Gotowa bibliografia na temat „Ryhmät”
Utwórz poprawne odniesienie w stylach APA, MLA, Chicago, Harvard i wielu innych
Zobacz listy aktualnych artykułów, książek, rozpraw, streszczeń i innych źródeł naukowych na temat „Ryhmät”.
Przycisk „Dodaj do bibliografii” jest dostępny obok każdej pracy w bibliografii. Użyj go – a my automatycznie utworzymy odniesienie bibliograficzne do wybranej pracy w stylu cytowania, którego potrzebujesz: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver itp.
Możesz również pobrać pełny tekst publikacji naukowej w formacie „.pdf” i przeczytać adnotację do pracy online, jeśli odpowiednie parametry są dostępne w metadanych.
Artykuły w czasopismach na temat "Ryhmät"
1
Salin, Siru, Kari Elo, Pirjo Pursiainen, Juhani Taponen, Aila Vanhatalo i Tuomo Kokkonen. "Ummessaolokauden energiansaannin vaikutus lypsylehmien aineenvaihdunnan säätelyyn, syöntiin ja maitotuotokseen". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 28 (31.01.2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75611.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Poikimisen läheisyydessä lehmän on sopeuduttava nopeasti lisääntyvän maidontuotannon aiheuttamiin tarpeisiin mobilisoimalla rasvaa, valkuaista ja kivennäisaineita kudoksistaan. Tiineyden lopulla ääreiskudoksiin kehittyvän insuliiniresistenssin avulla glukoosi ohjautuu sikiön ja utareen käyttöön. Liialliseen ummessaolokauden ruokintaan liittyy aiempien tutkimusten mukaan voimakas syönnin väheneminen poikimisen lähestyessä. Poikimisen aikainen lihavuus voi vaimentaa insuliinin vaikutusta kudoksissa ja voimistaa rasvakudosten käyttöä energianlähteenä tuotoskauden alussa. Tämä heikentää lehmän syöntikykyä ja altistaa eläimen aineenvaihduntasairauksille.Tutkimuksessa selvitettiin, miten ummessaolokauden vapaa (V) tai rajoitettu (R) ruokinta vaikuttaa lehmien kuntoluokan ja elopainon kehittymiseen. Ruokinnan vaikutusta rasvakudosmobilisaatioon ja aineenvaihdunnan säätelyyn tutkittiin glukoosirasituskokein tiineyden lopussa (-7 pv) ja tuotoskauden alussa (+10 pv). Lisäksi tutkittiin, miten energiansaanti vaikuttaa lehmien syöntiin ja maitotuotokseen poikimisen jälkeen.Kokeessa oli 16 vähintään toista kertaa poikivaa ay-lehmää. V-ryhmä sai viikoilla 6–4 ennen poikimista säilörehua 142 % (141 MJ ME/pv) ja R-ryhmä 100 % (99 MJ ME/pv) energiantarpeesta. Tunnutusruokinnan alkaessa (3 vk ennen poikimista) V-ryhmän energiansaantia alettiin rajoittaa asteittain R-ryhmän tasolle odotettuun poikimapäivään mennessä. Tunnutusruokintana ryhmät saivat väkirehua 30 % ME:stä. Poikimisen jälkeen ryhmät saivat vapaasti säilörehua, väkirehuannos nostettiin asteittain 16 kg/pv.V-ryhmä söi säilörehua viikoilla 6–4 ennen poikimista 12,6 kg ka/pv ja R-ryhmä 8,8 kg ka/pv.Poikimisen jälkeen kuiva-aineen syönnissä ei ollut eroja. R-ryhmän vasikat olivat painavampia kuin V-ryhmän (47,0 vs. 40,7 kg, p=0,08), elopainon lisäys V-ryhmässä oli odotettua pienempi ennen poikimista. R-ryhmän maitotuotos oli suurempi (44,3 vs. 40,5 kg/pv, p=0,05) ja V-ryhmän EKM-tuotos oli viikoilla 4 ja 6 pienempi kuin R-ryhmän.V-ryhmän plasman NEFA-pitoisuus oli ennen poikimista pienempi ja insuliinipitoisuus suurempi (p=0,09) kuin R-ryhmän. Glukoosirasituskokeissa ei havaittu muutoksia insuliiniherkkyyttä kuvaavissa glukoosiparametreissa. NEFA-pitoisuuden muutos rasituskokeen aikana viittaa siihen, että rasvakudoksen insuliiniherkkyys oli mahdollisesti suurempi R-ryhmällä ennen poikimista ja V-ryhmällä poikimisen jälkeen.Ummessaolokauden runsas energiansaanti ei aiheuttanut merkittäviä muutoksia lehmien aineenvaihdunnan säätelyssä ja kudosmobilisaatiossa tai elopainossa ja kuntoluokan muutoksissa poikimisen läheisyydessä rajoitettuun ruokintaan verrattuna.
2
Latukka, Arto. "Maitotilojen kannattavuuserojen syyt". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 26 (31.01.2010): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75766.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tutkimusaineistona on MTT Taloustutkimuksen kannattavuuskirjanpitoaineiston tilivuoden 2008 maitotilat. Keskimäärin kannattavuuskerroin oli näillä 0,62 ja vaihteli pienimmän 7 leh-män tilakokoluokan 0,43:sta 93 lehmän tilakokoluokan 0,8:aan. Jotta pelkkä tilakoko ei olisi syynä kannattavuuseroihin, tarkastelu tulee tehdä tilakokoluokittain. Seuraavassa tarkastellaan kokoluokkaa ”suuri”, jossa on keskimäärin 32 lehmää ja kannattavuuskerroin 0,71. Tuet muodostavat keskimäärin 34 prosenttia kokonaistuotosta. Ryhmän kannattavuus on A/B -tukialueilla keskimäärin 0,67 ja C-tukialueilla vain hiukan suurempi, 0,71. Siksi tarkastelua ei ole tarvetta tehdä tukialueittain. Kannattavuusvaihtelu yksittäisen kokoluokan sisälläkin on suuri. Parhaimman viidenneksen kannattavuuskerroin on 1,32 ja heikoimman negatiivinen, -0,01. Parhaimman viidenneksen hyvät tulokset johtuvat osin poikkeuksellisista onnistumisista ja ne kääntyvät laskuun jo seuraavana vuonna. Heikoimmalla viidenneksellä omavaraisuusaste on 39 prosenttia eli kannattavuutta heikentävät juuri tehdyt investoinnit. Näillä puolestaan kannattavuus kääntyy investointikustannusten pienentyessä nousuun. Äärimmäisten viidennesten (ja myös neljännesten) poikkileikkaustarkastelu yliarvioi kannattavuuseroja ja näiden ryhmien perusteella ei löydy todellisia tuotannosta aiheutuvia syitä kannattavuuseroihin. MTT:n Taloustohtorin maa- ja puutarhatalous -verkkopalvelun hajontatarkasteluissa jätetään sekä heikot- että hyvät -ryhmistä äärimmäiset kymmenen prosenttia tiloista pois ja kumpikin ryhmä sisältää seuraavat 20 prosenttia tiloista. Heikot -ryhmän tulokset eivät kuvaa enää pelkästään juuri investoineita tiloja, sillä niiden omavaraisuusaste on 65 ja kannattavuuskerroin 0,36. Hyvät -ryhmän kerroin on 1,13. Nämä ryhmät pysyvät kannattavuustasoillaan pidempiaikaisesti ja niiden perusteella voidaan paremmin tarkastella kannattavuuseroihin vaikuttavia pysyviä tekijöitä. Usein jako hyviin ja heikkoihin tehdään edellä kuvatusti sen muuttujan perusteella, jonka eroja sitten tarkastellaan. Vaikka äärimmäiset havainnot on jätetty pois, tällainen tarkastelu kuitenkin korostaa eroja ja ryhmittely tulisikin tehdä riippumattoman tekijän perusteella. Mikäli tilakokoluokan ”suuri” ryhmäjako tehdään lehmämäärän perusteella, niin pienemmän 25 lehmän ja suuremman 40 lehmän ryhmän kannattavuuskertoimet ovat vastaavasti 0,67 ja 0,73. Näin päädytään siis entistäkin pienempään kannattavuuseroon. Lähes vastaavaan kannattavuuseroon päädytään, jos käytetään keskituotosta. Yritysten tilakokoluokkien sisäiset kannattavuuserot ovat selvästi pienempiä kuin yleisesti ajatellaan. Taloustohtorin Maa- ja puutarhatalous-verkkopalvelu (www.mtt.fi/taloustohtori) tarjoaa erittäin monipuoliset mahdollisuudet tarkastella eri luokittelevien tekijöiden (vuodet, eri alueluokittelut, tuotantosuunnat ja –haarat, tilakokoluokat) kombinaatioina muodostettujen tilaryhmien keskiarvotuloksia ja myös näistä eri perustein tehtyjä hyvät/heikot -ryhmiä ja niiden talouslaskelmia.
