Artykuły w czasopismach na temat „Siirto”
Kliknij ten link, aby zobaczyć inne rodzaje publikacji na ten temat: Siirto.
Utwórz poprawne odniesienie w stylach APA, MLA, Chicago, Harvard i wielu innych
Sprawdź 50 najlepszych artykułów w czasopismach naukowych na temat „Siirto”.
Przycisk „Dodaj do bibliografii” jest dostępny obok każdej pracy w bibliografii. Użyj go – a my automatycznie utworzymy odniesienie bibliograficzne do wybranej pracy w stylu cytowania, którego potrzebujesz: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver itp.
Możesz również pobrać pełny tekst publikacji naukowej w formacie „.pdf” i przeczytać adnotację do pracy online, jeśli odpowiednie parametry są dostępne w metadanych.
Przeglądaj artykuły w czasopismach z różnych dziedzin i twórz odpowiednie bibliografie.
1
Jackson, Riikka, i Paula Saikkonen. "Perustoimeentulotuen siirto Kelaan kasvatti eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyjen kanteluiden määrää". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 28, nr 2 (2.06.2020): 194–201. http://dx.doi.org/10.30668/janus.88988.
Pełny tekst źródła
2
Halmetoja, Antti, i Taina Rintala. "Perustoimeentulotuen Kela-siirto valmisteltiin kiireellä ja asiantuntijatieto jätettiin hyödyntämättä". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 28, nr 2 (2.06.2020): 185–93. http://dx.doi.org/10.30668/janus.90049.
Pełny tekst źródła
3
Hänninen, Laura, Peter Løvendahl, Anne Marie De Passillé i Jeffrey Rushen. "Vaikuttaako karsinan lattiamateriaali tai vasikoiden siirto niiden veren kortisoli- tai kasvuhormonipitoisuuksiin?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 19 (31.01.2004): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77038.
Pełny tekst źródła
4
Matila, Tuuli. "Suomalaiset siirtolaiset Pohjois-Amerikassa: Valokuvat ja empatia siltana nykyisyyteen". Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 23, nr 1 (10.03.2023): 74–89. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.120997.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tarkastelen tässä artikkelissa suomalaisten siirtolaisten elämää Michiganin ”Copper Countryn” alueella Pohjois-Amerikassa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Arkistovalo-kuvat valottavat suomalaissiirtolaisten kokemuksia vieraassa maassa ja sitä, kuinka he ilmaisivat identiteettiään alueella. Käytetty teoria, proteesinen muisti, korostaa ensinnäkin teknologian, tässä tapauksessa valokuvien, tärkeyttä integraation välineenä. Toisaalta pro-teesinen muisti korostaa nykypäivänä teknologian, kuten juuri valokuvien, tärkeyttä työka-luna: valokuvat välittävät menneisyydestä tietoa empatiaa herättävällä tavalla. Siirto-laisuudessa on tiettyjä yleismaailmallisia piirteitä, joita esiintuomalla voitaisiin herättää hyödyllistä keskustelua tästä poliittisesti painavasta aiheesta. Empatian kautta voitaisiin luoda yhteyksiä myös nykysiirtolaisuuteen ja ymmärryksen lisäämiseen maahantulijoita kohtaan.
5
Heikkilä, Anna-Maija, i Jaana Peippo. "Uuden teknologian optimaalinen hyödyntäminen lypsykarjan uudistamisessa". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 28 (31.01.2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75450.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Lypsylehmien hyvä hedelmällisyys on kannattavan maidontuotannon keskeinen vaatimus. Poikiminen on edellytys paitsi maidontuotannon käynnistämiselle myös uudistamiseen tarvittavien vasikoiden tuotannolle. Nykyteknologia tarjoaa lehmien lisääntymiseen mahdollisuuksia, joilla voidaan vaikuttaa syntyvien jälkeläisten ominaisuuksiin. Alkionsiirrolla voidaan tuottaa paljon jälkeläisiä lehmiltä, joilla on hyvät maidontuotanto-ominaisuudet. Sukupuolilajitellun siemenen käytöllä tai alkioiden sukupuolilajittelulla voidaan puolestaan lisätä lehmävasikoiden osuutta syntyvistä jälkeläisistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli optimoida perinteisten ja uusien teknologioiden käyttöä lypsykarjan uudistamisessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin lineaarista ohjelmointia, jolla maksimoitiin maidontuotannon kiinteille kustannuksille saatavaa katetta. Tarkasteltavat vaihtoehdot karjan uudistamisessa olivat siemennys joko lajittelemattomalla tai lajitellulla siemenellä, lajittelemattoman alkion luovutus tai siirto sekä sukupuolilajitellun alkion luovutus tai siirto. Sukupuolilajitellut alkiot olivat lajitellulla siemenellä tuotettuja tai sukupuoli oli määritetty tavanomaisella siemennyksellä tuotetuista alkiosta. Optimointimallin biologiset lähtötiedot määritettiin suomalaisten maitotilojen seuranta-aineistoista vuodelta 2010. Hinnat edustavat ajankohdan keskimääräisiä panos- ja tuotoshintoja. Tarkasteluperiodi oli yksi vuosi ja karjan enimmäiskooksi asetettiin 60 lehmää. Mallissa otettiin huomioon uudistustavan vaikutus vasikka- ja alkiotuottoon, uudistuksen yksikkökustannukseen sekä uusimattomuusprosenttiin, joka vaikutti edelleen lehmien poikimavälin pituuteen. Karjan oletettiin tuottavan uudistukseen tarvittavat lehmävasikat. Kunkin uuden teknologioiden käyttö rajattiin enintään kolmasosalle karjan lehmistä. Tuloksen herkkyyttä mallin rajoitteiden, tuotostasojen ja hintojen muutoksille tarkasteltiin viidessä erilaisessa skenaariossa. Optimointimalli ratkaistiin MATLAB-ohjelmalla. Perusskenaariossa parhaimman katteen kiinteille kustannuksille antoi karja, jossa oli mallin sallima enimmäismäärä, 20 lehmää, lajittelemattoman alkion luovuttajia. Muista lehmistä 14 siemennettiin lajittelemattomalla ja 8 lajitellulla siemenellä. Vastaavasti 6 hiehoa siemennettiin lajittelemattomalla ja 12 lajitellulla siemenellä. Karjaan ei tullut mukaan yhtään alkion vastaanottajaa. Optimaalisen karjan kokoonpano vaihteli mallin lähtöoletusten mukaan, mutta alkioita luovuttavien lehmien ylivertaisuus näkyi kaikissa skenaarioissa. Lajitellun siemenen käyttö lehmävasikan tuottamiseen tähtäävässä siemennyksessä oli taloudellisesti perusteltua, mutta vain osalle karjasta. Optimaaliset valinnat voivat vaihdella tilakohtaisesti muun muassa lehmien tuotostason mukaan. Jotta uusien teknologioiden vaikutus myös karjan geneettiseen edistymiseen voitaisiin ottaa huomioon, optimointiin tulisi staattisten mallien lisäksi kehittää dynaamisia malleja. Dynaamiset mallit palvelisivat myös kasvavia karjoja.
6
Pesonen, Liisa, Frederick Teye, Markku Koistinen, Jere Kaivosoja, Raimo Linkolehto, Pasi Suomi i Ari Ronkainen. "CropInfra – Tulevaisuuden kasvintuotantotilan tuotanto- ja tiedonhallintainfrastruktuuri". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 28 (31.01.2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75577.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Viljelijän toimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja yhteiskunta asettaa viljelylle yhä enemmän ja monimutkaisempia vaatimuksia muun muassa viljelyn ympäristövaikutusten sekä tuotettujen raaka-aineiden, laadun, turvallisuuden, tuotantotavan ja jäljitettävyyden suhteen. Samaan aikaan maatiloille kohdistetaan kasvavia tuotannon tehostamisvaatimuksia tuotantopanosten jatkuvan hinnannousun ja tuotteesta saatavan hinnan erotuksen puristuksessa. Viljelijöiden kapasiteetti ja hyvinvointi kyseenalaistuvat lisääntyneen henkilökohtaisen työmäärän ja toiminnan monimutkaistumisen seurauksena. Viljelijät hyödyntävät enenevissä määrin teknologiaa avustamaan työtehtävissä, ja ongelmaksi onkin muodostunut erilaisten tuotannossa käytettävien järjestelmien yhteensopimattomuus sekä puutteellinen koordinaatio, tiedon jakaminen ja liitettävyys. MTT:n CropInfra –hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin edelleen aiemmissa tutkimushankkeissa tuotettuja tiedonhallinnan konsepteja uudeksi, käytäntölähtöiseksi kasvintuotannon tuotanto- ja tiedonhallintainfrastruktuuriksi. Hankkeen konkreettisena pilottina MTT Vakolan maatilalle Vihtiin rakennettiin uusi tiedonhallintainfrastruktuuri instrumentoimalla maatilan nykyiset pellot ja kalusto tarvittavilla tiedonkeruu- ja siirto- ja varastointilaitteistoilla. Infrastruktuurin yksityiskohtien määrittelyissä ja käytettävien teknologioiden valinnassa on käytetty hyväksi muun muassa muiden MTT:n tutkimusten ja tutkimusryhmien tutkimustapauksia. CropInfran ytimessä on Internet-palvelin, tietovarasto sensoriverkoilta ja työkoneilta saapuvalle paikkatiedolle, tietokanta aggregoidulle tilatiedolle sekä sovelluksia datan jalostamiseksi automaattisesti tiedoksi myös tosiaikaisesti. CropInfra noudattaa SOA (Service Oriented Architecture) periaatteita, ja sen palvelin on linkittynyt ulkopuolisten, maatilan tiedonhallintaa avustavien sovellusten palvelimiin standardoitujen tiedonsiirtorajapintojen kautta, niin pitkälti kuin sellaisia on määritelty. Tiedonhallintajärjestelmän avusteiset ominaisuudet, kuten tiedon analysointi, aggregointi, järjestely ja laskenta päätöksentekoa varten on toteutettu ns. pilvipalveluina. Maatilan olosuhteista mitataan ja dokumentoidaan tietoja ympäristöön sijoitetuilla kiinteiltä anturiverkoilla, kuten MAASÄÄ-verkosto, joista data siirretään langattomasti palvelimille. Liikkuvat työkoneet on varustettu mittausantureilla ja tiedonkeruuyksiköillä peltotöiden vaiheiden ja tehtävän työn paikkakohtaista dokumentointia ja tosiaikaista monitorointia varten. Tiedonsiirto työkoneista palvelimelle ja vastaavasti ohjeiden siirto takaisin työkoneille tapahtuu liikkuvan laajakaistan avulla. Näin alustasta muodostuu standardeja ja automaatiota hyödyntävä älykäs toimintaympäristö kasvinviljelytöihin sekä maatilakohtaiseen ympäristötiedon hallintaan. Rakennettu infrastruktuuri on alati päivittyvä, ja palvelee erilaisia projekteja tarjoten olosuhteet tulevaisuuden älykkään tuotannon tutkimiseksi ja kehittämiseksi.
