Rozprawy doktorskie na temat „Palvelut”

Tutkimusorganisaatioissa tehtävä tutkimustyö luo usein hyvän pohjan teknologioiden ja osaamisen kaupallistamiselle, mutta sitä ei pystytä suorittamaan optimaalisella tavalla. Tästä syystä osa tutkimustyön tulosten taloudellisesta potentiaalista jää usein hyödyntämättä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tutkimusorganisaatioissa tehdyn tutkimuksen tuloksina syntyneet teknologiat ja osaaminen saadaan kaupallistettua mahdollisimman tehokkaasti, jotta niitä saadaan myytyä markkinoille tai yhteiskehitykseen tutkimusorganisaation kanssa. Tutkimuksen teoriaosiossa käsitellään ensin tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kaupallistamistoimintaa yleisesti, minkä jälkeen siirrytään tutkimusorganisaation käytössä oleviin kaupallistamismenetelmiin, joita ovat lisensointi, patentointi, spin-off-toiminta sekä sopimuspohjainen tutkimus. Kyseisten menetelmien kohdalla esitellään myös mahdollisia vaihtoehtoja niiden käytön tehostamiseen. Menetelmien jälkeen teoriaosiossa keskitytään tutkimustulosten kaupallistamisen haasteisiin, jotka on lajiteltu neljään ryhmään: tietoon liittyvät haasteet, maantieteellinen sijainti, perustutkimuksen ja kaupallistamistoiminnan välinen jännite sekä tietoekosysteemistä liiketoimintaekosysteemiin siirtyminen. Teoriaosion lopuksi esitellään näiden lukujen pohjalta rakentuva teoreettinen viitekehys. Tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska sen avulla saadaan kerättyä rikas ja monipuolinen aineisto kaupallistamistoimintaan liittyen. Tutkimustapauksena on VTT:n digitaaliset palvelut ja tutkimuksen aineisto kerätään viidellä haastattelulla, jotka litteroidaan ja analysoidaan NVivo-ohjelman avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella tutkimusorganisaatiolla on useita keinoja tehostaa omaa kaupallistamistoimintaansa. Tällaisia keinoja ovat muun muassa tutkijan osallistaminen teknologian jatkokehitykseen, patenttiperheiden rakentaminen ja sijoittajien houkutteleminen patenttien avulla, yrittäjä talossa -ohjelman hyödyntäminen spin-off-toiminnassa ja liiketoimintaosaamisen saaminen sen myötä organisaatioon sekä koulutusmahdollisuuksien parantaminen organisaation sisällä kaupallistamisvalmiuden kehittämiseksi. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen perusteella tutkimusorganisaatiot voivat siis kehittää kaupallistamistoimintaansa monin eri tavoin, ja tutkimuksen johtopäätökset antavat suuntaa siitä, mihin organisaatioiden tulisi jatkossa keskittyä. Tutkimus luo myös hyvän pohjan tuleville aiheeseen liittyville tutkimuksille, sillä se tarjoaa kokonaisvaltaisen näkemyksen tutkimusorganisaatioiden kaupallistamistoiminnasta.

Abstract The efficiency of public service provision has been a subject of debate for several decades. Discussions that are centred around whether public or private service provision is more efficient are still active around the world and also concern water and sewage services. Additionally, waterworks are facing tightening quality and environmental requirements, while ageing infrastructure and rapidly growing repair debt must also be addressed. This study aims to identify the actions that are required to improve waterworks performance without compromising service quality. The objective is to find both internal and external factors that will improve efficiency. Despite the clear pressure for new solutions, there is only a limited amount of research on the topic, which provides further justification for this study. This dissertation has adopted a case study approach with multiple data sources in order to provide as diverse, detailed and profound information regarding the Finnish water and sewage sector. Data sources such as interviews, questionnaire and publicly available financial data were used as a basis for analysis. The results of this study indicate that the external factors that influence the performance of waterworks include legislation, environmental issues, population density and municipal topography. When benchmarking different waterworks, it is important to understand that some of these conditions are case-specific. Waterworks cannot change the external factors but they must analyse them in order for them to operate optimally. Internal factors that waterworks managers and municipal owners can influence include the selection of a suitable ownership and governance model, the roles of different decision makers, the competence of board members, asset management practices, proper maintenance of infrastructure, and operational and financial transparency. This study emphasises that municipal owners should concentrate on ownership policy and focus on their role as owners, not as operational managers. The selection of waterworks board members should prioritise management and engineering expertise. Legislators could help improve the efficiency of waterworks by promoting transparency and requiring uniform reporting practices. Making key information publicly available would enable benchmarking and planning of development activities. Waterworks managers should make long-term investment plans and systematically manage their assets
Tiivistelmä Julkisen palvelutuotannon tehokkuus on puhuttanut tutkijoita ympäri maailmaa jo vuosikymmenien ajan. Julkisen ja yksityisen palveluntuotannon eroista on keskusteltu monella sektorilla, niin myös vesi- ja jätevesihuoltopalveluissa. Vesihuollon kiristyvät laatu- ja ympäristövaatimukset, vanheneva infrastruktuuri ja nopeasti kasvava korjausvelka yhdessä tiukkenevien tehokkuusvaatimusten kanssa asettavat monet vesihuoltolaitokset ahtaalle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla vesihuollon suoristuskykyä voidaan parantaa kuitenkaan vaarantamatta palvelun laatua. Tavoitteena on löytää sekä sisäisiä että ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat vesihuollon suorituskykyyn ja joita muuttamalla vesihuollon tehokkuutta voidaan parantaa. Tämän väitöskirjan lähestymistapa on tapaustutkimus ja siinä hyödynnetään useita erilaisia tietolähteitä, jotta pystytään luomaan monipuolinen kuvaus tutkimuskohteesta. Analyysin perustana käytettiin erilaisia tietolähteitä kuten haastatteluja, kyselylomaketta sekä julkisesti saatavissa olevia taloudellisia tietoja. Tutkimustulosten mukaan vesihuoltolaitoksen suorituskykyyn vaikuttavia ulkoisia tekijöitä ovat muun muassa lainsäädäntö, ympäristölliset seikat, kunnan topografia sekä asukastiheys. Vesihuoltolaitokset eivät voi suoraan vaikuttaa ulkoisiin tekijöihin, mutta niiden tunnistaminen ja vaikutusten analysointi on tärkeää, jotta annetuissa puitteissa voidaan toimia optimaalisesti. Sisäiset tekijät, joihin vesihuoltolaitoksen johto ja kuntaomistaja voivat vaikuttaa, ovat sopivan omistus- ja hallintomallin valinta, eri toimijoiden väliset roolit, hallituksen jäsenten pätevyys, omaisuuden hallinta sekä operationaalinen ja taloudellinen läpinäkyvyys. Tutkimustulosten mukaan vesihuoltolaitoksen kuntaomistajan tulisi keskittyä omistajapolitiikkaan ja rooliinsa omistajana eikä operatiivisena johtajana. Vesihuoltolaitoksen johtokunnan ja hallituksen jäseniä valittaessa tulisi etusijalle asettaa liikkeenjohdollinen ja tekninen osaaminen. Avoimuuden edistäminen ja yhtenäisten raportointikäytäntöjen edellyttäminen ovat lainsäätäjän mahdollisia työkaluja vesihuoltolaitoksen tehokkuuden edistämiseen. Vesihuoltolaitoksen johdon tulisi tehdä pitkän aikavälin investointisuunnitelmia sekä systemaattisesti hallita vesihuoltolaitoksen omaisuutta