3
Tuominen, Heta, Riikka Hirvonen, Henriikka Juntunen, Jaana Viljaranta i Markku Niemivirta. "Tavoitteet ja huolet koronapandemian aikana: Perfektionistiset taipumukset opiskelustressin ja siitä selviämisen selittäjänä". Kasvatus 54, nr - (20.05.2023): 5–22. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.130129.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Selvitämme koronapandemian alussa yliopisto-opiskelijoiden (N=737) etäopetukseen siirtymisen seurauksena kokemaa stressiä, heidän soveltamiaan hallintakeinoja ja opiskelun aiheuttamasta kuormituksesta palautumista. Lisäksi selvitämme erilaisten perfektionististen pyrkimysten ja huolten painotuksien (perfektionismiprofiilien) yhteyksiä näihin kokemuksiin. Opiskelijat vastasivat sähköiseen kyselyyn touko–kesäkuussa 2020. Keskimäärin opiskelijat kokivat enemmän haastestressiä kuin haittastressiä. Tyypillisimmät hallintakeinot olivat hyväksyminen ja myönteinen tulkinta, kun taas muiden tukeen ja apuun turvauduttiin vähiten. Havaitsimme eroja näissä kuitenkin suhteessa latentin profiilianalyysin avulla tunnistettuihin neljään ryhmään: kunnianhimoiset (36 %), perfektionistit (25 %), ei-perfektionistit (24 %) ja huolestuneet (15 %). Huolia korostavat ryhmät (perfektionistit ja huolestuneet) kokivat stressiä enemmän kuin muut. Korkeita tavoitteita korostavat ryhmät (kunnianhimoiset ja perfektionistit) suosivat hallintakeinoista suunnitelmallista toimintaa. Perfektionistit arvioivat palautuvansa kuormituksesta muita heikommin. Tulostemme mukaan tavoitteita ja niiden saavuttamista koskevat erilaiset painotukset ovat yhteydessä koronapandemian aiheuttaman poikkeustilanteen stressikokemuksiin. Etenkin kovien tavoitteiden ja niitä koskevien huolten yhdistelmä vaikuttaisi riskiltä hyvinvoinnille. Yliopistoissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, minkälaista tukea opiskelijoille tarjotaan tavoitteiden asettamiseen, omiin suorituksiin suhtautumiseen ja jaksamiseen.
4
Ruusunen, Marita, Liisa Voutila i Eero Puolanne. "Sian sisäpaisteista valmistettujen kinkkuleikkeiden laatu". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 23 (31.01.2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76989.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Sian sisäpaisteissa on todettu PSE-tyyppistä väri/rakennevirhettä. Virheellisten sisäpaistien väri onvaalea ja siinä voidaan lihassyykimput erottaa helposti toisistaan sormin repimällä. Laatuvirhe voiesiintyä joko vain pienellä alueella sisäpaistia syvällä luun vieressä, tai paisti voi olla kauttaaltaan virheellinen.Kokeessa tutkittiin normaaleista (ryhmä 1) ja laatuvirheellisistä (ryhmä 2) sian sisäpaisteista valmistettujenkinkkuleikkeiden ominaisuuksia. Raaka-aineena käytettävät sisäpaistit luokiteltiin leikkaamossaryhmään 1 (ei poikkeavaa väriä/rakennetta) ja ryhmään 2 (väri ja rakennemuutoksia kokolihaksessa). Sisäpaistien pH-arvo sekä vaaleus, punaisuus ja keltaisuus mitattiin leikkaamossa, jostapaistit kuljetettiin tuotteiden valmistuspaikkaan. Sisäpaisteista mitattiin kuljetuksen ja varastoinninaikainen valuma. Kinkkuleikkeiden valmistus aloitettiin n. 26 tunnin kuluttua näytteenotosta hienontamallasisäpaistit 13 mm laipalla. Maseeraus kesti 1 h 15 min, mutta laukan annettiin vaikuttaa ennenruiskutusta ja kypsennystä 15 tuntia. Kypsistä kinkkuleikkeistä määritettiin kypsennyspainotappio,kuoren alle irronneen geelin määrä, pH-arvo sekä aistinvaraisesti veden sitoutuminen, leikkauspinnanrakenne, värin tummuus ja punaisuus. Triangelitestillä selvitettiin, pystyvätkö arvioijat erottamaanryhmien kinkkuleikkeet maun ja ulkonäön perusteella toisistaan.Ryhmän 2 sisäpaistit olivat kauttaaltaan vaaleampia (suurempi L*-arvo) kuin ryhmän 1 sisäpaistit.Kaikki mitatut pH-arvot olivat ryhmässä 2 alempia kuin ryhmässä 1.Ryhmän 1 sisäpaisteissa oli valuma kuljetuksen ja säilytyksen (26 h) aikana 7 g/kg lihaa ja ryhmän2 sisäpaisteissa 29 g/kg lihaa. Kypsennyspainotappio oli ryhmän 1 kinkkuleikkeissä 19 g/kg jaryhmän 2 kinkkuleikkeissä 16 g/kg. Kypsien kinkkuleikkeiden kuoren alla ei ryhmässä 1 ollut juurikaanirronnutta geeliä (3 g/kg), mutta ryhmässä 2 irronnutta geeliä oli 22 g/kg.Vaikka ryhmän 1 kinkkuleikkeissä oli aistinvaraisesti arvioituna hieman parempi vedensidonta jaleikkauspinnan rakenne kuin ryhmän 2 kinkkuleikkeissä sekä selvästi tummempi ja punaisempi värikuin ryhmän 2 kinkkuleikkeissä, eivät arvioijat pystyneet erottamaan ryhmien kinkkuleikkeitä toisistaantriangelitestillä. Eräänä syynä pieniin aistinvaraisiin eroihin oli se, että lihat jauhettiin ennen maseerausta13 mm laipalla. Tällöin kinkkuleikkeiden leikkauspinnalla ei ole näkyvissä suuria lihapaloja,joissa rakenne-erot näkyisivät helpommin.Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimuksen kohteena olevaa PSE-tyyppistä väri/rakennevirhettä esiintyy eriasteisena melko runsaasti sisäpaisteissa. Tästä aiheutuu ongelmia valumanmuodossa sekä mahdollisesti myös tuotteen ulkonäössä. Ilmiö on yhteydessä sisäpaistin pHarvoon.Jos sisäpaistin pH-arvo on korkea, ongelmaa ei juurikaan esiinny.
