Rozprawy doktorskie na temat „Synti”

Syftet med den här studien är att bryta ner och beskriva processen om hur man skapar olika typer av ljud på en synthesizer. Underlaget för studien har varit böcker, videor och praktiskt erfarenhet. För att få praktisk erfarenhet har jag arbetat med att göra soundalikes av sammanlagt fyra poplåtar. Låtarna representerar fyra olika decennier och innehåller typiska syntljud för sin tid. Resultatet mynnade ut i en mall där det beskrivs hur man med fem steg kommer fram till nästan vilket ljud som helst.

Tutkimus käsittelee amerikkalaisen arkistoprofession syntyä ja jakautumista vuosien 1935–1956 välisenä aikana. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät vaikuttivat arkistonhoitajan ammatin itsenäistymiseen historioitsijan ammatista 1930-luvulla. Se pyrkii myös vastaamaan kysymykseen miksi arkistoprofessio jakautui jo kahdessa vuosikymmenessä uudestaan archivistien ja records managereiden ammattikuntiin. Tutkittavaa ilmiötä tarkastellaan professionalismi-tutkimuksen perspektiivistä, jossa määritellään erilaisia ammatteja yhdistäviä ja niitä hajauttavia tekijöitä. Tutkimuksen aineisto koostuu pääosin amerikkalaisesta arkistoalan kirjallisuudesta sekä sen arkistoalan suurimman ammattijärjestön (The Society of American Archivists) lehdestä The American Archivistista. Keskeisimmät tekijät, jotka vaikuttivat arkistonhoitajan itsenäistymiseen historioitsijan professiosta, olivat ammatille keskeisten instituutioiden kuten Kansallisarkiston sekä arkistonhoitajien ammattiliiton perustaminen 1930-luvulla. Yhdysvaltain hallinto panosti 1930–1940 -luvuilla merkittävästi asiakirjahallinnollisiin toimenpiteisiin johtuen Suuren laman ja toisen maailmansodan aiheuttamasta asiakirjatulvasta. Nämä tekijät synnyttivät Yhdysvaltoihin uuden profession, joka erosi merkittävästi historioitsijan ammatista. Arkistoyhteisö identifioitui vielä kuitenkin pääosin historioitsijoihin, mikä oli ristiriidassa sen uuden asiakirjahallinnollisen roolin kanssa. Arkistoyhteisö jakautui kahteen ammatin eri roolia korostavaan blokkiin. Arkistonhoitajan professionalismin kannalta keskeiset instituutiot kuten arkistoalan koulutus, tutkimus ja sen ammattijärjestö eivät olleet kuitenkaan ehtineet vielä kehittyä tarpeeksi. Ammatti ei pystynytkään sisäistämään alan ristiriitaisia suuntauksia ja jakautui kahtia asiakirja-alan modernia ja sen historiallista aspektia palveleviin professioihin. Professionalististen tekijöiden lisäksi jakautumiseen vaikuttivat ainutlaatuinen amerikkalainen arkistoteoria ja sen asiankäsittelyjärjestelmä, jotka mahdollistivat kahden erillisen asiakirja-ammatin muodostumisen Yhdysvaltoihin.

Pohjois-Pohjanmaan Liminka muodosti ainutlaatuisen merenkohoamisen seurauksena syntyneen niittytasangon. Sen ympärillä sijoittuivat laajat metsä- ja suoalueet, jotka ovat niittyjen lisäksi houkutelleet eränkävijöitä ja talonpoikaisasutusta. Tässä pro gradussa tutkimuskohteena on Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle rajoittuen keskiajalla syntyneiden kylien Limingan, Rantakylän ja Virkkulan asutukseen. Tutkimusmenetelminä käytetään historiallista ja nimistöhistoriallista metodia. Päätutkimuskysymyksinä tarkastellaan 1) ensimmäisiä varhaisimpia asuttajia ja liikkujia 2) pysyvän talonpoikaisasutuksen syntyä ja 3) eri asutushistoriallisten alkuperien vaikutusta, ikää ja syntyyn vaikuttaneita tekijöitä. Tärkein nimistöhistoriallinen tutkimuskohde on Liminka-nimen alkuperän selvittäminen. Tutkimusaineisto koostuu historiallisista asiakirjoista: kartoista, vero- ja oikeuslähteistä. Toinen tärkeä lähdeaineisto on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimikokoelma, johon on kerätty Limingasta paikannimikokoelma ja Suomen ja sen lähialueiden yleiskokoelma 2,2 miljoonasta paikannimestä. Lisäksi hyödynnetään uudella tavalla maanmittauslaitoksen digitaalisia maastotietoja, kuten karttoja, ilmakuvia ja nimiaineistoja, joilla voidaan tutkia tarkemmin nimikohteita Limingassa ja vertailukohteissa. Liminkalaista paikannimistöä vertaillaan levikin perusteella muualla Suomesta ja sen lähialueilta löytyviin nimiin ja pyritään löytämään liminkalaisten nimien historiallinen alkuperä ja syntykonteksti. Limingan asutushistoriassa vanhin kerros on ohut saamelainen alkuperä. Vähäisesti tutkittu, mutta erittäin runsaslukuinen länsisuomalainen piirre on pystytty erottamaan yleissuomalaisesta nimistöstä. Länsisuomalainen nimistö osoittautui levikiltään varsin tarkkarajaiseksi, mutta nimistö syntyi pitkän ajan kuluessa. Tämä nimistö korostaa, että Liminka kuului länsisuomalaiseen asutushistoriallisen vaikutuksen alle. Asutushistoriallisen perustan runsaslukuisalla merkittävien paikkojen nimillä loivat hämäläis-yläsatakuntalainen laaja eräelinkeinoihin keskittynyt liikkuvuus Pohjanlahdenrannalla. Samalta aikakaudelta on löydettävissä myös ensimmäiset merkit syntyvästä talonpoikaisasutuksesta. Karjalaislähtöinen asutushistoriallinen kerrostuma syntyi puolestaan Novgorodin vallan lisääntymisestä 1200-luvulta alkaen. Itäinen vaikutus jatkui myöhemmin 1500- ja 1600-luvulla savolaisperäisenä uudisasutuksena. Suurin asutushistoriallinen liikehdintä tapahtui 1300-luvulta ja 1500-luvun alkuun mennessä, kun varsinaissuomalais-satakuntalainen talonpoikaisasutus otti haltuunsa varsinkin Liminganjoen alaosan. Samaan vanhat keskiaikaiset kylät Rantakylä ja Virkkula säilyivät taloluvultaan pieninä ja vakiintuneina. Limingan nimistö on nimilevikin perusteella varsin yhteneväinen Keski-Pohjanmaalta Oulujoelle sijoittuvan asutuksen kanssa, mutta sen pohjoispuolinen seutu poikkeaa alkuperältään Limingan asutushistoriasta. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rannikonasutuksen synty tarvitsee oman erityistutkimuksensa, jossa voidaan tarkastella tätä eroavaisuutta ja tutkia myös nyt esille tulleen hämäläisen vaikutuksen laajuutta, jota on aikaisemmin pidetty tällä alueella pienempänä.

Tässä kandidaatin tutkielmassa aiheena ovat varhainen vuorovaikutus sekä äitiys. Tavoitteena on selvittää, miten varhainen vuorovaikutus syntyy äidin ja vauvan välille ja miten se toteutuu. Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, ja aineistoksi on kerätty kirjallisuutta varhaiseen vuorovaikutukseen ja äitiyteen liittyen. Kirjallisuuden avulla vastaan tutkimuskysymyksiin. Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan äidin ja vauvan välistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutus äidin ja lapsen välillä alkaa jo raskauden aikana ja siihen vaikuttaa moni asia, kuten esimerkiksi äidin mielentila ja hänen saama tuki. Raskauden aikana äiti käy läpi kehityksellisiä vaiheita ja lopulta saavuttaa äitiyden tunteen. Varhaisen vuorovaikutuksen tutkimus on merkittävää; sen avulla on saatu tietoa varhaisen vuorovaikutuksen yleis- ja ominaispiirteistä. Tämän tiedon avulla voidaan tukea ja ohjata vauvan kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Varhainen vuorovaikutus rakentuu monien tekijöiden kautta. Pohjana vuorovaikutukselle on äidin kokema raskaus, sen aikaiset mielikuvat tulevasta lapsesta sekä mielentila. Jo raskauden aikana äiti ja sikiö ovat tietynlaisessa vuorovaikutuksessa, sillä he tuntevat toistensa liikkeet ja sikiölle tulee tutuksi esimerkiksi äidin sydämen syke ja puheääni. Vuorovaikutussuhteeseen vaikuttaa sekä äidin että vauvan ominaisuudet ja käytös. Tärkeää varhaisessa vuorovaikutuksessa ovat fyysinen läheisyys ja äidin ja vauvan välille muodostuva kiintymyssuhde. Vuorovaikutuksessa voidaan havaita myös yleisiä piirteitä esimerkiksi äidin käytöksessä. Jokainen varhainen vuorovaikutussuhde on kuitenkin omanlaisensa jokaisen äidin ja lapsen välillä.