Markkinoinnin tutkimuksessa arvonluonti on tällä hetkellä paljon käsitelty aihe. Arvon yhteisluonti on keskeinen osa nykyistä paljon tutkittua palvelulähtöisen logiikan (service-dominant logic) suuntausta. Asiakkaat haluavat nykyään osallistua niin arvonluontiin kuin sen määrittämiseen sekä toimia yritysten kanssa interaktiivisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia mikä on asiakkaan rooli tietointensiivisen palveluntuotannon arvonluontiprosessissa. Työssä tutkitaan tapahtumia, joissa arvonluontia ja arvon yhteisluontia tapahtuu, sekä toimintoja jotka mahdollistavat arvon yhteisluontia. Tutkimuksessa käsitellään yhteistyöprosesseja kokonaisuudessaan, niiden vaiheita sekä tekijöitä niiden aikana jotka vaikuttavat yhteistyön onnistumiseen ja arvonsyntymiseen. Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena on erityisesti ne interaktiot joissa asiakkaan vaikutus on suuri. Tutkimuksen toteuttamiseksi on tehty kirjallisuuskatsaus pääasiallisesti palvelulähtöisen logiikan teoriasuuntauksen alueella, sekä laadullinen tapaustutkimus. Tapaustutkimuksen empiirinen osio on toteutettu toimintatutkimuksen ja teemahaastattelututkimuksen keinoin. Asiakkaan rooli on merkittävä tietointensiivisen palveluntuotannon arvonluontiprosessissa. Merkittävimpiä interaktioita yhteistyöprosessin aikana ovat suhteen ensimmäiset fyysisen kohtaamiset, joilla määritetään asiakkaan tarve ja potentiaalinen arvo. Merkittäviä kohtaamisia arvon yhteisluonnin kannalta ovat myös suhteen käynnistyttyä suorat interaktiot, joissa osapuolet voivat toimia yhdessä. Tutkimuksessa on tutkittu vain yhtä yritystä, joten täysin yleistettävinä tuloksia ei voida pitää. Silti tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa tietointensiivisten palvelujen aloille, joissa palvelun alustus vaati selkeää implementointia, ja vaikuttaa selkeästi jatkossa palvelun käyttöön.

Abstract When personal data are collected and utilised to produce personal data intensive services, users of these services are exposed to the possibility of privacy losses. Users’ information privacy concerns may lead to non-adoption of new services and technologies, affecting the quality and the completeness of the collected data. These issues make it challenging to fully reap the benefits brought by the services. The evaluation of information privacy concerns makes it possible to address these concerns in the design and the development of personal data intensive services. This research investigated how privacy concerns evaluations should be developed to make them valid in the evolving data collection contexts. The research was conducted in two phases: employing a mixed-method research design and using a literature review methodology. In Phase 1, two empirical studies were conducted, following a mixed-method exploratory sequential design. In both studies, the data subjects’ privacy behaviour and privacy concerns that were associated with mobility data collection were first explored qualitatively, and quantitative instruments were then developed based on the qualitative results to generalise the findings. Phase 2 was planned to provide an extensive view on privacy behaviour and some possibilities to develop privacy concerns evaluation in new data collection contexts. Phase 2 consisted of two review studies: a systematic literature review of privacy behaviour models and a review of the EU data privacy legislation changes. The results show that in evolving data collection contexts, privacy behaviour and concerns have characteristics that differ from earlier ones. Privacy concerns have aspects specific to these contexts, and their multifaceted nature appears emphasised. Because privacy concerns are related to other privacy behaviour antecedents, it may be reasonable to incorporate some of these antecedents into evaluations. The existing privacy concerns evaluation instruments serve as valid starting points for evaluations in evolving personal data collection contexts. However, these instruments need to be revised and adapted to the new contexts. The development of privacy concerns evaluation may be challenging due to the incoherence of the existing privacy behaviour research. More overarching research is called for to facilitate the application of the existing knowledge
Tiivistelmä Kun henkilötietoja kerätään ja hyödynnetään dataintensiivisten palveluiden tuottamiseen, palveluiden käyttäjien tietosuoja saattaa heikentyä. Käyttäjien tietosuojahuolet voivat hidastaa uusien palveluiden ja teknologioiden käyttöönottoa sekä vaikuttaa kerättävän tiedon laatuun ja kattavuuteen. Tämä hankaloittaa palveluiden täysimittaista hyödyntämistä. Tietosuojahuolten arviointi mahdollistaa niiden huomioimisen henkilötietoperusteisten palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tietosuojahuolten arviointia tulisi kehittää muuttuvissa tiedonkeruuympäristöissä. Kaksivaiheisessa tutkimuksessa toteutettiin aluksi empiirinen monimenetelmällinen tutkimus ja tämän jälkeen systemaattinen kirjallisuustutkimus. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kaksi empiiristä tutkimusta monimenetelmällisen tutkimuksen tutkivan peräkkäisen asetelman mukaisesti. Näissä tutkimuksissa selvitettiin ensin laadullisin menetelmin tietosuojakäyttäytymistä ja tietosuojahuolia liikkumisen dataa kerättäessä. Laadullisten tulosten pohjalta kehitettiin kvantitatiiviset instrumentit tulosten yleistettävyyden tutkimiseksi. Tutkimuksen toisessa vaiheessa toteutettiin kaksi katsaustyyppistä tutkimusta, jotta saataisiin kattava käsitys tietosuojakäyttäytymisestä sekä mahdollisuuksista kehittää tietosuojahuolten arviointia uusissa tiedonkeruuympäristöissä. Nämä tutkimukset olivat systemaattinen kirjallisuuskatsaus tietosuojakäyttäytymisen malleista sekä katsaus EU:n tietosuojalainsäädännön muutoksista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehittyvissä tiedonkeruuympäristöissä tietosuojakäyttäytyminen ja tietosuojahuolet poikkeavat aikaisemmista ympäristöistä. Näissä ympäristöissä esiintyy niille ominaisia tietosuojahuolia ja huolten monitahoisuus korostuu. Koska tietosuojahuolet ovat kytköksissä muihin tietosuojakäyttäytymistä ennustaviin muuttujiin, arviointeihin voi olla aiheellista sisällyttää myös näitä muuttujia. Olemassa olevia tietosuojahuolten arviointi-instrumentteja on perusteltua käyttää arvioinnin lähtökohtana myös kehittyvissä tiedonkeruuympäristöissä, mutta niitä on mukautettava uusiin ympäristöihin soveltuviksi. Arvioinnin kehittäminen voi olla haasteellista, sillä aikaisempi tietosuojatutkimus on epäyhtenäistä. Jotta sitä voidaan soveltaa asianmukaisesti arviointien kehittämisessä, tutkimusta on vietävä kokonaisvaltaisempaan suuntaan

