Gotowe bibliografie tematyczne / Hiippakunnat

Gotowa bibliografia na temat „Hiippakunnat”

Autor: Grafiati
Data publikacji: 26 lipca 2024

Utwórz poprawne odniesienie w stylach APA, MLA, Chicago, Harvard i wielu innych

Wybierz rodzaj źródła:

Spis treści

Zobacz listy aktualnych artykułów, książek, rozpraw, streszczeń i innych źródeł naukowych na temat „Hiippakunnat”.

Przycisk „Dodaj do bibliografii” jest dostępny obok każdej pracy w bibliografii. Użyj go – a my automatycznie utworzymy odniesienie bibliograficzne do wybranej pracy w stylu cytowania, którego potrzebujesz: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver itp.

Możesz również pobrać pełny tekst publikacji naukowej w formacie „.pdf” i przeczytać adnotację do pracy online, jeśli odpowiednie parametry są dostępne w metadanych.

Artykuły w czasopismach na temat "Hiippakunnat"

1

Heininen, Simo. "Turun ja Viipurin hiippakunnan piispat 1554–1718". Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita, nr 19 (31.03.2017): 86–87. http://dx.doi.org/10.47564/vskst.94728.

Pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
2

Liira, Aino, i Kirsi Salonen. "Licentia testandi – paavillinen lupa papeille testamentata omaisuuttaan". Mirator 23, nr 1 (21.06.2023): 30–36. http://dx.doi.org/10.54334/mirator.v23i1.121655.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Mitä tapahtuu henkilön omaisuudelle hänen kuolemansa jälkeen? Kenellä on oikeus perintöön ja millä ehdoin? Entä onko henkilöllä mahdollisuutta vaikuttaa siihen, kuka hänen omaisuutensa perii? Nämä kysymykset ovat relevantteja niin nykyään kuin keskiajallakin. Nykyisin perintöoikeuden määrittelee Suomen laki, mutta keskiajalla tilanne oli monimutkaisempi, sillä silloin piti Ruotsin lain lisäksi huomioida kirkon lain eli kanonisen oikeuden määräykset – erityisesti, jos vainaja kuului pappissäätyyn. Perintöongelmien ratkomiseksi paavit saattoivat myöntää pappissäätyyn kuuluneille erityisiä lupia testamentata omaisuuttaan (lat. licentia testandi). Tässä artikkelissa tarkastellaan aluksi papistoon kuuluneisiin henkilöihin liittyneitä keskiaikaisia perintökäytäntöjä kanonisen oikeuden valossa ja sitten Ruotsin valtakunnassa ja nykyisen Suomen alueella. Sen jälkeen esitellään eräs tähän asti tuntematon paavillinen asiakirja, joka tuo uutta tietoa Turun hiippakunnan papiston testamenttikäytännöistä. Lopuksi julkaistaan asiakirjan tekstieditio.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
3

Fyrqvist, Sami, i Pekka Metso. "Suomen ortodoksisen kirkon papisto kanonisessa traditiossa ja kirkkolaissa". Ortodoksia 63 (8.12.2023): 137–67. http://dx.doi.org/10.61560/ortodoksia.131888.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Artikkelissa tutkitaan miten kanoninen perinne ja suomalainen kirkkolainsäädäntö säätelevät Suomen ortodoksisen papiston asemaa ja hallinnollisia tehtäviä. Tutkimus nousee Suomen ortodoksisen kirkon kahtalaisesta perustasta: sitä määrittävät yhtäältä ortodoksisen kirkon kanonit, toisaalta Suomen lainsäädäntö. Niiden väliseen suhteeseen liittyy ajankohtainen keskustelu kanonisen perinteen ja valtiollisen lainsäädännön sovittamisesta. Artikkeli osoittaa, että kanonit ja kirkkolaki edustavat monella tapaa erilaista ymmärrystä papiston hallinnollisesta asemasta ja tehtävistä. Kanoninen traditio on korostuneen piispakeskeinen, mikä näkyy hiippakuntakeskeisyytenä ja piispainkokouksen asemassa paikalliskirkon ylintä valtaa käyttävänä elimenä. Piispoja lukuun ottamatta papiston hallinnollinen asema on kapea eikä seurakunnilla ole itsenäisyyttä hiippakunnasta. Kirkkolainsäädännön mukaan korkein valta kirkossa on maallikkoenemmistöisellä kirkolliskokouksella, jossa papisto on laajasti edustettuna. Kirkon yleiseen hallintoon osallistuvat hiippakuntapiispojen lisäksi maallikkojen ja papiston edustajat. Kanoninen perinne ei tunne kirkkoherran tointa, jolla on kirkkolainsäädännössä keskeinen rooli seurakunnan hallinnossa. Oletettavasti jatkossakin hyväksytään kanonisen perinteen ja maallisen lainsäädännön jännitteisyys, mutta Suomen ortodoksisen kirkon hallinonuudistuksen prosesseissa etsitään keinoja niiden nykyistä parempaan sovittamiseen.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

Książki na temat "Hiippakunnat"

1

Äikää, Ermo. Hymnus angelicus: Turun hiippakunnan keskiaikaisen messusävelmistön Gloria-melodiat, niiden tekstipohja ja käyttö. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura, 1995.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
2

Rinne, Heimo. Ihanteena vapaaehtoisuus: Diakoniatyö Porvoon hiippakunnan seurakunnissa, erityisesti Iitin ja Tampereen rovastikunnissa vuosina 1897-1923. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2006.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
3

Toiviainen, Kalevi. Muurinvartija: O. I. Colliander Kuopion ja Savonlinnan hiippakuntien piispana, 1897-1924. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura, 2005.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
4

Kruus, Lauri. Vanhusten vireys ja osallistuminen: Tutkimus Helsingin hiippakunnan alueen yli 75-vuotiaan väestönosan elinpiirissä diakonian kotikäynneillä havaitusta irtautumisesta ja aktiivisuudesta. Tampere: Kirkon Tutkimuskeskus, 1989.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
5

Lars, Schmidt. En kamp om själar: Den Evangelisk-lutherska kyrkan i Borgåbygden och dess röda medlemmar under tiden kring år 1918. Åbo: Åbo akademis förlag, 2004.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
6

Kristuksen kirkko vai ihmisten?: Piispa Eero Lehtinen kirkollisena ja evankelisena vaikuttajana 1911-1974. Helsinki: Arkki, 2008.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
7

Tiirola, Kari, i Niilo Pesonen. Samuel Salmi: Pohjoisen piispa. Helsinki]: Edita Publishing, 2011.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
8

Saarinen, Satu. "On sovelias ikeeni ja keveä on kuormani": Naispastoreiden kokemuksia pappeudestaan Oulun hiippakunnassa 1980-luvulta 2000-luvun alkuun. Inari: Kustannus-Puntsi, 2005.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
9

Böckerman-Peitsalo, Anna Maria. Objektivitet och liturgisk förankring: Strävanden att införa ny saklighet inom kyrkomusik och gudstjänstliv i Borgå stift åren 1923-1943. Åbo: Åbo akademis förlag, 2005.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
10

Kilpi, Esko. Kirkon antama alkuopetus Turun hiippakunnassa 1866-1921 = Basic education given by the church in the Diocese of Turku, 1866-1921. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1987.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
Oferujemy zniżki na wszystkie plany premium dla autorów, których prace zostały uwzględnione w tematycznych zestawieniach literatury. Skontaktuj się z nami, aby uzyskać unikalny kod promocyjny!

Do bibliografii