Työn tavoitteena on tutkia yksilön uskon kielen merkitysten syntyä ja muutoksia. Työ pohjautuu Rauhalan (2014) ihmiskäsitykselle, Fornäsin (1998) kulttuuriteorialle ja Fowlerin (Oikarinen 1993 mukaan) uskon käsitteen määritelmälle. Niiden mukaisesti kielen merkitykset syntyvät vuorovaikutuksessa ympäröivän kulttuurin kanssa. Työni on kuvaileva ja integroiva kirjallisuuskatsaus. Siten erilaiset näkökulmat merkityksenantoon muodostuvat metodisesti ja perspektiiveiltään laaja-alaisen kirjallisuuden pohjalta. Meadin (1934 ja 1938, Sutinen 2003 mukaan) sosialisaatioteoria, Fowlerin (Oikarinen 1993 mukaan) uskon kehityksen teoria, Järveläisen(2000) uskonnollisten tunteiden teoria ja Hyrckin (1995 ja 2003) suhteessaolon perusmielikuvien teoria muodostavat teoreettisen perustan. Tarkastelen aihetta kriittisesti ja näistä tutkimuksista synteesiä muodostaen. Tarastin (2004) eksistentiaalisemiotiikan, Kristevan (1969) puhuvan subjektin ja Hännisen (2000) sisäisen tarinan avulla tarkastelen kulttuurin tekstien mahdollisuuksia henkilökohtaisessa merkityksenannossa. Käytän työssäni eksistentiaalis-fenomenologista lähestymistapaa. Se korostaa subjektiivisuutta, kehollisuutta ja kokemuksellisuutta merkitysten muodostumisessa ja muutoksessa. Siten oman subjektiivisuuteni tuon näkyväksi myös henkilökohtaisten päiväkirjamerkintöjen ja kuvitusteni kautta. Työni johtopäätökset kutsuvat kasvattajia pohtimaan omaa merkityksenantoaan ja maailmankuvaansa. Tunnistaessaan oman maailmankuvansa rakennusaineet kasvattaja pystyy tukemaan lasten merkityksenantoa luovassa leikissä. Tämä edellyttää sisällyttävän hoivan avulla transitionaalitilan tunnistamista ja ylläpitämistä. Työni on merkityksellinen kaikille kasvattajille. Merkityksenannon tukemisen tärkeys korostuu erityisesti niiden lasten kanssa, joiden elinympäristö ja maailmankuva on muuttunut voimakkaasti esimerkiksi erilaisten traumaattisten kriisien seurauksena.

Kondriitit ovat yleisin meteoriittityyppi, joiden nimi tulee niissä olevista jyvämäistä sulkeumista, kondreista. Kondriittien pääkomponentit ovat kondrit, perusmassa, metalli- ja sulfidirakeet ja refraktoriset sulkeumat. Kondrien reunat ympäröivät useimpia kondreja. Niitä on kahta päätyyppiä: hieno- ja karkearakeisia. Kondrit ja refraktoriset sulkeumat ovat Aurinkokunnan vanhinta kiinteää ainesta. Allenden CV3-kondriitin iäksi saatiin Pb-ajoituksella 4566,6 +/- 1,0 miljoonaa vuotta. Kondriittiluokat ovat hiili C-, tavalliset- ja enstatiitti (E)-kondriitit. Rumuruti (R)- ja Kakangari (K)-kondriitit ovat molemmat omat ryhmänsä. Lisäksi on olemassa ns. ryhmittelemättömiä kondriitteja. Kondriitit jaotellaan petrografisiin tyyppeihin 1–6. Esimerkiksi L6 on tavallinen L-kondriitti, jonka petrologinen tyyppi on 6. Kondriittien alkuainekoostumukset ovat samat kuin Auringolla volatiileimpia alkuaineita (H, C, N, O) sekä Li:tä ja B:a lukuunottamatta. Oliviini, pyrokseeni ja plagioklaasi ovat tavallisten sekä hiili- ja Rumuruti-kondriittien päämineraaleja. Niiden tärkeimmät opaakit mineraalit ovat kamasiitti, kromiitti ja troiliitti. Enstatiittikondriittien päämineraaleihin kuuluvat esim. enstatiitti, plagioklaasi, SiO₂ ja kamasiitti. Kondriittien metalli- ja sulfidifaasi koostuu pääosin kamasiitista, taeniitista ja troiliitista. Kondriiteista on löytynyt uusia mineraaleja ja kidemuotoja, kuten Khatyrkan CV3-kondriitin kvasikiteet ja Suizhoun L6-kondriitin xieiitti. Kondriiteissa on myös tähtienvälistä ainesta, esimerkiksi nanotimantteja. Kondriittien primitiivinen luonne kertoo niiden emokappaleiden välttyneen laajamittaiselta geologiselta muuttumiselta, ja kondriitit ovat todennäköisesti peräisin asteroideista ja komeetoista. Kaikkien tähän mennessä selvitettyjen kondriittien putoamista edeltävien kiertoratojen aphelit ovat Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä. Tämä viittaa siihen, että kondriitit olisivat lähtöisin sieltä. Eri meteoriittityyppien laboratoriospektrien ja tiettyjen asteroidien heijastusspektrien välillä on havaittu yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi asteroidi 2007PA8:n pinnan koostumuksen on havaittu vastaavan H-kondriittien koostumusta ja Itokawa-asteroidin pinnan koostumus on samanlainen kuin Bjurbölen L/LL4-kondriitilla. Suomesta on tähän mennessä löytynyt 14 meteoriittia, joista 10 on kondriitteja. Gradussa niistä on tutkittu Bjurbölen L/LL4-, Mikkelin (St. Michel) ja Valkealan L6- sekä Hvittiksen EL6-kondriitteja. Jokaisen kappaleesta tehtiin ohuthie, joita tutkittiin polarisaatiomikroskoopilla ja EPMA- ja FESEM-menetelmillä. Tavoitteena on selvittää kondriittien petrologiaa, mineraalikoostumusta ja syntyä. Bjurbölessä (H32) kondrit ovat selvästi erottuvia ja perusmassa on erittäin hienorakeista. Perusmassan seassa on opakkia Fe-Ni-metallia ja troiliittia. Mikkelissä (H35) kondrit erottuvat heikosti ja tekstuuri on vahvasti breksioitunut ja massamainen, näytteessä on suuria breksiahalkeamia. Näyte koostuu hienojakoisesta oliviini-ortopyrokseenimassasta, minkä joukossa on opaakkia Fe-Ni-metallia. Valkealan (H34) näyte on vahvasti rapautunut ja sillä on ruosteinen yleissävy. Myös suuria reksiahalkeamia, vaikkakin vähemmän kuin Mikkelissä. Joitain kondreja erottuu selvästi. Hvittiksessä (H33) kondreja ei näy, ja tekstuuri on uudelleenkiteytynyt. Kivessä on runsaasti metallipirotetta. Oliviinin Fo-pitoisuudet ovat H32-näytteessä 74,8–75,5 % ja H35-näytteessä 75,9– 77,5 %. H35-näytteessä EPMA:lla määritetyt kamasiitin Fe-pitoisuudet ovat 91,63 ja 93,12 % sekä Ni-pitoisuudet 6,28 ja 6,78 %. EPMA-mittauksilla mitatut H35-näytteen taeniitin Fe-pitoisuudet ovat 70,90 ja 65,60 %, Ni-pitoisuudet puolestaan ovat 28,85 ja 33,74 %. EPMA-mittauksilla määritetty H33-näytteen kamasiitin Fe-pitoisuus on 91,5–93,0 % ja Ni-pitoisuus 5,4–7,5 %. H33-näytteessä ortopyrokseenin MgO-pitoisuus on 39,5–40,2 %.