5
Vuopala, Essi, Sari Harmoinen, Jari Laru i Jussi Näykki. "Alakoululaiset yhteisöllisinä oppijoina– Tapaustutkimus 4. luokkalaisten STEAM-projektin kontekstissa". Ainedidaktiikka 7, nr 1 (8.06.2023): 51–72. http://dx.doi.org/10.23988/ad.120462.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä STEAM (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) -pedagogiikan vaikutuksista oppimiseen. Tapaustutkimuksessa keskitytään kuvaamaan alakouluikäisten oppilaiden yhteisöllistä työskentelyä sekä siihen liittyviä taitoja ja asenteita seitsemän viikkoa kestäneen STEAM-projektin aikana. Tutkimukseen osallistui 21 neljännen luokan oppilasta. Aineisto koostuu kyselylomakkeista sekä ryhmäpäiväkirjoista, jotka on analysoitu laadullista sisällönanalyysiä ja kuvailevia tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Tulokset osoittavat, että pienryhmien työskentelyn fokus säilyi hyvin STEAM-projektin aikana, ja pääsääntöisesti ryhmät olivat tyytyväisiä työskentelyynsä. Haasteeksi mainittiin ryhmän jäsenten epätasainen osallistuminen ryhmän työskentelyyn. Tulokset osoittavat, että oppilaat arvioivat yhteisöllisen oppimisen taitonsa hieman heikommiksi projektin lopuksi kuin aluksi. Asenteiden osalta hienoista muutosta tapahtui sekä positiivisempaan että negatiivisempaan suuntaan. Tulokset osoittavat myös, että ryhmänsä työskentelyä positiivisimmin ja negatiivisimmin arvioineet ryhmät erosivat toisistaan niin työskentelyntapojen kuin arvioitujen yhteisöllisen oppimisen taitojen ja asenteiden suhteen. Tuloksista hyötyvät opettajat, jotka haluavat hyödyntää STEAM-pedagogiikkaa tulevaisuuden oppimisen taitojen tukemisessa. Primary school students as collaborative learners – A case study in the contexts of STEAM-project among 4th graders The aim of this study is to deepen our understanding of the impact of STEAM (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) -pedagogy on learning. The case study focuses on describing primary school students’ collaborative learning as well as related skills and attitudes during the STEAM project. Participants were 21 fourth-graders. The STEAM -project lasted seven weeks. The data consists of questionnaires and group diaries. Qualitative content analysis and descriptive statistical methods have been applied in the analysis. The results show that the focus of the small group work was well maintained during the STEAM project, and the groups were generally satisfied with their work. Group members’ unequal participation was mentioned as a main challenge. The results also show that students evaluate their collaborative learning skills as slightly weaker at the end of the project than at the beginning. In terms of attitudes, there was a slight change for both a more positive and a negative direction. The results also show that the groups that rated their group work the most positively and negatively differed in terms of both work habits and assessed collaborative learning skills and attitudes. The results will benefit teachers who want to apply STEAM -pedagogy to enhance future learning skills of their students. Keywords: Collaborative learning, STEAM, problem solving, learning skills
6
Sormunen-Cristian, Riitta, Päivi Kurki i Lauri Jauhiainen. "Säilörehun osittaisen neutraloinnin ja valkuaislisän vaikutus karitsoiden ruokinnassa". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 26 (31.01.2010): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76894.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Karitsoiden sisäruokintakauden karkearehuna käytetään yhä enenevässä määrin hyvälaatuista säilörehua. Säilörehu on syrjäyttänyt perinteisesti käytetyn heinän, vaikkakin karitsat syövät säilörehua kuiva-aineena (ka) selvästi, jopa 40 % vähemmän kuin samassa kasvuasteessa valmistettua heinää. Heinän suurempi syönti ei kuitenkaan ole aina näkynyt säilörehuruokintaa parempana tuotoksena. Säilörehun orgaanisen aineen sulavuus on heinän sulavuutta parempi, joten karitsa voi pienemmälläkin säilörehumäärällä tyydyttää heinäruokintaa paremmin energian ja valkuaisen tarpeensa.Säilörehun syöntiä rajoittavina tekijöinä pidetään mm. rehun alhaista kuiva-ainepitoisuutta, happamuutta sekä lyhytketjuisten rasvahappojen ja maitohapon suurta pitoisuutta. Happamuutta voidaan vähentää mm. neutraloimalla säilörehua natriumbikarbonaatilla (NaHCO3, ruokasooda). Neutraloinnin vaikutukset ovat olleet vaihtelevia ja riippuneet mm. eläinlajista ja NaHCO3:n määrästä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin NaHCO3:lla osittain neutraloidun säilörehun ja valkuaislisän vaikutusta karitsoiden kuiva-aineen syöntiin ja kasvuun.Säilörehu valmistettiin timotei - nurminatavaltaisesta nurmesta juuri ennen juhannusta (22. 6.) muurahaishappopohjaisella säilöntäaineella (80 % muurahaishappoa ja 2 % ortofosforihappoa) (4 l/tn) laakasiiloon MTT:ssä (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Jokioisilla. Ruokintakokeessa ajalla 9.12. – 2.3. oli 48 syksyllä syntynyttä suomenlammaspässi- ja uuhikaritsaa yksilöruokinnassa. Kokeen alussa karitsat olivat 14 viikon ikäisiä ja painoivat keskimäärin 29 kg. Ruokintaryhmiä oli neljä. Karitsat saivat vapaasti nurmisäilörehua, 50 g heinää ja 0,5 kg väkirehua eläintä kohden päivässä. Kontrollina oli käsittelemätön säilörehu (ryhmä 1). Ryhmien 2 – 4 säilörehua neutraloitiin ruokintaa edeltävänä päivänä NaHCO3:lla sekoittamalla sitä säilörehukiloa kohden joko 8 (alempi taso, ryhmä 2) tai 16 g (korkeampi taso, ryhmät 3 - 4). Ryhmissä 1 – 3 väkirehuna oli ohra jyvinä (raakavalkuaista 12,1 % ka:ssa). Puolet ryhmän 4 ohraväkirehusta korvattiin valkuaisväkirehulla (raakavalkuaista 23,2 % ka:ssa). Lisäksi karitsat saivat vapaasti vettä, kivennäistä ja suolaa. Ruokintakokeen pituus oli 84 pv.Alempi neutralointitaso nosti säilörehun pH:n 3,95:stä 4,41:een ja korkeampi taso 5,45:een. Säilörehujen syönneissä oli selvä ero. Karitsat söivät käsittelemätöntä säilörehua keskimäärin 0,51 kg ka/pv. Korkeampi neutralointitaso nosti syöntiä enemmän kuin alempi taso (108 vs. 40 g, NaHCO3:n lineaarinen vaikutus, P=0,02). Valkuaislisäyksellä ei ollut vaikutusta säilörehun syöntiin (P=0,24). Karitsoiden saama natriummäärä jo pelkästään NaHCO3:sta ja suolasta ylitti moninkertaisesti karitsoiden tarpeen. Terveysongelmia ei kuitenkaan esiintynyt.Kun säilörehun osuus karitsoiden ruokinnassa on keskimäärin 60 %, säilörehun neutralointi natriumbikarbonaatilla parantaa kuiva-aineen syöntiä.
7
Korhonen, Hannu T., Pekka Eskeli i Juhani Sepponen. "Ruokinnan vaikutus siniketun hormonaaliseen tasapainoon ja lisääntymiseen". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 33 (31.01.2016): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75172.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tutkimuksessa tarkasteltiin siniketun elimistön tärkeimpiä sääteleviä hormoneja ja niiden vaikutusta lisääntymistulokseen. Kokeessa oli 228 sinikettunaarasta, jotka jaettiin kolmeen ryhmään. Ryhmä 1: ”Voimakas laihdutus” Rajoittamaton ruokinta syyskuun alusta marraskuun loppuun asti, tavoitteena erittäin lihavat eläimet. Voimakas laihdutus ennen siitoskautta, tavoitteena ihanteellinen siitosajan paino. Ryhmä 2: ”Kunnon ylläpitäminen” Ruokinnan rajoitus 35- 45 % ryhmän 1. ruokinnasta loka-marraskuun loppuun asti. Kunnon ja painon ylläpito tammikuuhun asti. Luontainen laihtuminen ihanteelliseen siitosajan painoon. Ryhmä 3: ”Nouseva kunto” Ruokinnan rajoitus 50-60 % marraskuun loppuun asti, tavoitteena laihat eläimet. Eläimillä nouseva kunto tammikuulle mentäessä, tavoitteena ihanteellinen siitosajan paino. Tulosten mukaan ureapitoisuuksissa oli nähtävissä selvää vuodenaikaista vaihtelua. Pitoisuudet olivat alhaisimmat talvikaudella. Ryhmällä 1 voimakas paasto alensi eniten ureapitoisuuksia talvikauden alussa. Ryhmällä 3 voimakas ruokinnan rajoitus syyskaudella näkyi ureapitoisuuksissa. Kreatiniiniarvot olivat korkeimmillaan alku- ja keskikesästä kaikilla ryhmillä. Ryhmien välillä ei ollut mitään merkitsevää eroa. Glukoosipitoisuus vaihteli vuodenajoittain (P<0.001). Voimakas ruokinnan rajoitus vuodenvaihteessa kohotti ryhmän 1 glukoosipitoisuuksia. Syyskaudella voimakas ruokinta selvästi kohotti insuliinieritystä (P<0.01). Vuodenvaihteen paasto pudotti ryhmän 1 insuliinitasot normaaleiksi. Prolaktiinitasot olivat samalla tasolla kaikissa koeryhmissä keinosiemennykseen asti. Tiineyskaudella prolaktiinitasot kohosivat samalla lailla kaikissa ryhmissä, mutta penikoimisen jälkeen ryhmän 1 tasot olivat matalampia (P<0.05). Leptiinipitoisuus oli kaikilla ryhmillä korkeimmillaan vuodenvaihteessa ja laski kesää kohden. Kasvuhormonissa ei ollut tilastollista eroa koeryhmien välillä. IGF-1 -tasot olivat korkeimmillaan alkusyksystä. Ne tasaantuivat vuodenvaihteessa, mutta alenivat jälleen tiineysajan edetessä (P<0.001). Kasvukaudella alhaisimmat Triglyseridi (TG)-pitoisuudet olivat ryhmällä 3, jota rajoitettiin kaikkein voimakkaimmin (P<0.01). Korkein pitoisuus taas oli vapaalla ruokinnalla. Alkuvuodesta alkanut paasto laski ryhmän 1 TG-tasoja. Ruokinnan tasolla ja paastolla on selvää vaikutusta kettujen hormonaaliseen tasapainoon ja lisääntymiseen.
