Gotowa bibliografia na temat „Maapallo”
Utwórz poprawne odniesienie w stylach APA, MLA, Chicago, Harvard i wielu innych
Spis treści
Zobacz listy aktualnych artykułów, książek, rozpraw, streszczeń i innych źródeł naukowych na temat „Maapallo”.
Przycisk „Dodaj do bibliografii” jest dostępny obok każdej pracy w bibliografii. Użyj go – a my automatycznie utworzymy odniesienie bibliograficzne do wybranej pracy w stylu cytowania, którego potrzebujesz: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver itp.
Możesz również pobrać pełny tekst publikacji naukowej w formacie „.pdf” i przeczytać adnotację do pracy online, jeśli odpowiednie parametry są dostępne w metadanych.
Artykuły w czasopismach na temat "Maapallo"
Helle, Anna, i Kaisa Kurikka. "Kirjallisuuden(tutkimuksen) kuvitteluvoima". AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, nr 2 (3.07.2017): 3–4. http://dx.doi.org/10.30665/av.66198.
Pełny tekst źródłaRosenberg, Mikko. "Kasvatus monilajiseen empatiaan". Aikuiskasvatus 40, nr 3 (24.09.2020): 176–86. http://dx.doi.org/10.33336/aik.98363.
Pełny tekst źródłaHaila, Yrjö. "Maapallon elämän vaiheet". Tiede & edistys, nr 4 (1.04.2016): 338–42. http://dx.doi.org/10.51809/te.105239.
Pełny tekst źródłaSilvennoinen, Heikki. "Maapallon kestokyvyn rajat on saavutettu". Aikuiskasvatus 35, nr 2 (15.05.2015): 147–49. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94138.
Pełny tekst źródłaSalonen, Arto O., i Marjatta Brady. "Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen". Aikuiskasvatus 35, nr 1 (15.02.2015): 4–15. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94118.
Pełny tekst źródłaFoster, Raisa, Arto O. Salonen i Katja Sutela. "Taidekasvatuksen ekososiaalinen kehys: Kohti kestävyystietoista elämänorientaatiota". Kasvatus 53, nr 2 (22.04.2022): 118–29. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.115918.
Pełny tekst źródłaVäänänen, Niina. "Kestävä käsityö auki purettuna ja yhteen koottuna". Aikuiskasvatus 40, nr 3 (24.09.2020): 239–46. http://dx.doi.org/10.33336/aik.98370.
Pełny tekst źródłaIsopahkala-Bouret, Ulpukka. "Jatkuva oppiminen on lupaus paremmasta tulevaisuudesta". Aikuiskasvatus 42, nr 4 (16.12.2022): 268–69. http://dx.doi.org/10.33336/aik.125282.
Pełny tekst źródłaLummaa, Karoliina. "Antroposeeni: ihmisen aika geologiassa ja kirjallisuudentutkimuksessa". AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, nr 1 (3.04.2017): 68–77. http://dx.doi.org/10.30665/av.66194.
Pełny tekst źródłaPecoraro, Maria, Miia Grénman, Roni Lappalainen, Juulia Räikkönen, Ilari Sääksjärvi i Outi Uusitalo. "Planetaariset rajat: Kirjallisuuskatsaus kulutuksen ja biodiversiteetin välisistä yhteyksistä". Kulutustutkimus.Nyt 17, nr 1-2 (11.12.2023): 9–33. http://dx.doi.org/10.54333/kulutustutkimus.127427.
Pełny tekst źródłaRozprawy doktorskie na temat "Maapallo"
Hautala, J. (Jenna). "Boreaaliset suot maapallon hiilinieluina". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201901181080.
Pełny tekst źródłaIsokääntä, M. (Miikka). "Filosofien Jumala ja maapallon kehityshistoria:Thomas Burnetin teoria maapallon synnystä tieteellisen vallankumouksen ajan Englannin ja Ranskan fyysis-teologisessa keskustelussa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201710193002.
Pełny tekst źródłaTurunen, H. (Helka). "CO₂-balance in the athmosphere and CO₂-utilisation:an engineering approach". Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2011. http://urn.fi/urn:isbn:9789514294877.