7
Räisänen, Janne, Pasi Eskelinen i Jarkko Partanen. "Rehunkorjuumenetelmien vertailu peltolohkojen etäisyyden kasvaessa". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 30 (31.01.2014): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75340.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Rehulogistiikan kehittäminen karjatiloille -hankkeessa (REKKA) selvitetään peltojen etäisyydestä johtuvia logistisia kustannuksia ja niiden vaikutusta rehuntuotannon kannattavuuteen. Osana rehuntuotannon kannattavuusvertailuja valmisteltiin laskureita säilörehun korjuumenetelmien vertailemiseksi ja kuljetusmatkan vaikutuksen selvittämiseksi. Keskeiset vertailumenetelmät olivat säilörehun pyöröpaalaus, noukinvaunukorjuu sekä (ajo)silppurikorjuu. Koska karjatilojen rehunkorjuuseen liittyy myös lannan siirto ja levitys, sen kustannus- ja hyötytekijät otettiin vertailuun omalla laskurillaan. Tutkimusosion tarkoituksena oli selvittää erityisesti kaukana (10–50 km) sijaitsevien peltojen rehuntuotannon kustannuksia ja työhön kuluvaa aikaa. Laajentavien karjatilojen lisääntyvä peltoala sijaitsee yleensä entisiä peltoja kauempana. Näiden kustannusten selvittäminen antaa mahdollisuuksia tarkastella uusien investointien kannattavuutta ja takaisinmaksuaikaa. Laajentavilla tiloilla myös ajankäytön vaatimukset muuttuvat ja aiemmin käytössä olleilla menetelmillä korjuuaika kasvaa liian suureksi. Rehun laadullisten tekijöiden varmistamiseksi korjuutyöhön on usein pakko ottaa käyttöön tehokkaampia menetelmiä. Vertailulaskureiden kehittämisessä pyrittiin ottamaan huomioon rehunkorjuun keskeiset muuttujat. Rehunkorjuumenetelmien vertailulaskurissa keskitytään menetelmien välisiin koneketjujen eroihin ja kuljetusajan laskurilla irtorehun ja pyöröpaalien kuljetuksen tehostamiseen etäisyyden kasvaessa. Lannan kuljetusajan laskuri on otettava osaksi tarkastelua, koska karjatilan on pystyttävä sijoittamaan lanta käytössä oleville pelloilleen. Pitkillä kuljetusmatkoilla oli ennakoitavissa, että tehoton lannan kuljetus rasittaa rehuntuotannon kannattavuutta. Toisaalta tilan käytettävissä oleva työajan ja työvoiman riittävyys voivat tulla rajoittavaksi tekijäksi. Kannattavuuslaskureissa keskeisin kannattavuuteen vaikuttava tekijä perustui pellon etäisyyden vaikutukseen. Etäisyyttä tarkasteltiin erityisesti ajonopeuden, kuormakoon ja ajankäytön näkökulmista. Kustannusten kannalta käytettävä kokonaistyöaika on merkittävä tekijä. Ajankäytön kustannusten vertailemiseksi laskureihin voi syöttää omat tavoitekustannukset tai urakoitsijahinnat. Lannanlevityslaskurissa voi hyödyntää karjanlannan ravinneanalyysin tietoja, jolloin työn kustannuksia voi verrata lannoituksella saatuun hyötyyn. Vertailulaskureiden tuloksia vertailtiin esimerkkitilojen eri vaihtoehtoihin. Suurimmiksi tekijöiksi työn tehostamiseksi nousivat kuormakoon kasvattaminen ja keskinopeus. Molemmilla tekijöillä tulee vastaan käytännön rajoitukset, jolloin logistiikan tehostamisessa on keskityttävä pienempien työvaiheiden järjestelmälliseen nopeuttamiseen. Tämä todentui erityisesti pyöröpaalien käsittelyssä ja lannan kuormausajassa. Laskureilla voidaan myös simuloida traktoreiden ja kuorma-autojen eroja kuljetustehokkuudessa ja samalla voidaan tarkastella urakoitsijoiden palkkaamisen kannattavuutta
8
Jansson, Susanna, Markku Honkavaara i Arto Huuskonen. "Maitorotuisten sonnien laiduntaminen a)Vaikutus tuotantoon ja lihan laatuun". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 21 (31.01.2006): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76008.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
ihantuotantoon kasvatettavia sonneja ei yleensä laidunneta Suomessa. Sonneja pidetään huonoina ja rauhattomina laiduntajina, jonka vuoksi niiden kasvattaminen laitumella ei ole kannattavaa. Lisäksi sonnien käsittely laitumella voi olla hankalaa ja vaarallista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten laiduntaminen vaikuttaa maitorotuisten sonnien kasvuun, lihan laatuun ja naudanlihan rasvahappokoostumukseen.Tutkimuksessa oli 19 ayrshire- ja friisiläisrotuista sonnia, jotka olivat tässä raportoidun kokeen alkaessa keskimäärin 15 kuukauden ikäisiä. Laiduntavien sonnien vertailuryhmänä toimivat eristämättömässä pihatossa kasvatetut sonnit. Pihatossa sonnit olivat kahdessa viiden eläimen karsinassa (tilaa 6,4 m eläintä kohti) ja laitumella kahdessa ryhmässä, joissa oli neljä ja viisi eläintä. Toisessa laidunryhmässä oli vain neljä eläintä, koska yksi sonni poistettiin totutusvaiheessa sen rikottua sähköaitoja. Laidunkausi kesti 77 päivää (8.6.-23.8.2004). Laidunryhmää kohti oli viisi laidunlohkoa. Kolme lohkoista oli yksivuotisia kaura-raiheinälaitumia ja kaksi monivuotisia timoteilaitumia. Laidunalaa oli noin 0,5 ha/eläin ja lohkoja syötettiin 4-11 päivän ajan. Pihatossa sonneille annettiin vapaasti säilörehua. Väkirehua (ohra) annettiin 5 kg ja kivennäistä 150 g/sonni/d sekä laidun- että pihattoryhmille. Laiduntaminen hidasti hieman eläinten kasvunopeutta, mutta vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Laitumella eläinten päiväkasvu oli 841 grammaa ja pihatossa 953 grammaa päivässä. Sonnien suhteellisen heikko keskimääräinen kasvu koejakson aikana selittyy osin sillä, että kyseessä oli kasvatuskauden viimeiset 2,5 kuukautta. Eläinten koko kasvatusajalle laskettu keskimääräinen päiväkasvu oli sen sijaan 1 207 g/d, jota voidaan pitää varsin kohtuullisena maitorotuisille sonneille. Laiduntaminen ei tässä tutkimuksessa muuttanut ulkofileen rasvan cis-9, trans-11 CLA:n pitoisuutta, joka oli 0,11 (pihatto) ja 0,12 (laidun) % kokonaisrasvahapoista. Laiduntaminen vähensi tyydyttyneiden rasvahappojen ja lisäsi monityydyttymättömien rasvahappojen osuutta rasvahapoista verrattuna pihattokasvatukseen. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen pitoisuudessa ei ollut merkitsevää eroa. Maitorotuisten sonnien laiduntaminen on tutkimustulosten perusteella mahdollista, mutta se vaatii äärimmäistä huolellisuutta ja asiaan paneutumista, eikä ole kaikille tiloille sopiva kasvatusmalli. Laidunjärjestelyt on suunniteltava niin, että eläinten siirto ja huolto pystytään järjestämään turvallisesti. Eläimille pitäisi olla muun muassa käsittelyaitaus eikä eläimiä saa siirrellä tai hoitaa yksin. Sonnit pitää totuttaa sähköaitaan jo vasikkaiässä. Alle vuoden ikäisen vasikan laidunalan tarve peltolaitumella on vähintään 0,15-0,2 ha ja yli vuoden ikäisen sonnin 0,20-0,35 ha.
