Artykuły w czasopismach: „Taidong”

1

Liu, Chong. "Citizen Participation in Chinese Urban Planning: Learning from Shenyang and Qingdao". Advanced Materials Research 255-260 (maj 2011): 1503–6. http://dx.doi.org/10.4028/www.scientific.net/amr.255-260.1503.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

This article reviews two projects with citizen participation in China: the resource recovery project in Shenyang and Taidong facade renewal project in Qingdao. In Shenyang, the international experts’ team motivated about 600 inhabitants to separate bioorganic garbage with satisfying result. In Qingdao, the cooperation between the government and the voluntary artists’ organization effectively completed the facade renewal project of Taidong commercial area. These two projects are able to demonstrate that citizen participation helps improve the quality of Chinese urban space under present conditions, and that the push of the authority and the moderation of the specialists are the key factors for successfully integrating the strength of the citizens into planning practice.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

2

Fu, Peng, Ge-Le Teri, Jing Li, Jia-Xin Li, Yu-Hu Li i Hong Yang. "Investigation of Ancient Architectural Painting from the Taidong Tomb in the Western Qing Tombs, Hebei, China". Coatings 10, nr 7 (17.07.2020): 688. http://dx.doi.org/10.3390/coatings10070688.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

The Taidong Tomb in the imperial tombs of the Qing dynasties has great aesthetic value and a rich history. In this study, we conducted the first investigation ever performed on the raw materials used in the paintings in the Taidong Tomb. Energy dispersive X-ray spectroscopy (EDX), polarized light microscopy (PLM), X-ray diffraction (XRD), micro-Raman spectroscopy (m-RS), Fourier-transform infrared spectroscopy (FTIR) and pyrolysis–gas chromatography–mass spectrometry (Py-GC/MS) were used to comprehensively analyze the painting of Long’en Hall, Xipei Hall and the ceiling of Minglou. In the conclusion of the study, the paintings were found to contain natural mineral and synthetic pigments, including atacamite (Cu2Cl(OH)3), azurite (2CuCO3·Cu(OH)2), vermilion (HgS), carbon black (C), anglesite (PbSO4), white lead (2PbCO3·Pb(OH)2), synthetic emerald green (Cu(CH3COO)2·3Cu(AsO2)2) and ultramarine ((Na,Ca)8(AlSiO4)6(SO4,S,Cl)2). This allows us to conclude that some of the architectural paintings were repainted in the mid-to-late 19th century. The mortar layer may consist of brick ash (albite, gismondine), lime water, tung oil and flour. The fiber layer material may be ramie. Researching the raw materials of the paintings in the Taidong Tomb is of great value because it provides scientific data for the future preservation of the paintings in the tomb.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

3

Janda, Petr. "Preliminary Report on the Research of “Activity Centers” in Taidong, Taiwan". Annals of the Náprstek Museum 40, nr 2 (2019): 121–25. http://dx.doi.org/10.2478/anpm-2019-0019.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

This report presents current research on aboriginal activity centers in Taidong County, Taiwan, primarily in the townships of Chishang and Yanping with over 30% of the population being of aboriginal ancestry. Taidong County is the region with the most distinctive aboriginal communities in Taiwan. The research attempts to identify the actors behind the operation of such centers and their significance for aboriginal communities. The research investigates the process of selecting suitable location for the facilities, the specific features of such centers, the potential religious significance of the locations including the role of traditional beliefs in predominantly Christian aboriginal communities, the symbolic value of structures built in the traditional style for construction of ethnicity and financing that enables the construction of the facilities and the organization of the festivities held in them. The principle research method used was interviews with local actors including local representatives, organizers of festivities, as well as members of local communities. The research began in 2017.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

4

Wang, Zai Qiang. "The Oil Accumulation Law of Putaohua Oil Layer in Taidongarea, Songliao Basin". Advanced Materials Research 868 (grudzień 2013): 142–45. http://dx.doi.org/10.4028/www.scientific.net/amr.868.142.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

The research on Putaohua oil layer in Taidong,Songliao Basin using core,logging and seisimic information shows that oil is divided into belts from east to west influenced by faults striking from south to north and oil potential is getting poorer from east to west, oil is mainly distributed in the middle of Putaohua oil layer showing double peaks, and the main reservoir type is fault-lithology reservoir formd by NStrending faults and NW trending channel sandbody on the slope dipping to the southeast. According to the match type between fault and sandbody in single trap ,we draw the accumulation law that oil accumulation area is controlled by single fault-terrace belt; the high-quality reservoir is composed of underwater distributary channel and river sheet sand; vertical oil accumulation height is influenced by fault lateral sealing ability; and oil accumulation horizon is controlled by the match type between fault and sandbody.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

5

Kojonkoski-Rännäli, Seija. "Tutkimusretki taidon olemukseen ja osaajaksi kasvamiseen". Aikuiskasvatus 20, nr 2 (15.05.2000): 119–26. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93277.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Meidän kulttuurissamme taidoista tärkeimpinä on perinteisesti pidetty henkisiä taitoja, kuten ajattelemisen taitoa ja ongelmanratkaisutaitoa. Sen sijaan ihmisen kehollisuuteen ja liikkuvuuteen perustuvat taidot ovat olleet vähemmän arvostettuja. Tämä Aristotelesta alkanut perinne on elänyt voimakkaana koulutuksen piirissä siitä huolimatta, että on esiintynyt myös toisenlaisia näkemyksiä. Muun muassa Dewey’n filosofiassa teoreettisen ajattelun ja käytännöllisen toiminnan, abstraktin ja konkreettisen, yhteys nähdään välttämättömänä sekä tiedon rakentamisessa että tietäjän (ihmisen) ymmärryksen kehittymisessä. Artikkelissa tarkastellaan ihmisen kehollisuuteen perustuvien taitojen olemusta mm. Martin Heideggerin filosofian valossa oppaana oman aikamme tutkija Timo Klemola ja hänen tutkimuksensa hengen ja liikunnan yhteydestä. Toisena artikkelin näkökulmana on taidon yksilöllisyys: taito on aina luonteeltaan taitajan omaa. Näkökulmaa lähestytään Thomas Hobbesin teorian pohjalta. Lopuksi kirjoittaja paneutuu ymmärretyn taidon oppimiseen Herbartin sivistyksellisyys-käsitteen valossa ja Pauli Siljanderin johdattamana.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

6

Xue, Lin-Lin, Yen-Rung Chang i Ching-Cheng Shen. "The Sustainable Development of Organic Agriculture-Tourism: The Role of Consumer Landscape and Pro-Environment Behavior". Sustainability 12, nr 15 (4.08.2020): 6264. http://dx.doi.org/10.3390/su12156264.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

The purpose of this study is to explore the influence path of organic agricultural landscape on tourists’ pro-environment behavior and loyalty, and put forward suggestions for realizing sustainable tourism of organic agriculture. The M-R model was employed to construct an integrated model of the influence of consumer landscape on pro-environment behavior and loyalty in organic agricultural tourism. The research framework and questionnaire design were constructed on the basis of literature review and 417 valid questionnaires which were collected from tourists in Eastern Taiwan (Hualien and Taidong). SPSS was employed to analyze the reliability and validity of the questionnaire and LISREL software was used to identify the influence path between variables. The results showed that: 1. The tourists’ cognition of consumer landscape will positively affect the environmental intimacy and environmental identity. 2. Tourists’ environmental intimacy and environmental identity will increase their pro-environmental behavior. 3. Tourists’ pro-environment behavior has a positive impact on their loyalty to organic agricultural tourism. The results show that organic agricultural tourism can stimulate tourists to understand the significance, importance and multiple values of the environment, and increase the intimacy and identity of tourists to the environment, which has a great effect on pro-environment behavior and loyalty. At the same time, it also shows that organic agricultural tourism is a sustainable tourism mode, which is worth promoting.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

7

Wu, Songhai, Zhou Li, Yanfei Yang, Jin Sun, Dongmei Lian, Zhengfeng Lai i Jianji Hong. "Reduction in Chemical Fertilizer Rates by Applying Bio-Organic Fertilizer for Optimization Yield and Quality of Hemerocallis citrina Baroni". Agronomy 14, nr 8 (25.07.2024): 1627. http://dx.doi.org/10.3390/agronomy14081627.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

In this study, we investigated if reducing the amount of chemical fertilizer by combining it with organic fertilizer in Hemerocallis citrina Baroni (H. citrina) cultivation could improve plant growth and photosynthetic capacity and, consequently, increase yield and quality. A continuous two-year field experiment was conducted at a research farm in Zhangzhou City, China, during 2021–2022. Six fertilization levels with two locally grown H. citrina cultivars, “Taidong 6” and “Shibage”, were tested. The results showed that 100% of the recommended dose of chemical fertilizer (RDF) with bio-organic fertilizer yielded superior effects in promoting both vegetative and reproductive growth in comparison to RDF alone. However, reducing the application rate of chemical fertilizers, especially by more than 40%, resulted in a significant decline in certain agronomic traits such as plant width, leaf width, and scape length. Compared to RDF, the use of 100% or 80% RDF in combination with bio-organic fertilizer significantly increased chlorophyll content, net photosynthetic rate, and transpiration rate as well as yield production, while excessive reductions in chemical fertilizer rate produced results that demonstrated an opposite trend. The co-application of chemical and bio-organic fertilizer enhanced the contents of soluble sugar and lowered total acidity, whereas excessive chemical fertilizer reduction decreased vitamin C, total flavonoids, and soluble protein levels. Utilizing radar chart analysis for a comprehensive assessment of yield and quality demonstrates that the application of bio-organic fertilizer with 80% RDF could be a better field fertilization regime for H. citrina cultivation.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

8

Wang, Guiping, Ru Chen, Xueping Han i Xiaomin Xue. "Effects and Mechanism Analysis of Non-Bagging and Bagging Cultivation on the Growth and Content Change of Specific Substances of Fuji Apple Fruit". Plants 12, nr 18 (19.09.2023): 3309. http://dx.doi.org/10.3390/plants12183309.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