Suojeluskuntien perustaminen Keski-Pohjanmaalla oli alkanut kesällä 1917 ruotsinkielisillä alueilla ja rannikkopitäjissä. Ullavan suojeluskunta perustettiin syyskuussa tai 7.10.1917. Lähteiden suhteen on ristiriitaa milloin perustaminen tapahtui, mutta lokakuun seitsemäs päivä mainitaan useimmissa lähteissä perustamispäiväksi. Osa läheisten pitäjien suojeluskunnista oli perustettu aikaisemmin, mutta monet perustettiin vasta Ullavaa myöhemmin. Ullavan suojeluskunnan perustajana toimi kansakoulun opettaja Pietari Päivärinta, joka oli muuttanut Ullavaan Ylivieskasta. Päivärinta oli mahdollisesti saanut perustamiselle vaikutteita tai jopa kehotteita Keski-Pohjanmaalla liikkuvilta itsenäisyysaktivisteilta. Perustavassa kokouksessa Päivärinta puhui paikalle saapuneille suojeluskunnan perustamisen tarpeellisuudesta. Syiksi perustamiselle hän kertoi venäläisten sotilaiden aiheuttaman ilkivallan torjumisen ja yleisen järjestyksen pidon. Tämän lisäksi syynä oli itsenäistyminen Venäjästä ja itsenäistymisen turvaaminen tarpeen vaatiessa asevoimin. Perustavassa kokouksessa liittyi mukaan 10–20 miestä, joista valtaosa oli talonpoikia. Sukulaisuussuhteet näyttäytyivät vahvoina jo ensimmäisillä jäsenillä. Ullavan suojeluskunnan alkuajan toiminta koostui jäsenten harjoittamisesta ja erityisesti jäsenten keräämisestä. Toimintaa vaikeutti aseiden puute, aseita saatiin vasta vuoden 1918 puolella. Tämän lisäksi jotkin muistelmalähteet mainitsevat paikallisten punaisten uhkailujen vaikeuttaneen alkuajan toimintaa, mutta osa lähteistä ei anna uhkailuille juuri painoarvoa. Sisällissodan sytyttyä ja Pohjanmaan venäläisten sekä punaisten onnistuneen aseistariisunnan jälkeen Ullavan suojeluskuntaan liittyi yhä enemmän jäseniä. Tuolloin suojeluskuntaan liittyi myös naisia, joiden tehtäväksi tuli erilaiset tukitoimet, kuten varusteiden valmistus ja keräys suojeluskuntalaisille. Naisten toiminta oli samankaltaista muuallakin. Naisten, kuten suojeluskuntaan liittyneiden miestenkään kokonaismäärä ei lähteistä selviä. Ullavalaisia osallistui vapaaehtoisesti sotatoimiin helmikuusta 1918 lähtien. Helmikuussa liittyneet uudet jäsenet olivat usein keskenään sukua, tai heillä oli sukulainen, joka oli liittynyt jo aikaisemmin. Sosiaalinen verkosto oli siis sukulaisuuden kautta vahva. Koska mukaan liityttiin kyläkunnittain, on sosiaalinen verkosto muutenkin pienessä kunnassa ollut tiivis, koska kaikki ovat suurin piirtein tunteneet toisensa. Maaliskuussa 1918 pidettiin asevelvollisuuskutsunnat, jolloin jäsenyys ei enää ollut vapaaehtoista. Asevelvolliset lähetettiin joukkoyksikköihinsä ja sitä kautta rintamille. Pitäjään jäi paljon väkeä, ja moni sai vapautuksen muun muassa perheolojen ja epäluottamuksen vuoksi. Pitäjässä suojelukunnan työ jatkui valkoisen armeijan tukemisena ja paikallinen esikunta hoiti juoksevia asioita järjestäen vartioita pitäjään ja lähettäen paikallisia suojeluskuntalaisia vartiopalvelukseen Kokkolaan. Sisällissodan jälkeen suojeluskuntatoiminta hiljeni kauttaaltaan Keski-Pohjanmaalla ja Ullavassa näyttää toimineen ainoastaan esikunta. Valtakunnallinen suojeluskunta järjestö perustettiin elokuussa 1918. Ullavassa toimintaa yritettiin käynnistää uudelleen syksyllä 1918, mutta tässä ei onnistuttu. Suojeluskunnan toiminta saatiin käynnistettyä uudelleen vasta toukokuussa 1919, hieman sen jälkeen kun oma Keski-Pohjanmaan suojeluskuntapiiri oli perustettu. Sekavat piirirajat ennen omaa piiriä olivat vaikeuttaneet suojeluskuntatoimintaa kaikissa Keski-Pohjanmaan suojeluskunnissa. Uusia jäseniä Ullavan suojeluskuntaan liittyi vuoden 1919 puolella. Vuosina 1919–1920 toiminta näyttää olleen suuressa suosiossa, jäseniä oli 70–80, joka oli prosentuaalisesti pitäjän väkilukuun nähden hyvin paljon. Edelleen uusilla jäsenillä oli vahvat sukulaisuuden tuomat siteet muihin jäseniin. Vuosina 1919–1920 liittyneet uudet jäsenet myös osoittivat, ettei paikallisesta suojeluskunnasta tullut pelkästään vapaussoturien asevelikerhoa, vaikka mukana oli edelleen useita vapaussotureitakin. Valtaosa uusista liittyneistä oli talonpoikia, joka selittyy pitäjän elinkeinorakenteella. Mukana oli kuitenkin maalaistyöväkeä, eli he eivät arkaillet liittyä mukaan. Keskiluokan osuus jäi huomattavan pieneksi, joka selittyy myös pitäjän elinkeinorakenteella. Myöhemmin vuonna 1933 suoritetun suojeluskuntalaisten ammattitaustaselvityksen perusteella ullavalaisten suojeluskuntalaisten ammattitausta oli 100 % maanviljelijöistä koostuva. Suojeluskunnan toiminnan suosio alkoi laskea rajusti 1920-luvun alkupuolella, syynä tähän oli puutteet paikallisessa johdossa ja toiminnan organisoimisessa. Jäsenluku alkoi laskemaan huomattavasti. Toiminnan kannalta oli kuitenkin merkittävää oman toimitilojen saaminen, kun yhdessä paikallisen raittiusseuran ja nuorisoseuran kanssa rakennettiin yhteinen toimitalo 1923. Suojeluskunnan suhteet edellä mainittuihin järjestöön olivat läheiset, ja monet keskeiset jäsenet olivat samoja järjestöissä. Läheiset suhteet korostuivat yhteisten tilaisuuksien järjestämisenä. Suojeluskunnan uusi nousukausi alkoi 1924. Tämä johtui alipäällystön koulutustason noususta ja uudesta aluejärjestelmästä, jonka myötä vastuu sotilaallisesta koulutuksesta siirtyi paikallispäälliköltä ammattisotilaan haltuun. Kehitys oli samansuuntainen muissakin piirin suojeluskunnissa, eli aluejärjestelmän myötä kehitys muuttui myönteiseksi, kun harjoitustoiminnasta vastasi pääasiassa ulkopuolinen ammattitaitoinen taho. Toiminta aktivoitui aluejärjestelmän myötä huomattavasti ja harjoitukset muuttuivat säännölliseksi ja järkiperäisemmäksi. Tästä huolimatta jäsenluku väheni edelleen. Ullavan suojeluskunnan johto oli hyvin vakiintunutta koko sen toiminnan ajan. Lukuun ottamatta vuosina 1918–1920 tapahtuneita muutamia lyhyt aikaisia päällikkyyksiä, toimi vuosina 1920–1944 paikallisosastossa ainoastaan kolme eri henkilöä suojeluskunnan paikallispäällikkönä, ja he kaikki olivat Ullavasta kotoisin olevia maanviljelijöitä. Ullavan Lotta Svärd paikallisosasto perustettiin piirin paikallisosastoista viimeisimpien joukossa vuonna 1926. Syynä myöhäiselle perustamiselle oli suojeluskunnan vähäinen toiminta. Lottien toiminnan käynnisti piirijohtokunnasta pitäjässä vieraillut lotta. Ensimmäisenä vuonna ei liittynyt montaa jäsentä, syynä olivat muun muassa pitäjän vähäinen väkiluku ja etäisyydet. Paikallisosaston puheenjohtajaksi nousi kansakoulun opettaja, joka oli erittäin tyypillistä paikallisosastoille. Kuitenkin jo perustamisvuonna johtaja vaihtui, jolloin puheenjohtajaksi tuli ompelijatar Martta Saari, joka toimi puheenjohtajana paikallisosaston loppuun saakka. Martta Saaren sisko toimi paikallisosaston sihteerinä myös pitkään, aina vuoteen 1942 saakka. Näin vakiintunut johto oli harvinainen. Ensimmäisenä vuonna oli perustettu lottaosasto myös Haapalaan, mutta toiminta lakkasi jo vuoden kuluessa, sillä Haapalassa ei ilmeisesti ollut suojeluskunta- ja lottatyölle myötämielistä väestöä tarpeeksi. Lottien toiminta ensimmäisinä vuosina oli vähäistä, lähinnä suojeluskunnan muonittamista ja tarjoilun järjestämistä suojeluskunnan tilaisuuksissa. Toiminnan vähäisyyteen nähtiin syynä erityisesti paikallisosaston vähävaraisuus. Toiminta virkistyi vuonna 1929, kun Kirkonkylän kyläosasto perustettiin. Uuden kyläosaston perustaja oli pitäjään muuttanut kansakoulun opettaja Ilmi Suvanto, jolla oli kokemusta lottatyöstä, hän oli pitkään myös pitäjän ainut kurssin käynyt lotta. Ilmi Suvannon myötä jäsenmäärä kasvoi huomattavasti ja toiminta tuli koskemaan laajemmin pitäjää, kun se aikaisemmin oli keskittynyt vain Alikylälle, jossa paikallisosasto oli. Toiminta alkoi organisoitua paremmin kun jaostojako tehtiin 1930-luvun alussa. Jaostojako näkyi