9
Ruoho, Olli, Vesa Rainio, Kati Partanen, Tapani Kivinen i Veli-Matti Tuure. "Eläinterveys hiehonkasvatuksen ulkoistamisessa". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 28 (31.01.2012): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75598.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Hiehonkasvatuksen ulkoistaneen tilan keskeisimpiä huolenaiheita on eläinten terveys. Tautiriskin lisäksi keskeisiä terveysnäkökohtia ovat tapaturmariski sekä hiehon valmius poikimiseen ja sen jälkeisiin aineenvaihdunnan muutoksiin.Uusien tarttuvien eläintautien määrä riippuu ensisijaisesti karjakontaktien määrästä. Siis siitä, kuinka monelta tilalta eläimiä tulee tai on tullut. Myös muut tilojen väliset kontaktit, kuten yhteiskuljetukset, yhteislaidunnus, yhteiset työvälineet ja koneet sekä tilojen välinen henkilöliikenne vaikuttavat. Tautiriskiin vaikuttavat myös tilojen tautitilanne ja suojauskäytännöt. Yleensä tilan tautitilannetta ei täysin tunneta, ja siksi yksi kontaktitila lisää tarkoittaa aina tautiriskin lisääntymistä.Hiehojen siirto muualle kasvatettavaksi toisaalta pienentää, toisaalta kasvattaa tartuntojen riskiä. Riskiä pienentää se, että nuorkarja on tartuntoja ajatellen karjan vaarallisin osa. Lehmät ovat jo kohdanneet tilalla olevat taudinaiheuttajat ja muodostaneet niille vastustuskyvyn. Nuorkarjassa on kuitenkin yksilöitä, jotka ovat jo saaneet tartunnan, mutta eivät vielä parantuneet ja levittävät tartuntaa edelleen vasikoihin. vasikoiden terveydelle voi olla eduksi, että nuorkarja siirretään pois esimerkiksi 3 – 4 kuukauden iässä.Tilapari tai tilarengas on turvallinen. Jos kasvattamossa on vain yhden lypsykarjatilan eläimiä, on se tarttuvien tautien kannalta lähes riskitön. Jos kasvattamoon ei tule muualta eläimiä ja se noudattaa samantasoista hygieniaa ja rehuturvallisuutta kuin lypsykarjatila, hiehot eivät saa tartuntoja sen helpommin kuin kotitilallakaan. Jos kasvattamoon tulee eläimiä useammalta tilalta tautiriskiä voi pienentää, jos mikään tiloista ei osta eläimiä muualta. Tilarenkaan tautitilanne on huonompi tai yhtä hyvä kuin renkaan huonoimman tilan. Tilarengas on suojatumpi kuin yksittäinen tila, joka ostaa vuosittain hiehon tai lehmän milloin mistäkin. Tilarenkaassa vaaditaan kuitenkin kaikkien sitoutumista, eikä eläimen osto omaan karjaan ole enää yksityisasia.Salmonella pysäyttää kasvattamon eläinliikenteen ja tartunnan saneeraaminen omalla kustannuksella tulee kalliiksi. Hiehokasvattamot eivät saa salmonellavakuutusta meijereiden ja teurastamojen kautta ryhmävakuutuksena, mutta tilakohtaisen vakuutuksen ottaminen on suositeltavaa.Hiehokasvattamon käyttöasteen tulisi olla korkea, jotta investoinneista saa kannattavan. Jos lähettäjätiloilta ei tule riittävästi eläimiä, tekisi mieli ostaa muualta. Tautitorjunnan kannalta tämä on huono vaihtoehto. Ulkopuolisten eläinten tulo hiehokasvattamoon on erityisesti lypsykarjatilojen etu. Siksi on hyvä sopia, että lypsykarjatila maksaa hiehokasvattamon eläinpaikoista varausmaksua. Kasvattamo saa siten korvauksen kaikista eläinpaikoista ja on lypsykarjatilan oma asia, miten suurta osaa varaamistaan paikoista se käyttää.Hiehonkasvatuksen ulkoistamisella tulee pyrkiä siihen, että hiehojen hoito paranee kotioloihin verrattuna. Ruokinnan osalta tähän on hyvät edellytykset. Hiehoja ruokitaan nimenomaan hiehojen ehdoilla ja kasvattamo voi tuottaa ja käyttää täyttävämpää säilörehua kuin lypsykarjassa on mielekästä.
10
Uosukainen, Marjatta, Jaana Laamanen i Anna Nukari. "Ydinkasvipankki kasvigeenivaraohjelman osana". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 23 (31.01.2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75929.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Maa- ja metsätalousministeriön varmennettua lisäys- ja taimituotantoa koskeva asetus uudistettiin vuonna 2006. Tarkoituksena oli päivittää varmennetun taimituotannon ohjeet Suomessa ottaen huomioon nykyaikaiset kasvintuhoojien puhdistus- ja testausmenetelmät, kasvien muuttuneet lisäys- ja ylläpitomenetelmät sekä parantaa kustannustehokkuutta luopumalla tarpeettomista menettelyistä lisäämättä aineiston uudelleen saastunnan vaaraa. Työn ensisijainen tavoite oli kuitenkin edistää kasvinsuojelustrategian toteutumista. Merkittävin muutos aikaisempaan verrattuna oli kryosäilytyksen (kylmäsäilytys nestemäisessä typessä -196°C) hyväksyminen varmennetun taimituotannon lisäysaineiston ylläpito- ja puhdistusmenetelmäksi. Ydinkasviaineistoa voidaan uuden asetuksen mukaan käyttää varmennettuna lisäysaineistona ilman aikarajoitusta niin kauan kun sitä ylläpidetään kryosäilytyksessä. MTT ylläpitää Laukaassa ydinkasvien ja ydinkasviehdokkaiden kokoelmaa, joka kattaa lähes 300 suomalaista tai Suomessa menestyväksi todettua marja-, hedelmä- tai viherrakentamisen kasvilajiketta. Ydinkasvit ovat kasvintuhoojista puhtaaksi testattuja ja geneettisiltä ominaisuuksiltaan tunnettuja puutarhakasveja. Perinnöllisiltä ominaisuuksiltaan ja sisäiseltä laadultaan ne ovat tällä hetkellä viljelyssä olevaa arvokkainta kasviaineistoa. Suuri osa ydinkasvihuollossa olevista lajikkeista on arvostettu myös Suomen kansallisessa kasvigeenivaraohjelmassa säilytettäviksi kasvikannoiksi. Täten ydinkasvipankki on myös osa kansallista puutarhakasvien geenivarantoa. Kasvintuhoojista vapaaksi puhdistettuna ja testattuna ydinkasviaineisto täyttää geenivarasäilytykseen valittujen kasvien kansainväliset laadullisetkin normit. Kansantaloudellisesti on järkevää yhdistää geenivarojen säilytys ja ydinkasvipankki. Molemmissa tehtävissä on vaatimuksena aineistoa koskevien tietojen huolellinen tallentaminen tietokantoihin. Myös kasviaineiston perinnöllisten ominaisuuksien arvioinnissa, ylläpidossa ja pitkäaikaissäilytyksessä käytetään samoja menetelmiä, kuten aitoustestaukset, mikrolisäys ja kryosäilytys. Ydinkasvien puhdistusohjelmia ja varmennetussa taimituotannossa eri kasvilajeille annettuja laatuvaatimuksia on syytä soveltaa myös geenivaraohjelman säilytettäville kasvikannoille. Kasvilajikkeiden elinkierto noudattaa vakiintunutta kaavaa: jalostajalta ydinkasvihuoltoon, aktiiviseen taimituotantoon, kaupallisen kiinnostavuuden väheneminen ja lopulta siirto säilytettäväksi geenivaraksi. Geenivaraksi siirretty kasvi on arvokas uusien lajikkeiden jalostuksessa, mutta ajoittain vanhat viljelykasvit palaavat takaisin kaupalliseen tuotantoon. Mikäli kasvi on kryosäilytetty ja siirretty geenivarasäilytykseen ydinkasviluokiteltuna, se voidaan ottaa takaisin varmennettuun taimituotantoon ilman uudelleentestausta. Ydinkasvipankeissa kasvit ovat aktiivisessa käytössä, mutta geenivarasäilytyksessä suurena vaarana on kokoelmien museoituminen. Aktiivisesti käytetyissä kokoelmissa aineistojen hallinnassa tarvittavia tietokantoja ja menetelmiä päivitetään jatkuvasti ja kokoelmien ylläpidossa tarvittava osaaminen on ajan tasalla. Kokoelmien passiivinen ylläpito saattaa pahimmillaan vaarantaa jopa kokoelmien säilymisen päivitysten laiminlyöntien ja osaamisen katoamisen seurauksena. Yhdistämällä aktiiviset ja passiiviset kokoelmien osat, geenivarat ovat ylläpidossa, mutta aineiston luokitus ja käyttötapa vain muutetaan paperilla tarpeen mukaan. Uusista tekniikoista etenkin kryosäilytyksen hyödyntäminen sekä varmennetun taimituotannon ydinkasvien ylläpidossa ja geenivarojen pitkäaikaissäilytyksessä on mahdollistanut erittäin kustannustehokkaan toimintatavan. Tästä syystä on taloudellista yhdistää puutarhakasvien pitkäaikainen geenivarasäilytys ja varmennettu lisäysaineistotuotanto.
11
Paappanen, Teuvo, Tuulikki Lindh, Janne Kärki, Risto Impola i Samuli Rinne. "Ruokohelven tuotanto- ja toimitusketju ja käyttö polttoaineena voimalaitoksissa". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 23 (31.01.2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75869.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Ruokohelven käyttö voimalaitoksissa polttoaineena on voimakkaasti lisääntymässä. Helven tuotanto ja toimitusketjua on kehitetty, mutta teknisiä ratkaisuja ja toimintatapoja voidaan vielä tehostaa. Suurimmat kehityskohteet ovat korjuutappioiden pienentäminen, kaukokuljetuksen tehostaminen, paalien murskauksen kehittäminen (silpun laatu ja murskauksen kapasiteetti) sekä voimalaitosten tekniikan ja toimintatapojen parantaminen.Ruokohelven tiheys kuljetuksissa on pieni ja tästä johtuen rekkaauton täyttä kantavuutta, 35 –37 tonnia ei useinkaan saavuteta. Irtotavaran tiheys on korkeintaan 75 kg/m3. Kiinteäkammioisen pyöröpaalaimen paalien tiheys on noin 140 kg/m3. Muuttuvakammioisilla paalaimilla tiheydet ovat 145 –180 kg/m3. Joissakin tapauksissa on suurkanttipaalaimilla saavutettu jopa yli 200 kg/m3 tiheyksiä. Irtotavarakuorman massa on korkeintaan 10,5 tonnia. Pyöröpaalikuorman massat ovat 15 – 18 tonnia ja suurkanttipaalien 20 – 22 tonnia. Esimerkiksi irotavaran kuljetus 50 km matkalla maksaa noin 6€/MWh ja eri tyyppisten paalien 3 – 4,5 €/MWh.Paalien murskauksen neljä ongelmakohtaa ovat murskainta tukkivat paalinarut, pitkä silpun pituus, pölyäminen ja murskauksen kustannus. On olemassa murskaimia, joissa teknisen ongelmat on voitu ratkaista, mutta murskaus on suhteellisen kallista, 3 – 4 €/MWh. Tällaisia ovat esimerkiksi kuormaautoalustaiset vasaramurskaimet ja kaukolomurskaimet. Halvimmillaan murskaus voidaan tehdä voimalaitoksen kiinteällä murskalla, mutta tällöin murskain on pois puun murskauksesta, jossa se on tehokkaimmillaan. Maatalouden paalisilppurit soveltuvat vaihtelevasti paalien murskaukseen: joissakin malleissa paalinarujen kietoutuminen roottorin ympärille on todellinen ongelma, joissakin vähäisempi ongelma.Suomessa on yli 75 voima ja lämpölaitosta, jotka arvion mukaan pystyisivät käyttämään helpeä 4,1 TWh, mikä viljelypintaalana on 140 000 – 190 000 ha. Yli 20 voimalaitoksella on Suomessa kokemusta ruokohelven soveltuvuudesta energiantuotantoon. Hetkellinen helven maksimiosuus on ollut 10 – 15 % energiasisällöstä ja keskimääräinen osuus 1 – 3 %. Käytön ensikokemusten perusteella ruokohelpi ei ole aivan ongelmaton polttoaine. Erilaiset tukkeentumiset ja holvaantumiset ovat ongelmana. Pienestä energiatiheydestä johtuen helpeä ei aina voida käyttää maksimitehon aikana, ja helven epäillään likaavan ja syövyttävän kattiloita. Yksi ratkaisu ongelmiin voi olla Tanskan mallin mukainen hidaskäyntinen, kevyt murskain ja pneumaattinen siirto kattilaan. Tätä on tarkoitus kokeilla Kokkolan Voima Oy:n laitoksella loppuvuodesta 2007.Helven tyyppillinen kokonaistuotantokustannus pyöröpaaleina on noin 26 €/MWh. Kustannus sisältää viljelyn, korjuun, kaukokuljetuksen (70 km) ja paalien murskauksen voimalaitoksella. Viljelijän kustannus on noin 24 €/MWh. Kun otetaan huomioon maataloustuet on viljelijän saatava vähintään 3 €/MWh voimalaitokselta. Tämä ei vielä tuo voittoa viljelijälle. Jos viljelijä haluaa 170 €/ha voittoa (6 €/MWh), olisi voimalaitoksen maksama hinta oltava 9 €/MWh. Päästökauppatilanteessa, kun helpi korvaa kivihiiltä tai turvetta, tulisi voimalaitoksen hyvinkin pystyä maksamaan tämä hinta, olettaen että helvestä ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia voimalaitokselle.
