Gotowa bibliografia na temat „Kielitaito”
Utwórz poprawne odniesienie w stylach APA, MLA, Chicago, Harvard i wielu innych
Spis treści
Zobacz listy aktualnych artykułów, książek, rozpraw, streszczeń i innych źródeł naukowych na temat „Kielitaito”.
Przycisk „Dodaj do bibliografii” jest dostępny obok każdej pracy w bibliografii. Użyj go – a my automatycznie utworzymy odniesienie bibliograficzne do wybranej pracy w stylu cytowania, którego potrzebujesz: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver itp.
Możesz również pobrać pełny tekst publikacji naukowej w formacie „.pdf” i przeczytać adnotację do pracy online, jeśli odpowiednie parametry są dostępne w metadanych.
Artykuły w czasopismach na temat "Kielitaito"
Heikkilä, Mirva. "”Kielillä ja kielitaidolla on suuri merkitys osallisuuden rakentumisessa”". Aikuiskasvatus 40, nr 4 (16.12.2020): 384–85. http://dx.doi.org/10.33336/aik.100557.
Pełny tekst źródłaTervola, Maija. "Lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittäminen". Puhe ja kieli, nr 2 (5.10.2018): 83–107. http://dx.doi.org/10.23997/pk.65094.
Pełny tekst źródłaTervola, Maija. "Lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittäminen". Puhe ja kieli, nr 2 (5.10.2018): 83–107. http://dx.doi.org/10.23997/pk.75368.
Pełny tekst źródłaHonko, Mari, Sari Ahola i Tuija Hirvelä. "Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä". Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 31 (31.10.2021): 114–52. http://dx.doi.org/10.5128/lv31.04.
Pełny tekst źródłaKotilainen, Lari, i Inkeri Lehtimaja. "Kielenvaihto monikielisissä kokouksissa - osallistujien kielitaito ja vuorovaikutuksen sujuva eteneminen". Puhe ja kieli, nr 3 (10.01.2020): 221–39. http://dx.doi.org/10.23997/pk.76602.
Pełny tekst źródłaHuhta, Ari. "Kielitaito ja psykolingvistiset taidot suomi toisena kielenä -lukemisen ja -kirjoittamisen selittäjinä". AFinLA-teema, nr 14 (16.06.2022): 62–79. http://dx.doi.org/10.30660/afinla.111273.
Pełny tekst źródłaHuhta, Ari, Taina Tammelin-Laine, Tuija Hirvelä, Reeta Neittaanmäki i Elina Stordell. "Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tulosten ennustaminen lähtötason arviointien perusteella". Aikuiskasvatus 37, nr 3 (5.09.2017): 190–204. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88429.
Pełny tekst źródłaAhola, Sari. "Yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä thainkieliseksi tunnistettujen suomenoppijoiden suullisesta kielitaidosta". Puhe ja kieli, nr 4 (31.12.2020): 203–24. http://dx.doi.org/10.23997/pk.103307.
Pełny tekst źródłaMasonen, Virpi. "Leksikaalinen kompetenssi osana kielitaitoa". Lähivõrdlusi. Lähivertailuja, nr 23 (2013): 187–209. http://dx.doi.org/10.5128/lv23.08.
Pełny tekst źródłaHonko, Mari. "Kieli- ja kielitaitokäsitykset tutkivan opettajan kenttäpäiväkirjamerkinnöissä". Puhe ja kieli, nr 4 (8.01.2018): 215–38. http://dx.doi.org/10.23997/pk.63203.
Pełny tekst źródłaRozprawy doktorskie na temat "Kielitaito"
Issakainen, O. (Olga). "Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisvaikeuksien erottaminen kielitaidon puutteesta". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905031591.
Pełny tekst źródłaPiri, O. J. (Olli-Juhani). "Morfosyntaktiset objektivirheet oppijansuomessa:korpuspohjainen kuvaus suomenoppijoiden kielitaidon tarkkuuden kehityksestä". Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012339.
Pełny tekst źródłaPääkkönen, E.-R. (Emma-Riikka). "Varhaisen ja varhennetun kieltenopetuksen merkitys kielitaidon kehittymisen edistäjinä sekä niiden toteutus Suomessa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201906112520.
Pełny tekst źródłaKorkealehto, K. (Kirsi). "”Ajattelin, että opettaja on opettavinaan ja me ollaan oppivinaan, mutta tässähän oppii oikeasti!”:suullisen kielitaidon kehittyminen Kajaanin ammattikorkeakoulun aikuistradenomiopiskelijoiden englannin monimuotokurssilla". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201410101925.
