Gotowe bibliografie tematyczne / Kansankulttuuri

Spis treści

  1. Artykuły w czasopismach
  2. Książki

Gotowa bibliografia na temat „Kansankulttuuri”

Autor: Grafiati
Data publikacji: 29 lipca 2024
Data aktualizacji: 31 lipca 2024

Utwórz poprawne odniesienie w stylach APA, MLA, Chicago, Harvard i wielu innych

Wybierz rodzaj źródła:

Zobacz listy aktualnych artykułów, książek, rozpraw, streszczeń i innych źródeł naukowych na temat „Kansankulttuuri”.

Przycisk „Dodaj do bibliografii” jest dostępny obok każdej pracy w bibliografii. Użyj go – a my automatycznie utworzymy odniesienie bibliograficzne do wybranej pracy w stylu cytowania, którego potrzebujesz: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver itp.

Możesz również pobrać pełny tekst publikacji naukowej w formacie „.pdf” i przeczytać adnotację do pracy online, jeśli odpowiednie parametry są dostępne w metadanych.

Artykuły w czasopismach na temat "Kansankulttuuri"

1

Kuismin, Anna. "Rahvas ja kirjallisuuden rikkaruohot". Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 21, nr 1 (18.01.2021): 44–65. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.90990.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Artikkelissa käsitellään ns. maallisten arkkiviisujen tuottamista, myyntiä ja kulutusta Suomessa 1870-luvulta vuosisadan alkupuolelle saakka sanoma- ja aikakauslehtikirjoitusten, fiktion ja muistitietoaineiston valossa. Tarkastelun kohteena ovat viisunikkarit ja arkkiveisujen myyjät sekä laulujen kuluttajat. Arkkiveisujen tuottaminen ja kulutus liittyvät kysymykseen siitä, miten perinteisen muistitietoon, puhuttuun ja kuultuun perustuvan kansankulttuurin rinnalle nousi kirjallinen – tai pikemminkin suullis-kirjallinen – kulttuuri.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
2

Õispuu, J. "Helmi ja Pertti Virtaranta, Karjalan kieltä ja kansankulttuuria 1. Tverinkarjalaisia kielennäytteitä, Helsinki 1990 (MSFOu 205). 445 c." Linguistica Uralica 27, nr 3 (1991): 209. http://dx.doi.org/10.3176/lu.1991.3.09.

Pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
3

Laaksonen, Pekka, i Senni Timonen. "Sodomia ja suomalainen kansankulttuuri". Elore 4, nr 1 (1.05.1997). http://dx.doi.org/10.30666/elore.78216.

Pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
4

Talve, Ilmar. "Toivo Vuorela Suomalainen kansankulttuuri". Finnisch-Ugrische Forschungen 1977, nr 42 (7.02.2022). http://dx.doi.org/10.33339/fuf.110190.

Pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
5

Lehtonen, Juhani U. E. "Ilmar Talve Suomen kansankulttuuri". Finnisch-Ugrische Forschungen 1983, nr 45 (7.02.2022). http://dx.doi.org/10.33339/fuf.113289.

Pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
6

Uusitupa, Milla. "Kielten ja kulttuurien rinnakkaiseloa Inkerinmaalla ja Setomaalla". Virittäjä 126, nr 2 (16.06.2022). http://dx.doi.org/10.23982/vir.117109.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Arvioitu teos Kati Kallio, Riho Grünthal & Lassi Saressalo (toim.): Inkerikot, setot ja vatjalaiset. Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1467. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2021. 504 s. isbn 978-952-222-263-3. https://doi.org/10.21435/skst.1467.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
7

Stark, Eija. "Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian vaalimista". Elore 18, nr 2 (1.12.2011). http://dx.doi.org/10.30666/elore.78953.

Pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
8

Pyykkönen, Miikka. "Kulttuuripolitiikan ja sen perustutkimuksen tarve moninaistuvassa yhteiskunnassa". Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja, 29.05.2017, 4. http://dx.doi.org/10.17409/kpt.64187.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Kulttuuripolitiikalla on ollut Suomen historiassa moninaisia tehtäviä. Sitä on ensinnäkin käytetty tuottamaan tarinaa kohti sivistysvaltiota kulkevas- ta erityislaatuisen historian omaavasta kansasta. Toiseksi se on yhdistänyt ja erottanut: Kulttuuripolitiikalla on yhtenäistetty sosioekonomisilta ja alueellisilta ominaisuuksiltaan varsin epäyhtenäistä väestöä. Mutta onpa sillä toisaalta rakennettu myös kulttuuriseen makuun liittyviä ero- ja kansakunnan sisälle arvostamalla korkeakulttuuria ja väheksymällä kansankulttuuria. Kolmanneksi sillä on toteutettu 1960-luvulta alkanutta hyvinvointivaltiollista projektia, jossa taidetta ja kulttuuripalveluja on tuotu kaikkien saataville. Viime vuosina osa tutkijoista on arvioinut, että ”2000-luvun markkinaliberalistinen kulttuuripolitiikka” on pikemminkin rapauttanut kuin jatkanut tätä hyvinvointivaltioprojektia.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
9