kuitenkin vain paperilla, sillä lotat yhdessä toimivat kaikissa vaadituissa tehtävissä jaostoista huolimatta. Pula-aika 1930 luvun alussa vaikeutti toimintaa, sillä iltamat eivät enää muodostuneet kannattavaksi toiminnaksi ja kannattavia jäseniä jouduttiin erottamaan ilmeisesti siksi, että he eivät maksaneet jäsenmaksua. Pula-aika kuitenkin aikaansai yleishyödyllistä toimintaa pitäjässä, kun kerättiin ruokaa ja muita tarpeita hätää kärsiville. Lottien toiminta pitäjässä laajeni, kun Haapalan kyläosasto perustettiin uudelleen vuonna 1934. Ilmapiirin Haapalassa kerrottiin edelleen olevan lotta- ja suojeluskuntavastainen, ja toimintaa vaikeutti myös lottapukujen puute, sillä jäsenillä ei ollut varaa hankkia vaadittavia varusteita. Haapalassakin kyläosaston johtoon astuivat kansakoulun opettajat, jotka olivat muuttaneet Ullavaan muualta. Toiminta oli edelleen lähinnä suojeluskunnan avustamista, mutta mukaan tuli lottien urheilutoiminta prosenttikilpailujen muodossa. Vuonna 1935 perustettiin lottien tyttöosastot Alikylälle ja Kirkonkylälle. Tyttöosastojen johdossa toimi opettajia aina järjestön lakkauttamiseen saakka. Tyttöosastoon liittyi jäseniä heti huomattavan paljon. Keski-Pohjanmaalla tyttöosastot vetivät mukaan 1930-luvulla muutenkin suhteellisesti enemmän jäseniä kuin yleensä muissa piireissä. Vuosina 1936–1938 Ullavan lottien toiminta oli vähistä ja toimintatavat vakiintuneita, koostuen enimmäkseen suojeluskunnan tukemisesta ja omien työiltojen, myyjäisten ja iltamien järjestämisestä. Koulutettujen lottien määrä pysyi edelleen alhaisena, syynä tähän oli, ettei paikallisosastolla ollut varoja järjestää pitäjässä kursseja, eikä lähettää lottia muihin pitäjiin kursseille. Jäsenmäärissä ei tapahtunut suuria muutoksia vuosina 1936–1938, sillä uusia jäseniä liittyi vuosittain enää vähän, ja vanhojakaan ei eronnut paljoa. Lottatoiminta oli ilmeisesti saavuttanut valtaosan potentiaalisista jäsenistään pitäjässä. Liittyneille uusille jäsenille oli yhteistä nuori ikä ja edelleen sukulaisuussuhteet. Lotissa oli jäseninä jo toisen polven lottia, joiden äidit olivat olleet mukana aikaisemmin tai isät olivat olleet suojeluskunnassa. Vaikka lottien johto pysyi vakiintuneena, huomattavaa on että paikallisen suojeluskunnan johtoon nousi lottien paikallisosaston puheenjohtajan ja sihteerin veli. Sukulaisuussuhteet olivat paikallisosastojen johdon suhteen tiiviit. Vuonna 1939 syttynyt talvisota mullisti Ullavan lottien toiminnan, sillä toiminasta tuli monimuotoisempaa ja huomattavasti aktiivisempaa. Tukitoiminnan kohteeksi tuli sodan myötä suojeluskuntien sijaan puolustusvoimat. Vuonna 1939 ei sodasta huolimatta liittynyt huomattavaa määrää uusia jäseniä. Varsinainen jäsenryntäys tapahtui kuitenkin talvisodan myötä, mutta vasta vuoden 1940 puolella, jolloin jäseniä liittyi enemmän kuin yhtenäkään vuonna aikaisemmin tai jälkeen vuoden 1940. Sodan tuoma uusi toiminnan muoto oli komennukset, joita tapahtui kotipitäjissä ja sen ulkopuolella. Vielä talvisodan aikana komennukselle ei lähtenyt suuria määriä lottia, vaikka suhteutettuna pitäjän väkilukuun ja muista piirin paikallisosastoista lähteneisiin, heitä oli kohtuullisen paljon. Toiminta talvisodan aikana koostui lähinnä varusteiden valmistamisesta armeijalle, sekä hieman sodan jälkeen järjestettävistä sankarihautajaisista. Toiminnan laajenemisen suhteen merkittävä tapahtuma oli hieman talvisodan jälkeen perustettu Rahkosen kyläosasto. Toiminta oli laajentunut nyt huomattavasti, koskien paremmin koko pitäjää. Talvisodan jälkeen toiminta hiljalleen väheni. Jatkosodan alkaminen 1941 aktivoi lottien toiminnan uudelleen. Armeijan tukeminen muodostui jälleen sodan myötä lottien keskeiseksi tehtäväksi. Armeijan tukeminen koostui varusteiden valmistamisesta ja sotilasleivän leipomisesta, sekä muonituksen järjestämisestä. Tämän lisäksi tehtävänä oli siirtolaisten tukitoiminta ja sotainvalidien tukemien, molempia näitä oli tosin tehty jo talvisodan aikana. Komennuksien määrä jatkosodan aikana kasvoi, mutta tarkkoja lukuja rintamalla komennuksella olleista ei lähteissä ole. Jäseniä liittyi vuonna 1941 sodan lisää, mutta ei niin paljoa kuin vuonna 1940. Seuraavan kerran määrä jäseniä liittyi vuonna 1943, vuoden 1944 liittyneistä ei ole tietoa. Jatkosodan aikana paikallisosaston jäsenmäärä joka tapauksessa nousi huippuunsa, hieman yli 70:neen. Tämä oli koko piirin suhteen huomattavan paljon, kun määrä suhteutetaan pitäjän väkiluukuun. Sukulaisuussuhteet olivat edelleen leimallisia uusille jäsenille, kuten ne olivat olleet koko paikallisosaston toiminnan ajan. Jatkosodan aikana sukulaisuussuhteet kuitenkin korostuivat entisestään, sillä mukana saattoi yhdestä perheestä olla kaikki naispuoliset sisarukset, jotka ikänsä puolesta pystyivät liittymään. Jatkosodan aikana yhteinen toiminta suojeluskunnan kanssa kasvoi, kun perustettiin yhteinen valistustoimikunta. Tyttöosaston toiminta jatkui sodan aikana, mutta se koostui nyt lähinnä aikuisten lottien auttamisesta, eli armeijan tukitoiminnasta. Ongelmana tyttöosaston toiminnalle vuonna 1943 mainitaan kunnollisen johdon puute, kun pitkäaikainen tyttötyön johtaja oli muuttanut pitäjästä. Mahdollisuudet tyttötyölle kuitenkin nähtiin hyväksi, sillä pitäjässä nähtiin olevan paljon potentiaalisia jäseniä. Toiminta päättyi syksyllä 1944 Ullavan suojeluskunnan ja lottien osalta järjestön lakkauttamiseen. Ennen lakkauttamista oli ilmeisesti saatu tieto toiminnan lopettamisesta, sillä järjestön omaisuutta oli alettu lahjoittamaan muille tahoille. Ullavan suojeluskunnille ja lotille oli koko niiden toimikauden leimallista jäsenistön väliset sukulaisuussuhteet. Taustaltaan useimmat jäsenistä olivat molemmissa paikallisosastoissa kotoisin maanviljelijäperheistä, jonka selittää pitäjän elinkeinorakenne. Lottiin liittyneille oli ominaista nuori ikä, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lottien toiminnalle antoi leimansa vähävaraisuus ja koulutuksen puute, joka hankaloitti toimintaa. Paikalliselle suojeluskunnalle ja lottatoiminnalle oli yhteistä se, että se oli riippuvainen pitäjään ulkoapäin muuttavista henkilöistä tai henkilöistä, jotka muuten vaikuttivat ulkoapäin. Suojeluskunnan paikallispäälliköt olivat paikallisia, mutta aluejärjestelmän aluepäälliköt, jotka vastasivat sotilaallisesta koulutuksesta, eivät olleet paikallisia. Lottien paikallisosaston johto säilyi kokoajan syntyperäisillä ullavalaisilla, mutta kyläosastojen johtajat olivat Rahkosta lukuun ottamatta pitäjään muuttaneiden kansakoulunopettajien käsissä, jotka olivat toiminnan suhteen kantavana voimana. Suojeluskunnan suosio pitäjässä oli voimakasta vapaussodan huumassa 1919–1920 luvun vaihteessa, mutta laski pian tämän jälkeen, toiminnan keskittyessä pääasiassa Alikylälle. Toiminta näki uuden kukoistuksen 1920-luvun puolivälistä alkaen. Lähteiden vähyyden vuoksi toiminnasta on vaikea tehdä suurempia johtopäätöksiä, mutta lottien lähteisiin tukeutuen, toiminta on 1930-luvun lopulla ollut vähäistä. Lottien toiminta alkoi vähäisenä, mutta aktivoitui pula-ajasta huolimatta 1930 luvun alkupuolella. Kolmekymmentä luvun loppua kohden lottien toiminta näyttää olleen vähäistä, mutta sodan sytyttyä toiminta aktivoitui vetäen puoleensa huomattavasti uusia jäseniä. Alueellisesti lottien toiminta oli suosittua Alikylällä, josta se vähitellen 1929 levisi Kirkonkylälle, 1934 Haapalaan ja 1940 Rahkoseen. Ullavan lotat näkivät toimintansa koko toimikautensa ajan pienenä ja vähäisenä sekä yksipuolisena, mutta kuitenkin tärkeänä osana suurta kokonaisuutta. Edellytykset toiminnalle nähtiin periaatteessa olleen hyvät, sillä paikallisessa väestössä nähtiin paljon potentiaalia, mutta mukaan ei saatu niin paljon jäseniä kuin toivottiin.