Pełny tekst źródłaNiemi, H. (Hannu). "Korkeakoulututkintoihin kuuluvan ruotsin kielen taidon osoittaminen:korkeakoulujen ruotsinopettajien käsityksiä virkamiesruotsin merkityssisällöistä ja sen taitotasovaatimusosan toteutumisesta". Doctoral thesis, University of Oulu, 2008. http://urn.fi/urn:isbn:9789514287046.
Pełny tekst źródłaTiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selostaa ja kuvata, mitä valtionhallinnossa vaadittavalla ruotsin kielen suullisella ja kirjallisella kielitaidolla, virkamiesruotsilla, tarkoitetaan ja miten virkamiesruotsin taitotasovaatimus toteutuu korkeakoulututkintoon kuuluvissa pakollisissa ruotsin kielen opintojaksoissa. Vuonna 1987 korkeakouluopiskelijoiden virkamiesruotsin taidon osoittaminen liitettiin asetuksella korkeakoulututkintoihin. Sen jälkeen virkamiesruotsin riittävän taitotason toteaminen on ollut korkeakoulujen itsensä vastuulla. Virkamiesruotsin merkityssisältöjä ja toteutumista tutkittiin kartoittamalla eri koulutusohjelmien ruotsin kielen opintojaksojen suunnittelua, opetuksen toteuttamista, opiskelijoiden kielitaidon testaamista, kielitaidon arviointia ja arvosanan määräytymistä. Tarkastelun viitekehyksen muodostivat kielilainsäädäntö, opettajan ajattelun hyödyntäminen tutkimuksessa sekä kielitaidon arviointi. Tutkimustulosten arvioinnin apuna käytettiin opetussuunnitelmien arviointiin tarkoitettua CIPP-mallia. Lisäksi tutkimuksen pohdintaosassa esitetään korkeakoulututkintoon kuuluvia virkamiehen kielitaitoa ja sen osoittamista koskevia jatkotoimenpide-ehdotuksia. Empiirinen aineisto kerättiin sähköpostitse kyselylomakkeilla yliopistojen kielikeskusten ruotsinopettajilta (n = 24), ja ammattikorkeakoulujen ruotsinopettajilta (n = 19) sähköpostitse kyselytutkimuksilla ja aineistoa täydennettiin henkilökohtaisilla haastatteluilla (n = 8). Kyselytutkimuksessa selvitettiin korkeakoulujen ruotsinopettajien käsityksiä erityisalojen ruotsin ja virkamiesruotsin merkityssisällöistä ja taitotasovaatimusten toteutumisesta. Eri puolilla Suomea sijaitsevat kielikeskukset ja ammattikorkeakoulut olivat hyvin edustettuina tutkimusaineistossa. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineiston analyysissa on fenomenografisen tutkimuksen ja sisällön analyysin sovellusta. Tulosten mukaan korkeakoulututkintoon kuuluvien ruotsinopintojen suunnittelu oli etupäässä opettaja- tai oppilaitoskohtaista. Virkamiesruotsia ja erityisalojen ruotsia oli vaikea erottaa toisistaan, ja ne tarkoittivat monien ruotsinopettajien mielestä samaa asiaa opintojakson opetuksessa ja sen loppukokeissa. Näin ollen virkamiesruotsin taidon testaaminen ja kielitaidon arviointi olivat hyvin harvoin valtionhallinnon kielitutkintoja koskevan ohjeistuksen mukaisia. Korkeakouluissa virkamiesruotsin osuuteen kuuluvaa luetun ja puhutun ymmärtämistä ei testattu erillisillä standardikokeilla. Vuosittain vähintään 20 % korkeakouluopiskelijoista sai tutkintotodistuksiinsa merkinnän virkamiesruotsin hyväksytystä kielitaidosta, jonka taitotaso ei todellisuudessa vastannut säädettyä Eurooppalaisen viitekehyksen mukaista vähimmäistaitotasoa B1. Tutkimustulokset tukivat käsitystä siitä, että yhä useampien lukion B-ruotsin oppimäärän suorittaneiden korkeakouluopiskelijoiden kielellinen lähtötaso oli niin alhainen, että he eivät saavuttaneet korkeakoulututkintoon kuuluvien pakollisten ruotsinopintojensa aikana virkamiesruotsiin vaadittavaa taitotasoa. Pohdintaosassa esitetään jatkotoimenpiteitä korkeakoulututkintoon kuuluvan virkamiesruotsin taitotasovaatimuksen madaltamiseksi