12
GÜN, Serkan, i Gül Damla KILIÇ. "Destinasyon imajı, bütüncül imaj ve kişisel normatif inançların yeniden ziyaret etme niyeti üzerindeki etkisi: Siirt ili örneği". Business & Management Studies: An International Journal 10, nr 2 (25.06.2022): 515–29. http://dx.doi.org/10.15295/bmij.v10i2.2040.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Bu araştırmada Siirt ilini ziyaret eden turistler açısından destinasyon imajı, bütüncül imaj ve kişisel normatif inançların Siirt destinasyonunu yeniden ziyaret etme niyeti üzerindeki etkisi incelenmiştir. Bu doğrultuda destinasyon kavramı, destinasyon imajı, bütüncül imaj, kişisel normatif inançlar, yeniden ziyaret etme niyeti ve Siirt iliyle ilgili literatür taraması yapılmıştır. Siirt destinasyonuna ziyarette bulunan 228 yerel turistle anket uygulaması yapılmıştır. Araştırma sonuçlarına göre; destinasyon imajını meydana getiren algısal imaj, duygusal imaj ve davranışsal imaj ile bütüncül imaj ve kişisel normatif inançların Siirt destinasyonunu yeniden ziyaret etme niyeti üzerinde anlamlı etkiye sahip olduğu bulgusu elde edilmiştir.
13
SEVİNÇ, Hikmetullah. "1920-1946 Yılları Arasında Siirt Yöresinde Seçilmiş veya Seçilmeye Namzet Mebus Adayları Bağlamında Siyaset". Fikriyat Sosyal Bilimler Araştırmaları Dergisi 3, nr 2 (31.12.2023): 79–100. http://dx.doi.org/10.61960/fikriyat.1391605.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Bu çalışmada Siirt yöresinin Kurucu Meclis döneminden tek partili siyaset anlayışının hâkim olduğu döneme uzanan süreçte seçilmiş veya seçilmeye aday mebus adaylarından hareketle Siirt yöresinin siyasi ve sosyolojik durumu ifade edilmeye çalışılmıştır. Çalışma, genel olarak arşivden ilk defa çıkarılan ve adaylık başvuruları için kullanılmış olan hüsn-ü hâl tercümeleri ışığında sürdürülmeye çalışılmıştır. Bununla beraber 1937-1946 arası döneme ait Siirt gazetesi nüshaları ile yöreyle alakalı diğer kaynaklarından da yararlanılmaya çalışılmıştır. Siirt özelinde siyasal ve sosyolojik atmosfer özetlenecek olunursa, Milli Mücadele Dönemi’nden itibaren ülke genelinde başlayan siyasal ve sosyolojik değişimler Siirt yöresinde de karşılık ve uygulama alanı bulmuşlardır. Elde edilen bilgiler ve belgeler değerlendirilerek tek parti iktidarı döneminde Siirt’in siyasi yapısı açıklanmaya çalışılmış böylece Siirt yöresinin siyasal ve sosyolojik durumu da çalışmaya dâhil edilerek özgün bir çalışma elde edilmeye çalışılmıştır. Çalışmanın yöntemine bakıldığında seçilmeye talip aday adayları ile bu adayların seçim faaliyetleri, yapılan seçimler ile bu seçimlere ait sonuçlar gibi konularda sayısal verilerden de yararlanılarak çıkarımlara ulaşılmaya çalışılmıştır. Arşiv taramaları sonucunda elde edilen bu bilgiler yazılı olarak açıklanmaya çalışılırken aynı zamanda sayısal istatistiklere de yer verilerek, objektif bir biçimde ve bilimsel etik kuralları dâhilinde tablolarla sunulmaya çalışılmıştır.
14
Bankır, Mehmet Malik, i Yılmaz Akdemir. "Siirt Arapçasının Türkçeyle Zenginleştirilmesi". Bingöl Üniversitesi Sosyal Bilimler Enstitüsü Dergisi 7, nr 13 (30.04.2017): 139–46. http://dx.doi.org/10.29029/busbed.310643.
Pełny tekst źródła
15
Ziyalar, Neylan, Aysel Sarıpınar i Can Çalıcı. "Female Suicides in Siirt District". Turkish Journal of Forensic Medicine 30, nr 2 (2016): 117–27. http://dx.doi.org/10.5505/adlitip.2016.38278.
Pełny tekst źródła
16
Karakaş, Rezan. "Değerler Eğitimi Bağlamında Siirt Menkıbeleri". Uluslararasi Kibris Universitesi Fen-Edebiyat Fakultesi 24, nr 94 (1.01.2018): 87–101. http://dx.doi.org/10.22559/folklor.226.
Pełny tekst źródła
17
Abdullah AKBOĞA i Mine PAKYÜREK. "Siirt Fıstığı Yetiştiriciliğinde Üretici Davranışları". ISPEC Journal of Agricultural Sciences 4, nr 2 (1.06.2020): 36–50. http://dx.doi.org/10.46291/ispecjasvol4iss2pp36-50.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Siirt fıstığı, antepfıstığı meyvesinin yöreye has bir çeşididir. Yöredeki birçok ailenin geçim kaynağı olan bu meyvenin üretim faaliyetlerinin nasıl yürütüldüğü büyük önem taşımaktadır. Bu çalışma, Siirt ilinde bulunan antepfıstığı üreticilerinin sahadaki üretim davranışlarını araştırmak amacıyla yürütülmüştür. Çiftçi Kayıt Sisteminde (ÇKS) kayıtlı olan fıstık üreticisi sayısı baz alınarak 99 üretici ile anket çalışması yapılmıştır. Üreticilerin eğitim durumu, sahip oldukları arazi varlığı, aile nüfusu, borçlanma durumları, toprak işleme teknikleri, toprak verimliliği durumu, sulama durumu, yetiştiriciliği yapılan çeşitler ve bahçelerde kullanılan tozlayıcı çeşitler gibi fıstık yetiştiriciliğinde uygulanan tüm işlemlerin nasıl yapıldığı ile ilgili temel sorular sorularak üreticilerin geleneksel hale gelmiş mevcut üretim alışkanlıkları tespit edilmeye çalışılmıştır. Çalışmamıza katılan üreticilerin, %30.3’ünün 30-39 yaş aralığında olduğu, %26.26’sının lise mezunu olduğu, %61.62 oranında ailede tarım dışında çalışanların olduğu, ortalama %24.4 dekar (da) alanda sulu tarım yapıldığı, ortalama ağaç yaşının 8.02 olduğu, ortalama %39.05 dekar (da) alanda kuru tarım yapıldığı belirlenmiştir. Ayrıca üreticilerin %61.6’sının borcunun olduğu, %75.5’inin toprak analizi yaptırmadığı, %63.3 oranında arazi verimliliğinin normal olduğu, üreticilerin %37.8’inin tozlayıcı çeşit kullanmadığı ve yine üreticilerin %73.7’sinin yapay tozlama uygulaması yapmadığı belirlenmiştir.
18
SANDIKÇIOĞLU, Merve. "Siirt İli Tuzlalarının Coğrafi Analizi". Kesit Akademi 29, nr 29 (2021): 344–79. http://dx.doi.org/10.29228/kesit.54114.
Pełny tekst źródła
19
Arzu ALTUNTAŞ. "Benefit From Natural Plants In Landscape Architecture: Example of Siirt Geophytes". ISPEC Journal of Agricultural Sciences 4, nr 2 (1.06.2020): 125–36. http://dx.doi.org/10.46291/ispecjasvol4iss2pp125-136.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
The use of natural plants in landscaping provides many advantages. The adaptation to the climate and soil conditions of the region where they grow increases the chances of living compared to other exotic species; the cost of maintenance is low compared to other types. Our country is extremely rich about natural plants. The aim of this study is to investigate the natural geophyte species that growing in Siirt province in southeastern Turkey about possibilities of using landscape designs. Firstly a literature review was made on the subject. Afterwards, the geophyte species growing in Siirt were investigated and their possibilities of using in different landscape design areas were utilized about their various characteristics. Accordingly, 27.7% of the 54 geofit species growing in Siirt are suitable for use as medicinal and aromatic plants, 40.8% are in flower parters, 9.3% are in refuges and 24% are in natural and artificial water sides. %63 of them are suitable for use for exhibition and demonstration purposes and 72.2% of them are suitable for use in rock gardens.