En fallstudie i huruvida mångfalden av valmöjligheter och funktioner i en modern synth påverkar musikskapandeprocessen. Undersökningen fokuseras på att undersöka hur dagens kompositörer använder sig av ljudskapande i moderna synthar. Syftet med denna undersökning är att se om mångfald av funktioner i en modern synth påverkar musikskapandet, för att ge läsaren en tankeställare angående arbetsflödet i sitt musikskapande, så att en effektivisering av processen kan tillämpas och att om möjligt, ge rum för mera musikskapande och mindre teknikförståelse. Denna undersökning gjordes genom att genomföra ett antal intervjuer samt en kompletterande enkätundersökning. Slutstsen jag kommit fram till är att en mångfald av funktioner påverkar musikskapandet, antingen negativt eller positivt beroende på genre och kompositörens erfarenhet av synthar.

La propulsion a��robie �� grande vitesse est depuis longtemps identifi��e comme l'un des prochains sauts technologiques �� franchir dans le domaine des lanceurs spatiaux. Cependant, les v��hicules hypersoniques (HSV) fonctionnant dans des domaines de vitesse extr��mement ��lev��es, de nombreuses contraintes et incertitudes entravent les garanties des propri��t��s des contr��leurs. L'objet de cette th��se est d'��tudier la synth��se de commande d'un tel v��hicule.Pour commencer, il s'agit de d��finir un mod��le repr��sentatif d'un HSV exploitable pour la commande. Dans ce travail, nous construisons deux mod��les de HSV. Un pour la simulation en boucle ferm��e, et le second afin de poser pr��cis��ment le probl��me de commande.Nous proposons ensuite une synth��se de commande de la dynamique longitudinale dans le plan vertical de sym��trie. Celle-ci est robuste aux incertitudes de mod��lisation, tol��rante �� des saturations, et n'excite pas les dynamiques rapides n��glig��es. Ses propri��t��s sont ��valu��es sur diff��rents cas de simulation. Puis, une extension est propos��e afin de r��soudre le probl��me de commande simultan��e des dynamiques longitudinale et lat��rale, sous les m��mes contraintes.Ce r��sultat est obtenu par une assignation de fonction de Lyapunov, suite �� une ��tude des dynamiques longitudinale et lat��rale. Par ailleurs, pour traiter les erreurs de poursuite dues aux incertitudes de mod��lisation, nous nous int��ressons au probl��me de r��gulation asymptotique robuste par retour d'��tat. Nous montrons que cette r��gulation peut ��tre accomplie en stabilisant le syst��me augment�� d'un int��grateur de la sortie. Ceci constitue une extension de la structure de contr��le proportionnel-int��gral au cas des syst��mes non lin��aires.

Mitt arbete handlar om hur jag vill förbättra min förmåga att återskapa ljud från referenslåtar, med hjälp av Serum. Därför har jag försökt att återskapa fyra specifika ljud i form av syntet, från fyra redan kända låtar. Som en utmaning valde jag dessutom att bara använda mig av en synthesizer, i form av mjukvara. Jag valde även att gå igenom mitt genomförande i videor som jag själv spelat in, där vi kan följa med och lyssna hur jag har återskapat dessa fyra ljud. Eftersom jag valde att återskapa fyra ljud från grunden, fick jag en bättre förståelse och grund för hur jag i framtiden kan gå till väga för att skapa mina egna ljud, där återskapandet inte bara kretsade runt Serum, utan även runt efterarbetet.

Mitt arbete handlar om hur jag vill förbättra min förmåga att återskapa ljud från referenslåtar, med hjälp av Serum. Därför har jag försökt att återskapa fyra specifika ljud i form av syntet, från fyra redan kända låtar. Som en utmaning valde jag dessutom att bara använda mig av en synthesizer, i form av mjukvara. Jag valde även att gå igenom mitt genomförande i videor som jag själv spelat in, där vi kan följa med och lyssna hur jag har återskapat dessa fyra ljud. Eftersom jag valde att återskapa fyra ljud från grunden, fick jag en bättre förståelse och grund för hur jag i framtiden kan gå till väga för att skapa mina egna ljud, där återskapandet inte bara kretsade runt Serum, utan även runt efterarbetet.