8
Elo, Kari, Zohaib Gulzar, Fabian Hoti, Seija Jaakkola, Siru Salin, Mikko Sillanpää, Juhani Taponen, Aila Vanhatalo i Tuomo Kokkonen. "Ummessaoloajan ruokintatason vaikutus lypsylehmien maksan geenitoimintaan". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 28 (31.01.2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75436.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Ummessaolokaudella kahta kahdeksan ayrshire-lehmän ryhmää ruokittiin joko rajoitetusti tai vapaasti. Lehmät saivat pelkästään säilörehua 6–4 viikkoa ennen odotettua poikimista. Tänä aikana rajoitetusti ruokitut lehmät saivat 100 % (ryhmän keskiarvo 95 MJ/d) ja vapaasti ruokitut käytännössä 150 % (keskiarvo 144 MJ/d) laskennallisesta energiantarpeestaan. Tunnutusruokinnan alkaessa kolme viikkoa ennen odotettua poikimista, vapaasti ruokitun ryhmän energian saantia alettiin rajoittaa siten, että laskennallinen energian saanti aleni vertailuryhmän tasolle ennustettuun poikimapäivään mennessä. Molempien ryhmien ruokintaan sisältyi kolmen viimeisen tiineysviikon aikana väkirehua 30 % rehuannoksen energiasisällöstä. Tunnutusruokinnan aikana ryhmien energian saannin keskiarvot olivat 107 MJ/d rajoitetusti ja 135 MJ/d vapaasti ruokitulla ryhmällä. Poikimisen jälkeen molempien ryhmien ruokinta oli samanlainen. Molemmista ryhmistä jouduttiin poistamaan yksi lehmä ensimmäisellä viikolla poikimisen jälkeen. Maksanäytteet kerättiin biopsioimalla kahdeksan päivää ennen odotettua poikimista ja yksi ja yhdeksän päivää poikimisen jälkeen. Maksanäytteistä eristettiin kokonais-RNA, jonka laatu analysoitiin sekä elektroforeettisesti että spektrofotometrisesti. Geenitoiminnan kvantitointi tehtiin 32 RNA-näytteestä Affymetrix Bovine GeneChip -siruilla. Näytteenottoajankohtien suhteen näytteet jakautuivat siten, että rajoitetusti ruokittujen ryhmästä analysoitiin 15 näytettä (5 + 6 + 4) ja vapaasti ruokitusta ryhmästä 17 näytettä (5 + 6 + 6). Geenitoiminnan voimakkuutta kuvaavien lukujen keskiarvojen kaksinkertaisen keskihajonnan avulla pareittaisista aineistoista valikoitiin 5 % eniten eri tavalla toimivista geeneistä. Empiiristä Bayes-menetelmää käyttävällä t-testillä tehtiin pareittaisia vertailuja, ja tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin P<0,05. Verrattaessa 8 päivää ennen ja 9 päivää jälkeen poikimisen otettuja näytteitä kontrolliryhmässä havaittiin geenitoiminnan eroja 96 geenissä ja koeryhmässä 39 geenissä. Kummassakin em. ryhmässä yhteisiä geenejä oli 11. Näiden geenien toiminnan muutokset ovat todennäköisesti koekäsittelystä riippumattomia ja liittyvät poikimisen yhteydessä tapahtuviin fysiologisiin muutoksiin. Verrattaessa koe- ja kontrollikäsittelyn välisiä eroja empiiristä Bayes-menetelmää käyttävällä t-testillä havaittiin 54, 44 ja 33 geenin toimivan eri tavalla 8 päivää ennen sekä 1 ja 9 päivää jälkeen poikimisen. Hierarkkinen ryhmittely käyttäen Pearson-korrelaatiota jakaa geenit neljään ryhmään sekä 8 päivää ennen että 1 ja 9 päivää jälkeen poikimisen.
9
Mannerström, Rasmus, Joona Muotka, Sointu Leikas i Jan-Erik Lönnqvist. "Hyvin toimeentuleva, terve ja suvaitsematon – Suomalaisten nuorten poliittiset ideologiat asenneprofiileina tarkasteltuna". Politiikka 62, nr 1 (15.04.2020): 9–32. http://dx.doi.org/10.37452/politiikka.83247.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Yksilön asenteet eivät ole satunnaiset. Sen sijaan ihmiset omaksuvat tiettyjä asennekokonaisuuksia – poliittisia ideologioita, joita eri sosiaaliset ryhmät ylläpitävät. Esimerkiksi maahanmuuton kannatus tai vastustus tuo useimmiten mukanaan tukun muita asenteita sosiaali-, talous- ja turvallisuuspolitiikasta. Tavanomainen muuttujakeskeinen lähestymistapa asenteisiin ei kuitenkaan tavoita tätä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten aikuisten (N=744, ikä 18-29, M = 24,65) poliittisia asenteita henkilösuuntautuneesta näkökulmasta, toisin sanoen mitä latentteja ryhmiä (vrt. ideologioita) asenteista muodostuu ja miten vastaajat siirtyvät niiden välillä pitkittäisseurannassa. Asenteet maahanmuutosta, sosiaalietuuksista, tuloeroista, ympäristön huomioimisesta ja puolustusvoimien vahvuudesta muodostivat neljä asenneprofiilia: (1) vihervasemmistolaiset, (2) markkinaliberaalit, (3) populistit ja (4) oikeistokonservatiivit. Naiset ja miehet sijoittuivat odotetusti epätasaisesti eri profiileihin. Odotusten vastaisesti tosin, kaikkein parhaiten toimeentulevat, terveimmät ja keskiverto-koulutustason omaavat suhtautuivat kaikkein kielteisimmin maahanmuuttoon. Asenneprofiilien välillä ei tapahtunut merkittäviä siirtymiä yhdeksän kuukauden seurantajakson aikana. Tulokset kyseenalaistavat julkisuudessa ylläpidettyjä mielikuvia mm. enemmistön maltillisuudesta maahanmuttokysymyksissä, Perussuomalaisista kansan syvien rivien puolueena sekä yhteydestä syrjäytyneisyyden ja maahanmuuttovastaisuuden välillä.
10
Tyrmi, Jaana, i Tero Ikävalko. "Akustinen äänenlaatuindeksi kuormittumisen ja palautumisen mittarina". Puhe ja kieli, nr 3 (31.12.2020): 183–200. http://dx.doi.org/10.23997/pk.101518.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten AVQI (akustinen äänenlaatuindeksi) reagoi äänen kuormittumiseen ja kuormittumisesta palautumiseen. Lisäksi selvitettiin, eroavatko palautumisen myötä äänentuottoon tulleet muutokset kahden aktiivisen palautumisharjoitteen (vesivastusterapia ja nasaaliharjoitus) ja passiivisen levon välillä. Kolmekymmentä tutkimushenkilöä suoritti äänen kuormitustehtävän (15 min.), jonka jälkeen heidät jaettiin palautumisessa käytettyjen menetelmien mukaan kolmeen ryhmään. Palautumisharjoitteen jälkeen (10 min.) kaikki ryhmät kävivät läpi passiivisen lepovaiheen (10 min.). Ennen jokaista tutkimusvaihetta ja niiden jälkeen koehenkilöiltä tallennettiin luenta- ja vokaali näytteet, joista analysoitiin AVQI, sen osaparametrit (CPPS, HNR, shimmer, slope ja tilt) sekä äänenpainetaso (SPL). Äänen kuormitus lisäsi merkitsevästi shimmeriä ja nosti SPL:ää. Tiltmuutos korreloi negatiivisesti kuormitustuntemusten kanssa. Kuormitusta seuranneiden palautumisvaiheiden aikana shimmer pieneni ja tilt sekä HNR kasvoivat koko tutkimusryhmällä. SPL-muutoksella oli yhteys käytettyyn palautumismenetelmään: SPL-arvot kasvoivat vesivastusryhmällä ja pienenivät nasaali- ja leporyhmällä. Vesivastusryhmällä havaittu SPL:n kasvu saattaa johtua subglottaalisen ilmanpaineen kasvusta tai äännön kynnyspaineen alenemisesta. Vesivastusterapiassa veden kuplimisen aiheuttama hierova vaikutus saattaa lisätä verenkiertoa kuormittuneessa äänihuulikudoksessa ja nopeuttaa palautumista.