Tiivistelmä. Tämän tutkimuksen keskeisenä sisältönä on tutkia asiakkaan osallistamista uuden ohjelmistopohjaisen palvelun kehittämisprosessiin. Palveluliiketoiminta on viime vuosikymmeninä kasvanut huomattavasti, kun perinteisten tuotteiden lisäksi organisaatiot tarjoavat asiakkailleen lisäarvoa myös palveluiden muodossa. Erityisesti digitaalisten palveluiden osuus on nousussa, joten niiden kehittämisprosessista tarvitaan lisää tietoa. Tutkimusaukko on rajattu asiakkaan osallistamisen merkitykseen uuden palvelun kehittämisprosessissa, koska asiakkaan osallistamista pidetään yleisesti yhtenä onnistuneen palvelunkehityksen avaintekijöistä. Tavoitteena on muodostaa havainnollistava kuvio niistä tekijöistä, joita palvelunkehittäjät ottavat huomioon osallistaessaan asiakkaita kehittämisprosessiin. Tutkimusmenetelmänä käytetään tapaustutkimusta, koska tavoitteena on ymmärtää tapauksen kautta tutkittavaa ilmiötä laajemmassa kontekstissa. Tutkimuksen tapaukseksi valikoitui mobiilisovellus: S-mobiili. S-mobiili on palvelu, jossa yhdistyvät S-ryhmän asiakasomistajien tärkeimmät hyödyt: bonukset, edut, toimipaikka-haku ja S-pankin mobiilipankki. Empiirinen aineisto kerättiin kolmella teemahaastattelulla. Haastateltavina toimivat S-pankin sähköisten kanavien päällikkö, SOK:n digitaalisen markkinoinnin päällikkö ja ulkoisen suunnittelutoimisto Ideanin ‖Head of Insight‖. Tutkimuksen keskeisiin tuloksiin lukeutuu ohjelmistopohjaisen uuden palvelun kehittämisprosessin etenemisen määrittäminen. Prosessi voidaan nähdä kolmivaiheisena, sisältäen ideageneroinnin, analysoinnin ja lanseerauksen. Prosessi ei ole vesiputousmainen, koska eri vaiheet etenevät rinnakkain. Asiakkaan osallistaminen korostuu erityisesti prosessin alkuvaiheessa, jolloin hahmotetaan loppuasiakkaiden ydinkokemus. Tämä tehdään osallistamalla asiakas käyttäjäraatiin, jossa keskustellaan asiakkaan kanssa ja havainnoidaan heidän käyttäytymistään. Asiakkaan rooli korostuu jälleen toisessa käyttäjäraadissa, joka järjestetään varmistavana pilotointina juuri ennen lanseerausta. Tällä varmistetaan uuden palvelun soveltuvuus markkinoille. Muita huomioon otettavia asioita asiakkaan osallistamisen suhteen ovat muun muassa palveluorganisaation itsenäisen palautejärjestelmän luominen ja asiakastyyppien erojen merkityksen ymmärtäminen. Tapaustutkimuksen luonteen mukaisesti tämän tutkimuksen tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä kaikkeen palvelun kehitykseen. Tutkimus tarjoaa kuitenkin ohjelmistopohjaisen palvelun kehittämiseen selkeän mallin, jonka pohjalta yrityksen liikkeenjohto voi ennakoida tulevaa uuden palvelun kehittämisprosessia, ja asiakkaan osallistamista siihen.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla monilääkittyjen ikäihmisten kokemuksia lääkehoidosta, osallistumisesta lääkehoidon suunnitteluun sekä ajatuksia lääkehoitoon liittyvän palvelun kehittämisestä kotihoidon kontekstissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena eräässä neljän kunnan kuntayhtymässä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin puolistrukturoidun haastattelulomakkeen avulla kymmentä (n = 10) kotihoidon asiakasta, joilla oli merkittävä monilääkitys. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tässä tutkimuksessa monilääkittyjen ikäihmisten kokemuksia lääkehoidosta kuvattiin neljällä ulottuvuudella: vointi, lääkkeisiin liittyvät kokemukset, lääkehoidon ohjaus ja neuvonta sekä lääkekustannukset. Monilääkityt ikäihmiset eivät osanneet yhdistää erilaisia oireita ja tuntemuksiaan lääkkeisiin liittyviksi haittavaikutuksiksi vaan pitivät oireita ikääntymiseen tai sairauksiin liittyvinä. Ikäihmisillä ei ollut riittävästi tietoa käyttämiensä lääkkeiden vaikutuksista ja haittavaikutuksista, jotta he olisivat voineet yhdistää oireita lääkkeisiin. Kotihoidossa lääkeinformaation antaminen ei ollut riittävää ja asiakkailla ei ollut todellisia mahdollisuuksia osallistua lääkehoitonsa suunnitteluun. Lääkekulut koettiin kohtuuttoman suuriksi. Ikäihmiset toivovat saavansa enemmän tietoa lääkkeiden käyttötarkoituksesta ja vaikutuksista. Säännöllinen lääkehoidon tarkistus nähtiin tarpeellisena. Tutkimus on tuonut uutta tietoa ja ymmärrystä merkittävän monilääkityksen vaikutuksesta ikäihmisten elämänlaatuun ja arjessa selviytymiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää ikäihmisten lääkehoidon suunnittelussa ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjausosaamisen kehittämisessä. Kotihoidon työn organisoinnissa tulisi kiinnittää huomiota resursseihin ja hoidon jatkuvuuteen, mikä mahdollistaisi lääkehoidon tarkistuksen, seurannan ja asiakaslähtöisemmän hoidon
The purpose of this study was to describe the experiences with the medication treatment of the elderly people with polypharmacy, their participating in the planning of the medication and thoughts about developing the service in home care context. The study was conducted as a qualitative study in an area of four municipalities. The research method was a thematic interview. Ten clients (n = 10) in home care with significant polypharmacy were interviewed in the study. The material was analyzed using an inductive content analysis. In this study the experiences of the elderly people with polypharmacy were described in four different dimensions: the health condition, experiences with the medicines, guidance and advice concerning the medication and the costs of the medication. The elderly people who had many medicines did not connect different symptoms and feelings to the side effects of the medicines but considered them as symptoms due to their age or illness. The elderly people did not have enough knowledge about the effects and side effects of the medicines in order to be able to connect the symptoms to the side effects. The amount of the information on the medicines was not sufficient in home care, and the clients did not have real possibilities of planning their medical care. The costs of medication were considered excessively high. The elderly people hoped to get more information on the purposes and effects of the medicines. Regular checking of the medication was seen necessary. The study has brought more information and understanding of the influence of the polypharmacy on elderly people’s quality of life and coping with their everyday lives. The results can be utilized in planning the medication elderly people and developing the guidance of the professional employees in health care. When organizing home care, the attention should be paid to the resources and the continuity of the care, which would enable to check and control the medication, and as a result to have a more customer-oriented approach

Tutkimuksen tavoitteena on määritellä palveluita tarjoavan pienyrityksen ensimmäisen asiakasreferenssin merkitys. Ensimmäistä asiakasreferenssiä on tutkittu teollisuusyritysten kontekstissa jonkin verran, joten tämä tutkimus on tärkeä kohdistuessaan pieneen palveluyrityksen. Tutkimus on tehty kvalitatiivisena monitapaustutkimuksena. Tutkimuksessa määritetään palveluita tuottavan pienyrityksen ensimmäisen asiakasreferenssin arvon rakentuminen, joten sisältö koostuu asiakasreferenssin hankinnan prosessista ja asiakasreferenssin arvosta. Arvo koostuu referenssiasiakkaan sitoutumisesta ja tuotosta, referenssiasiakkaalta saadusta käytännön tiedosta, referenssiasiakkaan maineesta, referenssiasiakkaalta saatavan referenssimedian muodosta, asiakassuhteen pituudesta, referenssiasiakkaan koosta ja verkoston koosta, referenssiasiakkaan samankaltaisuudesta toimittajan ja potentiaalisen asiakkaan kanssa, referenssiasiakkaan toimialasta sekä asiakasreferenssin tuoreudesta. Tutkimuksessa nousi esille ensimmäisen asiakasreferenssin ominaispiirteet palveluyrityksessä, sekä b2b- ja b2c-asiakasreferenssien ominaispiirteet.