Pro gradu -tutkielmani käsittelee suomalaisen kielitieteilijän Lauri Kettusen (1885–1963) heimoaatteen syntyä ja kehittymistä 1900-luvun alkupuolelta noin vuoteen 1924 asti. Tarkastelen Kettusta esimerkkinä erityisesti kulttuuriyhteistyöhön keskittyneestä heimoaatteesta. Heimoaatteen käsitän kansallisuusaatteen laajentuneena ilmenemismuotona, jossa painotettiin suomalaisten kielellistä ja kulttuurista yhteyttä sukulaiskansoihin. Kansallisuusaatteen suhteen puolestaan nojaan Ernest Gellnerin määrittelyyn yhteisestä jaetusta kulttuurista kansallisuusaatteen olennaisimpana edellytyksenä. Työn ajallinen painopiste on vuosissa 1919–1924, jolloin Kettunen toimi itämerensuomalaisten kielten professorina Tarton yliopistossa. Tarkastelen työssäni sitä, kuinka suomalaisuusliikkeen aatteellisen perinnön kotoaan saaneen Kettusen isänmaallisuus laajeni sukulaiskansoja kohtaan osoitetuksi heimoveljeydeksi. Näistä sukulaiskansoista virolaiset nousivat Kettuselle erityisen tärkeiksi, mutta myös Latvian alueella asunut pieni kansa, liiviläiset sekä kaukaisempi sukulaiskansa unkarilaiset saivat hänen huomionsa. Lähdeaineistona olen käyttänyt Äidinkielen Seuran sekä Akateemisen Heimoklubin arkistoja, Kettusen muistelmia sekä pientä määrää hänen kirjoittamiaan kirjeitä ja aikakauslehtikirjoituksia. Olen tarkastellut aatehistoriallista näkökulmaa käyttäen Kettusen heimoaatteelle antamia merkityksiä ja hänen heimoaatteensa saamia ilmenemismuotoja, ja asettanut samalla hänet laajempaan oman aikansa heimoaatteen ja kansallisuusaatteen kontekstiin. Olen vertaillut käyttämäni aineiston perusteella sitä, kuinka virolaiset, liiviläiset ja unkarilaiset asettuivat Kettusen heimoaatteen kokonaisuuteen tarkastelemallani aikavälillä. Keskeisten tutkimustulosteni mukaan Kettunen käytti kulttuuria ja erityisesti kieltä sen osana kansallisuus- ja heimoaatteen puolesta tekemässään työssä. Tutkimukseni tukee väitettä siitä, että Kettunen oli oman aikansa innokkain Viron-ystävä: hän tunsi erityistä heimoveljeyttä virolaisiin, ja Tarton vuosina tämä heimoveljeyden tunne suuntautui vasta itsenäistyneen maan kansallisen kulttuurin kehittämiseen. Tässä työssä kielen symbolinen arvo kansallisen kulttuurin ilmentämisessä nousi vahvasti esiin. Myös liiviläiset nousivat 1920-luvun alussa paitsi hänen kielitieteellisen tutkimuksensa, myös heimoaatteensa keskiöön. Tämä johtui siitä, että Kettunen näki liiviläisissä itsessään edellytyksiä kulttuurin kehittämiseen. Tutkimustulosteni perusteella Kettunen kuitenkin itse innosti vahvasti liiviläisiä oman kielensä ja kansansa pelastamiseen. Tarton vuosinaan Kettunen teki myös ensimmäisen matkansa Unkariin, joka oli ainakin vielä 1920-luvulla Kettusen heimoaatteen kokonaisuuden kannalta vähemmän merkittävä kuin virolaiset ja liiviläiset. Oma tutkielmani on ensimmäinen aatehistoriallisesta näkökulmasta tehty tutkimus Lauri Kettusen heimoaatteesta. Jatkotutkimusmahdollisuuksien kannalta olisi mahdollista selvittää Kettusen aatemaailman kehitystä 1960-luvulle saakka. Erityisen mielenkiintoista olisi tarkastella laajemmin tutkielmassa esillä ollutta ajatusta kielitieteestä kansallisimpana tieteenä 1920–30-luvuilla Suomessa ja Virossa.

Detta arbete handlar om att återskapa ljudbilder utifrån förlagor inom elektronisk populärmusik. De valda förlagorna har vissa attribut jag fastnat för och syftet med arbetet är att kartlägga ljudbilderna i dessa produktioner och försöka återskapa dem. Fem låtar har skrivits, och baserat på processen och resultatet har en diskussion lyfts gällande hur de olika musikaliska elementen harmonik, tempo, synthprogrammering och mixning påverkar ljudbilden. Det diskuteras även ifall det finns element utöver dessa fyra som påverkar ljudbilden, vilket jag kom fram till att det gjorde.

Recent papers and bills from the Swedish Government deal with the possibilities  of giving all Swedish citizens the possibility of their own creative actlvities in the cultural sector. This work is about where such actlvities shall be placed in order to make them obtainable  for all. As an example of creative work this work takes computer-based music-making. At the public library in Odense, Denmark there is a weil functioning sound workshop where the public gets the opportunity of making music with some assistance from the staff. This work shows  that also in Sweden  the public libraries are the most suitable  institutions  for placing studies for computer-based music-making  for the public depending  on the public libraries'  traditions in adult education. The conclusion of this investigation is that as soon as possible there should be established studies for computer-based  music-making at the public libraries in Sweden.

Sidorna 10, 34, 52, 62, 74, 82 är blanka.

Conèixer la dinàmica poblacional d'espècies arvenses és una informació bàsica per al disseny d'estratègies de control de males herbes eficaces i sostenibles des d'un punt de vista ambiental. La forcadella (Digitaria sanguinalis (L.) Scop.) és una gramínia anual d'estiu àmpliament distribuïda, molt prolífica i amb una elevada capacitat competitiva. Aquesta espècie arvense pot ser parasitada pel carbó sistèmic Ustilago syntherismae (Schweinitz) Peck.

L'únic signe extern inequívoc de la malaltia és la producció d'inflorescències amb carbó, la majoria de les quals no produeixen cap llavor.
L'objectiu general d'aquesta tesi és l'estudi de la dinàmica poblacional de D. sanguinalis i l'avaluació dels efectes del fong U. syntherismae sobre les poblacions d'aquesta espècie. El treball experimental va consistir principalment en el seguiment, durant dos anys consecutius (2006 i 2007), d'una població de D. sanguinalis que va créixer en condicions naturals en un camp sense cultivar de la finca experimental de Torre Marimon (Caldes de Montbui, Vallès Oriental).

Al 2006 i al 2007 es van diferenciar i seguir individus de tres i quatre cohorts (polsos d'emergència), respectivament, des de la seva emergència fins al final del seu cicle anual.

La densitat d'emergència de D. sanguinalis va ser quatre vegades superior al 2007 que al 2006 (3674 i 887 pl m-2 respectivament). En ambdós anys, D. sanguinalis va ser l'espècie més abundant, tant en termes de densitat com de biomassa. Al 2006, al final del període de creixement de l'espècie no es van detectar diferències significatives entre la supervivència de les cohorts controlades (88%). En canvi, al 2007 la supervivència va ser diferent segons el moment d'emergència i va variar entre el 25% i el 88%. En els dos anys es van observar efectes significatius de la precipitació incident i de la densitat en la taxa de mortalitat de la població.

Les característiques reproductives i la fecunditat dels individus van estar fortament influenciades pel seu moment d'emergència. Els individus que van emergir primer van produir més llavors i van contribuir més a la pluja de llavors que els que van emergir més tard.

La producció de llavors de la població es va veure limitada per la incidència de la malaltia produïda pel carbó U. syntherismae. Al 2006, un 21.7% dels individus supervivents al final del cicle anual presentaven inflorescències amb carbó, mentre que al 2007 aquesta xifra va augmentar fins al 61.2%. La majoria de plantes amb signes de la malaltia van ser castrades totalment pel fong, és a dir, totes les seves inflorescències apareixien transformades en espores del carbó i no van produir cap llavor (94.3% al 2006 i 98.0% al 2007). El moment d'emergència dels individus no va limitar la incidència de la malaltia, ja que en totes les cohorts d'ambdós anys es van observar individus amb inflorescències afectades pel carbó. Tampoc es va trobar una relació lineal significativa entre la densitat de població de D. sanguinalis i el percentatge d'individus malalts.

La malaltia no només va afectar la producció de llavors, sinó que també es van detectar efectes importants en la morfologia i la biomassa dels individus. En general, el carbó va reduir significativament la biomassa aèria (61.5%), l'alçada de la planta (23.7%) i el número de tiges basals (15.5%) i, en canvi, va incrementar el nombre de nusos (12.9%), ramificacions (52.4%) i inflorescències (16.7%), tant a nivell individual com a nivell de ramet.

D'altra banda, també es va estudiar la dormició de les llavors de D. sanguinalis en el moment de la dispersió. La majoria d'espiguetes (unitats de dispersió) eren dorments (>98%) al final del període de creixement de la població estudiada al 2006 i al 2007. Es va observar que aquesta dormició innata era causada principalment per les bractèoles que cobreixen la cariopsi sobretot per la lemma de la flor fèrtil. En general, la pèrdua de la dormició de les llavors va ser molt ràpida (entre 2 i 4 mesos) i es va veure influenciada pel contingut d'aigua del sòl i la profunditat d'enterrament de les llavors.