Rozprawy doktorskie na temat "Ryhmät"
1
Heinonen, J. (Joose). "Ryhmän osajoukon generoima aliryhmä ja vapaat ryhmät". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704281618.
Pełny tekst źródła
2
Lillstrang, M. (Miia). "Lineaariset ryhmät". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201610072912.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tässä työssä paneudutaan lineaarisiin ryhmiin. Ne ovat ryhmiä, joiden alkiot ovat matriiseja tai jotka muuten tiiviisti liittyvät matriiseihin. Luku yksi on perusteellinen johdatus, jonka ei vaadi runsaasti esitietoja ja perehdyttää lukijan tarvittaviin käsitteisiin ja perustuloksiin. Tämän jälkeen luvussa kaksi päästään esittelemään kolme erilaista lineaaristen ryhmien perhettä. Tässä työssä lineaaristen ryhmien yhteydessä käsitellään ainoastaan 2x2 -matriiseja, joiden alkiot ovat jostakin äärellisestä kunnasta. Kaikissa lopuissa luvuissa perehdytään tarkemmin niin kutsuttuihin erityisiin projektiivisiin lineaarisiin ryhmiin. Luvussa kolme osoitetaan pari jatkon kannalta avainasemassa olevaa lausetta, joiden avulla tutkitaan mielenkiinnon kohteena olevien lineaaristen ryhmien rakennetta kappaleissa kolme, neljä ja viisi. Luvussa kolme käydään läpi tapaus, jossa matriisien alkiot ovat viiden alkion kunnasta. Luvussa neljä kunnan alkioita on neljä ja luvussa viisi alkioita on seitsemän. Kussakin tapauksessa osoitetaan lineaarisen ryhmän olevan rakenteeltaan niin kutsutusti yksinkertainen. Näiden tutkimusmatkojen jälkeen työ huipentuu viimeisessä kappaleessa osoitettavaan yleiseen tulokseen: Tutkailun kohteena olevat lineaariset ryhmät ovat rakenteeltaan yksinkertaisia aina, kun kunnassa on vähintään neljä alkiota.
Tärkeimmät lähteinä käytetyt kirjat ovat J.F Humphreysin ’A Course in Group Theory’ sekä M.I. Kargapolovin ja Ju.I. Merzljakovin ’Fundamentals of the Theory of Groups’. Korvaamattomana apuna ovat toimineet myös Markku Niemenmaan Oulun yliopiston algebra-aiheisten kurssien kurssimateriaalit sekä kursseilla tekemäni luentomuistiinpanot. Työn vähemmän monimutkaiset todistukset ovat suurilta osin omaa käsialaani.
3
Sonntag, E. (Elisa). "Dihedraalinen ryhmä". Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201311201891.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tutkielmassa tutustutaan dihedraaliseen ryhmään kahdella eri tavalla lähestyen. Luvussa kolme edetään dihedraaliseen ryhmään säännöllisten monikulmioiden symmetrioiden kautta. Luvussa neljä dihedraalinen ryhmä määritellään ryhmänä, jonka alkiot toteuttavat tiettyjä ominaisuuksia ja jonka kertaluku on 2n. Tutkielman päälähteinä ovat teokset J. J. Rotman: A First Course in Abstract Algebra ja R. A. Dean: Elements of Abstract Algebra.
Tutkielman alussa esitellään ryhmiin liittyviä määritelmiä, joita tarvitaan myöhemmin tutkielmassa. Ensimmäisessä luvussa esitellään binäärinen operaatio, joka on kuvaus, joka kuvaa kahta lähtöjoukon alkiota siten, että lopputulos on myös kyseisen joukon alkio. Binäärinen operaatio voi olla kommutatiivinen eli vaihdannainen ja assosiatiivinen eli liitännäinen. Luvussa kerrataan ryhmän ja aliryhmän määritelmät, sekä ryhmien ominaisuuksia. Ei-tyhjä joukko varustettuna binäärisellä operaatiolla muodostaa ryhmän, mikäli operaatio on assosiatiivinen kyseisessä joukossa ja joukosta löytyy neutraalialkio sekä jokaisella joukon alkiolla on olemassa käänteisalkio kyseisessä joukossa. Jos ryhmällä on ei-tyhjä osajoukko, joka on myös ryhmä, sitä sanotaan aliryhmäksi. Luvussa esiteltyä aliryhmäkriteeriä käytetään useammassa todistuksessa myöhemmin tutkielmassa. Luvussa esitellään myös ryhmien rakenneyhtäläisyyteen eli isomorfisuuteen liittyviä määritelmiä. Ryhmät ovat isomorfisia, mikäli ryhmien välillä on olemassa bijektiivinen homomorfismi.
Toisessa luvussa esitellään permutaatioihin liittyviä määritelmiä ja merkintöjä. Permutaatio on bijektiivinen kuvaus tietyn joukon suhteen. Joukon kaikkien permutaatioiden joukkoa varustettuna kuvausten yhdistämisoperaatiolla sanotaan permutaatioryhmäksi. Permutaatioryhmää, joka sisältää kaikki jotain n:n alkion joukkoa permutoivat permutaatiot, sanotaan astetta n olevaksi symmetriseksi ryhmäksi. Luvun lopussa esitellään symmetrinen ryhmä astetta kolme, johon palataan myöhemmin tutkielmassa.
Luvussa kolme edetään symmetrioiden kautta symmetriaryhmään. Siirrot ovat bijektiivisiä kuvauksia, jotka säilyttävät etäisyyden. Tällöin kaikkien tason pisteiden välinen etäisyys säilyy muuttumattomana vaikka pisteiden paikka muuttuisikin. Tietyn monikulmion symmetriaryhmä koostuu kaikista niistä siirroista, jotka säilyttävät tämän tasossa olevan monikulmion. Tällaisia monikulmion säilyttäviä siirtoja kutsutaan monikulmion symmetrioiksi. Symmetriaryhmää havainnollistetaan tutkielmassa esimerkein. Luvun lopussa esitellään ensimmäisen kerran dihedraalinen ryhmä, joka on symmetriaryhmä säännölliselle monikulmiolle. Säännöllisten monikulmioiden symmetrioita havainnollistetaan usealla esimerkillä.
Luvun neljä alussa määritellään kaksi siirtoa säännölliselle monikulmiolle. Näille siirroille esitellään muutamia tärkeitä ominaisuuksia. Tämän jälkeen luvussa esitellään ryhmä, jonka alkioilla on tietynlaisia ominaisuuksia. Ryhmästä löytyy alkio r, joka korotettuna potenssiin n antaa neutraalialkion sekä alkio a, joka korotettuna potenssiin kaksi antaa myös neutraalialkion. Kummallakaan alkiolla alemmat potenssit eivät tuota neutraalialkiota. Lisäksi näiden alkioiden välillä on seuraavanlainen yhteys: r kerrottuna alkiolla a on yhtä suuri kuin a kerrottuna alkion r käänteisalkiolla. Kumpikaan alkio ei ole neutraalialkio. Näin saadaan joukko, jonka alkiot muodostuvat alkioiden r ja a potenssien tuloista ja vain tässä järjestyksessä. Joukon kertaluku on 2n ja sen alkiot toteuttavat aiemmin esitellyt ominaisuudet. Kyseinen joukko varustettuna kertolaskuoperaatiolla on dihedraalinen ryhmä. Tutkielman lopussa esitetään yhteys dihedraalisen ryhmän, symmetriaryhmän ja symmetrisen ryhmän välillä.
4
Kuha, T. (Taava). "Syklinen ryhmä". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605131739.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on syklinen ryhmä. Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu pääosin Joseph J. Rotmanin teokseen Advanced Modern Algebra sekä niin ikään Rotmanin teoksen A First Course in Abstract Algebra kolmanteen painokseen. Tutkielman tavoitteena on esittää lukijalle selkeästi, johdonmukaisesti ja monipuolisesti syklisen ryhmän teoriaa ja ominaisuuksia. Yhtenä yksittäisenä tutkimuksen tavoitteena on esittää ja todistaa lause, jonka avulla voidaan löytää ja luetella kaikki äärellisen syklisen ryhmän aliryhmät.