20
Hakkı ELİNÇ i Murat ERMAN. "Siirt Ekolojik Koşullarında Ana Ürün Olarak Yetiştirilen Bazı Yerfistığı Çeşitlerinin Verim ve Bazı Tarımsal Özellikleri Üzerine Araştırma". ISPEC Journal of Agricultural Sciences 5, nr 3 (4.09.2021): 598–607. http://dx.doi.org/10.46291/ispecjasvol5iss3pp598-607.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Bu çalışma 2015 yılında Siirt üniversitesi Ziraat Fakültesi Tarla Bitkileri Bölümü uygulama alanında yapılmıştır. Çalışma, 7 adet yerfıstığı çeşidinin (Batem-5025, NC-7, Florispan, Batem-Cihangir, Çom, Gazipaşa ve Arıoğlu-2003) Siirt ekolojik koşullarında verim ve bazı tarımsal özelliklerini belirlemek amacıyla tesadüf blokları deneme desenine göre üç tekerrürlü olarak yürütülmüştür. Yerfıstığı çeşitlerinde bitki boyu 29.9-44.2 cm, bitkide dal sayısı 5.7-9.9 adet, bitkide bakla sayısı 32.9-49.7 adet, baklada tane sayısı 52.2-80.1adet, 100-tane ağırlığı 50.3-90.7 g, tane verimi 311.4-561.7 kg/da, protein oranı %21.7-27.9, protein verimi 69.2-142.7 kg/da, yağ oranı %37.2-49.4 ve yağ verimi 144.1-260.3 kg/da aralığında değişkenlik göstermiştir. Çeşitler arasında, dekara en yüksek tane verimi NC-7 çeşidinden elde edilirken, en düşük tane verimi ise Florispan çeşidinden elde edilmiştir. En yüksek Protein ve yağ verimi değerleri NC-7 çeşidinde tespit edilmiştir. Sonuç olarak, NC-7 yerfıstığı çeşidi Siirt tarımına kazandırılabilecek yeni bir ürün potansiyeline sahip olmakla birlikte daha güvenilir sonuçların elde edilebilmesi için tekrarlamalı arazi çalışmalarının devam etmesi ve stabilite analizlerinin yapılması gerekmektedir.
21
KARTAL, Veysi. "Drought Assessment of Siirt using SPI and SPEI". International Conference on Recent Academic Studies 1 (12.05.2023): 11–17. http://dx.doi.org/10.59287/icras.664.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Turkey is in the semi-arid semi-humid mid-latitude region. Therefore, drought, one of the destructive effects of climate change, is a fundamental problem for the country, part of which is in the semi-arid climate zone. To evaluate the drought of Siirt province in Turkey, a total of 792 time series were evaluated. In this study, meteorological drought analysis was carried out in Siirt province, located in the Southeastern Anatolia region, monthly and annual periods using the Standardized Precipitation Index (SPI) method and SPEI. Meteorological data (temperature, evaporation, and precipitation) from Siirt province between 1957-2022 were used. The results showed that the monthly and annual values of SPI and SPEI showed almost similar results at the selected stations for annual time scales. Although there were periods of severe drought, normal drought levels were observed in the overall average. The wet and dry periods were identified, and the results were presented graphically. As a result, the trend results in the region will contribute to the water resources planning management.
22
GÜLTEKİN, Metin, i Mehmet TAN. "SİİRT DUDÊRAN AŞİRETİ: YAPI VE DEĞİŞİM". Fırat Üniversitesi Sosyal Bilimler Dergisi 27, nr 1 (15.01.2017): 187–206. http://dx.doi.org/10.18069/firatsbed.346454.
Pełny tekst źródła
23
BABAOĞLU, Resul. "Siirt Basın Tarihi: Bibliyografik Bir Döküm". Journal of Turkish Studies 10, Volume 10 Issue 5 (1.01.2015): 57. http://dx.doi.org/10.7827/turkishstudies.7985.
Pełny tekst źródła
24
AKÇA, Bayram, i Seher AKÇA. "Hilmi Bey Of Serfice, one of the Last Mutasarrifate of the Ottoman State". JOURNAL OF HISTORY AND FUTURE 8, nr 2 (28.06.2022): 480–89. http://dx.doi.org/10.21551/jhf.1114309.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Osmanlı Devleti’nin son döneminde yani 1872 yılında Manastır Vilayetinin Serfiçe Sancağında dünyaya gelen Hilmi Bey İlk ve orta öğrenimini Serfiçe’de Lise ve Yüksek Öğrenimini de Mekteb-i Mülkiye’de tamamladıktan sonra Yanya İdadisinde devlet hizmetine başladı. 1895 yılında başladığı Kaymakamlık stajını bitirdikten sonra sırasıyla Soma, Havsa, Foçateyn, Karaburun, Karaköse, Margılıç, Delvine ve Leskovik’te görev yaptı. Son görev yaptığı yerde yani 1909 yılında Mutasarrıflığa terfi eden Hilmi Bey sırasıyla Menteşe, Preveze, Ergiri, Maraş, Muş, Gümüşhane, Siirt, Genç ve II. defa Menteşe Sancaklarında idarecilik yaptı. Siirt ve Genç Mutasarrıfı iken Osmanlı Devleti Ermeni isyanları nedeniyle 1915 yılında Ermeni Tehciri Kanununu çıkardı. Bu kanunun çerçevesinde Siirt ve Genç’teki Ermenilerin Musul’a güvenli ve sağlıklı bir şekilde gönderilmesi için Hilmi Bey büyük çaba sarf etti. İkinci defa Menteşe Mutasarrıfı iken 15 Mayıs 1919 tarihinde İzmir Yunanlılar tarafından işgal edildi. Bu işgalin protesto edilmesinde ve Menteşe’de Kuva-yı Milliye Teşkilatı’nın kurulmasında Hilmi Bey’in büyük emeği geçti. Bu görevde iken TBMM emrine girdi. Adana Fransız işgalinde iken Hilmi Bey Adana Vali Vekilliğine atanarak şehrin savunması için büyük çaba serf etti. Cumhuriyetin ilanından sonra Serfiçeli Hilmi Bey Atatürk’ün isteği ile Elazığ, Sivas ve Trabzon Valilikleri yaptı ve 1931 yılında da yaş haddinden emekli oldu.
25
Cevdet KAPLAN i Mustafa Cemal ÇİFTÇİ. "Siirt İlinde Antepfıstığı Psillidi [Agonoscena pistaciae Burck. and Laut.) (Hemiptera: Aphalaridae)]'nın Yayılışı ve Populasyon Dinamiğinin Belirlenmesi". ISPEC Journal of Agricultural Sciences 4, nr 2 (1.06.2020): 51–65. http://dx.doi.org/10.46291/ispecjasvol4iss2pp51-65.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Bu çalışma 2015-2017 yıllarında Siirt İlinde Antepfıstığında zararlı Antepfıstığı psillidi [Agonoscena pistaciae Burck. and Laut.) (Hemiptera: Aphalaridae)]’nın yayılışı ve populasyon seyrini belirlemek amacıyla yürütülmüştür. Yayılış alanını belirlemek için Siirt İlinin Merkez, Aydınlar, Eruh, Kurtalan, Pervari, ve Şirvan ilçelerinde 24 köyde toplam 66 fıstık bahçesinde gözlem ve inceleme yapılmıştır. Zararlının popülasyon seyrini belirlemek için ise 2016-2017 yıllarında Siirt Merkez ilçede 4 bahçede çalışmalar yürütülmüştür. Yayılış alanını belirlemek için darbe yöntemi ve göz ile inceleme yöntemi, mimf ve yumurta yoğunluğunu belirlemek için ise göz ile inceleme yöntemi kullanılmıştır. Örneklemeler 1-2 haftalık aralıklarla yapılmıştır. Çalışma sonucunda A pistaciae tüm ilçelerde yayılış gösterdiği ve kontrol edilen tüm bahçelerin bulaşık olduğu belirlenmiştir. Kışlanmış erginler nisan ayının ortasında, ilk yumurtalar nisan ayının son haftasında ve birinci dönem nimflere ise nisan sonu mayıs başında belirlenmiştir. Kış geçirecek ergin formları eylül ayı ortasından itibaren görülmüştür. A pistaciae’nın ergin, nimf ve yumurta yoğunluğunun mayıs sonu ve haziran başında biraz arttığı, ancak ağustos sonlarından kasım ortalarına kadar ergin, nimf ve yumurta yoğunluğunun yüksek olduğu tespit edilmiştir. Birçok bahçede ekonomik zarar eşiğini aştığı görülmüştür. Mayıs sonu- haziran başı ve temmuz sonu-ağustos ortasından sonra yapılacak kontrollerde eğer bileşik yaprak başına 20-30 nimf tespit edilirse bir yada iki kimyasal uygulama yeterli olacaktır.