Depuis plusieurs ann??es, une attention toute particuli??re a ??t?? port??e ?? la conception de biocapteurs. Divers types ont ??t?? d??velopp??s (ex. optiques, ??lectriques) et ont men?? ?? une multitude d???applications. On en retrouve d??sormais dans des champs d???applications aussi vari??s que la d??tection d???explosifs et de toxines, la s??curit?? alimentaire, la d??tection et le dosage de polluants environnementaux ou la sant??. Le d??veloppement de telles technologies se base sur l???union de deux domaines scientifiques tr??s diff??rents. D???un c??t??, la partie ?? capteur ?? est con??ue en utilisant des m??thodes de microfabrication. Ces derni??res font appel ?? l???emploi de compos??s inorganiques (ex. m??taux, mat??riaux semi-conducteurs, verre et autres). De l???autre c??t??, on retrouve un assemblage de mol??cules organiques, prot??ines, enzymes ou r??cepteurs issus du domaine biologique. L???un des grands d??fis est d???unir la portion biologique au capteur (c.-??-d. substrat) sans alt??rer les propri??t??s de ces deux composants. Plusieurs m??thodes sont envisageables pour arriver ?? coupler le mat??riel biologique au substrat. L???objectif de la recherche de cette th??se est d?????tudier la liaison de mol??cules sur un substrat et de cr??er un syst??me biologique servant comme syst??me de d??tection pour un biocapteur. Le mod??le choisi pour ??tablir le concept de base est l???affinit?? variable entre l???avidine et la 2-iminobiotine. Il est connu que l???affinit?? de l???avidine ?? l???iminobiotine peut ??tre modifi??e en changeant les conditions de pH. La liaison form??e en milieu basique sera affaiblie en milieu acide menant ?? la s??paration de la prot??ine et du ligand. Contrairement ?? l???iminobiotine, la biotine poss??de un lien fort et stable avec l???avidine impossible ?? briser dans des conditions non d??naturantes. L???avidine ??tant une prot??ine t??tram??rique, quatre ligands peuvent s???y lier. On profite donc de cette propri??t?? pour lier l???avidine ?? un bras polym??rique, une chaine de poly??thyl??ne glycol (PEG) comprenant une biotine, lui-m??me attach?? ?? la surface. Ce bras, maintenant fonctionnalis??, devra permettre de garder pr??s de la surface une avidine, lui permettant de se lier ?? des iminobiotine aussi attach??es en surface ou s???en d??lier selon les conditions de pH. La premi??re partie de cette th??se est consacr??e ?? la fonctionnalisation des surfaces. La premi??re ??tape de la construction a ??t?? de faire un attachement pour cr??er une couche de mol??cules qui serviront de support et d???ancrage au m??canisme mol??culaire du biocapteur. L???attachement de mol??cules ??tant r??alisable sur les surfaces d??sign??es, une construction a ??t?? test??e. La strat??gie propos??e consistait en l???utilisation d???une mol??cule bifonctionnelle en forme de ?? Y ??. Cette mol??cule a ??t?? synth??tis??e sp??cifiquement pour l???attachement en deux ??tapes successives des deux composantes du syst??me mol??culaire modulable en pH. Sur la premi??re branche se trouve une iminobiotine. La seconde a ??t?? pr??vue afin d???y attacher le bras polym??rique. Cette construction a ??t?? faite et test??e par SPR. Enfin, une seconde strat??gie de construction a ??t?? ??tudi??e. Celle-ci impliquait l???utilisation d???une prot??ine (albumine de s??rum bovin, BSA) modifi??e comme base de la construction. Une premi??re BSA a ??t?? modifi??e avec de l???iminobiotine tandis qu???une seconde avec le PEG. Ces deux prot??ines modifi??es ont ??t?? mises ensemble en solution et d??pos??es sur un substrat SPR. Elles constituent ensemble les deux morceaux du syst??me pr??c??demment mentionn??. L???objectif de cette strat??gie ??tait de contr??ler la quantit?? relative des esp??ces n??cessaires en surface de fa??on ?? obtenir un signal SPR optimal. De plus, la pr??sence de ces prot??ines en surface devait bloquer l???adsorption non sp??cifique sur cette derni??re d???esp??ces non d??sir??es.

Pro gradu -tutkielmani aiheeni on Suomen ensimmäisen lapsilisälain synty poliittisena kysymyksenä vuosina 1947–1948. Olen tutkinut perusteellisesti, millaisen poliittisen prosessin tuloksena lapsilisälaki syntyi vuonna 1948. Aluksi olen tutkinut, miksi lapsilisän edeltäjään perhepalkkaan siirryttiin ja kuinka se johdatti yleiseen lapsilisälakiin. Eduskuntaryhmien kannanmuodostus ja mielipiteet ovat keskeinen osa tutkimustani. Päälähteenäni ovat olleet valtiopäiväasiakirjat: täysistuntojen pöytäkirjat ja valiokuntien mietinnöt. Eduskunnan kolme suurinta puoluetta olivat SKDL, SDP ja Maalaisliitto, ja ne toimivat hallituksessa. Olen tutkinut kolmikon eduskuntaryhmien pöytäkirjat. Valtioneuvoston pöytäkirjat ja puolueiden eri toimielinten asiakirjat ovat olleet myös lähteinäni. Olen hyödyntänyt myös sanomalehti Maaseudun Tulevaisuuden kirjoittelua. Lehti toimi MTK:n pää-äänenkannattajana edustaen lapsilisäasiassa maatalousväestöä, joka jäi perhepalkan ulkopuolelle. Opposition näkökulmaa olen saanut tutkimalla kokoomuksen pää-äänenkannattajaa Uusi Suomi -lehteä. Tutkimusmetodini on ollut historiallis-kvalitatiivista päättelyä. Läpi työn olen tehnyt vertailevaa tutkimusta. Olen vertaillut eri eduskuntaryhmien kantoja ja toimia keskenään. Tämän lisäksi olen vertaillut kunkin eduskuntaryhmän omia kantoja ja niiden muuttumista tutkimusaikanani. Suuret ikäluokat syntyivät niukkoihin oloihin. Työmarkkinoilla oli alituista palkankorotuspainetta, joten hallitus pakotti työnantajat maksamaan perhepalkkaa perheellisille työntekijöille. Päätös tehtiin vasemmiston voimin palkansaajajärjestö SAK:n painostamana. Perhepalkka kohteli epäoikeudenmukaisesti työnantajia ja työntekijöitä, eikä se ulottunut Maalaisliiton kannattajiin, maaseutuväestöön. Kukaan ei ollut järjestelmään tyytyväinen. Ratkaisuna vaikeaan tilanteeseen Suomi päätti ottaa esimerkkiä Ruotsin lapsilisäjärjestelmästä. Keskeinen tutkimustulokseni on, että yleinen lapsilisä on hallituksen hätiköidyn perhepalkkapäätöksen seurausta. Lapsilisän suurimmat kiistat olivat järjestelmän rahoittaja ja se, tarvitsiko esikoiden etuuden. Maalaisliitto toimi käytännössä hallituksen oppositiona tehden yhteistyötä oppositiossa olleen oikeistopuolueiden kanssa. Sen sijaan SKDL:llä ja SDP:llä oli usein samat tavoitteet. Lopulta saatiin kaikkia jokseenkin miellyttävä ratkaisu. Lapsilisää päätettiin maksaa jokaisesta lapsesta suurimpana rahoittajana työnantajat. Lakia vauhdittivat lähestyvät eduskuntavaalit, riittävä poliittinen kannatus ja kaikkien halu edistää lapsien hyvinvointia. Tutkimukseni valottaa, kuinka suuri merkitys etujärjestöpolitiikalla voi olla eduskunnan päätöksenteossa. Tutkimukseni osoittaa, että eduskuntaryhmät pystyvät tekemään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Omista periaatteista voidaan tinkiä yhteisen edun edessä.

Populärmusik från film är något var person känner till och ibland lyssnar på dagligen. Men anledningarna till varför den sagda musiken blir vald står ofta obesvarat. Vilka funktioner har musiken, kallad licensierad musik, i film? För att analysera och förstå musikens funktioner bör en tackla frågorna runt ämnet ur en music supervisors perspektiv. Denna uppsats är en fallstudie som med en innehållsanalys analyserar den licensierade musiken i thrillern The Guest. Resultaten visar att musiken fyllde narrativa funktioner både som enskild låt för enskilda scener men även övergripande funktioner som etablerar plats, epok och karaktärers drag och utveckling.

Synthen är ett instrument vars ljud inte behöver begränsas av dess fysiska form och utseende i samma utsträckning som instrumenten före dess tid. Inte heller är den begränsad till ett signifikant ljud utan har möjligheten att producera en enorm variation av både imitativa som unika ljud. Men med tidens gång har vi etablerat och fastställt vissa etablerade konventioner vid användningen av synthen, underliggande koncepten som tidigare paradigm har skapat inom vår förhållningsätt till den. Syftet med undersökningen är att belysa två etablerade konventioner i synthens användargränssnitt och ljuddesignsfunktion, nämligen klaviatur och förinställda ljud. Detta för att sedan med hjälp av tre djupintervjuer forma en bild av hur några av dagens producenter av elektronisk musik tycker, tänker och använder sig av dessa funktioner. För att ge en referenspunkt till konventionerna som behandlas i intervjuerna har litteratur om synen samt utvecklingen av synthen studerats och satts i kontext med paradigmbegreppet. Resultatet av undersökningen antyder på att konventionerna inte används i dess ursprungliga mening i fallet med de tre informanterna. Dock så letar sig konventionerna in i många av de synthar som informanterna använder sig av. Musikstil påverkar även hur producenterna använder sig av de etablerade konventionerna, Detsamma gäller även i viss mån användandet av synthar i live sammanhang.