Julkisen hallinnon palveluja kehitetään jatkuvasti teknologian kehityksen myötä. Tässä työssä selvitetään sähköistä hallintoa keskittyen julkisen hallinnon palveluissa käytettäviin kuntalaisille tarkoitettuihin sähköisiin palveluihin ja sähköiseen asiointiin. Sähköisistä palveluista perehdytään pääasiassa sähköisiin asiointipalveluihin. Sähköisen hallinnon käsitteitä on määritelty useilla eri sisällöillä ja sähköiseen asiointiin liittyviä asioita esitellään sähköisten asiointipalvelujen käyttäjille osaksi viranomaisten kielellä ammattisanoja käyttäen. Kuntalaiset käyttävät sähköisiä asiointipalveluja (hallinto)asioiden vireille laittamiseen. Sähköisten asiointipalvelujen suuret käyttömäärät tuovat kunnalle useita etuja ja lisäksi kuntalaiset hyötyvät niiden käytöstä. Kuntalaisilla on kuitenkin hyvin erilaiset valmiudet sähköiseen asiointiin. Sähköisen asiointipalvelun käyttömäärien ollessa pieniä, sen laatua on tarpeellista tarkastella käyttäjien näkökulmasta. Tämän työn tavoitteena on selvittää sähköistä hallintoa ja sen toteutumista kuntalaisten näkökulmasta. Työssä tutkitaan käyttäjien kokemuksia sähköisen asiointipalvelun ominaisuuksista, informaatiosta, käytöstä sekä kokemuksia siitä asioinnin kannalta. Tutkimusmenetelmänä käytetään tapaustutkimusta (case study) ja tarkasteltavana tapauksena on Oulun kaupungin OmaAsiointi-palvelu, jonka käyttö vaatii henkilöllisyyden vahvan tunnistamisen. OmaAsiointia käyttämällä kuntalaiset voivat laittaa asioita vireille sekä seurata asioiden käsittelyn etenemistä. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä on sähköinen kysely, johon vastasi 36 henkilöä. Aineiston analyysi toteutettiin IBM SPSS Statistics 20 -sovellusta käyttämällä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu DeLonen ja McLeanin (1992) onnistuneisuus-malliin (success model). Vastausten määrä jäi ennakoitua alhaisemmaksi ja tämän vuoksi analysoinnissa ei ole mahdollista käyttää edistyneimpiä analyysimenetelmiä. Alhainen vastausmäärä rajoittaa myös tutkimustulosten yleistettävyyttä. Tutkimustulosten mukaan käyttäjät kokevat OmaAsioinnin enemmän myönteisesti (36,7%) kuin kielteisesti (27,9%), kuitenkin OmaAsioinnin käytön he kokevat enemmän kielteisesti (40,7%) kuin myönteisesti (29,6%). Lisäksi käyttäjien kokemukseen järjestelmän laadusta, OmaAsioinnin käytöstä ja OmaAsioinnista asioinnin kannalta vaikuttaa huomattavasti OmaAsioinnin toimivuus suhteessa käyttäjän käyttöjärjestelmään ja selainohjelmaan. Näin OmaAsioinnin järjestelmän ja informaation laatua tulisi parantaa sekä nykyistä parempi toimivuus käyttäjien erilaisissa käyttöympäristöissä voisi lisätä käyttäjien myönteisiä käyttökokemuksia. Tutkimustulokset tukivat kohtuullisen hyvin onnistuneisuus-mallia. Tutkimustulosten mukaan 1. OmaAsioinnin järjestelmän ja informaation laadun kehittäminen voivat parantaa käyttäjien kokemuksia OmaAsioinnin käytöstä, 2. käyttäjien hyvät kokemukset OmaAsioinnin käytöstä voivat lisätä OmaAsioinnin käyttöä ja parantaa kokemuksia OmaAsioinnista asioinnin kannalta, sekä 3. OmaAsioinnin käytön lisääntyminen voi parantaa kokemuksia sen käytöstä.

Tietokannat ovat tärkeä osa nyky-yhteiskuntaa. Niitä tarvitaan lähes kaikessa päivittäisessä liiketoiminnassa. Tietokantojen rivimäärät ovat kasvaneet niin suuriksi, että niitä pyörittävien levyjärjestelmien suorituskyky ei sellaisenaan riitä hakemaan tietoa riittävän nopeasti. Tietokannan huolellisella suunnittelulla ja suorituskyvyn virittämisellä on merkittävä rooli niiden tehokkaan toimintakyvyn kannalta. Tämän diplomityön tavoitteena on tutkia ja valita sopivin tietokannan hallintajärjestelmä, sekä suunnitella tietokantarakenne joukkoistamispohjaiselle innovointipalvelulle. Tietokannan sisältö päivittyy jatkuvasti, ja päätöksiä varten tiedon haku tietokannasta tulee tapahtua mahdollisimman nopeasti. Kirjallisuustutkimuksen perusteella sopivimmaksi tietokannan hallintajärjestelmäksi valikoitui avoimeen lähdekoodiin perustuva PostgreSQL. Tietokantarakenteen suunnittelun jälkeen indeksoinnin vaikutusta suorituskykyyn testattiin avoimen lähdekoodin ohjelmistokehyksellä joka tukee Python-ohjelmointikieltä. Ohjelmistokehys liitettiin Internetissä toimivaan kehitysympäristöön, jolloin testit voitiin suorittaa oikeassa verkkoympäristössä. Testiympäristöön ladattiin Python-komentosarjoilla eri kokoluokan tauluita, joiden satunnaisesti luotu data vastasi käytännön sisältöä. Testeillä todettiin indeksoinnin vaikutus hakunopeuksiin. Tulosten perusteella tietokannan indeksoinnilla on merkittävä vaikutus tietokannan suorituskyvyn kannalta. Lisäksi voidaan todeta, että avoimen lähdekoodin tietokannan hallintajärjestelmät ovat yhtä päteviä päivittäisen liiketoiminnan ylläpitämiseen kuin kaupalliset tietokannan hallintajärjestelmät
Databases are an important part of modern society. Most businesses utilize databases to maintain their daily operations. Databases have grown significantly large in size. Computer systems running these databases encounter performance issues regardless of their computing capacity. Careful planning of database structure and its indexing has tremendous impact on database performance. The aim of this Master’s thesis is to research and choose the most suitable database management system for a crowd sourcing based innovation service and design its database structure. Data stored in database is highly volatile, and database queries must perform as quickly as possible to make further decisions. PostgreSQL was chosen as the database management system. Open source database management systems have grown their popularity over the years. After the database was designed, the impact of indexing was tested using an open source web framework that is developed with Python. The framework was attached to a Web based development environment, which enabled testing in a live network. Test tables were filled with random data generated with Python scripts. Despite randomness the data corresponds to actual data used in the innovation service. Test tables were used to verify the impact of indexing. Test results show that indexing has a significant role in database performance. Moreover, open source database management systems are equally competitive to leading commercial database management systems