Pełny tekst źródłaTiivistelmä Väitöskirjatyössä sovelletaan insinööritieteissä käytettyjä metodeja ja tietämystä määriteltäessä ilmakehän CO₂-tase sekä antropogeenisten hyötykäyttökohteiden merkitys teollisissa prosesseissa ja globaaleissa CO₂-virroissa. Lisäksi pohditaan uusien CO₂-hyötykäyttösovellusten kaupallistamiseen liittyviä rajoitteita. Näitä aiheita on tutkittu käymällä läpi tieteellistä kirjallisuutta ja tekemällä laskelmia. Insinööritieteistä tutun taselaskennan avulla tarkastellaan ilmakehän CO₂-virtoja. Sen pohjalta määritetään numeerisesti maapallon CO₂-kantokyky. Tuloksista johdetaan suoria ja epäsuoria toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla voidaan lieventää ilmakehän CO₂-ylikuormaa. Kartoitusmenetelmän avulla selvitetään hyötykäytön kannalta edulliset CO₂:n aineominaisuudet. Kemiantekniikan näkökulmasta ominaisuudet, jotka parantavat aineen- ja lämmönsiirtoa, ovat kiinnostavimpia. Nämä ominaisuudet tulevat esille silloin, kun fluidi on ylikriittisessä olomuodossa. Termodynaamisia laskentamenetelmiä sovelletaan esimerkkiseosten olomuodon eli faasin määrityksessä. Tulokset osoittavat, että jopa verraten yksinkertaiset menetelmät antavat tietoja, jotka auttavat ymmärtämään laboratoriokokeiden faasikäyttäytymistä. Teollisen mittakaavan kemiallisten prosessien kehityksessä ja suunnittelussa termodynamiikan hallitseminen on keskeinen edellytys. Jos CO₂:n kiinnostavia ominaisuuksia toivotaan hyödynnettävän teollisesti, korkeapaineisten systeemien termodynaamisen teorian hallinta sekä aineominaisuuksien määrittäminen kaikille systeemiin osallistuville komponenteille ja niiden seoksille nousee merkittävään asemaan. Läpikotainen teorian ja teknisten perusteiden hallitseminen ei vielä takaa menestyksellistä teknologiansiirtoa pienestä suureen mittakaavaan. Lisäksi tarvitaan myönteinen ja kannustava yhteiskuntajärjestelmä. Mikäli tavoitellaan vielä rohkeampaa kehitysnäkymää, tilannetta, jossa luonnon tavoin CO₂-prosessien energianlähteenä käytettäisiin auringonvaloa, havaitaan, että tämäkin askel edellyttäisi termodynaamista menetelmäkehitystä. Keskeinen termodynaaminen konsepti on työ. Työ siirtää energiaa ympäristön ja systeemin välillä. Tämä on määritelty jo klassisessa mekaniikassa; kappaleen siirto tietystä paikasta toiseen. Kemiantekniikassa työlle on kehitetty käyttökelpoisia kaavoja paine–tilavuus–lämpötila-systeemeihin. Mikäli työn elementit kyettäisiin määrittelemään auringonvalon fotoenergialle, avaisi se uusia näkymiä reaktiokemiaan. Silloin termodynamiikan sijaan voitaisiin ehkä mieluummin puhua 'photodynamiikasta'. Ilmaston lämpeneminen on ongelma, jonka lieventämiseen tarvitaan useanlaisia toimia. Etsittäessä tietä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, insinöörit voivat avustaa suunnan löytämisessä hyödyntämällä tieteenalallaan käytettyjä metodeja ja teorioita sekä tarpeen vaatiessa kehittää niitä edelleen uusille alueille
Książki na temat "Maapallo"
Jarkko, Aarniala, Lille Sten 1900- i Holmberg Nils A. 1911-, red. Favell: 3-mastoparkin viimeinen purjehdus maapallon ympäri 1933-1934. [Helsinki?]: Merikustannus, 1985.
Znajdź pełny tekst źródłaSfairopoiia: Pallojen ja ympyröiden koneistot vanhalla ajalla. Helsingissä: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2009.
Znajdź pełny tekst źródłaFavell: 3-mastoparkin viimeinen purjehdus maapallon ympari 1933-1934. Merikustannus, 1985.
Znajdź pełny tekst źródłaMaapallon Seuraavat 100 Vuotta: Elamasta on kysymys (The Next One Hundred Years: Shaping the Fate of Our Living Earth - in Finnish). Kirjayhtyma, 1992.
Znajdź pełny tekst źródła