The experiment was conducted at the Taidong Base of Shandong Institute of Pomology, Tai’an City, Shandong Province, China, from May to October 2022. Using Fuji Apple Tianhong.2/SH/Malus robusta (M. robusta) as experimental materials, the differences and mechanisms of the effects of non-bagging and bagging cultivation on the growth and changes in some substance content of Fuji apple fruits were studied. The results showed that compared with bagging, non-bagging cultivation increased single fruit weight and decreased fruit shape index, increased fruit sugar content, reduced acid content, and increased taste. It increased the content of vitamin C (VC) and protein in the fruit, increased the types and content of aromatic components in the fruit, significantly increased the activity of sugar- and acid-related enzymes, and improved the antioxidant capacity of the fruit. Compared to bagging cultivation, non-bagging cultivation improved the weight, taste (sugar acid ratio), and aroma of Fuji fruit, which is related to increasing the content of auxin (IAA), cytokinin (ZR), and salicylic acid (SA) and reducing the content of abscisic acid (ABA) in the fruit, as well as increasing the content of medium and trace elements calcium (Ca), iron (Fe), manganese (Mg), and boron (B). One of the mechanisms involved is the significant increase in gene expression related to phenylpropanoid biosynthesis, pentose and glucuronate interconversion, starch and sucrose metabolism, zeatin biosynthesis, microtubules, motor proteins microtubule movement, xyloglucan metabolic process, cell division, and peroxidase activity. In short, non-bagging cultivation is more conducive to improving the intrinsic quality and flavor development of Fuji apples, and one of the mechanisms is that non-bagging cultivation is beneficial for increasing the expression of related genes.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

9

Wang, Guiping, Jinzheng Wang, Xueping Han, Ru Chen i Xiaomin Xue. "Effects of Spraying Calcium Fertilizer on Photosynthesis, Mineral Content, Sugar–Acid Metabolism and Fruit Quality of Fuji Apples". Agronomy 12, nr 10 (19.10.2022): 2563. http://dx.doi.org/10.3390/agronomy12102563.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

This study was conducted at the Taidong Base of the Shandong Institute of Pomology, Tai’an City, Shandong Province, China, from May to October 2020. The effects of spraying calcium fertilizer on the photosynthetic characteristics, mineral element content, sugar and acid metabolism, and quality of apples were assessed. Fuji Apple Tianhong.2/SH/Malus robusta (M. robusta) was treated with the calcium fertilizers Niucui (Ca ≥ 100 g/L, B: 1–10 g/L) and Naipu 9 (Ca: 90 g/L, Mg: 21 g/L, N: 110 g/L) at the young fruit stage (25 May), the expansion stage (5 July), and the coloring stage (25 September). Water was sprayed as the control application. The results revealed that spraying calcium fertilizer increased the chloroplast pigment content and photosynthetic capacity of the apple leaves. Compared with the control, the net photosynthetic rate of apple leaves sprayed with Niucui increased by 4.3–34.6%, and that of leaves sprayed with Naipu 9 increased by 15.0–57.4%. Spraying calcium fertilizer promoted the accumulation of Ca, Mg, and B mineral elements in leaves and fruits while inhibiting the accumulation of Cu. Spraying calcium fertilizer improved the quality of apple fruit. Compared to the control fruit, the single fruit weight, fruit hardness, soluble solid content, and Vitamin C content of fruit sprayed with Niucui and Naipu 9 increased by 6.5 and 12.1%, 3.6 and 16.1%, 6.3 and 12.0%, and 30.5 and 29.4%, respectively. Spraying calcium fertilizer increased the sugar content and decreased the acid content of the apples. Naipu 9 was more effective at increasing fruit sugar content, especially sucrose and sorbitol, while Niucui was more effective at reducing the acid content, especially malic acid. This was observed because Naipu 9 increased the sugar metabolism enzyme activity, while Niucui increased the acid decomposition-related enzyme activity. In conclusion, according to the nutrition quality and flavor of the fruit, Naipu 9 application was determined to be the best fertilizer for the Fuji apple.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

10

Derevianko, A. P., Yu A. Azarenko i S. A. Komissarov. "Changbin culture on Taiwan: history of investigations and basic characteristics". Archaeology and Ethnography 17, nr 5 (2018): 21–29. http://dx.doi.org/10.25205/1818-7919-2018-17-5-21-29.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Purpose. The paper describes the most ancient archaeological culture of Taiwan and its significance for the reconstruction of the early stage of the human society’s development in the region. Results. Changbin, the culture of the Late Paleolithic Age, named after Changbin Township in Taidong County on the eastern coast of the island and its southern extremities where it was discovered. Excavations of the primary site, Baxiandong (Baxian caves; or Pahsientung), started in 1968, with new findings being made nowadays. The Baxian sea-cave samples were tested with radiocarbon measurement to have been dated from 15 to 5 thousand years ago, making earlier dates (around 50,000 years ago) debatable. The bulk of artifacts found includes chipped stone and bone tools, mainly of them are flint scrapers, sharp-edged flake tools, pebble chopping tools, shell scrapers and also tools made of bone, such as wedges, stitching awls and fish hooks. The ancient people, who lived in the caves, hunted, fished and gathered seafood on the coast. Typlogically, the Changbin tools are similar to the Hoabinhian industry. It is possible that Changbinhians came to Taiwan from the Southeast China, but also probably from the Phillipines. At its late stage, the Changbin culture overlaps with the Neolithic Dabenkeng culture (about 5000–2500 years BC), but there is no evidence to any contacts between them. Conclusion. Changbin Culture is extremely important for the understanding of the origin of the first settlements in prehistorical Taiwan. Farther research can bring new results in revealing the features of anthropogenesis on the territory of the Eastern Asia. Detailed reconstruction of the stages of development of this territory, with special attention to the initial settlement of Taiwan, is necessary to understand the basic characteristics of the cultural evolution of the early cultures in the region and can help solve the problem of the spread of a modern anthropological type in ecumene, make possible the identifying the ways of ancient migrations in the Asia-Pacific region. The initial period of studies of Baxian caves made possible to formulate the tasks for the new search, the answers to which will be received within the next stage of the archaeological works, having begun about 10 years ago.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

11

XU, Zhaohui, Jiangtao LI, Jian LI, Yan CHEN, Shaoyong YANG, Yongsheng WANG i Zeyu SHAO. "Application of 9-component S-wave 3D seismic data to study sedimentary facies and reservoirs in a biogas-bearing area: A case study on the Pleistocene Qigequan Formation in Taidong area, Sanhu Depression, Qaidam Basin, NW China". Petroleum Exploration and Development 51, nr 3 (czerwiec 2024): 647–60. http://dx.doi.org/10.1016/s1876-3804(24)60494-5.

Pełny tekst źródła

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

12

Nikulin, Markku. "Akateemisen maahanmuuttajan suomen kielen taidon tarve työssä ja arjessa". Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 29 (31.10.2019): 171–203. http://dx.doi.org/10.5128/lv29.06.

Pełny tekst źródła

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

13

Silvennoinen, Heikki. "Aikuisväestön taidot arvioitu 24 maassa". Aikuiskasvatus 33, nr 4 (1.12.2013): 290–98. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94060.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

PIAAC-arvioinnin tulokset aikuisväestön taidoista kertoivat suomalaisille PISA-arvioinneista tuttua tietoa: aikuisväestö on lukijoina, laskijoina ja ongelmanratkaisijoina maailman huippuluokkaa. Julkisuudessa esitetyissä kommenteissa kiinnitettiin huomiota taitojen puutteisiin, huonosti menestyneiden osuuksiin ja väestöryhmien välisiin eroihin. Opetusministerin johtopäätös oli: parantaa pitää.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

14

Colpaert, Clémentine, Daniel Vachard, Claude Monnet, Sébastien Clausen, Irina Timokhina, Olga Obut i Nadezhda Izokh. "Tournaisian (Early Carboniferous) foraminifers of the Kuznetsk Basin (South-West Siberia, Russia)". Bulletin de la Société géologique de France 188, nr 1-2 (2017): 2. http://dx.doi.org/10.1051/bsgf/2017003.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

The Taidon and Fomin formations of the Kuznetsk Basin (SW Siberia, Russia) were sampled in three sections, Old Belovo quarry, Artyshta village and Starobachaty village. The carbonate beds revealed microfacies of bioclastic wackestone and packstone, deposited in the distal parts of inner ramps and the proximal parts of mid ramps. Relatively rare plurilocular foraminifers occur in bioclastic neomicrosparitized wackestone deposited in the shallower parts of the carbonate ramp. The other microfacies only contain the bilocular foraminifer genus Earlandia. The plurilocular foraminifers permit the dating of the lower part of the Taidon Formation and the distinction of a biozone characterized by Tuberendothyra, Pseudoplanoendothyra, and Granuliferella. This local biozone can be correlated with the MFZ4 reference-biozone established in Belgium, which is late Hastarian (i.e., latest early Tournaisian) in age. Conodonts of the upper Siphonodella crenulata Zone in the lower part of Taidon Formation are consistent with this late Hastarian age. The Fomin Formation cannot be directly dated by its foraminifers Earlandia. As it is overlain by previously dated lower Visean beds, the Fomin Formation corresponds to all or part of the entire Ivorian (i.e., late Tournaisian) and of the MFZ5 to MFZ8 biozones. The same uncertainty on the late Tournaisian age exists with the conodonts, which belong to the lower Siphonodella crenulata Zone and isosticha-upper crenulata/typicus/anchoralis-latus zones, respectively. As a taxonomical result, Septabrunsiinoidea n. superfam. is introduced, in order to explain some poorly known lineages of the Tournaisian. Palaeobiogeographically, SW Siberia is proposed as the radiation centre of the Septabrunsiinoidea during the Tournaisian, and especially during the Hastarian, and their migration centre toward three directions: North America, South China and western Tethyan areas.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

15

Ainiala, Terhi, Pia Olsson, Hanna Mattila i Marjo Vesalainen. "Työelämätaidot korkeakouluopetuksessa". Aikuiskasvatus 40, nr 2 (4.06.2020): 96–111. http://dx.doi.org/10.33336/aik.95449.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Tarkastelemme opiskelijoiden kokemuksia työelämätaitojen kehittymisestä tieteidenvälisellä kaupunkitutkimuksen, -suunnittelun ja -kehittämisen projektikurssilla. Korkeakoulut ovat yhä kiinnostuneempia työelämätaitojen kehittämiseen tutkintokoulutuksessa, samalla kun ne ovat virtaviivaistaneet toimintaansa ulkoistamalla ja yhtiöittämällä perinteisesti työelämätaitoihin keskittyneitä aikuis- ja täydennyskoulutusyksiköitään. Siirtymä sisältää jännitteitä ja pedagogisia haasteita. Minkälaisia työelämätaitoja opiskelijat kokivat kurssin kehittäneen ja miten he kuvaavat oppimistaan suhteessa monialaisuuteen ja oman alansa asiantuntijuuden kehittymiseen? Aineistona ovat ”Suunniteltu ja koettu kaupunki” -kurssien kyselyt ja muu materiaali. Tutkimuksessa hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia soveltaen Binkleyn ym. (2012) mallia työelämätaitojen kategorioista. Opiskelijoiden nimeämät taidot liittyivät useimmin kategorioihin ”työskentelyn taidot” ja ”työskentelyn työkalut”. Tieteidenvälistä työskentelyä monialaisessa ryhmässä arvostettiin, sillä se vahvisti käsitystä omasta osaamisesta. Tämä liittyi kategoriaan ”taito toimia kansalaisena maailmassa”. ”Ajattelun taidot” kategoria ilmeni muun muassa luovan ideoinnin ja kehittämisen taitoina. Analyysin perusteella tieteidenväliset projektit tukevat monipuolisesti eri taitojen kehittymistä ja tieteidenvälinen työskentely voi tukea oman alan asiantuntijuuden syvenemistä.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