Abstract The purpose of this study was to describe and understand the individualised integration of social and health services for frequent attenders by customer profile from the perspective of knowledge-based management. The study was carried out using the multi-method approach. Sub-study (Ⅰ) described what kind of customer profiles could be identified among municipal residents based on diaries (n=15) at the planning stage of the social and health care centre. Sub-study (Ⅱ) identified the customer profiles of frequent attenders based on service plans (n=56). Sub-study (Ⅲ) described, in the form of a register study, based on four customer profiles, the use of primary healthcare, emergency care and specialised healthcare services by frequent attenders (n=2388) and the social services decided to them. The data of the sub-studies was analysed by means of content analysis and systematic analysis as well as statistically. As a result of the study, customer profiles were generated both for municipal residents and for frequent attenders. The purpose of identifying customer profiles for municipal residents was to seek preunderstanding for the definition of frequent attenders’ customer profiles. With frequent attenders, physical, mental and social service needs are intertwined. The use of social and health services was highly individualised according to the customers’ current life situation. The study highlighted from the perspective of knowledge-based management the need for individualised integration of social and health services for frequent attenders and for the multi-disciplinary social and health information and the flow of information between different social and health service operators it requires. The results of the study can be utilised in the construction and management of the integration of social and health services for frequent attenders
Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja ymmärtää paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden yksilöityä sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) integraatiota asiakasprofiileittain tietoperustaisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisesti. Osatutkimus (Ⅰ) kuvasi, millaisia kuntalaisten asiakasprofiileja oli tunnistettavissa päiväkirjojen (n = 15) avulla hyvinvointikeskuksen suunnitteluvaiheessa. Osatutkimuksessa (Ⅱ) palvelusuunnitelmien (n = 56) perusteella tunnistettiin paljon palveluja tarvitsevien asiakasprofiileja. Osatutkimuksessa (Ⅲ) kuvailtiin rekisteritutkimuksena neljään asiakasprofiiliin perustuen paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden perusterveydenhuollon, päivystyksen ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä (n = 2 388) sekä heille myönnettyjä sosiaalipalveluja. Osatutkimusten aineistot analysoitiin sisällönanalyysillä, systemaattisella analyysillä sekä tilastollisesti. Tutkimuksen tuloksena syntyi sekä kuntalaisten että paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden asiakasprofiileja. Kuntalaisten asiakasprofiilien tunnistamisella haettiin esiymmärrystä paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden asiakasprofiilien määrittelyyn. Paljon palveluja tarvitsevilla asiakkailla fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset palvelutarpeet kietoutuivat toisiinsa. Sote-palvelujen käyttö oli vahvasti yksilöity asiakkaiden oman elämäntilanteen mukaan. Tutkimus nosti esille tietoperustaisen johtamisen näkökulmasta perusteen paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden yksilöityyn sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteen kokoamiseen ja sen edellyttämään monialaiseen sote-tietoon ja tiedon liikkumiseen eri sote-toimijoiden välillä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden sote-integraation rakentamisessa ja johtamisessa

Abstract This study examines the ways in which business models are used by market actors in the context of emerging technology-based services. Such services are developed, produced and marketed by multiple market actors forming business nets within wider networks and markets. In such nets, market actors aim to connect emerging technology-based services with potential markets. The business model is suggested to act as an analytical device for the actors to use in their activities. By integrating business models into two contemporary discussions on networks and markets in marketing, the study widens the scope of the application of business models and explicates the variation in the use of business models. This study is interested in the dynamic, processual, and interactive nature of business models instead of their mere structure, requiring a research approach that allows the phenomenon be studied closely, longitudinally, and within its context. Hence, the study employs a qualitative multi-method approach for studying the use of business models. The empirical setting of the study is based on two research projects: the UBI service pilot and the IT service development project, in which different types of market actors developed and tested new technology-based services. Using a variety of methods, such as interviews, observation, and Delphi questionnaires, data were gathered longitudinally on the activities of the actors in business nets and markets. The results of the study show that business models can be used in multiple ways. They are used as structures and narratives to develop and stabilize business. Business models frame action at different interlinked levels (organization, net and market) in which business models are shared in relation to the past, present and future. Hence, this study explicates the business model concept by integrating it into the network approach and market studies literature in marketing, revealing novel perspectives on business models. The study also contributes to the network approach by explicating the nature and formation of business nets by examining the use of business models in business nets. Finally, the study adds to our understanding of market dynamics by incorporating the business model concept
Tiivistelmä Tämä väitöskirja keskittyy liiketoimintamallin käytön moninaisuuteen tutkimalla kuinka markkinatoimijat käyttävät liiketoimintamalleja teknologiaa hyödyntävien palvelujen kontekstissa. Useat erityyppiset markkinatoimijat kehittävät, tuottavat ja markkinoivat em. palveluja ja näin toimiessaan muodostavat liiketoimintaverkon osaksi laajempaa verkostoa ja markkinoita. Verkon toimijoiden tavoitteena on kiinnittää palvelut potentiaalisiin markkinoihin. Tämä tutkimus näkee liiketoimintamallin analyyttisena työkaluna, jota toimijat voivat käyttää näissä toimissaan. Yhdistämällä liiketoimintamallikeskustelun markkinoinnin verkosto- ja markkinakirjallisuuteen, tämä tutkimus laajentaa liiketoimintamallikäsitteen soveltamisalaa sekä analysoi liiketoimintamallin käyttötapoja. Tämä tutkimus on kiinnostunut liiketoimintamallin dynaamisesta, prosessinomaisesta ja vuorovaikutteisesta luonteesta pelkän liiketoimintamallin rakenteen sijaan. Tästä syystä työ käyttää tutkimusstrategiaa, jonka avulla ilmiötä voi tarkastella läheltä ja ajassa, sen omassa kontekstissa ja hyödyntää laadullisen aineiston keruu- ja analysointimenetelmiä (haastattelut, havainnointi, ja Delfoi-kyselyt). Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kahdesta tutkimusprojektista: UBI palvelupilotista ja IT-palvelujen kehitysprojektista, joissa useat markkinatoimijat kehittivät ja testasivat uusia teknologiaa hyödyntäviä palveluja. Empiirinen aineisto kertoo markkinatoimijoiden toiminnasta liiketoimintaverkoissa ja markkinoilla. Tutkimus osoittaa, että liiketoimintamallia voidaan käyttää monella tavalla. Sitä käytetään sekä verkostomaisen liiketoiminnan nykyhetken rakenteen kuvaamiseen ja vakauttamiseen että liiketoiminnan tulevaisuuden vision kertomiseen ja kehittämiseen. Liiketoimintamalli ohjaa markkinatoimijoiden toimintaa eri tasoilla (organisaatio-, verkko- ja markkinataso), luoden yhteistä ymmärrystä toimijoiden välillä menneestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimus paitsi tarkentaa liiketoimintamallin käsitettä verkosto- ja markkinanäkökulmista, myös lisää ymmärrystä liiketoimintaverkkojen luonteesta ja muodostamisesta sekä markkinoiden dynaamisuudesta

