailukykyä maidontuotantoon T&K -hankkeen päätavoitteena on kehittää Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maidontuottajien kilpailukykyä. Hankkeen päätavoite jaetaan seuraaviksi alatavoitteiksi:1)kehitetään uusia malleja maitotilan liiketoiminnan johtamiseen,2)etsitään uusia toimintatapoja, joilla maitotilan taloudellista tulosta voidaan parantaa ja3)tuotetaan uutta tietoa maitotilojen tuotantoprosessien hallinnasta.Kilpailukykyä maidontuotantoon T&K -hankkeella edistetään Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien maidontuotantoketjun kilpailukykyä alkutuotannosta jalostukseen sekä näihin liittyvää yritystoimintaa. Kilpailukykyä maidontuotantoon T&K -hanke ja koulutushankkeet yhdessä mahdollistavat maidontuottajille, meijeriteollisuudelle ja maidontuotantoketjun sidosryhmille uuden ja ajan tasalla olevan tiedon saannin. Samalla luodaan uusia verkostoja tulevaisuuden tarpeita varten.Tässä hankkeessa yhdistetään monitieteinen tutkimustieto (tuotanto-, teknologia- ja taloustietie-teet) ja käytännön osaaminen monitieteisesti yhdeksi kokonaisuudeksi. Tietoa hyödynnetään laajalti neuvonnassa, oppilaitoksissa, maitotiloilla sekä alalla toimivien muiden yrittäjien ja toimijoiden keskuudessa. Hankkeen tuottamasta tietotaidosta hyötyvät myös viranomaiset sekä Etelä-Pohjanmaan uudet maatalousalan organisaatiot. Hankkeen toteutuksesta vastaa hanketta hallinnoiva Seinäjoen ammattikorkeakoulun Maa- ja metsätalouden yksikkö. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Työtehoseura, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvara-instituutti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Osuuskunta Maitosuomi. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä MTK Keski-Suomen ja muiden maatalouden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.

Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueella toteutettiin vuosina 2009 – 2012 Kilpailukykyä maidontuotantoon T&K -hanke, jonka mukaan maitotilojen kehittämiseen tarvitaan uusia ajatuksia ja toimintatapoja. Maitotiloilla on tarve erikoistua ja keskittyä ydinprosesseihin, jotta tuottavuutta ja taloudellista tulosta voidaan parantaa. Erityisesti yritystoimintaa laajennettaessa tarvitaan uutta tietoa yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämisestä ja maitotilan hallitusta kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Yhteistyöllä kilpailukykyä maidontuotantoon -hankkeella vastataan edellä esitettyihin haasteisiin. Päätavoitteena on tuottaa uutta, käytäntöön soveltuvaa tietoa yhteistyöstä ja verkostomaisesta yrittämisestä. Päätavoite jaetaan seuraaviksi alatavoitteiksi: Maidontuottajat tiedostavat, millainen yhteys tilojen harjoittaman yhteistyön ja tehokkuuden välillä on ja miten tuotannon tehokkuus riippuu kasvin- ja kotieläintuotannon järjestämisestä. Maidontuottajat tiedostavat, millainen yhteys tilojen harjoittaman yhteistyön ja tehokkuuden välillä on ja miten tuotannon tehokkuus riippuu kasvin- ja kotieläintuotannon järjestämisestä. Maidontuottajat omaksuvat strategisen ajattelun ja tunnistavat yhteistyön ja verkostomaisen toimintatavan mahdollisuudet strategisina vaihtoehtoina. Kehitetään työkaluja, joita hyödyntämällä maidontuottajat voivat selvittää yhteistyön ja verkostomaisen toimintatavan etuja perinteiseen toimintaan verrattuna. Kehitetään työkaluja, joita hyödyntämällä maidontuottajat voivat selvittää yhteistyön ja verkostomaisen toimintatavan etuja perinteiseen toimintaan verrattuna. Maidontuottajat ymmärtävät tuotannon nopean täysimittaisen käynnistämisen merkityksen investoinnin valmistuttua Laaditaan työkalu, jolla kehitetään maidontuottajan osaamista, päätöksentekoa ja tuotannonohjausta eri vaiheissa investointihanketta. Tietoa hankitaan benchmarkkauksella. Lisäksi verkostotyyppisillä (network) DEA -tarkasteluilla selvitetään kunkin tilan osalta, miten ne menestyvät erikseen peltoviljelyssä ja maidontuotannossa ja niiden yhdistämisessä. Samalla tutkitaan, millainen yhteys yhteistyön tekemisen sekä yhteistyön laajuuden ja tehokkuuden välillä on. Analyyseissä hyödynnetään tila- ja teemahaastatteluaineistoja. T&K -hanke tuottaa uutta tietoa Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueen koulutushankkeille. Tutkimustieto saatetaan muotoon, jota koulutushankkeissa voidaan välittömästi hyödyntää. Siten tieto saadaan siirrettyä maidontuottajien käyttöön nopeasti. T&K -hanke ja koulutushankkeet yhdessä tuovat uuden, ajan tasalla olevan tiedon maidontuottajien käyttöön. Tuloksia voidaan hyödyntää laajalti maitotiloilla, neuvonnassa, oppilaitoksissa sekä maaseutuyrittäjien keskuudessa. Hankkeen toteutuksesta vastaa hanketta hallinnoiva Seinäjoen ammattikorkeakoulu, SeAMK Elintarvike ja maatalous. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Helsingin yliopiston taloustieteen laitos, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvara-instituutti ja Osuuskunta Maitosuomi. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja ProAgria Keski-Suomen kanssa.