16

Eskelinen, Kaisa. "Hyvän työntekijän taidot tietoteknisen toiminnanohjauksen säätelemässä kotihoidossa". Gerontologia 37, nr 1 (10.03.2023): 4–20. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.110608.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Kotihoidon organisaatioissa yleistynyt toiminnanohjaus edustaa hoito- ja hoivatyön johtamiselle ominaista medikaalis-manageristista suuntausta, jossa korostuu työn kustannustehokkuus tietojärjestelmiä hyödyntämällä (Wrede & Henriksson 2004; Henriksson & Wrede 2008). Artikkelissani kysyn, mitkä työntekijän taidot korostuvat ajankäyttöä ja kirjaamista yhdenmukaistavassa toiminnanohjauksessa ja miten toiminnanohjaus sopii yhteen hoivan logiikan (Mol 2008) eli asiakkaan tarpeet kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti huomioivan työntekijäihanteen kanssa. Aineiston analyysi perustui 24 kunnallisen kotihoidon esihenkilön ja heidän työparinaan toimivan palveluohjaajan haastatteluihin. Analysoin vuosina 2010–2011 toteutetut haastattelut laadullisen deduktiivisen sisällönanalyysin metodein. Käytin aineiston sisällönanalyysissä käsitteitä näkyvyys, kontrolli ja vertailtavuus (Bowker & Star 1999). Ne ovat tietoteknisen luokittelujärjestelmän ja johtamisen periaatteita, jotka ohjaavat työntekijöiden työtä toiminnanohjauksessa. Toiminnanohjaus korostaa hoivatyötä teknisenä, kirjallisena ja ajanhallinnallisena taitona, ei niinkään kokonaisvaltaisena ja ruumiillisena taitona. Onkin tärkeää tukea työntekijän mahdollisuuksia arvioida ja sovittaa itse työtään toiminnanohjaukseen, jotta työntekijöiden hoivan logiikan mukaiset taidot säilyvät toiminnanohjauksen määrittämässä työssä. The skills of a good worker in elderly home care regulated by enterprise planning system Enterprise resource planning (ERP) systems are widespread in home care organizations and represent medico-managerial management of care work, emphasizing cost-effective organization of care work by using information systems (Wrede & Henriksson 2004; Henriksson & Wrede 2008). Based on a content analysis of interviews with middle managers from two municipal homecare organizations in Finland and their service adviser colleagues, this study examines which worker skills are emphasized in ERP that standardizes the use of time and documentation of care work, and how ERP supports the worker ideal according to a logic of care (Mol 2008). This ideal refers to a worker who takes care of customers’ needs holistically and individually. The analysis uses the concepts of visibility, control, and comparability (Bowker & Star 1999), which are the principles of the classification systems of information infrastructures as well as management, and principles which direct workers’ work in the ERP. ERP emphasizes documenting and time management skills, which partly contradicts holistic worker conduct. ERP also emphasizes technical and written skills of care workers, not so much embodied and situational skills. It is, therefore, important to support workers’ discretion and possibilities to adjust their work to ERP, so that they can retain worker skills consistent with the logic of care while engaging in work determined by ERP.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

17

Ruokamo, Heli, Päivi Rasi-Heikkinen i Solja Upola. "Tulevaisuuden taidot ja osaaminen – yhdenvertaisuus digitalisaation ajassa". Ammattikasvatuksen aikakauskirja 25, nr 3 (20.10.2023): 4–9. http://dx.doi.org/10.54329/akakk.137483.

Pełny tekst źródła

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

18

Kouri, Pirkko, i Jukka Seppänen. "eHealth osaamisvaateet terveysalan ammattikorkeakoulukoulutuksessa". Finnish Journal of eHealth and eWelfare 9, nr 1 (31.03.2017): 46. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.60894.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Teknologia mahdollistaa kansalaisten hoidon koordinoinnin eri palveluntuottajien välillä kansallisesti yli hallintorajojen. Myös rajat ylittävää hoitoa voidaan toteuttaa. Sähköinen arkistopalvelu parantaa asiakkaan hoitoa koskevan tiedon saantia sekä mahdollistaa kansalaisen osallisuuden itseään koskevaan päätöksentekoon. Ammattiin valmistuva sairaanhoitaja saa koulutuksensa aikana eHealth perustiedot ja -taidot. Tämän lisäksi sairaanhoitajat tarvitsevat monimuotoista koulutusta koko työuransa ajan. Teknologian kehittymisen myötä sairaanhoitajan työssä korostuu tieto- ja viestintätekniset taidot sekä interaktiivisen online viestintä- sekä vuorovaikutustaidot. Sairaanhoitajan työ muuttuu kohti potilaan omahoidon tukemista. Uusina rooleina ovat mentorointi, valmentaminen ja potilaan kumppanina oleminen. Sairaanhoitajien työolobarometrin (2016) mukaan suositus kuuden päivän vuotuisesta täydennyskoulutuksesta toteutui vain osin, sillä vain 30 prosenttia vastaajista ilmoitti käyneensä täydennyskoulutuksessa vähintään viisi päivää. Artikkeli kuvaa sairaanhoitajan eHealth -koulutusta ja haasteita, joihin koulutuksen on vastattava.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

19

Talvitie, Ulla, Sirpa Laitinen-Väänänen i Päivi Tikkanen. "Kliinisestä harjoittelusta työssäoppimiseen ja yhteistyötiimeihin". Aikuiskasvatus 22, nr 3 (15.09.2002): 206–14. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93423.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Terveysalan työharjoittelun toteutumista on arvosteltu siitä, että oppilaitokset panostavat entistä vähemmän työharjoittelun ohjaukseen ja harjoittelupaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Harjoittelussa perinteiset työtavat ja vallitseva työkulttuuri siirretään kritiikittömästi opiskelijoille. Koulun antamat tiedot ja harjoittelupaikan edellyttämät taidot eivät kohtaa. Artikkelissa luodaan näkymiä uudenlaiseen työssäoppimiseen tehostamalla koulun ja työpaikkojen välistä yhteistyötä.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

20

Lambert, Pirjo, Raija Reunanen i Merja Helle. "Ammattikorkeakoulun oppimisverkostossa kehittyy uudenlaista oppimista". Aikuiskasvatus 25, nr 1 (15.02.2005): 47–57. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93604.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Verkostoitunut toiminta nostaa esille kysymyksen opitun siirtovaikutuksesta. Miten opitut tiedot ja taidot siirtyvät eri kulttuurikontekstien välillä? Artikkelissa sovelletaan kehittävän siirtovaikutuksen mallia, missä merkittävää on vaakasuuntainen liike toimijoiden välillä. Ammattikorkeakoulun kokeilussa siirtovaikutuksia on seurattu ja etsitty opettajien ja opiskelijain välisestä vuorovaikutuksesta sekä erilaisista opiskelijain kirjoitustöistä, kuten kirjallisista kuvauksista ja opinnäytetöistä.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

21

Ylinen, Satu. "Itsemurhariskissä olevan ikäihmisen kanssa työskentelyssä vaaditut taidot sosiaalityössä – katsaus kansainväliseen tutkimukseen". Gerontologia 33, nr 4 (4.12.2019): 155–70. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.84416.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Tämän artikkelin tavoitteena on tuottaa kirjallisuuskatsauksen avulla sosiaalityön käytännön ja tutkimuksen kannalta merkityksellistä tietoa ikäihmisten itsemurhista. Millaisia iäkkäiden henkilöiden itsemurhan riskitekijöitä on löydetty aiemmissa sosiaalityön tutkimuksissa sekä millaisia sosiaalityön taitoja liitetään itsemurha-alttiin ikäihmisen kanssa työskentelyyn? Kirjallisuuskatsaus osoitti, että riskitekijöiksi voidaan nähdä ensinnäkin terveydentilaan liittyvät riskitekijät, toiseksi sukupuoleen ja perhetilanteeseen liittyvät riskitekijät ja kolmanneksi asumiseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvät riskitekijät. Itsemurha-alttiiden ikäihmisten kanssa työskentelyssä tarvittavat sosiaalityön taidot liittyvät itsemurhan riskitekijöiden tunnistamisen taitoihin, yhteistyötaitoihin, palvelujen tarjoamisen taitoihin sekä eettisiin taitoihin.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

22

Huhta, Ari. "Kielitaito ja psykolingvistiset taidot suomi toisena kielenä -lukemisen ja -kirjoittamisen selittäjinä". AFinLA-teema, nr 14 (16.06.2022): 62–79. http://dx.doi.org/10.30660/afinla.111273.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

The study investigated young learners of Finnish as L2 from Russian-speaking families mostly in grades 3–6 in Finnish-medium schools. 169 pupils completed language tests in Finnish and Russian, and psycholinguistic measures of basic linguistic processes related to phonological awareness, retrieval of words from memory, and working memory. The study examined to what extent linguistic and psycholinguistic skills predict learners’ Finnish L2 reading and writing. Regression analyses indicated that psycholinguistic factors (particularly processing Finnish phonemes) accounted for about 34% of variance in L2 reading and 38% in writing, whereas measures of language skills, mostly L2 skills (e.g., dictation, vocabulary) explained 45% of the variance in L2 reading and 51% in writing. Even when both types of measures were combined in the analyses, psycholinguistic factors explained a proportion of variance in L2 reading and writing. The study contributes to developing research-based diagnostic measures for Finnish L2 reading and writing.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

23

Ouakrim-Soivio, Najat, i Marko Van den Berg. "Lukiolaisten historiallisen ajattelun taidot lähteiden luotettavuuden ja historiallisten toimijoiden motiivien arvioinnissa". Kasvatus 53, nr 1 (1.03.2022): 46–62. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.113944.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Historiallisen ajattelun taidot, mukaan luettuna historian tekstitaidot, ovat nykypäivän kansalaistaitoja tarjoamalla valmiuksia tiedon epäilyyn, kritisointiin ja arviointiin. Historian kouluopetuksen keskeisiä tavoitteita onkin opiskelijoiden perehdyttäminen historiallisen tiedon luonteeseen ja luotettavuuteen sekä näiden arviointi. Tämä artikkeli tarkastelee lukiolaisten historiallisen ajattelun taitoja, erityisesti lähteiden luotettavuuden ja erilaisten toimijoiden motiivien arviointiin liittyviä taitoja. Tutkimukseen osallistui 114 lukiolaista kolmesta eri suomenkielisestä lukiosta. Aineisto kerättiin Suomen sisällissotaa käsittelevällä tehtäväsarjalla, joka oli laadittu kynä ja paperi -tehtävämuotoon. Aineisto analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Koulujen välillä on eroja opiskelijoiden historiallisen ajattelun opettamisessa. Erot selittynevät tietyssä määrin sillä, että osassa lukioita historian oppitunneilla käytetään historiallista ajattelua tukevia työtapoja ja tutkitaan erilaisia historiallisia lähteitä, kun taas osassa ei. Erityisesti ensikäden lähteiden lukeminen ja tulkitseminen tuotti lukiolaisille vaikeuksia, mutta kuitenkin lähes puolet vastanneista osoitti jonkin verran taitoa asettua menneisyyden ihmisten asemaan ja kykyä tulkita lähteitä moninäkökulmaisesti. Pohdimme lopuksi sitä, millaisin lähdetehtävin opiskelijoiden historiallista ajattelua voisi arvioida.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

24

Niiniskorpi, Soile. "Käden taidot ja kauneuden taju Keskustelua taidekasvatuksen tavoitteista 1900-luvun Suomessa". Research in Arts and Education 2005, nr 4 (1.12.2005): 44–62. http://dx.doi.org/10.54916/rae.118618.