Tutkielman alussa esitetään ryhmäteorian perusasioita. Määritellään ryhmä, aliryhmä, normaali aliryhmä ja tekijäryhmä. Käydään läpi ryhmän kertaluku, sivuluokat ja ryhmähomomorfismi. Tutkielmassa esitetään näiden esitietojen pohjalta tutkimuksen kannalta tärkeitä ryhmäteorian määritelmiä ja lauseita todistuksineen. Näiden ryhmäteorian osa-alueiden sisäistäminen ja läpikäyminen ovat tarpeellisia tutkielman varsinaisen aiheen, syklisen ryhmän, ymmärrettävään esitykseen ja käsittelyyn.
Sykliset ryhmät muodostavat yksinkertaisimman luokan kaikkien ryhmien joukossa ja niiden rakenne voidaan määrittää tarkasti. Syklinen ryhmä on yhden alkion generoima ryhmä eli syklisellä ryhmällä on siis olemassa sellainen alkio, jonka kokonaislukupotensseina saadaan kaikki ryhmän alkiot. Syklinen ryhmä voi olla ääretön syklinen ryhmä tai sitten syklinen ryhmä voi sisältää tietyn määrän alkioita, jolloin kyseessä on äärellinen syklinen ryhmä. Tutkielmassa osoitetaan syklisen ryhmän olevan aina Abelin ryhmä sekä osoitetaan syklisen ryhmän tekijäryhmän olevan myös aina syklinen. Lisäksi osoitetaan ryhmän olevan aina syklinen, mikäli ryhmän kertalukuna on alkuluku. Kertaluvun avulla voidaan myös osoittaa syklisten ryhmien isomorfisuus, sillä samaa kertalukua olevat sykliset ryhmät ovat isomorfiset.
Syklisen ryhmän aliryhmät voidaan luetella selkeästi sekä äärettömässä että äärellisessä tapauksessa. Tutkielmassa osoitetaan, että jokainen syklisen ryhmän aliryhmä on syklinen ja lisäksi osoitetaan jokaisen syklisen ryhmän aliryhmän olevan normaali aliryhmä. Kun C∞ on ääretön syklinen ryhmä, jonka generoi alkio c, niin tällöin alkion c kaikki positiiviset kokonaislukupotenssit generoivat ryhmän C∞ syklisen aliryhmän. Ja lisäksi mitkään näistä äärettömän syklisen ryhmän aliryhmistä eivät ole samoja keskenään.
Äärellisen syklisen ryhmän aliryhmien kertaluvut jakavat koko ryhmän kertaluvun. Todetaan myös, että äärellisellä syklisellä ryhmällä on täsmälleen yksi kertalukua d oleva aliryhmä jokaista sen kertaluvun n tekijää d kohti. Olkoon G kertalukua n oleva äärellinen syklinen ryhmä, jonka generoi alkio g. Tällöin ryhmän G kaikki aliryhmät ovat alkion g^d generoimia, missä d on luvun n positiivinen tekijä. Ja lisäksi eri tekijöitä vastaavat aliryhmät poikkeavat toisistaan. Eli kaikki äärellisen syklisen ryhmän aliryhmät löydetään tarkastelemalla ryhmän G kertaluvun n tekijöitä.
5
Eronen, A. (Antti). "Ryhmän PSL(2,K) yksinkertaisuus". Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705232038.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tutkielmassa on perehdytty lineaarisiin ryhmiin ja erityisesti astetta kaksi olevan projektiivisen erityisen lineaarisen ryhmän kunnan K suhteen, eli ryhmän PSL(2,K), yksinkertaisuuteen. Olennaisena osana tutkielmassa on siis yksinkertaisuus ja ryhmä on määritelmän mukaan yksinkertainen, mikäli sillä on ainoastaan triviaalit normaalit aliryhmät, eli neutraalialkio ja ryhmä itse. Alussa esitellään ryhmäteorian olennaisia peruskäsitteitä ja tarpeellisia peruslauseita, sekä valaistaan hieman matriisiteoriaa 2 x 2 -matriiseille. Näille lauseille ei kuitenkaan esitetä todistuksia, sillä nämä käsitellään enemmänkin perustietona, joihin lukija voi halutessaan perehtyä lähdemateriaalin avulla tarkemmin. Seuraavaksi määritellään tutkielmassa tarpeelliset kolme erilaista lineaarista ryhmää 2 x 2 -matriiseilla. Lineaariset ryhmät ovat matriiseista matriisien välisellä kertolaskulla muodostettuja ryhmiä ja matriisin alkiot ovat kunnan K alkioita. Lineaarisia ryhmiä koskevat lemmat todistetaan käyttäen hyväksi alussa esitettyjä tietoja. Tutkielmassa määriteltävää astetta kaksi olevaa yleistä lineaarista ryhmää kunnan K suhteen, eli ryhmää GL(2,K), ei käsitellä tarkasti. Se on kuitenkin hyödyllinen astetta kaksi olevan erityisen lineaarisen ryhmän kunnan K suhteen, eli ryhmän SL(2,K), määrittelyyn. Ryhmä SL(2,K) muodostuu matriiseista, joiden determinantti on kunnan K ykkösalkio. Pääpainona tutkielmassa on kuitenkin ryhmän SL(2,K) tekijäryhmässä, eli ryhmässä PSL(2,K). Tekijäryhmä muodostetaan ryhmän SL(2,K) keskuksen avulla. Tämän jälkeen keskitytään tutkimaan ryhmän PSL(2,K) yksinkertaisuutta. Aluksi osoitetaan, että mikäli kunnan K kertaluku on 2 tai 3, niin PSL(2,K) ei ole yksinkertainen. Kun kunnan K kertaluku on 2, käytetään hyväksi sopivaa syklistä aliryhmää ja kun kunnan K kertaluku on 3, tehdään ryhmälle PSL(2,K) konjugointiluokkatarkastelu. Tämän jälkeen tehdään merkittävästi laajemmat konjugointiluokkatarkastelut, joiden avulla havaitaan, että ryhmä PSL(2,K) on yksinkertainen, kun kunnan K kertaluku on 4 tai 5. Lopuksi tutkitaan yleistä tapausta käyttäen hyväksi transvektioita ja havaitaan, että ryhmä PSL(2,K) on yksinkertainen, jos ja vain jos kunnan K kertaluku on suurempi kuin kolme. Lopuksi valaistaan ryhmän PSL(m,K) yksinkertaisuutta, kun m. Nyt ei kuitenkaan todisteta enää varsinaisesti mitään, vaan tuloksia esitellään kerronnallisessa muodossa. Esimerkin avulla osoitetaan, miksi ryhmien PSL(2,K) ja PSL(m,K) yksinkertaisuuden osoittaminen ei onnistu samalla metodilla ja siten nämä tulee käsitellä erillisinä tapauksina. Lopussa tavoitteena ei ole perehdyttää lukijaa yleisen tapauksen todistuksiin, vaan valaista, mitä aiheeseen enemmän perehtyvä voi olettaa löytävänsä edestään.
6
Heikkilä, T. (Tiina). "Halpuuttaminen:S-ryhmän toimintaa osuustoiminnallisen tarkoituksen mukaisesti". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606072417.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tässä tutkielmassa perehdytään S-ryhmän toteuttamaan halpuuttamiseen ja sen mahdolliseen osuustoiminnalliseen yhteyteen. Tutkimusongelma voidaan esittää seuraavan kysymyksen muodossa: Mikä on S-ryhmän halpuuttamisen tarkoitus ja sen yhteys osuustoiminnallisuuteen? Tavoitteena on osuustoiminnan taloustieteellisen teorian ja empirian avulla selvittää, mitä halpuuttaminen on ja mikä on sen tarkoitus.
S-ryhmä aloitti halpuuttamisen eli tiettyjen päivittäistavaratuotteiden hintojen alentamisen vuoden 2015 tammikuussa. Halpuuttamalla S-ryhmä pyrkii parantamaan suomalaisten ostovoimaa ja puolustaa toimintansa pohjaa eli osuustoiminnallista aatetta. S-ryhmän mukaan halpuuttamisessa ei ole kyse markkinointikampanjasta vaan pysyvästä hintojen alentamisesta. S-ryhmä on vakuuttanut ottavansa halpuuttamisen kustannukset täysin omasta katteestaan, mutta Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ja Elintarviketeollisuusliitto ETL ovat huolissaan halpuuttamisen vaikutuksista tuottajien tuloihin.