Sihvonen, Tanja, i Meniina Wik. "Uuden Sherlockin uudenlaiset fanit". Elore 24, nr 2 (21.12.2017). http://dx.doi.org/10.30666/elore.79303.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Itseilmaisullisen funktionsa lisäksi fanituotanto asettuu kiinnostavilla tavoilla osaksi globaalia mediateollisuutta. Fanifiktiota voi tarkastella paitsi digitaalisen ajan kansankulttuurina myös epäsuorana keinona osallistua kaupalliseen mediatuotantoon. Faniuden käytäntöjä voidaan myös tietoisesti ottaa osaksi tuotantoja. Tässä artikkelissa tarkastelemme tätä rajapintaa pohtimalla yhtäältä, miten fanit on otettu huomioon tv-sarja Uuden Sherlockin (Sherlock, 2010–) narratiivissa eli sen kerronnallisissa rakenteissa, ja toisaalta miten fanit vastaavat heitä puhuttelevaan sisältöön. Taustoittaaksemme analyysiamme tarkastelemme Sherlock Holmesiin liittyvää faniutta myös laajemmin. Uusi Sherlock on oiva tutkimuksen kohde pohjautuessaan yli 120 vuotta olemassa olleeseen fiktiiviseen hahmoon, jonka faneja on osallistettu sen ympärille rakentuvaan kerronnalliseen universumiin lähes alusta saakka. Käytämme tässä artikkelissa aineistona sekä tv-sarjaa ja siinä esiintyviä hahmoja että internetissä jaettua fanituotantoa ja tähän liittyviä keskusteluja. Tutkimusmateriaalimme koostuu teksteistä, kuvista ja audiovisuaalisesta aineistosta.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

Książki na temat "Kansankulttuuri"

1

Talve, Ilmar. Suomen kansankulttuuri. Wyd. 3. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
2

Talve, Ilmar. Suomen kansankulttuuri. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
3

Sourama, Jenni. Vogulien (mansien) kansankulttuuri: Artturi Kanniston kansatieteellisiä muistiinpanoja 1901-1906. Helsinki]: Suomalais-ugrilainen seura, 2007.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
4

Junkala, Pekka. "Toinen" sivilisaatio: Arkielämä, sivilisaatio ja kansankulttuuri Suomessa noin 1500-2000. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1998.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
5

Virtaranta, Helmi. Karjalan kieltä ja kansankulttuuria. Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura, 1990.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
6

Sarmela, Matti. Suomen perinneatlas: Suomen kansankulttuurin kartasto 2 = Atlas of Finnish ethnic culture 2, folklore. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (Finnish Literature Society), 1994.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
7

Kallio, Kati, Riho Grünthal i Lassi Saressalo, red. Inkerikot, setot ja vatjalaiset: Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet. SKS Finnish Literature Society, 2021. http://dx.doi.org/10.21435/skst.1467.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Ingrians, Setos and Votes: historical culture, religious traditions and language The book focuses on intangible and tangible heritage, language and vernacular religion of the Ingrians, Setos and Votes, three Finnic ethnic minorities sharing a long-standing identification with the Russian Orthodox faith. Written by 16 authors, the chapters are mainly based on nineteenth- and twentieth-century materials. The research history and collecting of folklore are also discussed. The historical area of the Ingrians and Votes is located in Ingria, adjacent to St. Petersburg, while the Setos have inhabited both sides of the border of southern Estonia and Russia. All three groups live on the borderline of the Eastern and Western Churches and cultural realms. Currently, the Ingrian and Votic languages are extremely endangered, while the Seto language has approximately 12,000 speakers. There is a high local interest in the maintenance and revitalisation of all three languages and cultural traditions.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
8

Järviseudun historia III: Järviseudun kansankulttuuri ja sen edellytykset. Järviseutu-seura, 1990.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
Oferujemy zniżki na wszystkie plany premium dla autorów, których prace zostały uwzględnione w tematycznych zestawieniach literatury. Skontaktuj się z nami, aby uzyskać unikalny kod promocyjny!

Do bibliografii