Pełny tekst źródła

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

25

Kallio, Johanna, i Jani Pulkki. "Elämää vaalivan itsekasvatuksen luonnos". Aikuiskasvatus 42, nr 1 (24.03.2022): 25–36. http://dx.doi.org/10.33336/aik.115551.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Tarkastelemme artikkelissa itsekasvatusta, eli omaehtoista, itseen kohdistuvaa kasvatustyötä aktivistisena pyrkimyksenä vastata aikamme ekokriiseihin ihmisen sisäisen muutoksen näkökulmasta. Itsekasvatus ymmärretään artikkelissa suomalaisen perinteen ja erityisesti kasvatusfilosofi Juho August (J. A.) Hollon (1885–1967) teoriaan perustuvana kasvatustoimintana, jonka tavoitteena on elämisen taidon eli merkityksellisen elämän löytäminen. Hollon mukaan elämän vaaliminen kaikissa muodoissaan on ihmiselle tärkeää, sillä kaikessa kasvavassa – niin kasveissa, luonnossa, eläimissä kuin mikro-organismeissa – on samaa elämänvoimaa. Holistisessa, ihmisen ja ei-ihmisen yhteyttä painottavassa ajattelussaan Hollo oli monia aikalaisiaan edellä. Kehitämme elämää vaalivaa itsekasvatusajattelua, joka yhdistää Hollon itsekasvatuksen teorian Martha C. Nussbaumin (1947–) itsekasvatusajatteluun. Hollon teoria on elämää vaalivan itsekasvatuksen lähtökohta, johon Nussbaumin teoria tarjoaa konkreettisen itsekasvatuksen harjoittamisen tavan. Nussbaumin teoria laajentaa Hollon itsekasvatuskäsitystä erityisesti tunnetyön ja tunteiden filosofisen käsittelyn näkökulmasta ja on siten käytännön esimerkki itsekasvatuksen tavasta. Kehittämämme elämää vaalivan itsekasvatuksen synteesin ensisijainen tavoite on tarjota itsekasvatuksen malli ekologisesti kestävämmän ajattelun kehittämiseen ja toiminnan muuttamiseen.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

26

Ronkainen, Inka, Kirsti Lonka, Janica Vinni-Laakso, Veli-Matti Vesterinen i Katariina Salmela-Aro. "Seitsemäsluokkalaisten kolmeen lukuaineeseen sekä ilmiölähtöiseen oppimiseen kohdistamat arvostukset ja odotukset: Motivaatioprofiilit". Kasvatus 55, nr 2 (15.04.2024): 129–49. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.126725.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulun seitsemäsluokkalaisten (N=977) odotuksia ja arvostuksia kolmea lukuainetta sekä ilmiölähtöistä oppimista kohtaan. Aineisto kerättiin syksyllä 2019 sähköisellä motivaatiokysymyksiä sisältäneellä kyselylomakkeella. Henkilösuuntautuneella tutkimusotteella tunnistettiin viisi motivaatioprofiilia odotuksista ja arvostuksista äidinkieltä, matematiikkaa, fysiikkaa ja ilmiölähtöistä oppimista kohtaan. LUMA-orientoituneet (31 %) ilmaisivat korkeinta tehtäväarvoa matematiikkaa ja fysiikkaa kohtaan, Ilmiöorientoituneet (20 %) olivat kiinnostuneempia ilmiölähtöisestä oppimisesta kuin tutkituista oppiaineista, Motivoituneet hyvinvoivat (24 %) olivat kiinnostuneita ilmiölähtöisyydestä sekä mitatuista oppiaineista ja kokivat kaikissa niissä vain vähän kuormitusta. Motivoituneet kuormittuneet (14 %) olivat kiinnostuneita kaikesta, mutta kokivat myös kuormitusta, ja Heikosti motivoituneet (10 %) eivät olleet motivoituneita mistään mitatuista aihepiireistä ja kokivat korkeaa kuormitusta. Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut merkitsevää eroa profiileissa. Profiilien välillä tunnistettiin eroja perheen taloustilanteessa ja kaikkien arvosanojen keskiarvoissa. Keskiarvoinen tai heikompi taloustilanne -ryhmään kuului Motivoituneita hyvinvoivia odotettua vähemmän ja Heikosti motivoituneita enemmän. Heikosti motivoituneet -profiilin oppilailla tunnistettiin alhaisin ja Motivoituneilla hyvinvoivilla korkein keskiarvo. Merkittävä osa oppilaista koki ilmiölähtöisen oppimisen kiinnostavana. Tätä tietoa kannattaisi hyödyntää kouluissa: ilmiöön nivominen voisi lisätä oppilaiden motivaatiota myös monen oppiaineen tai laaja-alaisen taidon suhteen.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

27

Tynjälä, Päivi. "Työelämän asiantuntijuus ja korkeakoulupedagogiikka". Aikuiskasvatus 28, nr 2 (15.05.2008): 124–27. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93812.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

”Korkeakouluopetuksen yksi ydinkysymys on se, millaista on asiantuntijuus, jota korkeasti koulutetuilta yhteiskunnan jäseniltä odotetaan. Tämän päivän asiantuntijatyölle on ominaista, että siinä yhdistyvät perinteiset akateemiset hyveet, kuten tieteellinen ajattelu, ja nykypäivän yhteiskunnan toiminnassa keskeisiksi nousevat verkostoitumis- ja sosiaaliset taidot. Keskeinen kysymys korkeakouluopetuksen kehittämisessä onkin se, miten voimme kehittää sellaista pedagogiikkaa, joka samanaikaisesti edesauttaa tieteellistä ajattelua ja yleisiä työelämän taitoja”, kirjoittaa professori Päivi Tynjälä. – Päivi Tynjälän virkaanastujaispuhe Jyväskylän yliopistossa 7.5.2008.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

28

Siirala, Eeva. "Elämänlaajuinen investointi ihmisiin – ihmiset enemmän kuin 'inhimillisiä resursseja'". Aikuiskasvatus 23, nr 2 (15.05.2003): 144–48. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93477.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Euroopan komission aikuiskasvatusosaston pääjohtaja Nikolaus van der Pas myönsi haastettelun Lifelong Learning in Europe -lehden toimittajalle Eeva Siiralalle. Aikuiskasvatus julkaisee haastattelun suomeksi. Katsantokanta elinikäiseen oppimiseen on EU:ssa laajentunut merkittävästi ydinasioista, työllistettävyydestä ja joustavuudesta työelämässä. Nyt koetaan yksilö itsessään arvokkaaksi: yksilönä, kansalaisena, ammatinharjoittajana ja sosiaalisena olentona. Aktiiviseen kansalaisuuteen kuuluvat taidot ovat tärkeitä monessa mielessä, jopa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa, rasismin ja muukalaisvihan vastustamisessa, kestävien ja ympäristöä vahingoittamattomien tuotantotapojen omaksumisessa ja kehittämisessä, oikeuksien puolustamisessa työpaikalla sekä luottamustehtävien ja vastuun ottamisessa työntekijäelimissä ja -järjestöissä.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

29

Ojala, Satu, i Markku Sippola. "Uskomuksia vai tosiasiallisia muutostarpeita? Arvio hallituksen työpoliittisesta päätöksenteosta". Työelämän tutkimus 22, nr 1 (25.04.2024): 100–116. http://dx.doi.org/10.37455/tt.143839.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Petteri Orpon kesällä 2023 muodostama hallitus perustelee aikomiaan sosiaaliturvan ja työntekijöiden aseman heikennyksiä taloudellisella välttämättömyydellä vedoten siihen, että kilpailukykymme ja työllisyytemme on heikommalla tolalla kuin verrokkimaissa. Puheenvuoromme ensimmäisessä osassa vertailemme Suomea eri indikaattorien valossa muihin OECD-maihin. Toiseksi käymme läpi hallituksen reformien todennäköisiä vaikutuksia ja kolmanneksi keskustelemme työmarkkinoiden tosiasiallisista muutostarpeista. Arvioimme, että Orpon hallituksen reformeilla irtaudutaan pohjoismaisesta perinteestä. Tarvittavien muutosten ydin löytyisi pohjoismaisen aktiivisen työvoimapolitiikan juurilta: investoinneista työikäisen väestön inhimilliseen pääomaan. Työikäisen väestön taidot eivät lisäänny sosiaaliturvaleikkauksilla, työttömien terveys ei parane eikä muutoksilla vastata työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

30

Mustonen, Sanna, Nina Reiman, Minna Bogdanoff, Heidi Vaarala i Mirja Tarnanen. "Opettajat aikuisten maahanmuuttajien perustaitoja kehittämässä". Aikuiskasvatus 41, nr 3 (5.10.2021): 208–21. http://dx.doi.org/10.33336/aik.111577.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Artikkelissa tarkastellaan, miten aikuisten maahanmuuttajaopiskelijoiden opettajat ymmärtävät perustaidot ja opiskelutaidot sekä miten he pedagogisoivat perustaitojen opetusta arvioinnin avulla. Perustaitoja ovat luku- ja kirjoitustaidot, numeeriset taidot ja ongelmanratkaisutaidot teknologisesti kehittyneissä ympäristöissä. Aineisto kerättiin opettajien täydennyskoulutuksessa ja se koostuu opettajien laatimista arviointi- ja oppimistehtävistä sekä reflektoinneista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan täydennyskoulutukseen osallistuneet opettajat näkivät perustaidot usein toisistaan erillisinä eivätkä välttämättä huomioineet aikuisten maahanmuuttajaopiskelijoiden informaaleissa ympäristöissä hankkimia taitoja. Opettajien ymmärrys opiskelijoiden resursseista ja taitojen limittäisyydestä syveni koulutuksessa, ja he rakensivat sen myötä oppimistavoitteita ja -tehtäviä aiempaa funktionaalisemmiksi. Monipuolista oppimista ohjaavaa arviointia oli kuitenkin yhä haastava toteuttaa.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

31

O'Brien, W. P. "Two Sixteenth Century Munster Primates: Donnchadh Ó Taidhg (1560-62) & Richard Creagh (1564-85)". Seanchas Ardmhacha: Journal of the Armagh Diocesan Historical Society 14, nr 1 (1990): 35. http://dx.doi.org/10.2307/29742437.