26
Heikkilä, T., E. Saarisalo i H. Khalili. "Vetyperoksidia ja natriumbentsoaattia sisältävä säilöntäaine nurmirehun säilönnässä". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 26 (31.01.2010): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76898.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Säilörehun teossa tavoitteena on ruohon rehuarvon säilyminen mahdollisimman hyvänä, mikä tarkoittaa hyvää käymislaatua, pieniä ravintoainetappioita ja hyvää aerobista stabiilisuutta siilon/paalin avaamisen jälkeen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vetyperoksidia ja natriumbentsoaattia sisältävän säilöntäaineen vaikutusta lievästi ja pitkälle esikuivatun nurmisäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen.Koesäilörehut tehtiin timotei-nurminadan (Phleum pratense – Festuca pratensis) ensimmäisestä sadosta, lievästi ja pitkälle esikuivatusta ruohosta kuiva-ainetavoitteiden ollessa 25-30 % ja 40-50 % (KA1 ja KA2). Nurmi niitettiin niittomurskaimella karholle, esikuivattiin ja korjattiin tarkkuussilppurilla ilman säilöntäainetta. Ruohot säilöttiin koesiiloihin (KA1: 7,0 kg/siilo ja KA2: 4,5 kg/siilo) ilman säilöntäainetta, muurahaishapolla (85 %, w/w), 5 l/t ja vetyperoksidin ja natriumbentsoaatin vesiliuoksella, 5 l/t (Solvay H2O2 Forage nurmirehun säilöntäliuos, valmistaja Solvay Chemicals Finland Oy). Koeliuos sisälsi 19,5 % (w/w) vetyperoksidia (H2O2), 15 % (w/v) natriumbentsoaattia ja 0,5 % (w/v) fosfonaattistabilointiaineita. Kutakin säilöntäkäsittelyä tehtiin kolme rinnakkaista siiloa. Siilot avattiin 110-138 vuorokauden kuluttua säilönnästä, jolloin määritettiin säilörehun käymislaatu ja aerobinenstabiilisuus seuraamalla rehun lämpötilan muutosta sen joutuessa ilman vaikutuksen alaiseksi.Käymislaadultaan kaikki säilörehut olivat hyviä. Korkeampi kuiva-aine rajoitti selvästi käymistä kaikissa rehuissa. Kuivemmissa säilörehuissa (ka 44 %) pH-arvo ja sokeripitoisuus olivat suuremmat ja vastaavasti maito- ja etikkahappo- ja etanolipitoisuudet sekä ammoniumtypen osuus kokonaistypestä olivat pienemmät kuin tuoreemmissa säilörehuissa (ka 29 %). Voihappoa esiintyi säilörehuissa hyvin vähän. Vetyperoksidi-natriumbentsoaatti- säilöntäaineella ja ilman säilöntäainetta tehtyjen rehujen välillä ei ollut merkitsevää eroa säilörehun pH:ssa, maitohappo-, propionihappo- ja käymishappojen kokonaispitoisuudessa eikä ammoniumtypen ja liukoisen typen osuudessa kokonaistypestä. Koesäilöntäaineella tehdyssä rehussa oli hieman vähemmän sokeria ja enemmän etanolia kuin ilman säilöntäainetta tehdyssä rehussa ja vaikutus oli suurempi tuoreemmassa rehussa kuin kuivemmassa (yhdysvaikutus). Muurahaishappo rajoitti tyypillisesti rehujen käymistä lähes kaikkien parametrien kohdalla, jolloin rehussa oli alempi pH, sokeria enemmän, käymishappoja vähemmän ja valkuainen hajonnut vähemmän kuin muilla säilöntäainekäsittelyillä.Säilörehun aerobista stabiilisuutta vetyperoksidi-natriumbentsoaattiliuos paransi merkitsevästi ilman säilöntäainetta tehtyyn ja muurahaishapolla tehtyyn säilörehuun verrattuna vaikutuksen ollessa suurempi tuoreemmassa (ka 29 %) rehussa kuin kuivemmassa (ka 44 %) rehussa. Ilman säilöntäainetta tehty tuoreempi rehu alkoi lämmetä kolmen vuorokauden kuluttua siilojen avaamisesta ja koeliuoksella säilötty noin neljä vuorokautta tätä myöhemmin muurahaishapporehun lämpenemisherkkyyden ollessa niiden välillä. Aerobisen stabiilisuuden paraneminen vetyperoksidi-natriumbentsoaattiliuosta käytettäessä perustui todennäköisesti natriumbentsoaattiin.
27
SUBAŞI DİREK, Yaşar. "SİİRT ULU CAMİİ YAPISAL SORUNLARI VE ÇÖZÜMLERİ". Journal of Turkish Studies 13, Volume 13 Issue 18 (1.01.2018): 1243–70. http://dx.doi.org/10.7827/turkishstudies.13605.
Pełny tekst źródła
28
ALKAN, Adnan. "Siirt İlinin Nüfus Gelişimi, Yapısı ve Dağılışı". Doğu Coğrafya Dergisi 22, nr 37 (23.02.2017): 53. http://dx.doi.org/10.17295/ataunidcd.281773.
Pełny tekst źródła
29
Mesut SIRRI i Cumali ÖZASLAN. "Siirt İlinde Sebze Alanlarında Görülen Yabancı Otlar". ISPEC Journal of Agricultural Sciences 4, nr 3 (16.09.2020): 492–504. http://dx.doi.org/10.46291/ispecjasvol4iss3pp492-504.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Sebzeler taze olarak da tüketildiğinden hem zehirli yabancı otlarla karışık olmaması hem de pestisit kalıntısı içermemesi gerekmektedir. Bu nedenle sebze alanlarında görülen yabancı otların belirlenmesi hem insan sağlığı hem de yabancı ot kontrolü yönüyle büyük önem taşımaktadır. Uygun iklim koşullarının da bir sonucu olarak Siirt ilinde sebze üretim alanları sürekli artmaktadır. Ancak yörede sebzede sorun olan yabancı otların saptanmasına yönelik olarak daha önce herhangi bir çalışma yapılmamıştır. Bu nedenle Siirt ilinde toplam 40 tarlada sürvey çalışmaları gerçekleştirilmiştir. Sürveylerde sebze ekim alanlarında sorun olan yabancı ot türleri ve bunların rastlanma sıklıkları ile yoğunluklarının belirlenmesi hedeflenmiştir. Araştırmayla çalışma alanında 20 familyaya ait 52 farklı yabancı ot türü tespit edilmiştir. Saptanan yabancı otlardan 3’ünün tam parazitik ve 11’inin dar yapraklı olduğu diğerlerinin ise geniş yapraklı oldukları saptanmıştır. Dar yapraklı yabancı otlardan en fazla rastlanan ve en fazla yoğunluk oluşturan türlerin; Sorghum halepense (%67,5), Echinocloa crus-galli (%22,50) ve Cynodon dactylon (%17,5) olduğu saptanmıştır. Bölgede en fazla görülen ve yoğunluk oluşturan geniş yapraklı yabancı otların ise; Portulaca oleracea (%92,0), Amaranthus retroflexus (%82,0), Chrozophora tinctoria (%82,0), Alhagi pseudalhagi (%77,0), Solanum nigrum (%72,0), Heliotropium europaeum (%70,0), Amaranthus albus (%67,0), Xanthium strumarium (%65,0) ve Convolvulus arvensis (%57,5) olduğu belirlenmiştir.
30
ZEKİ KARİPÇİN, MUHEMET. "Siirt Koşullarında İkinci Ürün Olarak Karpuz Yetiştiriciliği". MAS Journal of Applied Sciences 6, Özel Sayı (1.01.2021): 1. http://dx.doi.org/10.52520/masjaps.190.
Pełny tekst źródła
31
Zeki KARİPÇİN. "Siirt Koşullarında İkinci Ürün Olarak Kornişon Yetiştiriciliği". ISPEC Journal of Agricultural Sciences 5, nr 2 (2.06.2021): 401–10. http://dx.doi.org/10.46291/ispecjasvol5iss2pp401-410.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
İkinci ürün, mevcut üretim miktarını arttırmanın bir başka yoludur. İkinci ürün ile üreticinin hem zamanının hem de üretim alanının daha randımanlı kullanımını sağlanmaktadır. Kornişon, turşuluk olarak kullanılan endüstriyel bir sebzedir ve ikinci ürün olarak yetiştiriciliği bu nedenle daha önemli olmaktadır. Bu çalışmada, yüksek sıcaklıklara sahip Siirt koşullarının ikinci ürün kornişon yetiştiriciliğine uygunluğu araştırılmıştır. Vertina F1, Sertel F1 ve Mozaik F1 kornişon çeşitlerinin bitkisel materyal olarak kullanıldığı deneme, üretici koşullarında ve dört tekerrürlü olarak gerçekleştirilmiştir. Buğday hasadından sonra (17 Haziran) direkt tohum ekimi ile gerçekleştirilen araştırmada; birinci (3-6 cm meyve boyu), ikinci (6-9 cm meyve boyu) ve üçüncü kalite (9-12 cm meyve boyu) verim ile toplam verim (tüm meyve boylarının dâhil olduğu) gözlemleri alınmıştır. Tüm incelenen gözlemlerde Vertina F1 çeşidinin en yüksek değerlere sahip çeşit olduğu, Sertel F1 çeşidinin ikinci, Mozaik F1 çeşidinin ise üçüncü ve son sırada yer aldığı belirlenmiştir. Siirt koşullarının ikinci ürün ve yüksek sıcaklıkları seven kabakgiller için uygun olduğu tespit edilmiştir.
32
KANBİR, Figen. "CİNSİYETÇİ SOSYALLEŞME MEKÂNLARI: SİİRT KENT KAHVEHANELERİ ÖRNEĞİ". Journal of International Social Research 11, nr 60 (20.12.2018): 641–47. http://dx.doi.org/10.17719/jisr.2018.2817.
Pełny tekst źródła
33
Krotkoff, Georg, i Otto Jastrow. "Der neuaramäische Dialekt von Hertevin (Provinz Siirt)". Journal of the American Oriental Society 113, nr 3 (lipiec 1993): 505. http://dx.doi.org/10.2307/605423.
Pełny tekst źródła
34
DEMLİKOĞLU, Uğur. "1526 TARİHLİ TAHRİR DEFTERİNE GÖRE SİİRT VAKIFLARI". ASIA MINOR STUDIES 6, nr 12 (1.07.2018): 91–105. http://dx.doi.org/10.17067/asm.412663.
Pełny tekst źródła
35
ALKAN-, Adnan. "KÜLTÜREL VE EKOLOJİK BİR MİRAS: SİİRT BATTANİYESİ". Journal of Academic Social Sciences 96, nr 96 (2019): 147–61. http://dx.doi.org/10.29228/asos.36718.
Pełny tekst źródła
36
ACAR, Safa. "Bankacılık Sektöründeki Gelişmeler Siirt İlinde Bankacılık Sektörü". International Journal of Academic Value Studies (Javstudies JAVS) 3, nr 14 (1.01.2017): 96–103. http://dx.doi.org/10.23929/javs.516.
Pełny tekst źródła
37
KESER, İnan. "MEDRESE VE OTORİTE: SİİRT TİLLO MEDRESELERİ ÖRNEĞİ". Journal of Turk-Islam World Social Studies 12, nr 12 (1.01.2017): 8–17. http://dx.doi.org/10.16989/tidsad.1289.
Pełny tekst źródła
38
Sang, Joel. "Aus, aga siiras". Keel ja Kirjandus 56, nr 1 (styczeń 2013): 54–56. http://dx.doi.org/10.54013/kk662a6.
