Gotowa bibliografia na temat „Kanttorit”

Suomen ortodoksien asema muuttui ratkaisevasti sosialistisen vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen seurauksena, kun yhteys kirkon venäläiseen hallintoon katkesi. Paasikiven hallituksen asetuksella 26.11.1918 järjestetyn kirkkokunnan odotettiin todistavan lojaalisuutensa Suomen valtiolle. Sotienvälistä kautta määrittivätkin kirkollisten rakenteiden ja ilmaisumuotojen suomalaistamispyrkimykset. Kansallistamisen kaudella kirkkolauluun kiinnitettiin erityistä huomiota, koska sen toivottiin sitouttavan ortodokseja kirkkoonsa. Sen myös uskottiin torjuvan ortodoksien näkökulmasta huolestuttavia uhkia kuten sekularisaatio tai herätysliikkeet. Ortodoksiset kanttorit olivat huonosti valmennettuja vastaamaan ajan haasteisiin. Kanttoreina työskenteli pääasiassa hengellisissä oppilaitoksissa alkeellisen musiikkikoulutuksen saaneita miehiä tai itseoppineita. Vaikka kanttoreita kritisoitiin, säännöllistä täydentävää koulutusta heille alettiin tarjota lyhytkursseina vasta vuodesta 1932 alkaen. Tässä artikkelissa tarkastellaan ortodoksisen kanttorin ammatillisen toiminnan kehitystä sotienvälisenä kautena siihen kohdistuneiden odotusten valossa. Artikkeli täyttää tutkimuksessa esiintyvän aukon kanttorikoulutuksen kehityksen osalta. Se perustuu kirkolliseen arkisto- ja lehtiaineistoon, jonka pohjalta tarkastellaan erityisesti arkkipiispa Hermanin käynnistämiä kehittämistoimenpiteitä ja tarkastellaan eri toimijoiden tuottamia merkityksiä kanttoreista ja heitä odotetusta toiminnasta osana laajempaa yhteiskunnallista kehityspyrkimystä.

This doctoral thesis focuses on cantors’ professional identity. The study material was collected from ten cantors in Finland. Findings include the following themes: lengthy study, high levels of study effort, love for music, critical attitude towards mastery of the profession, fragmentariness of work, ambiguity of boundaries between work and leisure, the idea of working as a lifestyle, striving for high quality and the experience of spirituality as an essential part of work.

Penelitian ini bertujuan untuk menganalisis pengaruh mutasi pegawai, dan lingkungan kerja terhadap kinerja pegawai yang dimediasi oleh kepuasan kerja pegawai di Kanttor Pajak Pratama Pare. Dalam penelitian ini menggunakan metode kuantitatif dengan teknik non–probability sampling yaitu: sampling kuota dengan jumlah lima puluh responden yang merupakan pegawai Kantor Pelayanan Pajak Pratama Pare. Alat uji analisis yang digunakan pada penelitian ini adalah SmartPLS versi 3.3.3. Hasil penelitian ini menunjukan semua hipotesis diterima, dimana mutasi karyawan dan lingkungan kerja memiliki pengaruh positif baik secara langsung, maupun tidak langsung yang dimediasi oleh kepuasan pegawai terhadap kinerja pegawai Kantor Pelayanan Pajak Pratama Pare. Dengan demikian dapat disimpulkan bahwa mutasi pegawai dan lingkungan kerja pegawai Kantor Pajak Pelayanan Pratama Pare berpengaruh positif yang berarti semakin baik mutasi karyawan dan lingkungan kerja maka akan berdampak pada semakin baik kinerja karyawan didalam organisasi.