Pełny tekst źródła

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

32

Kuisma, Merja. "Autonomian auvo ja kiro". Ainedidaktiikka 6, nr 3 (31.12.2022): 93–100. http://dx.doi.org/10.23988/ad.124701.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Julkisessa keskustelussa on kannettu huolta yläkoulun ja lukion oppilaiden ja opiskelijoiden kyvystä suoriutua opinnoissa, joissa heille annetaan runsaasti vapautta suunnitella ja toteuttaa itse omaa oppimistaan. Eri-ikäiset oppijat kuitenkin hyötyvät vapaudesta, kunhan opettaja ohjaa sopivassa määrin oppimisprosessia. Tutkiva oppiminen tarjoaa oppijalle mahdollisuuden kokea jokaiselle ihmiselle tärkeitä asioita, kuten autonomiaa eli itsekseen pärjäämistä sekä kompetenssia eli pätevyyden tunnetta. Lisäksi tutkiva oppiminen voidaan toteuttaa yhdessä oppien, jolloin oppijat kokevat kullekin meistä tärkeää aitoa yhteyttä ja vuorovaikutusta muihin ihmisiin. Väitöstutkimus osoittaa, että tutkiva oppiminen mahdollisti paremmat tiedolliset oppimistulokset kuin perinteisempi opettajakeskeinen opetusmalli. Yläkoululaisilla myös motivaatiotaso nousi. Lisäksi kävi ilmi, että molempien ikäryhmän oppijat pystyivät omaksumaan tarvittavat itsesäätelyn taidot kyseisen opintojakson aikana, olivatpa heidän oppimisen itsesäätelytaitonsa alussa hyvät tai huonot.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

33

Metsämuuronen, Jari. "Pehmeät kvalifikaatiot sosiaali- ja terveysalan työssä ja ammatillisessa koulutuksessa". Aikuiskasvatus 19, nr 2 (15.05.1999): 140–50. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93218.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Artikkelissa tarkastellaan perinteisiä kvalifikaatioluokituksia ja niiden suhdetta äänettömiin ja pehmeisiin kvalifikaatioihin. Pehmeillä kvalifikaatioilla tarkoitetaan sellaista ihmistyössä tarvittavaa osaamista, joka on oleellista asiakaspalvelussa, mutta jota on hankala saada sopimaan perinteisiin kvalifikaatioluokituksiin. Tällaisia taitoja saattavat olla mm. esteettisyyden taju, innostumisen ja innostamisen taidot, intuition käyttö, toisten huomioonottaminen, ilmapiirin ja tunnelman luomisen taito, heittäytyminen ja irrotteleva työnote, ulospäin suuntautuneisuus ja muiden aktivoinnin taito. Artikkelissa eritellään pehmeitä kvalifikaatioita sosiaali- ja terveysalan osaamisena ja pohditaan niiden huomioimista alan ammatillisessa koulutuksessa. Artikkeli perustuu Sosiaali- ja terveysalan työn tulevaisuuden osaamistarpeet – ESR ennakointihankkeen selvityksiin ja empiiriseen aineistoon. Monissa tehtävissä tarvitaan taitoja, jotka ovat ”sosiaalisesti vaiettuja” ja joita ei tunnusteta ammattitaidon osaksi: kykyä vaikuttaa toisiin, innostuneisuutta, innostavuutta, yhteistyökykyä, kommunikointi- ja ihmissuhdetaitoja, tahdikkuutta, diplomatiaa, monitaitoisuutta, vastuunkantoa organisaation virheistä, tunteiden mukanaoloa, tai kykyä ohjata, kouluttaa ja perehdyttää muita. Kaikkea tällaista ”yliammatillista osaamista” tarvitaan ennen muuta ihmistyössä.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

34

Seppä, Marianne, i Maria Ahlholm. "Puhuminen ja kirjoittaminen kotoutumiskoulutuksessa". Aikuiskasvatus 44, nr 1 (5.04.2024): 22–35. http://dx.doi.org/10.33336/aik.131890.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Tutkimme artikkelissa kotoutumiskoulutuksen suomenopettajien tapaa jäsentää omaa toimintaansa aikuisten maahanmuuttajien kielen tuottamistaitojen eli puhumisen ja kirjoittamisen taitojen tukijoina. Opettajat nähdään ekososiaalisen viitekehyksen mukaisesti mesotason toimijoina, joiden työtä määrittävät makrotasolla yhteiskunnalliskulttuuriset reunaehdot ja mikrotasolla kohtaamiset opiskelijoiden kanssa. Tutkimuskysymyksinä ovat, miten opettajat kuvaavat suomen kielen tuottamistaitojen kehittymistä ja siihen tarjoamaansa tukea. Aineisto koostuu kahdeksan haastatteluhetkellä työssä olleen opettajan teemahaastatteluista. Teemahaastattelut analysoitiin semanttisella verbianalyysillä, ja tulokset kuvattiin kolmen opettajadiskurssin kautta: opettaja 1) kielen kehittymisen analysoijana, 2) kommunikoijana ja tekemisen aktivoijana sekä 3) työnsä reflektoijana. Tulosten mukaan opettajat ovat tietoisia kielen kehittymisen prosessin epälineaarisuudesta, ja heillä on hallussaan käytännön pedagogisia keinoja tukea tuottamistaitoja. Kirjoittamisen taidoissa opettajat kaipaavat lisää osaamista siihen, miten tukea opiskelijoita, joiden kirjalliset taidot omalla äidinkielelläkin ovat vasta kehittyviä. Opettajat joutuvat myös jatkuvasti pohtimaan työnsä reunaehtoja ja kehittämiskohteita. Tuloksia voidaan soveltaa etsittäessä keinoja tukea heterogeenisistä taustoista tulevien opiskelijoiden kielen kehittymistä.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

35

Fornaciari, Aleksi, i Tiina Nikkola. "Kohti valveutumista ja ajattelun rajoja kriittisen pedagogiikan keinoilla". Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 19 (28.12.2018): 83–93. http://dx.doi.org/10.30675/sa.70949.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Katsauksessa pohdimme kriittisen pedagogiikan mahdollisuuksia lisätä opettajaopiskelijoiden kykyä jäsentää yhteiskunnallisten ilmiöiden suhdetta kasvatukseen. Esimerkkinä käytämme Lapset elämänsä valtiaiksi -hanketta, jota Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa on toteutettu Venäjällä ja Virossa. Siinä sosiokulttuurisen innostamisen avulla, opiskelijoiden oman osallistumisen kautta, pyritään luomaan solidaarisuuteen ja tasa-arvoon kurkottavia yksilöitä. Toiminnan keskeisiä arvoja ovat yhteisöllisyys, osallistuminen, dialogi ja luovuus. Prosessin päämääränä on todellisuuden kriittinen tarkastelu ja siitä kumpuava toiminta. Kriittisen pedagogiikan sovelluksia toteutetaan yliopistokentällä kauttaaltaan suhteellisen vähän. Varsinkin opettajankoulutuksen ja kasvatustieteen kentällä koulun ulkopuolelle suuntautuva yhteiskunnallinen ja kriittinen toiminta on harvinaista. Myös yhteiskunnallista tiedostamista lisäävät lähestymistavat, kuten demokratia- ja osallisuuskasvatus tai kriittisen ajattelun taidot, ovat vähäisessä roolissa niin peruskouluissa kuin opettajankoulutuksessakin. Esittelemme Lapset elämänsä valtiaiksi -hankkeen pitkäaikaisen projektikoordinaattorin kanssa käydyn keskustelun pohjalta hankkeen toimintaa sekä pohdimme taustalla vaikuttavan freireläisen kriittisen pedagogiikan ja sen tavoitteiden pedagogista ja tutkimuksellista antia myös opettajankoulutukselle. Kriittisen pedagogiikan keinoin on mahdollista syventää opettajaopiskelijoiden yhteiskunnallista ajattelua sekä terävöittää ymmärrystä kokemuksen, reflektion ja toiminnan yhteydestä.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

36

Finstad, Minna, i Pekka Isotalus. "Näkökulmia poliitikon viestintäosaamiseen". Prologi 1, nr 1 (15.12.2005): 12–30. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95938.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Artikkelissa tarkastellaan teoreettisesti poliitikkojen viestintäosaamista. Aihetta lähestytään kolmen eri näkökulman kautta, Ensimmáinen ja konkreettisin tarkastelunäkökulma onlkilätaso eli viestintäosaamisen merkitys polütikon henkilökohtaisen viestinnällisen toimintakyvyn ja menestyksen kannalta. Polütikon näkökulmasta viestintäosaaminen edistää henkilökohtaisten päämäärien saâvuttâmista, kuten vaalimenestystä tai suotuisan imagon luomista ja ylläpitämistä. Toinen tarkastelutaso on polütikon viestintäosaamisen merkitys polätikkojen ja kansalaisten välisen uaorouaikøtaksen kannalta. Politükka on jatkuvaa yhteistoimintaa, jossa yhdessä luodaan merkityksiä sekä neuvotellaan ia asetetaan päämäàLr1ä, joita kohti pyrttäàn. Tähàn tâsoon keskeisesti lüttyviä viestintäosaamisen osa-alueita ovat esimerkiksi kyky muodostaa vuorovaikutteinen suhde kansalaisün sekä kuunnella ja havainnoida yhteiskunnassa tapahtuvia ajankohtaisia asioita. Lisäksi pohdimme polütikon roolia yhteiskunnallisena auktoriteettina ja tarkastelemme polütikon viestintäosaamisen käsitettä etiikan ja demokrøtiøn toteutumisen näkökulmasta. Poliitikko on johtaja ja suunnannàyttäjä, jonka on pystyttävä valitsemaan ja muotoilemaan yhteiskunnallisesti arvokkaita pàämäärià. Tämän takia muun muassa johtamisviestinnän ja viestinnän eettisten periaatteiden hallinnan taidot liittyvät läheisesti polütikon viestintäkompetenssiin. Poliitikko yhteiskunnallisena auktoriteettina säätelee sosiaalista todellisuuttamme ja viestinnällään vaikuttaa pùjoln sühen, millaiseksi yhteinen tulevaisuutemme muotoutuu.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