Abstract The marketing view of a business relationship that follows the handover of a project reflects an era before services became common in the industry. At that time, business relationships were assumed to end after project handover, especially in commercial terms. Since then, services have become an integral part of project business, enabling the emergence of a post-project business relationship. It can be validly argued that the literature has not sufficiently recognized the changing practices of project-based companies. Obviously, a business exchange can outlive a project handover, but the consequences for buyer-seller interaction remain unexplored. This study describes and explains the underlying dynamics of buyer-seller interaction in project afterlife. Interaction is considered to be an inherently dynamic process that is dependent on a continuous yet variable exchange of services. The theoretical foundation of this study builds on the literature on interaction and networks as well as the literature on project marketing and management. The empirical part of the study is conducted as a combination of single and multiple qualitative case studies in five different project contexts: content management systems, windmills, mining, engineered wood solutions, and paper machines. Eighty-two personal interviews provide the primary data. This study comprises an overview and four individual papers that contribute to a process-based understanding of post-project interaction. The study primarily contributes to the project marketing research. First, the results indicate that buyer-seller interaction varies between three extreme orientations, making the development of a post-project business relationship inherently dynamic and challenging to manage. Second, the study expands theory regarding post-project interaction by describing four typical relationships in service-intensive projects. Third, the study extends the theoretical lens of project marketing and provides analytical tools to examine post-project interaction. Fourth, the study clarifies the role of key individuals in mediating change in post-project nets. Fifth, the study identifies several intergroup tensions that restrain interaction and proposes methods to overcome these tensions
Tiivistelmä Markkinoinnin näkemys projektitoimituksen jälkeisestä liikesuhteesta perustuu pääosin aikaan ennen teollisuusyritysten palveluliiketoiminnan yleistymistä, jolloin liikesuhteen uskottiin päättyvän varsinkin taloudellisessa mielessä. Palveluliiketoiminta on kehittynyt osaksi projektiyritysten liiketoimintaa, mikä mahdollistaa liikesuhteen jatkumisen projektitoimituksen jälkeen. Voi perustellusti väittää, että alan kirjallisuus ei ole riittävästi tunnistanut yritysten muuttuneita käytäntöjä. Tästä syystä tarvitaan lisää tutkimusta palveluintensiivisten projektiyritysten liikesuhteista projektien jälkeisissä vaiheissa. Yritysten liikesuhteet muuttuvat dynaamisesti ja vaikka palveluvaihdanta on jatkuvaa, sen sisältö vaihtelee ajan kuluessa. Tämän tutkimuksen lähtökohta on kuvata ja selittää erilaisten yhteistoimintojen ja sidosten jatkumista yritysten välillä. Tutkimuksen teoreettinen tausta koostuu projektimarkkinoinnin ja projektijohtamisen kirjallisuudesta, joiden taustat ovat pääosin teollisten liikesuhteiden tutkimuksessa. Laadullisen tapaustutkimuksen empiirinen osio on toteutettu viidessä eri projektikontekstissa, joita ovat tuulivoima, kaivosala, paperikone, sisällönhallintajärjestelmä ja jalostettu puuteollisuus. Pääaineisto koostuu 82 haastattelusta. Tämä tutkimus koostuu johdanto-osiosta ja neljästä tutkimuspaperista, joiden tuloksena on prosessipohjainen viitekehys liikesuhteen kehityksestä. Tulokset ovat merkittäviä erityisesti projektimarkkinoinnin näkökulmasta, sillä ne osoittavat asiakkaan ja myyjän välisen vuorovaikutuksen vaihtelevan kolmen äärityypin välillä tehden liikesuhteen kehityksestä dynaamisen ja vaikeasti johdettavan. Tutkimus laajentaa näkemystä projektitoimituksen jälkeisestä vaihdannasta tunnistamalla neljä palveluvaihdantaan pohjautuvaa suhdetyyppiä. Lisäksi tutkimus kehittää työkaluja projektitoimitusten jälkeisten liikesuhteiden analyysiin ja laajentaa projektimarkkinoinnin teoreettista pohjaa. Tutkimus selventää myös avainhenkilöiden toimintaa projektitoimituksen jälkeisissä lähiverkoissa ja tunnistaa keinoja, joilla liikesuhdetta rasittavia henkilöiden välisiä jännitteitä voidaan välttää

Abstract This study examines emerging service markets1 and creates a model to capture both the service provider’s activities within market development and the interplay between different market actors. This work aims to identify the key elements behind sustainable market development, specifically examining 1) market activities, 2) the role of innovation and 3) the necessary evolutionary factors, where a market consists of multiple buyers and sellers and comparable market offerings. The empirical part of the study is conducted in the form of a qualitative case study, which is used to analyse the dynamic nature of emerging market development. The study uses a multi-method approach to data collection to capture the market’s evolution and relationships between market actors. The study follows emerging energy saving market development taking the perspective of an Energy Service Company in Dubai. As the main outcome of the study, it is argued that the service provider needs to direct its activities to build those relationships necessary to gain market acceptance and a coherent market offering before it can truly exploit market opportunities. As a characteristic of an emerging market, different interpretations of an innovation increase market dynamics, which slows market acceptance. Therefore, the service provider’s innovation process needs to serve market needs first; later, when the market has evolved, the innovation process is divided into co-innovation and structured innovation. From the evolutionary point of view, many service markets need to be fostered by market actors, as well as needing government-built regulatory and market support mechanisms. This need is especially valid for services that have other societal goals beyond pure financial interests. For a new service provider, an understanding of emerging markets is essential to appropriately set expectations and to accurately plan for the timing and effort needed for market entry. 1 An emerging market in this study represents the market development phase that occurs when a market has been created. Markets are emerging everywhere regardless of country or other geographical area and should not be confused with developing country-related emerging markets
Tiivistelmä Tämä väitöskirja tutkii uusien markkinoiden kehittymistä erityisesti palveluliiketoiminnan ympärille, ja luo mallin, jolla voidaan tarkastella tällaisia markkinoita ja niiden kehittymistä. Mallissa huomioidaan palvelun tarjoajan aktiviteetit markkinoilla sekä vuorovaikutus muiden toimijoiden kanssa. Tutkimuksessa tunnistetaan keskeiset kehitysvaiheessa olevien markkinoiden elementit: 1) markkina-aktiviteetit, 2) innovaatio ja 3) kehittymisen edistämiseen liittyvät tekijät. Mallin mukaan nämä ovat edellytyksenä sille, että markkinoille muodostuu riittävä määrä sekä myyjiä että ostajia, jotta palvelutarjonnasta muodostuisi vertailukelpoista. Tämän tutkimuksen empiirinen osa on suoritettu laadullisena tapaustutkimuksena, jossa analysoidaan markkinoiden kehittymisen dynamiikkaa. Jotta markkinan kehittymistä ja markkinatoimijoiden välistä vuorovaikutusta voidaan tarkastella samanaikaisesti, on tutkimuksessa kerätty sekä haastattelu- että havainnointiaineistoa. Tutkimuksessa on seurattu kehityksen alkuvaiheessa olevan energiansäästömarkkinan kehittymistä ns. ESCO-palvelun tarjoajan näkökulmasta Dubaissa. Tutkimus osoittaa, että markkinoiden kehittymiseksi palvelun tarjoajan täytyy ensin keskittyä luomaan suhteet muihin markkinatoimijoihin, jotta yhdessä voidaan saavuttaa markkinoiden luottamus ja luoda yhteneväinen tarjonta, ennen kuin kilpaillaan markkinaosuuksista. Eri toimijoiden erilaiset tulkinnat markkinainnovaatiosta lisäävät dynamiikkaa ja vaikeuttaa markkinan yleistä hyväksymistä, jotka yhdessä siten hidastuttavat markkinan kehittymistä. Näistä syistä palveluntarjoajan tulisi kohdistaa innovaatioprosessinsa palvelemaan markkinan kehitystarpeita ensin ja vasta myöhemmin se voi keskittyä hyödyntämään mahdollisuuksia yhteiseen ja sisäiseen innovaatioon. Monet palvelumarkkinat vaativat kehittyäkseen toimijoita joiden tehtävä on pelkästään keskittyä edistämään markkinan kehitystä luomalla yhteisiä sääntely- ja tukimekanismeja. Nämä toimija ovat usein valtiollisia, erityisesti silloin kun markkinalla on myös yhteiskunnallisia tavoitteita, taloudellisten tavoitteiden rinnalla. Kehittyvät markkinat ja niiden mahdollisuuksien hyödyntäminen uudelle palveluntarjoajalle on haasteellinen konteksti ja menestyminen edellyttää sekä odotusten että panostusten asettamista realistisesti, jotta kehittyvillä markkinoilla voidaan ylipäätään toimia