Pełny tekst źródła
39
Özge UÇAR, Sipan SOYSAL i Murat ERMAN. "Siirt İli Ekolojik Koşullarında Yetiştirilen Bazı Bakla (Vicia faba L.) Çeşitlerinin Tane Verimi ve Verim Özelliklerinin Belirlenmesi". ISPEC Journal of Agricultural Sciences 4, nr 3 (16.09.2020): 542–49. http://dx.doi.org/10.46291/ispecjasvol4iss3pp542-549.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Bu çalışma 2017-2019 yıllarında Siirt ili koşullarında bazı bakla çeşitlerinin tane verimi ve verim özelliklerini belirlemek amacıyla yürütülmüştür. Çalışmada Ege Tarımsal Araştırma Enstitüsü Müdürlüğü tarafından tescil ettirilen Salkım, Kıtık-2003, Filiz-99 ve Eresen-87 çeşitleri kullanılmıştır. Denemeler tesadüf blokları deneme desenine göre 3 tekerrürlü olarak kurulmuştur. Çalışmada bitki boyu, ilk bakla yüksekliği, bitkide bakla sayısı, baklada tane sayısı, 100-tane ağırlığı ve tane verimi özellikleri incelenmiştir. Araştırmanın sonuçlarına göre bitki boyu 47.4-57.0 cm, ilk bakla yüksekliği 13.8-14.9 cm, bitkide bakla sayısı 5.97-7.80 adet/bitki, baklada tane sayısı 2.93-3.93 adet/bakla, 100-tane ağırlığı 118.9-126.2 g ve tane verimi ise 170.2-183.1 kg/da arasında değişim göstermiştir. İncelenen tüm özellikler bakımından Salkım çeşidi en yüksek değerleri vermiştir. Sonuç olarak, Siirt ili ekolojik koşullarında bakla yetiştirilmek istenildiğinde Salkım çeşidi önerilmektedir.
40
Çelik, Burçak Aslan, Adnan Ayan, Ali Bilgin Yilmaz, Özgür Yaşar Çelik, Özlem Orunç Kilinç i Özge Oktay Ayan. "Molecular Identification of Ehrlichia canis in Rhipicephalus Sanguineus Ticks from Siirt Province". Acta Veterinaria 71, nr 3 (1.09.2021): 247–55. http://dx.doi.org/10.2478/acve-2021-0022.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Abstract This study was performed on Ehrlichia canis positive ticks collected from dogs to perform sequencing of their 16S rRNA genetic section using the PCR method. The collection of ticks was performed from a total of 60 dogs in the Siirt province, Turkey. A total of 250 ticks were collected and morphologically investigated. All ticks were identified as Rhipicephalus sanguineus sensu lato (s.l). Ehrlichial DNA was detected by the PCR method performed on 38 (15.2 %) of the ticks. The E. canis strains obtained as a result of the sequence analysis were found to be 100% identical to the American Texas (MH620194), Indian (KX766395), and Egyptian (MG564254) strains. This study thereby has identified a zoonotic agent from the R. sanguineus ticks collected from the dogs in the Siirt province.
41
Xu, Qin, Mengran Guo, Xiaodong Jin, Quansheng Jin, Zhongshan He, Wen Xiao, Wei Zou i in. "Interferon Regulatory Factor 5 siRNA-Loaded Folate-Modified Cationic Liposomes for Acute Lung Injury Therapy". Journal of Biomedical Nanotechnology 17, nr 3 (1.03.2021): 466–76. http://dx.doi.org/10.1166/jbn.2021.3046.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Acute lung injury/acute respiratory distress syndrome (ALI/ARDS) is an overwhelming pulmonary inflammation with limited clinical treatment strategies. Interferon regulatory factor 5 (IRF5) is a crucial regulator of inflammation factors, which can be upregulated under an inflammatory state and related to the efferocytosis of macrophages. Herein, IRF5 was knockdown by small interfering RNA (siIRF5) to promote the anti-inflammatory effect of macrophages. Macrophage-targeting cationic liposome modified by folate (FA-LP) was developed to deliver siIRF5 (FA-LP/siIRF5). Liposomes were characterized for their particle size, zeta potential, protein adsorption and hemolysis of red blood cells. The amount of IRF5 mRNA and the expression of IRF5 were measured using quantitative reverse transcription PCR (RT-qPCR) and western blot, respectively. The phenotype and efferocytosis of macrophages and the regulatory pathway of efferocytosis and biodistribution of liposomes in the ALI mice model were investigated. Data revealed that FA-LP/siIRF5 could obviously downregulate the expression of IRF5 in macrophages, skewing the polarization of macrophages to M2 phenotype (anti-inflammatory state) and thus improving their efferocytosis. Moreover, regulation of efferocytosis of macrophages by siIRF5 is related to the NF- B pathway. The in vivo biodistribution of FA-LP exhibited higher accumulation in the inflammatory lungs, suggesting that FA-LP could be considered as a promising gene delivery system and FA-LP/siIRF5 is an alternative strategy for the treatment of ALI/ARDS. To the best of our knowledge, this is the first study reporting that siIRF5 can be used for the treatment of ALI/ARDS.
42
HADİMLİ, Halil, Cemali SARI i Musa YÜKSEL. "EVALUATION OF SIIRT LOCAL EATING AND DRINKING CULTURE IN TERMS OF THE POTENTIAL FOR ALTERNATIVE TOURISM". EUROASIA JOURNAL OF SOCIAL SCIENCES & HUMANITIES 9, nr 2 (25.04.2022): 112–33. http://dx.doi.org/10.38064/eurssh.359.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
The changing socio-economic conditions in the world have also changed the demands and expectations from the tourism sector. For this reason, alternative tourism activities, which have been developing rapidly since 1980, have emerged. These activities were primarily used in areas where tourism is well developed, to spread tourism throughout the year by using the existing tourism infrastructure. Alternative tourism activities have turned into great opportunities to bring tourism to areas that have not met tourism before. Turkey has numerous geographical locations, cultural and social landscapes that can be evaluated in terms of alternative tourism resources. The unique eating and drinking culture of almost every city in Turkey has also revealed great potential for "gastronomy tourism", which is one of the alternative tourism activities. However, it cannot be said that this potential has been sufficiently evaluated yet. The research area is located in the Dicle Section of the Southeastern Anatolia Region. In Siirt, which has hosted many cultures throughout history, the culture of foodways is quite diverse. The natural geographical features and human texture of the settlement are effective in the emergence of this culture. Turkish, Arab, Kurdish and Armenian cultures are the stakeholders that shape the traditional foodways culture of Siirt. The existence of materials and traditional dishes such as “Büryan”, “Severkitel”, “Kitel” proves the cultural mosaic. There are some ritualized behaviors in the preparation of traditional dishes in Siirt. Especially in the production of labor-intensive local dishes, there are "imece" behaviors that are on the verge of extinction in most of Anatolia. The foodways culture of the region has been effective in the emergence of the local architecture. Especially in “Cas houses”, there are functional spaces designed for foodways culture. In the research area, the development of the foodways culture is also observed in the commercial life of the city. Especially the excess of places that are expressed as "buryanist" can be shown as proof of this. There has been an increase in the number of establishments that make other local dishes in recent years. This situation will become more widespread if Siirt is included in the itineraries of gastronomic tours to the Southeastern Anatolia Region.
43
Singh, Dilbag, Yavuz Selim Taspinar, Ramazan Kursun, Ilkay Cinar, Murat Koklu, Ilker Ali Ozkan i Heung-No Lee. "Classification and Analysis of Pistachio Species with Pre-Trained Deep Learning Models". Electronics 11, nr 7 (22.03.2022): 981. http://dx.doi.org/10.3390/electronics11070981.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Pistachio is a shelled fruit from the anacardiaceae family. The homeland of pistachio is the Middle East. The Kirmizi pistachios and Siirt pistachios are the major types grown and exported in Turkey. Since the prices, tastes, and nutritional values of these types differs, the type of pistachio becomes important when it comes to trade. This study aims to identify these two types of pistachios, which are frequently grown in Turkey, by classifying them via convolutional neural networks. Within the scope of the study, images of Kirmizi and Siirt pistachio types were obtained through the computer vision system. The pre-trained dataset includes a total of 2148 images, 1232 of Kirmizi type and 916 of Siirt type. Three different convolutional neural network models were used to classify these images. Models were trained by using the transfer learning method, with AlexNet and the pre-trained models VGG16 and VGG19. The dataset is divided as 80% training and 20% test. As a result of the performed classifications, the success rates obtained from the AlexNet, VGG16, and VGG19 models are 94.42%, 98.84%, and 98.14%, respectively. Models’ performances were evaluated through sensitivity, specificity, precision, and F-1 score metrics. In addition, ROC curves and AUC values were used in the performance evaluation. The highest classification success was achieved with the VGG16 model. The obtained results reveal that these methods can be used successfully in the determination of pistachio types.