37

Mielonen, Jukka, Kaija Saranto, Hanna Kuusisto, Anssi Kemppi i Ulla-Mari Kinnunen. "Ikääntyvien näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista". Gerontologia 35, nr 1 (25.03.2021): 3–12. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.89447.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Väestön ikääntyminen uhkaa kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuoltokuluja. Aiempien tutkimusten mukaan ikääntyvän väestön selviytyminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sähköistymisestä on epävarmaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten valmiutta ja halua käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita ja niihin liittyvää tietotekniikkaa sekä lääkinnällisiä laitteita ja tietojärjestelmiä. Tutkimus toteutettiin keväällä 2019 verkkokyselynä. Aineiston validoinnin jälkeen otoskoko oli 978. Viitekehyksenä käytettiin UTAUT (Unified Theory of Technology Acceptance) -mallia. Tutkimusaineisto analysoitiin kvantitatiivisella tilastoanalyysillä ja induktiivisella sisällönanalyysillä. Kyselyyn vastanneilla 65–74-vuotiailla on hyvät tietotekniset taidot, tarvittavat laitteet sekä halukkuus käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita. Yli 75-vuotiaat kokevat tietotekniset taitonsa välttäviksi tai huonoiksi. Suurin osa vastanneista käytti tietotekniikkaa tai älylaitetta kotonaan pankkipalveluihin ja uutisten lukemiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Enemmistö oli käyttänyt sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ainakin joskus. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee ohjata väestöä aiempaa aktiivisemmin sähköisten palveluiden piiriin. Palveluverkkojen suunnittelussa on otettava huomioon ikääntyvän väestön kyky käyttää sähköisiä palveluita.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

38

Arianti, Dyah Retno, i Silvia Nurhayati. "Analisis Penggunaan Strategi Ungkapan Terimakasih Oleh Penutur Asli Bahasa Jepang". IZUMI 8, nr 2 (18.11.2019): 125. http://dx.doi.org/10.14710/izumi.8.2.125-136.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

(Title: Analysis Of Gratitude Expresion Strategy By Japanese Native Speakers). People who learn about Japanese language generally know that gratitude expressions sayings such as "Thankyou", "I appreciate it", However, Japanese native speakers convey gratitude not only using gratitude expressions but also using other expressions. The main goal of this article is to describe strategy used by Japanese people to gratitude to other people. This research uses a quantitative descriptive approach with a questionnaire as the data source. The questionnaire write in open questionnaire type was distributed to 65 Japanese native speakers to get natural answers. The questionnaire was distributed using the random sampling method. Based on the result of questionnaire, conclude that when Japanese native speakers are gratitude to other people, Japanese native speaker mostly use the combination of two thankful strategies. When Japanese native speakers are gratitude to other people, the most used strategy is the strategy is shinteki taidou no hyoumei or expressions of psychological actions.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

39

Laaksonen, Vilja. "Lasten vuorovaikutustaidot tutkimuksen kohteena". Prologi 6, nr 1 (15.12.2010): 6–24. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95813.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Lapsi omaksuu arvoja ja asenteita ja rakentaa käsitystä itsestään vertaissuhteissa. Lapset tarvitsevat erilaisia vuorovaikutustaitoja vertaistensa parissa. Esimerkiksi yhteistyö, jakaminen ja ongelmanratkaisu ovat tärkeitä taitoja jo alle kouluikäiselle lapselle. Vuorovaikutustaidoista puhutaan eri tieteenaloilla eri käsittein. Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata, millaisilla käsitteillä ja tutkimusmenetelmillä lasten vuorovaikutustaitoja on tutkittu muun muassa viestinnän, kasvatustieteiden ja psykologian tieteenaloilla. Artikkelissa kootaan myös niitä näkökulmia, jotka ovat vaikuttaneet lasten vuorovaikutustaitojen tutkimuksen taustalla. Lasten vuorovaikutustaitojen tutkimusta viimeisen kymmenen vuoden ajalta (1998–2009) kartoittavan kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan todeta, että yleisimmin aineiston tutkimuksissa käytetään käsitteitä sosiaalinen kompetenssi, sosiaaliset taidot, vertaissuhdetaidot ja viestintätaidot. Lasten vuorovaikutustaidot on moninaisista käsitteistä huolimatta määritelty ja operationaalistettu samankaltaisesti. Päätutkimusmenetelminä käytetään havainnointia ja lasten vuorovaikutustaitojen mittaamiseen tarkoitettuja mittareita. Alkuperäistutkimusten tarkastelu osoitti, että lasten vuorovaikutustaitoja on tutkittu esimerkiksi erilaisten kehityshaasteiden ja riskien ehkäisyn näkökulmasta. Lasten vuorovaikutustaidot kehittyvät vertaissuhteissa (Gagnon & Nagle 2004, 174). Koska vuorovaikutustaidot muodostavat alustan vertaissuhteiden kehittymiselle, voi vertaisryhmästä syrjäytymisestä seurata negatiivinen kierre, joka ylläpitää tiettyä sosiaalista statusta vertaisryhmässä (ks. Laine 1998, 497). Lasten vuorovaikutustaitojen tutkiminen auttaa tunnistamaan myös mahdollisia riskitekijöitä, joihin jo varhaiskasvatusvaiheessa voidaan vaikuttaa.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

40

Tuomisto, Maiju, Maija Aksela i Minna Jääskeläinen. "Osaavia ja ennakkoluulottomia kemian aineenopettajia tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti hyödyntämällä". Lumat: International Journal of Math, Science and Technology Education 3, nr 6 (30.10.2015): 768–82. http://dx.doi.org/10.31129/lumat.v3i6.997.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) monipuolinen käyttö on olennainen osa tulevien kemian aineenopettajien koulutusta Helsingin yliopistossa. Kemian aineenopettajakoulutusyksikön tavoitteena on kouluttaa osaavia tutkivia ja yhteisöllisiä opettajia tulevaisuuden kouluihin. Tuleville kemian opettajille pyritään läpi koko koulutuksen kehittämään hyvät TVT-taidot sekä taitoa käyttää digitaalisia opetusvälineitä ja ohjelmia osaavasti ja ennakkoluulottomasti omassa opetuksessaan kemian opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisesti. Teknologis-pedagogisen sisältötiedon (TPCK) sekä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien ja haasteiden esille tuominen ovat tärkeä osa tulevien kemian opettajien koulutusta. Tämä artikkeli esittelee Kemian opettajankoulutusyksikössä laaditun TVT-strategian ja pohtii sen soveltuvuutta kemian aineenopettajakoulutukseen. Lisäksi esitellään esimerkin avulla, miten strategian käytännön toteutuksen vaikutusta kemian aineenopettajaopiskelijoiden tietoihin ja taitoihin on seurattu. Sen mukaan suunnitelmallinen TVT-strategiaan pohjautuva opetus näyttäisi edistävän monipuolisesti kemian opettajaksi opiskelevien TVT-taitoja. Erityisesti opiskelijat kokivat oppineensa simulaatiosovelluksia kemian käsitteiden ja ilmiöiden opettamiseen sekä relevantteja ohjelmia materiaalien ja ideoiden jakamiseen. Kurssien jälkeen opiskelijat arvioivat TVT-taitonsa erityisen vahvoiksi sähköisten oppimisalustojen, yhteisöllisen tekstinkäsittelyn, ja kemian opetusmateriaalien etsimisen suhteen. Tässä esiteltyä TVT-strategiaa ollaan tutkimuspohjaisesti kehittämässä ja suuntaamassa kemian oppimisen ja opetuksen kannalta tärkeisiin tulevaisuuden taitoihin sekä osaamisalueisiin.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

41

Polonskiy, V. I., S. А. Gerasimov, A. V. Sumina i S. A. Zute. "Adaptive potential of oat accessions in the context of their chemical and physical grain characteristics". Proceedings on applied botany, genetics and breeding 183, nr 1 (15.04.2022): 57–75. http://dx.doi.org/10.30901/2227-8834-2022-1-57-75.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Providing high and stable grain harvests with high content of valuable compounds in grain is an important task of crop production. The aim of the study was to assess the adaptability of oat accessions through the analysis of their chemical and physical properties and disclose relationships among adaptability indicators based on these characteristics.Eighteen oat accessions from the VIR collection, grown for 3 years in Eastern Siberia, were assessed. The content of β-glucans and oil, 1000 grain weight, and test weight were analyzed. Four adaptability indicators were measured for the aforesaid characters.Plasticity and stability parameters of the accessions showed no significant differences between the naked and hulled oat forms. Cvs. ‘Sapsan’ (k-15444) and ‘Aldan’ (k-15115) demonstrated the best adaptability in the content of β-glucans in grain, ‘Sayan’ (k-14043) and ‘Vyatsky’ (k-14960) in oil content, ‘Korifey’ (k-15113) and ‘Taidon’ (k-15183) in 1000 grain weight, and ‘Korifey’ and ‘Gosha’ (к-15120) in their test weight. Among the naked oat accessions, significant relationships were recorded between the adaptability indicators of the content of β-glucans or oil in grain and those of the test weight as well as between the average 1000 grain weight of the accessions and the parameters of their plasticity (negative correlations) or stability (positive correlations) for the said physical character.There is a high risk of obtaining hulled oats with reduced levels of oil in their grain, when selected for high stability for this character. It is assumed that successful oat breeding for increased adaptability in 1000 grain weight will be accompanied by an increase in grain size. The possibility of indirect estimation of the adaptability of naked oat accessions according to their β-glucan or oil content is shown on the basis of calculating their adaptability according to the test weight of their grain.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

42

Chen, Ping-Hsun. "Trade Secret Protection on Technical Information in a Premarket Notification Submission for a Medical Device After TaiDoc Tech. Corp. v. OK Biotech Co." Biotechnology Law Report 36, nr 3 (czerwiec 2017): 93–104. http://dx.doi.org/10.1089/blr.2017.29012.phc.