Tutkimuksen empiirisessä osiossa tutkittiin Osuuskauppa Arinan liikkeenjohdon sekä omistajien ja ei-omistajien näkemyksiä ja kokemuksia halpuuttamisesta. Empiirinen osuus koostuu niin Osuuskauppa Arinan liikkeenjohdolle kuin omistajille ja ei-omistajille suunnatuista haastatteluista. Tutkimukseen osallistui kolme Arinan liikkeenjohtoon lukeutuvaa henkilöä, kaksi omistajaa ja yksi ei-omistaja. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tapaustutkimusta ja haastattelut suoritettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina.
Osuuskauppa Arinan liikkeenjohdon mukaan halpuuttaminen on paluuta osuustoiminnan juurille tai ainakin osuustoiminnallisen ajatuksen kirkastamista. Kuluttajia edustavat haastateltavat puolestaan näkevät halpuuttamisen markkinointikikkana, jonka päämääränä on kasvattaa S-ryhmän markkinaosuutta. Halpuuttamisella voidaan siis katsoa olevan useita päämääriä eikä hyvin onnistunut halpuuttamisen kampanjointi sulje pois osuustoiminnallisuutta.
Tutkimuksen yleistettävyydessä tulee ottaa huomioon tutkimuksen suhteellisen suppea otanta. Haastateltavien mielipiteitä tulee käsitellä esimerkin kaltaisesti, mutta ne ovat kuitenkin pitkälti yleisten, vallitsevien mielipiteiden sekä näkemyksien ja kokemuksien kanssa yhteneväisiä. Otettaessa huomioon tämän tutkimuksen laajuus ja tutkimusongelma, kohdejoukko on valikoitu hyvin ja perustellusti.
7
Ahola, N. (Niklas), i J.-P. (Jyri-Pekka) Kukkonen. "Ryhmäilmiöt ja opettaja ryhmän toiminnan kehittäjänä liikunnassa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201605282036.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tiivistelmä. Tämä kandidaatintutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa tarkasteltiin ryhmäilmiöihin liittyviä teemoja sekä opettajan persoonan, vuorovaikutustaitojen ja pedagogisten ratkaisujen vaikutusta ryhmän toimintaan ja sen yksilöihin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä asioita liikunnanopettajan tulee ottaa huomioon organisoidessaan liikuntatunteja, jotta ryhmän toiminta olisi tavoitteellista ja mielekästä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa on käytetty sekä kotimaisia että ulkomaisia lähteitä. Kerätyn aineiston pohjalta tarkasteltiin ryhmän toiminnan kannalta keskeisimpiä teemoja ja kuinka opettaja voi kehittää ryhmän toimintaa sekä huomioida sen jäsenten tarpeet, siten että kaikki saisivat positiivisia kokemuksia liikunnasta.
Jotta liikuntatunneilla saataisiin oppilaille onnistumisen kokemuksia sekä pätevyyden tuntemuksia, on opettajan syytä huomioida ryhmän toimintaan, sen välisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä, ja että nämä tekijät ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Opettajan on myös tärkeää tiedostaa, että yksittäisellä ryhmän jäsenellä on merkittävä vaikutus ryhmään ja sen motivaatioilmastoon. Yksilöiden vaikutusten myötä ryhmä on dynaaminen kaiken aikaa muuttuva ilmiö, jonka vuoksi opettajalla tulee olla valmiuksia muokata opetustaan ja omaa toimintaansa tilanteisiin sopivilla tavoilla.
Liikuntatuntien suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee ottaa huomioon monia ryhmän ja sen yksilöiden toimintaan liittyviä asioita. Ryhmäilmiöt huomioiden ja erilaisia pedagogisia ratkaisuja käyttäen opettaja voi vaikuttaa liikuntatuntien motivaatioilmastoon, tavoitteiden mukaiseen toimintaan ja liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Myös opettajan oma persoona sekä hänen vuorovaikutus- ja tunnetaidot ovat merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat ryhmän ja sen yksilöiden toimintaan liikuntatunnilla.
8
Korva, J. (Jonna). "Ryhmätyö teknologiakasvatuksessa". Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505071468.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Teknologiakasvatuksen ryhmätyössä tarvitaan sosiaalisia taitoja, jotta asetettu ongelma saadaan ratkaistua. Ryhmätyössä harjoitellaan näitä taitoja konkreettisen tekemisen ohella. Oppilaat ottavat erilaisia rooleja ryhmätyössä, yhteistoiminnallisesti oppiessa. Teknologiakasvatuksen ryhmätyössä esiintyy erilaista vuorovaikutusta. Tutkielmassa pyritään selvittämään millaista teknologiakasvatuksen ryhmätyö on, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja motivaation kautta.
Tutkielman aihetta lähestyttiin tapaustutkimuksella. Tutkielmassa verrattiin kahden erilaisen ryhmän toimintaa teknologiakasvatuksen ryhmätyössä. Kohderyhmä oli 4-luokkalaiset tytöt. Toinen ryhmä muodostui oppilaista, jotka olivat sosiaalisilta vuorovaikutustaidoiltaan hyviä ja motivoituneita. Toinen ryhmä sosiaalisilta vuorovaikutustaidoiltaan heikompia ja ei niin motivoituneita. Ryhmien toimintaa verrattiin myös teoriaan. Oppilaiden toimintaa ryhmissä kuvattiin videokameralla kahden oppitunnin verran, kun he suunnittelivat ja rakensivat hamsterin kodin kierrätysmateriaaleista. Tunnit oli suunniteltu teknologiakasvatuksen oppimisprosessin mukaan.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista sosiaalista vuorovaikutusta teknologiakasvatuksen ryhmätyössä esiintyy. Havaintojen kohteena olivat oppilaiden välinen viestintä, vuorovaikutuksen muodot sekä oppimista edistävä vuorovaikutus. Vuorovaikutus oli erilaista verrattavien ryhmien välillä, koska ryhmät oli tarkoituksella niin aseteltu.
Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, miten vuorovaikutus ja motivaatio vaikuttavat teknologiakasvatuksen ryhmätyöprosessiin. Ryhmien toimintaa hamsterin kodin rakentamisessa verrattiin toisiinsa. Huomion kohteen olivat suunnittelu, rakentaminen ja työn arviointi.
Vaikka kaksi täysin erilaista ryhmää tekivät samojen ohjeiden mukaan ryhmätyönä hamsterin kodin, olivat heidän työskentelytapansa erilaiset. Silti molemmat ryhmät saivat hamsterin kodin rakennettua. Tutkielmassa selvisi, miten he työskentelivät ryhmätyön aikana ja miten opettaja voi huomioida työssään sosiaalisten taitojen opettamisen. Lisäksi tutkielma antoi ymmärryksen sille, miten erilaisia ryhmät voivat olla ryhmätyön aikana.
9
Fetula, S. S. (Sini-Susanna). "Permutaatioista alternoivaan ryhmään". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201412022039.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Pro Gradu- tutkielmani alussa (Luku 2) on esitietoja käsittelevä kappale, jossa on aivan ryhmäteorian alkeisiin kuuluvia määritelmiä, lauseita ja muutama esimerkki. Kaikkia kohtia ei ole perusteltu, ainakaan pitkän kaavan mukaan, vaan ryhmäteorian alkeet oletetaan lukijalla olevan jokseenkin hallussa. Näin siksi, että tutkielma pysyisi paremmin ytimessään eivätkä taustatiedot veisi liian suurta huomiota. Tämän kappaleen tarkoitus onkin siis lähinnä palauttaa mieleen ja selkiyttää hieman tutkielman teorian pohjalla olevia perustuloksia, joita käytetään toistuvasti.
Kolmannessa luvussa puolestaan lähdetään käsittelemään tutkielman aiheen perusteita, eli määritellään mitä permutaatiot ovat ja miten ne toimivat. Luvun toisessa kappaleessa esitellään kolme erilaista tapaa merkitä permutaatioita, joista etenkin sykliesityksellä on merkitystä jatkossa. Kappaleen 3.3 pääasia on tapa, jolla permutaatiot voidaan esittää helpompien/ lyhempien permutaatioiden avulla erillisten syklien tulona. Seuraavassa kappaleessa käsitellään permutaatioiden pariteettia ja sitä miten se voidaan määrittää annetusta permutaatiosta. Lisäksi käydään läpi pariteetti laskusäännöt. Tässä luvussa on paljon esimerkkejä ja ne ovat tärkeässä roolissa. Esimerkit havainnollistavat käytännössä permutaatioiden käyttöä, sekä niillä laskemista.