MSc (taloustieteet) ja MSc (sosiologia) Farhan Ahmadin informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Knowledge sharing in multinational organizations: the impact of language tarkastettiin 12.1.2018 Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori David Allen (Leeds University) ja kustoksena professori Gunilla Widén (Åbo Akademi). Väitöskirja on luettavissa Åbo Akademin julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-12-3655-6.

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan digitalisaation vaikutuksia vähittäispankkitoimintaan. Tutkielma pyrkii ottamaan huomioon erilaisia vähittäispankkitoimialan digitalisaatioon vaikuttavia tekijöitä kokonaisvaltaisesti, joten tutkielman näkökulma on laaja. Aihetta käsitellään toimialalla olijoiden, toimialalle tulijoiden sekä kuluttajan kannalta. Tutkielmassa käytettävät teoreettiset mallit analysoivat innovaatiotoiminnan kannustimia ja ajallisesti optimaalisinta uuden teknologian käyttöönottoajankohtaa sekä kuluttajan uuden innovaation omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä. Pankkisektorin digitalisaation historiaa käydään läpi luomalla katsaus Suomen vähittäispankkien digitalisaatioon ja siihen vaikuttaneisiin tekijöihin. Digitalisaation seurauksena Suomen vähittäispankkien konttoriverkostosta on jäljellä noin kolmasosa ja henkilöstöstä vajaa puolet verrattuna tilanteeseen 25 vuotta sitten. Suomen pankkisektori koki ensimmäisen digitaalisen kilpailun aallon vuosituhannen vaihteessa, mutta se selvisi hyvin ensimmäisestä aallosta, koska se oli tuolloin edelläkävijä maailmassa digitaalisten vähittäispankkipalvelujen tuottamisessa. Myös kuluttajien varovaisuus uutta tarjontaa kohtaan suojeli pankkeja digitaalisen kilpailun ensimmäisessä aallossa. Digitaalisen kilpailun toinen aalto alkoi voimistua 2010-luvun aikana. Pankit ovat nyt haavoittuvaisempia uudelle digitaaliselle kilpailulle kuin digitaalisen kilpailun ensimmäisessä aallossa. Kuluttajien palveluodotukset ovat kasvaneet ja he ovat tottuneita digitaalisten palvelujen käyttäjiä. Teknologinen kehitys on jatkunut vilkkaana alentaen alalle tulon kustannuksia. Tutkielmassa käsitellään alalle tulon esteitä, alalle tulijoiden strategioita ja innovointia, sekä miten pankit voivat reagoida säilyttääkseen asemansa tulevaisuudessa. Tulevaisuuden haasteista käsitellään PSD2-maksupalveludirektiiviä ja lohkoketjuteknologiaa. Pankkisektorin tulevaisuuden tulee ratkaisemaan ovatko alalla olijat vai alalle tulijat innovatiivisempia uusien palvelujen tuottamisessa, sekä se, miten valmiita kuluttajat todella ovat siirtymään uusien toimijoiden tuottamien vähittäispankkipalvelujen käyttäjiksi.