Pełny tekst źródła

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

43

Ahola, Sari, i Tuija Hirvelä. "Venäjänkielisten suomen puhumisen taito taustamuuttujien valossa". Idäntutkimus 31, nr 1 (12.04.2024): 4–21. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.138163.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Artikkeli käsittelee venäjänkielisten aikuisten (n=8 412) suomen kielen puhumisen taitoa ja siinä tapahtuneita muutoksia vuosina 2012–2021 kansallisen kielitutkintojärjestelmän, Yleisten kielitutkintojen, rekisteriaineiston avulla. Rekisteriaineiston mukaan venäjänkielisten suomen kielen puhumisen taito on heikentynyt, mihin etsimme selityksiä peilaamalla tuloksia venäjänkielisten taustamuuttujiin. Tulokset osoittavat, että puhumisen taito oli yhteydessä venäjänkielisten taustamuuttujiin. Miehet olivat puhumisen taidossa jonkin verran naisia heikompia. Lisäksi suomenoppijan iällä, koulutustasolla ja suomen kielen opiskelun pituudella oli merkitystä puhumisen taidolle. Hyvä koulutustaso, nuori ikä ja vähintään 4 vuoden suomen opinnot olivat yhteydessä hyvään puhumisen taitoon. Myös kielenkäyttöympäristö ja -taajuus vaikuttivat positiivisesti puhumisen taitoon: etenkin kielen käyttäminen jokapäiväisten asioiden hoitamisessa oli merkitsevä puhumisen taidolle. Työssäkäynti korreloi hyvän puhumisen taidon (taso 4~B2) kanssa, mutta työttömät ja opiskelijat saavuttivat myös usein odotuksia paremmin taitotason 3 (B1). The study examines Russian-speaking examinees’ (n=8412) oral proficiency in Finnish and changes in proficiency between 2012–2021 using the register data from a national high-stakes language test (National Certificate of Language Proficiency). According to the register data, Russian-speaking examinees’ oral proficiency has declined over the years. In this article, we discuss possible explanations for the decline in relation to the background factors of the examinees. The results show that the decline in oral proficiency was linked with the background factors. Male speakers were slightly weaker than female speakers, and older speakers weaker than younger ones. In addition, the age of the Finnish learner, their level of education and their length of time spent studying Finnish also played a role in their speaking ability. A high(er) level of education, young age and at least four years of Finnish language studies were associated with good speaking skills. The environment and frequency of language use also had a positive effect on oral proficiency: in particular, using the language in everyday interactions was significant for oral proficiency. Employment was correlated with good oral proficiency (level 4~B2), but unemployed people and students also tended to achieve a better-than-expected level 3 (B1).

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

44

Lyubimova, A. V., i D. I. Eremin. "Formation of biochemical parameters of oat grain depending on the genotype and weather conditions". Rossiiskaia selskokhoziaistvennaia nauka, nr 2 (24.07.2024): 24–29. http://dx.doi.org/10.31857/s2500262724020059.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

The studies were conducted to assess the dependence of the biochemical parameters of oat grains (crude protein, starch, oil and β-glucans) on the genotype and weather conditions to determine the prospects for their use in the breeding process. In the forest-steppe of the Trans-Urals in 2021–2023, 21 samples of naked and 64 samples of covered oats were studied, which are most actively used in breeding in Western Siberia. Tyumen nudibranch was taken as the standard for naked cultivars, and for covered cultivars it was Otrada. It was found that the genotype played a significant role in the content of crude protein and β-glucans in oat grain (78…80 %); weather conditions – 12…15 %, with minimal interaction of these factors – 4 and 7 % (Ffact . Ftheor.) respectively. Retention of oil and seaweed at 85…86 % exceeds the permissible values, and now to a minimum extent – 3 and 6 %, respectively (Ffact. Ftheor.). The effect of the genotype and the subsequent level on the oil content is 11 %. A close relationship between content and consumption has been established. Protein and oil in naked oats (r=0.96; p=5 %), in frequent cases it was the average (r=0.25; p=5 %). The content of β-glucans had an inverse average correlation with protein in the grain of filmy genotypes (P= –0.38), it was absent in nudibranchs. A negative correlation was established between the content of β-glucans and oil (g= –0.32; p=5 %) in covered samples. The analysis of variance and correlation showed the possibility of targeted selection in terms of protein and oil content. It is recommended to introduce the following genotypes into the breeding process to increase the content: starch (60.1…62.3 %) – Vyatsky (14960), MF 9521–281 (15096), MF9714–32 (15227), Progress (15339), Korolek (15461); β-glucans (6.1…6.3 %) – Rovesnik (14365), Argamak (14648), Neklan (14936), Konkur (15068); Ozone (15473); protein (16.1…17.5 %) – Rovesnik (14365), Percheron (15275), Pomor (15117), Taidon (15183); oils (6.1…7.4 %) – Sapsan (15444), Pegas (15114), Petrovich (15691).

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

45

Puurula, Juuso, Taru Konst, Mervi Friman i Tuija Koivunen. "Suomalaiset korkeakoulut kestävää kehitystä edistämässä". Ammattikasvatuksen aikakauskirja 23, nr 4 (3.01.2022): 34–47. http://dx.doi.org/10.54329/akakk.113319.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Yksi YK:n Agenda 2030:n koulutukseen liittyvä tavoite on varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot. Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat marraskuussa 2020 hyväksyneet yhteisen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman, jonka lähtökohtana ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Samaan aikaan myös yliopistot Suomessa julkaisivat yhteiset kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teesinsä. Ohjelmat ja teesit tähtäävät YK:n tavoitteiden täyttämiseen, mutta korkeakoulusektorit ovat toimissaan eri vaiheissa. Tässä artikkelissa analysoimme laadullisen aineiston pohjalta, miten neljä korkeakoulua kuvaavat kestävän kehityksen linjauksiaan sekä kertovat niiden toteutuksista. Tutkimusaineiston muodostavat korkeakoulujen strategiat, niiden kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmat ja teesit, sekä korkeakoulujen kestävää kehitystä käsittelevät verkkosivut. Artikkelissa tuomme esiin erityisesti korkeakoulujen tavoitteita, suunnitelmia ja toimenpiteitä muutoksessa kohti kestävää kehitystä. Tavoitteena on lisätä keskustelua korkeakoulutuksen roolista kestävän kehityksen edistämisessä ja tuoda esiin yhteisesti hyödynnettäviä tapoja edistää sitä. Tutkimustuloksista on todettavissa, että tapa, jolla korkeakoulut esittävät suhteensa kestävään kehitykseen ja sen edistämiseen, on osa sitä kuvaa, jonka korkeakoulut tuottavat itsestään vastuullisina kestävän kehityksen toimijoina. Miten hyvin korkeakoulujen toiminta käytännössä vastaa näitä kuvauksia - sitä ei voida tämän artikkelin aineiston perusteella kattavasti arvioida. Kestävässä korkeakoulussa kestävä kehitys kulkee juonteena läpi koko organisaation. Käytännössä se tarkoittaa holistista kehitysohjelmaa, jossa kestävyys on linkitetty kaikkeen organisaation toimintaan ja sitä myös arvioidaan säännöllisesti. Vielä on liian aikaista arvioida, kuinka korkeakoulut täyttävät sekä omat että kansainväliset kestävän kehityksen tavoitteensa.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

46

Tuure, Veli-Matti, i Markku Lätti. "Tapaturmatutkimuksen hyödyntäminen työnopastuksessa". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 28 (31.01.2012): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75656.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Tekninen kehitys, palkkatyövoiman ja urakoitsijoiden käyttö sekä maaseutuyritysten monimuotoisuus asettavat uusia vaatimuksia sekä työnohjaukselle että yhteistyötaidoille. Niinpä myös työn johtamista ja yrittäjätaitoja on kehitettävä työajan hallinnan rinnalla. Työnopastus on työnjohdon tehtävä, jolla pyritään varmistamaan työn tavoitteet, oikeat työmenetelmät, riittävät taidot ja työturvallisuus. Eläinten ja koneiden kanssa työskentely ovat vaarallisimpia maataloustöitä. Käytettäessä palkkatyövoimaa maatilalla erityisesti näissä maataloustöissä työntekijöiden opastukseen on kiinnitettävä huomiota. Työnopastuksen ohjeistamiseksi ja laatimiseksi maatalousyrittäjien itsensä tekemänä koottiin tietoja oikeaoppisista ja turvallisista työskentelytavoista useista tietolähteistä. Yksi keskeisistä lähteistä olivat tapaturmaraportit. Suomessa kaikki kuolemaan johtaneet työtapaturmat on tutkittu noin 30 vuoden ajan suomalaisen tapaturmatutkimusmallin mukaisesti. Niinpä tapaturmatutkimuksista laaditut raportit sisältävät yhdenmukaiset ja varsin yksityiskohtaiset tiedot onnettomuuksista ja niiden taustoista. Tässä tutkimuksessa analysoitiin 26 kuolemaan johtanutta maataloustapaturmaa organisatoristen, teknisten ja erityisesti inhimillisten tapaturmatekijöiden kartoittamiseksi. Tunnistetut inhimilliset tapaturmatekijät luokiteltiin kolmeentoista inhimillisten virheiden luokkaan, jotka puolestaan voidaan ryhmitellä tieto-, sääntö- ja taitoperusteisiin tilanteisiin. Useimmissa tutkituista tapaturmista tapaturman syntymiseen vaikuttanut henkilö toimi tietopohjaisella tasolla eli tilanne oli hänelle uusi. Kuitenkin sen sijaan, että hän olisi tunnistanut toimintoanalyysin ja uuden toimintomallin tarpeellisuuden, hän oikaisi tuttuun mielleyhtymään. Muita tyypillisiä inhimillisiä virhetyyppejä olivat normaalista poikkeavan työnkulun huomaamatta jääminen sekä päätöksen tekeminen vajavaisen toimintoanalyysin perusteella poikkeavaksi tunnistetussa uudessa tilanteessa. Tapaturmatutkimusraportit tuovat esiin tapaturman syntymisen kannalta kriittisiä tekijöitä, jotka ovat estäneet normaalin työsuorituksen – tai jotka toisin toteutettuina tai organisoituina olisivat johtaneet normaaliin, turvalliseen työsuoritukseen. Niinpä raporteissa on arvokasta tietoa turvallisen työskentelyn edellytyksistä. Tätä tietoa on syytä hyödyntää työntekijöiden työnopastuksessa.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