Abstract The purpose of the study was to describe and evaluate the effectiveness of health coaching on health promotion (health-related quality of life, adherence to health regimens, clinical health outcomes and lifestyle factors) among frequent attenders of primary healthcare. The aim was to generate new information to promote frequent attenders’ health and to improve the care and education of patients with chronic diseases. The study consisted of three sub studies. A systematic literature review (sub study I) described the effects of health coaching on adult patients with chronic diseases. The data were collected from the databases and through a manual search. The data (n=13) were analyzed using narrative synthesis. Conceptual analysis (sub study II) identified frequent attenders of primary healthcare. The data were collected from databases and through a manual search. The data (n=59) were analyzed using synthesis and content analyses. The quasi-experimental research method (sub study III) evaluated the effectiveness of health coaching among frequent attenders (n=110) in primary healthcare. The experimental group received the health coaching and the control group received the usual care. The data were collected before the intervention and 12 months afterwards using a questionnaire on FINRISKI2012, RAND-36 and ACDI and clinical health outcomes measured by health-coaching nurses. The data were analyzed using statistical methods. According to the systematic review, health coaching produced positive effects on patients’ physiological, psychological and behavioural conditions and on their social life. In particular, weight management, physical and mental status improved, and physical activity increased. Conceptual analysis identified four attributes of frequent attenders: the feelings of symptoms, perceived poor health status, lower quality of life and frequent visits to a primary healthcare provider. Health coaching had statistically significant effects on the blood pressure and health-related quality of life among the experimental group, especially in emotional role limitation and energy during the 12 months. There were no statistically significant differences between the experimental and control groups on health-related quality of life, adherence to health regimens and lifestyle factors
Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja arvioida terveysvalmennuksen vaikuttavuutta perusterveydenhuollon paljon terveyspalveluita käyttävien asiakkaiden terveyden edistämiseen (terveyteen liittyvään elämänlaatuun, hoitoon sitoutumiseen, kliiniseen terveydentilaan ja elintapoihin). Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa paljon terveyspalveluita käyttävien asiakkaiden terveyden edistämiseen ja pitkäaikaissairaiden hoidon ja ohjauksen kehittämiseen. Tutkimus koostui kolmesta osatutkimuksesta. Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella (osatutkimus I) kuvattiin terveysvalmennuksen vaikutuksia pitkäaikaissairaille. Aineisto kerättiin viitetietokannoista ja manuaalisella haulla. Aineisto (n=13) analysoitiin narratiivisella synteesillä. Käsiteanalyysilla (osatutkimus II) määriteltiin paljon terveyspalveluita käyttävä asiakas perusterveydenhuollossa. Aineisto kerättiin viitetietokannoista ja manuaalisella haulla. Aineisto (n=59) analysoitiin synteesillä ja sisällönanalyysilla. Kvasikokeellisella tutkimusmenetelmällä (osatutkimus III) arvioitiin terveysvalmennuksen vaikuttavuutta perusterveydenhuollon paljon terveyspalveluita käyttäville asiakkaille (n=110). Koeryhmä sai terveysvalmennusta ja kontrolliryhmä tavanomaista hoitoa. Aineisto kerättiin FINRISKI 2012-, RAND-36- ja ACDI-kyselylomakkeilla sekä kliinisen terveydentilan mittauksilla ennen ja 12 kuukautta intervention jälkeen. Aineisto analysoitiin tilastomenetelmin. Kirjallisuuskatsauksen mukaan terveysvalmennuksella oli positiivisia vaikutuksia pitkäaikaissairaiden fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja käyttäytymistekijöihin. Erityisesti painonhallinta sekä fyysinen ja psyykkinen terveydentila paranivat ja fyysinen aktiivisuus lisääntyi. Käsiteanalyysilla tunnistettiin neljä ominaispiirrettä perusterveydenhuollon paljon terveyspalveluita käyttävälle asiakkaalle: oireiden tunne, kokemus terveydentilan heikkenemisestä, alhaisempi elämänlaatu ja useat käynnit perusterveydenhuollossa. Terveysvalmennusinterventio edisti tilastollisesti merkitsevästi koeryhmän terveyteen liittyvän elämänlaadun psyykkisistä syistä johtuvien ongelmien roolitoimintaa, tarmokkuutta ja verenpainetta 12 kuukauden aikana. Koe- ja kontrolliryhmän välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja terveyteen liittyvässä elämänlaadussa, hoitoon sitoutumisessa ja elintavoissa