Ce m??moire s???int??resse aux usages des modalit??s braille et vocale pour la lecture tactile et auditive de journaux par des personnes aveugles. Plus sp??cifiquement, il expose une recherche qualitative visant ?? l???identification, ?? la caract??risation et ?? l???analyse du ou des choix de modalit??(s) faits par ces personnes lors d???une lecture de journal adapt?? en texte ??lectronique, ceci, dans une perspective d?????valuation des facteurs d???influence desdits choix. Afin de r??pondre aux objectifs fix??s, une collecte de donn??es a ??t?? r??alis??e aupr??s de six participants aveugles, notamment s??lectionn??s sur la base de leur double aptitude ?? la lecture tactile et auditive des textes. Chacun a eu ?? lire un corpus d???articles de journaux en texte ??lectronique avec la ou les modalit??s de leur choix (braille et/ou vocal), lesquelles pouvaient ??tre employ??es seules ou en combinaison. L???exercice, se d??roulant ?? l???individuel, s???est tenu ?? l???aide des technologies adapt??es de chacun (afficheur braille, synth??se vocale) et par l???entremise d???un site Web h??bergeant le corpus. Les donn??es recueillies proviennent d???une observation de comportements et de verbalisations ??mises par les participants apr??s chaque lecture. Tous les participants ont ?? la fois choisi de recourir ?? la synth??se vocale et ?? l???afficheur braille dans le cadre des lectures du corpus. Ceci tend ?? appuyer notre principale hypoth??se de recherche, ?? savoir que certaines personnes aveugles capables d???une lecture braille et plac??es en pr??sence d???un choix de modalit??(s) pourraient faire un emploi combin?? du braille et du vocal pour le d??codage de journaux en texte ??lectronique. De fa??on g??n??rale, l???approche adopt??e par les participants consistait ?? recourir ?? par d??faut ?? ?? la synth??se vocale, pour des motifs comme la rapidit?? et le confort de lecture, ainsi que la simplicit?? d???usage. L???afficheur a plut??t ??t?? employ?? en compl??ment, dans le cadre de strat??gies de lecture telles que les v??rifications orthographiques et la navigation dans les contenus. Toutefois, d???autres usages potentiels du braille en contexte de lecture d???un journal ont aussi ??t?? relev??s. Notamment, chez certains participants, l???afficheur peut ??tre mis ?? profit pour la lecture de contenus d???articles que l???on souhaite prendre en note ou rapporter ?? quelqu???un d???autre. Tous ces usages, exprim??s ou observ??s, ont ??t?? rattach??s ?? un certain nombre d???apports du braille d??crits et contextualis??s dans ce m??moire. Enfin, les donn??es recueillies sugg??rent certains liens entre les usages de modalit??(s) et des variables telles que les objectifs de lecture et les caract??ristiques du texte.

Mina erfarenheter av att ha skapat musik både med mjukvarusyntar och genom att komponera för akustiska instrument har lett till idén om att tillämpa uttrycksfullheten hos akustiska instrument på mjukvarusyntar.   Syftet med arbetet är att undersöka hur jag kan få mjukvarusyntar att låta musikaliskt uttrycksfulla genom att tillämpa de uttrycksparametrar som används vid spel på akustiska instrument. Frågeställningarna är:   Hur kan jag definiera faktorerna bakom uttrycksfullheten hos akustiska instrument i form av ett antal uttrycksparametrar?   Hur kan jag tillämpa dessa uttrycksparametrar vid programmering av nya patcher i mjukvarusyntar?   Vilka egenskaper hos en mjukvarusynt är önskvärda när man vill tillämpa uttrycksparametrarna?   Vilka skillnader i uttrycksfullhet upplever jag om jag jämför ett arrangemang för mjukvarusyntar av ett musikstycke med ett arrangemang för akustiska instrument av samma stycke?   I arbetets genomförande definierar jag ovan nämnda uttrycksparametrar. Jag undersöker tillämpningen av dessa genom att arrangera ett befintligt pianostycke för tre olika mjukvarusyntar i Logic Pro. Jag jämför sedan uttrycksfullheten i mitt arrangemang och i ett arrangemang för akustiska instrument.   Genom arbetet har jag kommit en bit på vägen till att få mjukvarusyntar att låta uttrycksfulla på akustiska instruments vis. Jag tror att man skulle kunna dra nytta av musikakustik för att nå längre.

In this study, a gel combustion method was used to prepare fluorine-doped tin oxide (FTO) nano powders. Stannous chloride dehydrate, hydrofluoric acid, and different fuels of glycine, urea, and citric acid were used to synthesize FTO nano powder, followed by calcination at 600 °C. The results showed that using citric acid as a fuel gives homogenous FTO nano powder with average particle size of 40 nm and round morphology. When you are citing the document, use the following link http://essuir.sumdu.edu.ua/handle/123456789/34899

The prose translation of the fifty first psalms in the Paris Psalter is quite unique as an early medieval scriptural translation (O’Neill 2016 p. x). There have been several studies made on the Paris Psalter recently, most notably by Patrick O’Neill. One focus of several of these studies has been whether or not the Prose translation is connected to Alfred the Great. However, there is still much left in this translation that has not yet been studied. Something that can be noticed when studying the prose psalms is that throughout the translation the translator made several additions and changes to the psalms. There are several different kinds of additions in the prose psalms, the most common of these is the þæt ys/þæt synt (‘that is’/‘those are’) type. This study focuses on these additions, and it will be suggested that the translator has made additions and changes to the psalms to describe metaphors and concepts that an Anglo-Saxon reader might not have been able to understand without these additions.

Dans les communautés virtuelles pair-à-pair (P2P) de partage de données, les requêtes top-k présentent deux avantages principaux. Premièrement, elles permettent aux participants de qualifier les résultats de leurs requêtes par rapport aux données partagées dans le système et ceci en fonction de leurs préférences individuelles. Deuxièmement, elles évitent de submerger les participants avec un grand nombre de réponses. Cependant, les techniques existantes pour le traitement des requêtes top-k dans un environnement complètement distribué présentent l'inconvénient d'un temps d'attente important pour l'utilisateur. Ce temps d'attente est encore très long plus le système est surchargé. Dans un premier temps, nous revisitons le problème du temps d'attente de l'utilisateur dans le traitement des requêtes top-k en introduisant deux nouvelles mesures : le temps de stabilisation et la qualité restante cumulée. En complément des mesures existantes, elles permettent de qualifier plus précisément le comportement d'un algorithme top-k. Dans un deuxième temps, nous proposons une famille d'algorithmes (ASAP), permettant de retourner à l'utilisateur les résultats de bonne qualité le plus tôt possible. Enfin, nous nous intéressons au problème du traitement des requêtes top-k dans le cadre des systèmes P2P surchargés, particulièrement critique pour les solutions classiques, en proposant une nouvelle approche (QUAT). Cette solution fait usage de descriptions synthétiques des données des pairs pour permettre aux pairs de traiter en priorité les requêtes pour les quelles ils peuvent fournir des résultats de bonne qualité.

碩士
國立交通大學
工學院聲音與音樂創意科技碩士學位學程
100
In this thesis, I implement an electronic-synthesized instrument, Swing Synth, which is designed on the iPad. By rotating, rocking and swinging iPad, it generates various synthesized sounds. The main type of synthesis employed is additive synthesis. The instrument also allows user to generate desired sound through manipulating different sound effect devices such as envelope-shaping, echoing, tremolo effect and frequency modulating. The main idea of Swing Synth is to offer a user-friendly interactive music interface, which allows performers easily to control and get their desired sounds for their live musical performance by simply acting with iPad. In chapter 1, the research motivation and purpose are presented. In chapter 2, the development of electronic music, evolution of electronic instrument, some principles of electronic music, and the API about audio signal processing in iOS are introduced. In chapter 3, we focus on the architecture of this system and the design concept of Swing Synth. In chapter 4, we discuss that how to implement this instrument. In chapter 5, we reveal the achievement of this research and the future work.

Arbetet fokuserar på hur min musikaliska röst förändras efter ny kunskap inom programmering av synthljud. Syftet är inte att lära mig allt om synthesizers, utan snarare identifiera vad jag behöver kunna för att på bästa sätt utnyttja kunskapen i mitt filmmusik-arbete och skapa mina egna ljud. I texten beskrivs denna process och mina tankar kring det hela.

Till uppsatsen följer bilagor i form av ljudexempel på de syntljud som jag har programmerat för detta arbete.