47

Virtanen, Anne, i Liisa Rohweder. "Kestävä kehitys luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksessa". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 23 (31.01.2008): 1–13. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75917.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Kestävän kehityksen ajatukselle rakentuvan elämäntavan ja työelämän käytänteiden omaksuminen on kansallisesti ja maailmanlaajuisesti lähiaikojen suurimpia haasteita. Koulutus on tärkeässä roolissa edistettäessä kestävää kehitystä tukevia arvoja sekä lisättäessä ihmisten kykyä kehittää paikallisia, alueellisia ja globaaleja ratkaisuja ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen yhteensovittamiseen liittyviin haasteisiin. Suomen kansallisen koulutusjärjestelmän kestävän kehityksen visio edellyttää, että korkeakoulututkinnon suorittaneella tulee olla perustiedot ja -taidot ammatissa ja asiatuntijana toimimiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon sekä ammatti- ja osaamisalansa seuraamiseen ja tutkimukseen pohjautuvaan kehittämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tämän viitekehyksen pohjalta toteutettiin vuonna 2006 kyselytutkimus, jolla selvitettiin minkälaisia esteitä ja toisaalta mahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämiseen ammattikorkeakouluissa esiintyy erityisesti opetuksen osalta. Tutkimus liittyi laajempaan tutkimushankkeeseen, jossa tilannetta selvitettiin Suomen kaikkien ammattikorkeakouluopettajien osalta ja jossa myös rakennettiin pedagoginen malli kestävää kehitystä edistävän koulutuksen tueksi. Tässä artikkelissa keskitytään tarkastelemaan luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakouluopettajien suhtautumista kestävään kehitykseen, miten he ottavat kestävän kehityksen huomioon osana opetusta sekä mikä on kestävän kehityksen osaamisen tilanne tällä alalla. Tulokset kertovat, että luonnonvara- ja ympäristöalan opettajilla on hyvä tietotaso kestävästä kehityksestä ja erityisesti sen ekologisesta ja taloudellisesta ulottuvuudesta. Kestävä kehitys on myös yksi opetussuunnitelman tavoitteista, ja suuri osa opettajista ottaa sen jo tällä hetkellä huomioon opetuksessaan. Kehittämistarpeita esiintyy erityisesti sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden linkittämiseksi opetukseen. Koska tulevaisuudessa kestävän kehityksen merkityksen nähdään korostuvan, tarvitaan uudenlaista osaamista integroivasta kestävästä kehityksestä sekä siitä, minkälaisin pedagogisin ratkaisuin kestävää kehitystä edistävää koulutusta voidaan toteuttaa.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

48

FIORENTIN, Eliana, Anderson TIECHER, Cristina MENEGAT, Clarice SOARES, Adelina AIRES, Ricardo ROCHA i Felix Hilario Diaz GONZALEZ. "Accuracy of two hand-held electronic devices for determination of blood β-hydroxybutyrate in dairy cows". Revista Brasileira de Saúde e Produção Animal 18, nr 3 (lipiec 2017): 439–45. http://dx.doi.org/10.1590/s1519-99402017000300004.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

SUMMARY The cowside determination of blood β-hydroxybutyrate (BHB) is an important tool for diagnosing subclinical ketosis in dairy cattle. Portable methods to measure BHB have been introduced in the past years. This study evaluated the accuracy of two hand-held electronic devices for blood determination of BHB in dairy cows at early postpartum. A total of 98 blood samples were collected from dairy cows in the first month of lactation and tested with FreeStyle Optium (FSO, Abbott) and KetoVet (KVE, TaiDoc) portable devices according to the manufacturer instructions. Spectrophotometric BHB analysis (Ranbut, Randox) was used as standard method. The incidence of subclinical ketosis was 37.7 % determined by the standard method, 40.8 % determined by the FSO system and 42.8 % detected with the KVE system. The sensitivity and specificity indexes were 88.1% and 98.4% for FSO and 78.7% and 92.4% for KVE, respectively. The Pearson´s correlation coefficients comparing the portable devices to the standard technique were 0.96 for FSO and 0.93 for KVE. No significant difference in BHB values was found between the two portable tests and the standard method. Predictive values (PV) were better using FSO (positive PV 97.3 %, negative PV 92.4%) than using KVE (positive PV 88.1 %, negative PV 85.9 %). Passing-Bablok regressions revealed good agreement between methods. Though FSO system had a better performance than KVE system, the results suggest that the two portable systems have good accuracy and are reliable for measuring BHB.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

49

Saranto, Kaija, Ulla-Mari Kinnunen, Samuli Koponen, Maiju Kyytsönen, Hannele Hyyppönen i Tuulikki Vehko. "Sairaanhoitajien valmiudet tiedonhallintaan sekä kokemukset potilas- ja asiakastietojärjestelmien tuesta työtehtäviin". Finnish Journal of eHealth and eWelfare 12, nr 3 (13.10.2020): 212–28. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.95711.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Sairaanhoitajien kokemuksia potilas- ja asiakastietojärjestelmistä kartoitettiin nyt toiseen kertaan valtakunnallisella kyselytutkimuksella. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa kansallisessa Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena – Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta yhden osa-alueen (Kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät) osalta sairaanhoitajien näkökulmasta. Näitä strategian osatavoitteita mukailevat tutkimuskysymykset ovat: Miten asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat hoitajien työtehtäviä, yhteistyötä ja tiedonkulkua? Minkälaiseksi hoitajat arvioivat nykyisen käyttökokemuksensa, koulutuksensa, perehdyttämisen toimintatapojen muutokseen sekä lisäkoulutustarpeensa? Miten hyödylliseksi hoitajat arvioivat asiakas- ja potilastietojärjestelmät työssään? Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä hyödyntäen Sairaanhoitajaliiton, Tehyn sekä Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n (TAJA) jäsenrekistereitä keväällä 2020. Kyselyyn vastasi hyväksyttävästi 3 610 sairaanhoitajaa, kätilöä tai terveydenhoitajaa, jotka toimivat julkisessa terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa tai yksityisellä sektorilla. Vastaajat olivat kokeneita asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttäjiä. Valtaosa heistä kirjautui vähintään yhteen järjestelmään päivittäin, osa jopa viiteen tai sitä useampaan järjestelmään. Tulosten mukaan vastaajat eivät olleet tyytyväisiä järjestelmien tukeen niiden käytön vaatiman pitkän perehdytyksen vuoksi. Tiedonkulkuun hoitajien välillä omassa organisaatiossa oltiin tyytyväisiä, mutta tiedonkulussa eri organisaatioissa toimivien hoitajien välillä sekä hoitajien ja potilaiden välillä koettiin puutteita. Enemmistö vastaajista koki tietotekniset perustaitonsa, taitonsa tehdä kirjaukset asiakas- tai potilastietojärjestelmään, taitonsa tehdä potilaan hoidon kirjaus hoitotyön prosessin mukaisesti sekä tietosuojan ja tietoturvan periaatteiden hyödyntämisensä päivittäisessä työssä hyviksi tai erinomaisiksi kaikissa toimintaympäristöissä. Yli puolet vastaajista ei ilmoittanut lisäkoulutustarpeita. Kuitenkin hoitajat toivoivat työnantajiltaan enemmän täydennyskoulutusta. Vastaajat kokivat ongelmalliseksi järjestelmien kyvyn tai toiminnallisuuden koostaa yhteenvetonäkymiä. Yhteenvetona voidaan todeta sairaanhoitajilla olevan hyvät tai erinomaiset taidot käyttää asiakas- ja potilastietojärjestelmiä, mutta perehdytystä tarvitaan tukemaan digitaalisten palvelujen tuottamissa työprosesseissa. Hoidon jatkuvuus, laatu ja potilasturvallisuus ovat erityisesti hyötyjä, joita tietojärjestelmien käytöllä jo saavutetaan.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

50

Partanen, Antti, Seppo Mönkkönen i Pirjo Suhonen. "Kassavirtojen hallinta maitotiloilla". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 33 (31.01.2016): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75217.

Pełny tekst źródła

Streszczenie:

Suomen lypsykarjatuotanto on siirtynyt entistä suurempaan kokoluokkaan ja siitä on tullut liiketoimintahakuisempaa yritystoimintaa. Tällöin yrittäjien taloudenhallinta taidot ja ammattitaito kannattavaan liiketoimintaan nousevat suureen rooliin. Maitokriisin vallitessa tilojen rahaliikennettä tulee seurata entistä lyhyemmällä tähtäimellä, koska maitotilojen tulot pienenevät merkittävästi vuonna 2015. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lypsykarjatilojen kassavirtojen hallintaa maksuvalmiuden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena kuudelle maksuvalmiudeltaan eritasoiselle lypsykarjatilalle Pohjois-Savossa. Maksuvalmiutta selvitettiin tilavierailujen aikana tiloille laadittujen kassabudjettien ja teema-haastattelun avulla. Tarkoituksena oli tarkastella yrittäjien ammattitaitoa kassavirtojen hallinnan ja sekä yritysten tunnuslukujen avulla. Työssä haastateltiin kahta maatalouden talousasiantuntijaa, nämä haastattelut toimivat työssä katsauksena maitotilojen maksuvalmiuden nykytilanteeseen ja niitä peilattiin myös työn tuloksiin Tutkimus tuloksissa kuvattiin tilojen eroja tulojen ja menojen avulla jakamalla tilat maksuvalmiuden ja yrittäjien ammattitaidon perusteella kolmeen luokkaan: hyvä, keskiverto ja heikko. Luokittelu perustui ensisijaisesti yrittäjien ammattitaitoon. Työn alun hypoteesi, lypsykarjatilat eivät budjetoi, osoittautui paikkaansa pitäväksi. Lisäksi tilojen menojen suhde tuloihin vaikuttaa eniten yritysten maksuvalmiuden tasoon eikä niinkään tuotosmäärät. Tilojen suurimmat menoerät olivat rahoitus ja konekustannukset, joissa esiintyi myös suurimmat yllättävät menot. Johtopäätöksenä tuloksista voi todeta, että tilojen kannattaa aloittaa aktiivinen budjetointi viimeistään nyt, koska maidontuotannon nykytila ja tulevaisuus eivät näytä kovinkaan valoisalta. Tutkimus todistaa myös sen, että yrittäjän ammattitaidolla on suuri merkitys maksuvalmiuden hallinnassa. Tutkimuksen luotettavuutta vahvistaa tulosten samankaltaisuus haastateltujen asiantuntijoiden mielipiteisiin. Budjetoinnin merkitys on tiedetty aina, mutta sitä ei ole tähän mennessä hyödynnetty riittävästi. Toivottavasti budjetointi tulee lisääntymään tämän maitokriisin aikana. Luotettavuutta heikentää hieman tilojen luokittelu, joka on tehty vain tämän työn tutkimustiloille. Tutkimuksessa mukana oleva joukko lypsykarjatiloja edustaa valveutuneita yrittäjiä verrattuna keskimäärin Suomen maitotilallisiin, joten luokittelu ei voida käyttää esimerkiksi kansallisessa vertailussa, vaan ennemminkin alueellisessa. Jatkotutkimuksessa voidaan esimerkiksi vertailla velallisten ja velattomien maitotilojen yrittäjien ammattitaitoa ja maksuvalmiutta. Samankaltaisen tutkimuksen voisi toteuttaa myös muille maatalouden tuotantomuodoille.

Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

Artykuły w czasopismach na temat „Taidong”

Utwórz poprawne odniesienie w stylach APA, MLA, Chicago, Harvard i wielu innych