Abstract Pressures to cut public expenditure and to maximize value-adding use of scarce governmental resources are evident across the globe. Decision support tools for pinpointing when the activity is net beneficial are lacking, i.e. accountability is urgently called for but the process for recognizing and validating the best choices in direction and control are yet in their development. The objective of this research is to provide the science in general, and national administrations’ management and overseeing bodies in particular, a new understanding of how well the tasks and missions of the administration are fulfilled in terms of enhanced socio-economic well-being and adding to the value of different functions of society. This study approaches public performance management from the view-point of impact evaluation of a service oriented public product portfolio. The adopted research approach combines both qualitative and quantitative research methods. The research presents a process for evaluating a public organization’s overall benefit to cost ratio, with a case study within transport safety administration. The key findings of this research are that the socio-economic efficiency of a public entity can be quantified and that an operation of a public agency can be socio-economically net beneficial. Practical implications include re-allocation of resources to other more beneficial fields of responsibility, redesign of performance agreements and their indicators and initiating discussion in joint design of sustainable and balanced operational and strategic targets across government. Further research can exploit the methods presented in this study, as it has overcome some of the hurdles in socio-economic evaluation of public entities. With a clearer understanding of performance, government is able to better achieve its mission and its task of ensuring that agencies and other public bodies are functioning efficiently and properly
Tiivistelmä Paineet julkisten menojen leikkaamiseksi tai hallitsemiseksi sekä julkisten resurssien tehokkaimman mahdollisen käytön varmistamiseksi kasvavat maailmanlaajuisesti. Julkisen toiminnan tulosohjausta tukevat päätöksenteko-työkalut ovat vielä puutteellisia ja varhaisessa kehitysvaiheessa, samalla kun toiminnan kustannusvastaavuutta ja tehokkuutta vaaditaan. Tämän tutkimuksen päätavoite on tuottaa uuttaa tietoa tieteelle ja myös julkishallinnolle siitä, kuinka hyvin viranomaisille asetetut tavoitteet ja tehtävät toteutuvat yhteiskuntataloudelle tuotettavan lisäarvon kannalta, sekä siitä miten lisäarvoa kyetään mittaamaan. Tämä tutkimus lähestyy tulosohjauksen tutkimusta ja kehittämistä palvelukeskeisen julkisorganisaation sekä sen palveluvalikoiman yhteiskunta-taloudellisen vaikuttavuuden arvioinnin keinoin. Valittu lähestymistapa yhdistelee laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa esitetään prosessi ja menetelmävalikoima julkisviranomaisen kustannushyötysuhteen määrittelemiseksi Liikenteen turvallisuusvirastoa käsittelevän tapausesimerkin avulla. Tutkimuksen keskeiset löydökset osoittavat, että julkisorganisaation yhteiskuntataloudellinen tehokkuus voidaan määrällistää ja että julkistoimijan toiminta voi olla yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa. Käytännön suosituksiin sisältyy resurssien uudelleenohjaaminen tehokkaammin toimiville vastuualueille, tulossopimusten ja erityisesti niihin valittavien mittareiden uudelleensuunnittelu, sekä koko hallinnon kattavan keskustelun ja yhteissuunnittelun aloittaminen kestävän ja tasapainoisen tulosohjauksen aikaansaamiseksi strategisella ja operatiivisella tasolla. Jatkotutkimus ja hallinto voi hyödyntää tässä esitettyjä menetelmiä, nyt kun julkistoimijoiden yhteiskuntataloudellisen vaikuttavuuden arvioimisen haasteita on ratkaistu. Tuloksellisuuden vaatimusten selkeämpi ymmärtäminen mahdollistaa hallinnolle tehokkaamman tulosohjauksen ja siten tukee hallintoa sen pyrkimyksissä varmistaa julkistoimijoiden tehokas ja asianmukainen toiminta

Abstract Master data describes business objects that are shared across an entire enterprise. Master data is a single source of information that should be used across the IT systems and business processes without changing. Definitions and understanding of common data and how well it is understood forms the basis for understanding the master data. The main objective of this study is to clarify how one product data should be understood and defined and to identify the main challenges and the best practices for managing the one product data for business processes. This study approaches one product data for integrated business processes from several perspectives by focusing on one product master data, data ownership, and the importance of a governance model for managing the master data. The means also to determine business value of master data and to ensure that a company’s success in reaching this business value is analysed. The findings of this study reveal the need for balance between business processes, data, and IT systems. The study indicates that a governance model is necessary in conjunction with business processes, data, and IT systems to ensure that an adequate foundation is created for one product data. One product data is the sum of product-related business data and one product master data. One product master data is the “DNA” of a product that is created by the product portfolio management process and is stored and controlled by a Product Lifecycle Management IT-system that updates the receiving systems in business processes with the common product data. One product data forms the basis for integrated business processes. In the product life cycle context, this means that data must be in place from the new product development phase to the maintenance phase, as well as across sales processes, supply chains, and care/service processes. Discontinuous data is harmful as it causes extra costs in management and slows down data analysis, as well as affects the reaction speed around changes on the business side. New business opportunities such as digitalisation may become very difficult if centralised one product data is not in place. It is important to keep in mind that if data integrity and quality are not in place in a company, adding new business models might be very challenging
Tiivistelmä Master data on informaatiota, joka on määritelty yksiselitteisesti ja sitä käytetään muuttumattomana ylitse eri IT- järjestelmien ja -prosessien. Datamäärityksillä tuetaan liiketoiminnan prosesseja. Datan määritelmät ja yleinen datan ymmärtämisen taso yrityksessä ovat tärkeitä elementtejä, muodostaen pohjan Master data -käsitteelle. Tämän tutkimuksen päätarkoituksena on selkiyttää kuinka yksiselitteinen tuotetieto tulisi ymmärtää ja määritellä. Samalla identifioidaan suurimmat haasteet ja parhaat käytänteet yhdenmukaisen tuotetiedon hallinnalle. Tutkimuksessa keskitytään yhtenäisen master datan käsitteistön, datan omistajuuden, sekä hallinnointimallin tärkeiden näkökulmien kautta kokonaisuuden ymmärtämiseen useista eri näkökulmista. Tutkimuksessa perehdytään myös datan liiketoiminnallisen arvon tunnistamiseen. Sen kautta voidaan varmistaa yrityksen kyvykkyys saavuttaa asetetut tavoitteet, jotka johto on määritellyt esim. strategian kautta. Tulokset kertovat, että on äärimmäisen tärkeää löytää oikea balanssi liiketoiminnan prosessien, datan ja tietojärjestelmien kesken. Yksikäsitteinen tuotetieto on summa, joka muodostuu tuotteeseen liittyvästä liiketoimintatiedosta sekä yhtenäisestä tuote master datasta. Yhtenäinen tuote master data on ikään kuin tuotteen DNA tietoa. Yhteenvetona voidaan todeta, että parhaimmillaan data määritellään kerran ja sitä käytetään muuttumattomana eri liiketoiminnan prosessissa hyödyksi. Yhtenäinen tuote data muodostaa pohjan liiketoiminnan prosessien integroimiselle. Tuotteen elinkaaren sisällön osalta tämä tarkoittaa sitä, että data luodaan osana uuden tuotteen kehitysprosessia ottaen huomioon muiden liiketoiminta prosessien tarpeet kuten myynti, logistiikka ja valmistus, huolto jne. On äärimmäisen tärkeää, että datalle ei synny epäjatkuvuuskohtia eri prosessien välille. Datan epäjatkuvuuskohdat voivat tuottaa ylimääräisinä kustannuksia ylläpidon, data analytiikan ja raportoinnin kautta. Yleinen reagointinopeus liiketoiminnan muutoksiin on yleensä hitaampaa. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien kuten digitalisaation tai esineiden internetin (IoT) toteuttaminen voi olla haastavaa ja kallista mikäli keskitettyä ja yhtenäistettyä tuote data mallia ei ole. Yhtenäisen tuote master datan käsite ja parhaita käytänteistä toteuttava hallintamalli antavat pohjan tietokeskeiselle ajattelulle yrityksessä