Neljännessä luvussa tutustutaan vähän syvemmin permutaatioihin ja miten niitä voidaan soveltaa käytäntöön. Tämän luvun pääkohtia ovat permutaatioryhmän ja sen ratojen määritteleminen jossakin joukossa. Lisäksi näille määritellään muutama ominaisuus ja lauseet, joiden avulla voidaan määrittää permutaatioryhmän ratojen lukumäärä annetussa joukossa ja annetun radan pituus (kun tiedetään yksi alkio, joka kuuluu rataan). Mukana on luonnollisesti muutama soveltava esimerkki. Teoria tässä luvussa on astetta vaikeampaa, mutta ei kuitenkaan ylitseampuvaa tai laajempaa matemaattista pohjatietoa vaativaa.
Viimeisessä luvussa keskitytään tutkielman toiseen pääaiheeseen, eli alternoivaan ryhmään. Luvun ensimmäisessä kappaleessa on alternoivan ryhmän määritelmä ja mitä se tarkoittaa käytännössä. Kappaleessa 5.2 todistetaan ja käydään läpi alternoivan ryhmän ominaisuuksia. Tämän kappaleen ja oikeastaan koko tutkielman päätulos on sen viimeinen lause, jossa todistetaan alternoivan ryhmän yksinkertaisuus, kun n≥5 Ennen kuin tähän päästään kappaleessa tutkitaan myös hieman permutaatioiden konjugointia sekä symmetrisessä ryhmässä Sn, että alternoivassa ryhmässä An.
Lähteenä tutkielmassa käytin I. N. Hersteinin kirjaa Abstract Algebra ja lisäksi keväällä 2011 käymäni, Markku Niemenmaan luennoiman Algebra II kurssin luentoja ja luentomuistiinpanoja, sekä luentomonistetta. Esitietoja käsittelevässä kappaleessa on käytetty lähtenä myös keväällä 2010 käymäni, Myllylän Karin luennoiman kurssin Algebra I luentoja, luentomuistiinpanoja sekä luentomonistetta.
Kokonaisuudessaan tutkielma on siis melko laaja katsaus ryhmäteoriaan. Varsinkin, jos laskee mukaan sen, mikä esitietoja käsittelevässä kappaleessa on jätetty lukijalle mietittäväksi/osattavaksi. Aihe on kuitenkin mielestäni selkeä ja looginen kokonaisuus, jota ei itseasiassa ollut kovin/liian vaikea rajata.
10
Oikarainen, L. (Liisamari), i E. (Emmi) Törmänen. "”Lapsi saa olla osa ryhmää sellaisenaan kuin on”:tapaustutkimus lastentarhanopettajaksi opiskelevien käsityksistä lasten osallisuudesta". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201602161196.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tiivistelmä. Parityönä tehdyn pro gradu -tutkielmamme tavoitteena on selvittää millaisia käsityksiä lastentarhanopettajaksi opiskelevilla on lasten osallisuudesta päiväkodissa. Tutkimuskysymyksemme ovat 1) Millaisia käsityksiä lastentarhanopettajaksi opiskelevilla on lasten osallisuudesta ja 2) Miten kä sitykset poikkeavat ja mitä yhtäläisyyksiä niistä löytyy eri koulutustaustan opiskelijoilla. Työn viitekehys rakentuu osallisuuden määrittelystä, lastentarhanopettajan roolista osallisuuden mahdollistajana sekä koulutusten opetussuunnitelmista varhaiskasvatuksen, sosiaalipedagogiikan sekä lapsilähtöisyyden valossa. Tutkimuksessamme hyödynnämme aikuisen roolin avaamisessa Hartin (1992) ja Shierin (2001) osallisuuden malleja.
Työmme on fenomenografinen tapaustutkimus, jossa tutkimme Oulun alueen lastentarhanopettajien käsityksiä lasten osallisuudesta. Aineistomme koostuu Oulun yliopiston lastentarhanopettajaksi opiskelevien sekä Oulun ammattikorkeakoulun sosionomien vastauksista, jotka keräsimme kyselylomakkeilla kevään ja syksyn 2015 aikana. Aineiston analysoinnissa olemme hyödyntäneet nelivaiheista fenomenografista analyysimallia. Ensimmäisessä vaiheessa perehdyimme aineistoomme ja valitsimme tutkimuskysymyksemme kannalta oleelliset ilmaisut. Toisessa vaiheessa teemoittelimme samansuuntaisia käsityksiä ilmentäviä ilmaisuja teemoiksi. Kolmannessa vaiheessa teemoja yhdistelemällä ja rajatapauksia määrittelemällä loimme käsitysryhmät. Viimeisessä vaiheessa kokosimme käsitysryhmistä ylätason kuvauskategoriat ja peilasimme tutkimustuloksiamme teoriaan.
Ensimmäinen tutkimuskysymyksemme jakaantui kahteen osaan. Aikuisen rooli lasten osallisuudessa koostui vaikuttamisesta, mukaan ottamisesta, lapsilähtöisyydestä, ammatillisuudesta ja lasten kuulemisesta. Lapsinäkökulma jakaantui tunteeseen, kokemukseen, osallisuuden merkitykseen lapselle sekä lapsen aktiivisuuteen. Tutkimuksessamme aikuisen rooli esiintyi huomattavasti vahvempana kuin lapsinäkökulma. Toista tutkimuskysymystä koulutusten välisistä eroista sävytti AMK-vastausten painottuminen lapsen oikeuksiin, aikuisen asenteeseen ja velvollisuuksiin. YO-vastauksissa korostui aikuisen valta ja vastuu lasten osallisuuskäsityksiä määriteltäessä. Lasten osallisuus näyttäytyi tutkimuksessamme osin pinnallisempana lasten kuulemisena ja mukaan ottamisena, mutta sen nähtiin liittyvän myös syvemmin aikuisten käsityksiin lapsista ja lapsuudesta. Tutkimuksessamme liikuttiin osallisuuden mallien keskivaiheilla. Lapsilähtöisyys liitettiin tutkimuksemme mukaan vahvasti lasten osallisuuteen.
Tutkimuksemme luotettavuus koostuu aineiston ja johtopäätösten validiteetista. Tärkeää luotettavuuden kannalta ovat tutkimuksemme analyysiprosessin avoimuus ja läpinäkyvyys sekä tutkijan aseman tiedostaminen ja pohtiminen. Olemme arvioineet tutkimuksemme eettisyyttä Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimen laatiman Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistuksen (2012) pohjalta sekä pohtineet parityön merkitystä myös luotettavuuden näkökulmasta.
Książki na temat "Ryhmät"
1
Kaipiainen, Soila. Purnu-ryhmä. Tampere: Tampereen taidemuseo, 2010.
Znajdź pełny tekst źródła
2
Jokisalo, Jouko. Kulttuurisia kohtaamisia. Helsinki: Like, 2010.
Znajdź pełny tekst źródła
3
Virtanen, Tea. Performance and performativity in pastoral Fulbe culture. Helsinki: University of Helsinki, 2003.
Znajdź pełny tekst źródła
4
Salo, Merja, Juhani Nuorluoto i Maija Könönen. Balkanin syndrooma?: Esseitä Kaakkois-Euroopan menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Helsinki: [Aleksanteri Institute], 2010.
Znajdź pełny tekst źródła
5
Killstrom, Pekka. Strategiset Ryhmat: Resurssien Allokaatio ja Menestyksellisyys : Liiketoimintatason strategiamallin empiirinen tarkastelu. Helsinki: Helsinki School of Economics, 1989.
Znajdź pełny tekst źródła
6
Salimäki, Markku. Suomalaisen design-teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja kansainvälistyminen: Strateginen ryhmä-tutkimus design-aloilta. [Helsinki]: Helsinki School of Economics, 2003.
Znajdź pełny tekst źródła
7
Parker, Glenn M. Tiimipelaajat tiimityo ssa. Helsinki: Rastor, 1994.
Znajdź pełny tekst źródła
8
Raffi. Baby Beluga. New York: Crown Publishers, 1990.
Znajdź pełny tekst źródła
9
Raffi i Raffi. Baby Beluga. New York: Crown Publishers, 1997.
Znajdź pełny tekst źródła
10
Ryhmes and Raisins. Independently Published, 2020.
Znajdź pełny tekst źródłaCzęści książek na temat "Ryhmät"
1
Clare, John. "From the Progress of Ryhme". W John Clare, 99–100. Routledge, 2013. http://dx.doi.org/10.4324/9780203760895-32.
Pełny tekst źródła