44
Puumala, Maarit. "Toimivuutta ja turvallisuutta nautakarjan käsittelyyn". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 21 (31.01.2006): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76686.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Usein naudanlihan tuotantotilat on sijoitettu vanhoihin muusta käytöstä poistuneisiin rakennuksiin. Tällöin vanhat rakenteet ovat estäneet parhaan mahdollisen toimivuuden. Nautakarjat ovat meillä olleet vielä melko pieniä. Optimaaliseen toimivuuteen ei ole edes yritetty pyrkiä, koska aikaa yhtä eläintä kohti on ollut käytettävissä riittävästi. Kun karjojen koko kasvaa, myös aika tulee rajoittavaksi tekijäksi ja siten toimivuus nousee uuteen arvoon.Sveitsiläisen selvityksen mukaan eniten ongelmia emolehmänavetoissa aiheuttavat eläinten, erityisesti nuorten eläinten siirrot ja erottelu. Myös eläinten kiinniotto lääkitystä varten ja muidenkin hoitotoimenpiteiden suorittaminen koetaan ongelmalliseksi. Nämä ongelmat kuvastavat sitä, että suunnittelussa ei ole lainkaan huomioitu eläinten käsittelyssä tarvittavia erityisrakenteita. Toimiva tuotantoympäristö rakentuu sujuvasta eläin- ja huoltoliikenteestä ja niitä tukevista usein pienistä yksityiskohdista. Tuotantoympäristössä huomioidaan erikokoiset eläimet ja niiden erilaiset tuotantovaiheet. Eläinten käsittelyssä on mahdollista hyödyntää erilaisia rakenteita: portteja, kujia ja karsinoita. Niiden avulla eläimiä on helppo siirtää, erotella ja hoitaa. Lisäksi työturvallisuus on aivan erilainen kuin ryhmäkarsinassa eläinten joukossa työskenneltäessä. Riippumatta siitä, sijoittuuko tuotanto sisätiloihin tai ulkotarhaan, eläimet jaetaan niiden koon ja tuotantovaiheen mukaisiin ryhmiin. Ryhmien välisissä aidoissa on portteja, jotka on mitoitettu siten, että niitä toiseen asentoon siirtämällä eläimet voidaan sulkea osaan karsinaa. Toisaalta niitä voidaan käyttää eläinten siirtojen ohjaukseen. Kun siirrot ovat pidempiä kuin viereiseen karsinaan, rakennetaan erillisiä siirtokäytäviä. Ne mitoitetaan yhdensuuntaiselle liikenteelle, jolloin eläimet saadaan kulkemaan haluttuun suuntaan. Karsinoiden kulmaan rakennetaan vinot portit, joilla voidaan sujuvasti ohjata nautoja oikeaan kulkusuuntaan. Hoitajalle tulee rakentaa kujan viereen oma erillinen kulkukäytävä. Kulkureittien tulisi olla mieluummin kaarevia kuin suoria. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin kaarevuus estää siirrettävää eläintä näkemästä, mihin sitä ollaan viemässä ennen kuin se on jo melkein perillä. Samaan tarkoitukseen voidaan käyttää myös väliportteja, mutta silloin on varottava umpikuja - vaikutelman syntymistä. Toiseksi kaarevuus hyödyntää eläimen normaalia taipumusta kiertää sitä käsittelevän hoitajan ympäri. Hoitajalle tarkoitettu kuja tulee tällöin sijoittaa kaaren sisäpuolelle. Kulkureitillä ei saisi olla jyrkkiä valoisuuseroja, ei esim. harvalaudoituksesta johtuvia valoisia juovia tai jyrkkiä varjoja. Näitä eläin pelkää ja pysähtyy. Väylien ja karsinoiden seinämien korkeus sovitetaan käsiteltävien eläinten mukaan. Kun seinämät tehdään riittävän korkeina ja kiinteinä, ne estävät visuaaliset häiriöt ja myös vähentävät todennäköisyyttä, että eläimet pyrkivät hyppimään aitojen yli. Toimivaan käsittelyjärjestelmään tarvitaan kujien lisäksi erilaisilla odotus-, kokooma- ja lajittelukarsinoita sekä portteja ja käsittelypilttuu. Niiden oikealla mitoituksella, materiaalilla ja muotoilulla nopeutetaan eläinten käsittelyä, mutta ennen kaikkea parannetaan eläintenhoitajan työturvallisuutta. Tutkimushankkeessa on sovellettu näitä periaatteita koerakennuskohteina toteutettuihin käsittelyjärjestelmiin. Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa meidän karjakokoihimme paremmin soveltuvia eläinten käsittelyä helpottavia, toimivuutta ja työturvallisuutta parantavia malliratkaisuja.
45
KUL, Ali Rıza, i Veysel BENEK. "Isotherm and Thermodynamic Calculations of Adsorption Method for Removal of Crystalline Violet Dyestuffs from Wastewater Using Koçpınar/Siirt Clay". Afyon Kocatepe University Journal of Sciences and Engineering 23, nr 3 (22.06.2023): 590–601. http://dx.doi.org/10.35414/akufemubid.1171811.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Araştırmamızda, kanserojen etkisi de bilinen boyar maddelerden biri olan kristal viyoletin sulu çözeltilerden Siirt/Koçpınar kili ile uzaklaştırılması çalışıldı. Birinci aşamada kil modifikasyona maruz bırakılmadan doğal şekliyle (KO) kullanıldı, ikinci aşamada ise aynı işlemler HNO3 ile aktifleştirilen Siirt/Koçpınar kili (KA) ile tekrar edildi. Adsorpsiyon neticesinde veriler D-R, Langmuir ve Freundlich izoterm modellerine uygulandı. Hesaplamalar sonucunda en iyi verim, 0.4 g adsorbent dozajı ile pH 5 ortamında elde edildi. Çalışma neticesinde optimum koşullarda KO adsorbenti için % 59.48, KA adsorbentin de % 83.97 giderim sağlandı. Korelasyon katsayısının 0.99’dan büyük olarak hesaplandığı Freundlich izoterm modeli, çalışmamızın uygun olduğu izoterm modeli oldu. Ayrıca D-R izoterm modeli için bulunan D-R adsorpsiyon serbest enerjisi, hem doğal hem de aktifleştirilmiş kil için 8 kJ/mol değerinden küçük bulundu. Bu sonuç adsorpsiyon işleminin fiziksel olduğunu gösterdi. Termodinamik hesaplamalar neticesinde hesaplanan Gibbs serbest enerji değerlerinin sıfırdan küçük çıkması bizlere çalışmamızın istemli meydana geldiğini gösterdi.
46
Ceritoğlu, Mustafa, Murat Erman, Fatih Çığ, Özge Uçar, Sipan Soysal, Zeki Erden i Çağdaş Can Toprak. "Bio-priming Treatment with PGPB Strains in Cowpea Production Increases Grain Yield and Net Income". Research in Agricultural Sciences 55, nr 2 (29.05.2024): 79–88. http://dx.doi.org/10.17097/agricultureatauni.1418425.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
In the 21st century, the use of beneficial microorganisms as biological fertilizers has become a notable phenomenon, driven by the ongoing search for sustainable solutions due to environmental issues associated with synthetic fertilizer use. This study aimed to investigate the effect of bio-priming with plant growth-promoting bacteria (PGPB) strains comparing them with synthetic fertilizer and rhizobium inoculation in Siirt ecological conditions. The field experiment was laid out according to a completely randomized design with four replications in the arable land of Siirt University (Siirt, Türkiye) during the 2019 summer season. Three synthetic fertilizer doses as diammonium phosphate (SF1: 100 kg ha-1, SF2: 200 kg ha-1, SF3: 300 kg ha-1) and seven biological fertilizer treatments (B1: TV61C, B2: TV62C, B3: TV126C, B4: TV24C, B5: TV53D, BMIX: TV119E+TV126C, RZB: Bradyrhizobium sp.) were compared with control (no fertilization+hydro-priming) in the study. The research results indicated that 300 kg ha-1 DAP and PGPB consortia showed the best results on agronomic characteristics. However, particularly when applied in the form of a consortium, PGPB strains exhibited performance very close to synthetic fertilization. Moreover, it was determined that 300 kg ha-1 DAP and PGPB consortia increased grain yield over hydro-primed plants by 54.6% and 42.4%, while they provided a net income of $654 and $721.6, respectively. Thus, bio-priming with PGPB increased higher net income compared with synthetic fertilizer due to lower treatment costs. In conclusion, bio-priming with PGPB strains has the potential of useful, sustainable and cost-effective strategy in cowpea production.
47
KARAKAŞ, Rezan. "Healing Distributors of Siirt Folk Culture: Holy Waters". Journal of Turkish Studies Volume 7 Issue 4-II, nr 7 (2012): 2149–61. http://dx.doi.org/10.7827/turkishstudies.3947.
Pełny tekst źródła
48
Ilci, F., I. Acar i B. E. Ak. "Salt resistance of ‘Uzun’ and ‘Siirt’ pistachio seedlings". Acta Horticulturae, nr 1139 (sierpień 2016): 393–98. http://dx.doi.org/10.17660/actahortic.2016.1139.68.
Pełny tekst źródła
49
RAMAZANOĞLU, Mehmet, i Sungur GÜREL. "Öğretmen Adaylarının Facebook Kullanma Gerekçeleri: Siirt İli Örneği". Winter 2020 11, nr 40 (3.05.2020): 65–81. http://dx.doi.org/10.5824/ajite.2020.01.004.x.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
En çok kullanılan sosyal ağ sitesi olan Facebook, eğitsel amaçlarla da kullanılabilir. Facebook’u eğitsel ortam tasarımında daha etkin kullanabilmek için bireylerin hangi gerekçelerle Facebook’a bağlandığının ve bu gerekçelerin çeşitli özelliklere göre değişip değişmediğinin belirlenmesi gereklidir. Ancak alan yazında bu konuda kabul gören bir anlayış bulunmamaktadır. Bu çalışmanın amacı öğretmen adaylarının Facebook’a bağlanma gerekçelerini belirlemek ve çeşitli değişkenlere göre incelemektir. Nicel verilerin analizine dayanan bir betimsel tarama modeli kullanılarak yürütülen bu çalışmada, 2018-2019 Siirt Üniversitesi Eğitim Fakültesi öğrencilerinden uygun örnekleme ile 525’ine ulaşılmıştır. Çalışmada öğretmen adaylarının en çok bilgi arama, sonrasında iletişimi sürdürme ve en az iletişimi başlatma amaçlarıyla Facebook’a bağlandıkları bulgulanmıştır. Erkek öğretmen adaylarının kadın öğretmen adaylarına göre daha çok iletişimi başlatma ve iletişimi sürdürme gerekçeleriyle Facebook’a bağlandığı tespit edilmiştir. Ancak, Facebook’a bağlanma gerekçelerinin kayıtlı olunan bölüme göre değişmediği tespit edilmiştir. Son olarak, Facebook’a bağlanma gerekçeleri arasında orta ve yüksek düzeyde pozitif yönde ilişkiler tespit edilmiştir. Bu çalışma bulguları ışığında Facebook’un eğitsel ortam tasarımında kullanıldığı durumlarda Facebook üzerinden etkileşimi sadece aynı sınıftaki öğrenciler ile sınırlı tutmanın, Facebook üzerinden bilgi paylaşımı yapmanın etkili olacağı ön görülmektedir. Benzer çalışmalar farklı sosyal ağ sitelerini de merkeze alarak, farklı bölgelerden üniversitelerde ve farklı bölümlerden öğrencilerle tekrarlanmalıdır. Ayrıca Facebook’a ya da herhangi bir sosyal ağ sitesine bağlanma gerekçelerinin sosyal sermayeyle, ders başarısıyla ve akademik özyeterlik gibi diğer özelliklerle ilişkisin de incelenmesi sosyal ağ sitelerini eğitsel amaçlarla daha aktif kullanabilmenin yolunu açacaktır.
50
KİRACI, Arzdar. "The Role of Siirt University in Regional Development". International Journal of Academic Value Studies (Javstudies JAVS) 5, nr 4 Vol.5 (1.01.2019): 450–75. http://dx.doi.org/10.23929/javs.921.
Pełny tekst źródła