Artykuły w czasopismach na temat „Asiakirjat”
Kliknij ten link, aby zobaczyć inne rodzaje publikacji na ten temat: Asiakirjat.
Utwórz poprawne odniesienie w stylach APA, MLA, Chicago, Harvard i wielu innych
Sprawdź 25 najlepszych artykułów w czasopismach naukowych na temat „Asiakirjat”.
Przycisk „Dodaj do bibliografii” jest dostępny obok każdej pracy w bibliografii. Użyj go – a my automatycznie utworzymy odniesienie bibliograficzne do wybranej pracy w stylu cytowania, którego potrzebujesz: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver itp.
Możesz również pobrać pełny tekst publikacji naukowej w formacie „.pdf” i przeczytać adnotację do pracy online, jeśli odpowiednie parametry są dostępne w metadanych.
Przeglądaj artykuły w czasopismach z różnych dziedzin i twórz odpowiednie bibliografie.
1
Kääriäinen, Aino. "Dokumentointi osana asiakasturvallisuutta". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 30, nr 4 (13.12.2022): 392–406. http://dx.doi.org/10.30668/janus.114678.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Artikkelissa tarkastellaan asiakastyön dokumentointia osana asiakasturvallisuuden rakentumista sosiaalityössä. Sosiaalityössä yksi keskeinen tiedonmuodostuksen työväline ovat asiakastyössä kirjoitetut asiakirjat. Oikeusasiamiehen kanteluratkaisuja (n=41) analysoimalla vastataan kysymykseen, millaisia asiakasturvallisuutta heikentäviä asiakastyön dokumentointiin liittyviä ongelmakohtia esiintyy oikeusasiamiehelle tehdyissä kanteluissa. Sisällönanalyysin perusteella ryhmiteltiin aineistosta seuraavia asiakirjoihin liittyviä huomautuksia: 1) puutteellinen asiakastyön dokumentointi, 2) tiedon keräämisen virheet, tietopyyntöjen laiminlyönti ja tiedon väärinkäyttö ja 3) suunnitelmien puutteet ja päätöksenteon virheet. Asiakastyön dokumentointi on keskeisessä asemassa työskentelyn jälkikäteisarvioinnissa ja asiakkaiden oikeusturvakeinojen käyttämisessä. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien sosiaalihuollon asiakkaiden on tärkeää voida luottaa saamiensa palvelujen oikeellisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä yhdenvertaiseen kohteluun palveluissa.
2
Holmila, Antero. "Euroopan parlamentti, Ylikansallinen kulttuurinen muisti ja holokausti". Lähihistoria 3, nr 1 (10.04.2024): 113–40. http://dx.doi.org/10.61559/lh.142934.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tässä artikkelissa tutkin, miten ja ennen kaikkea miksi holokaustista tuli ylikansallisen ja yleiseurooppalaisen muistipolitiikan keskeinen opinkappale. Holokaustin kulttuurisen muistin kehittymisprosessia tulkitaan Jan Assmannin kulttuurisen muistin viitekehyksen avulla. Tavoitteenani on soveltaa Assmannin teoreettista kehystä käytännön muistipolitiikan tutkimiseen. Keskeisen lähdeaineiston muodostavat Euroopan parlamentin (EP) asiakirjat. Tekstin ensimmäinen osio avaa Euroopan yhdentymisen konteksteja, erityisesti sitä, miten ”identiteettinen yhdentyminen” nousi integraatiopolitiikassa yhtä merkittävämpään osaan 1990-luvulta alkaen ja miksi holokausti sai niin korostuneen roolin identiteettien muokkauksessa. Työn toinen osio avaa Assmannin kulttuurisen muistin näkökulmasta, miten ja miksi EP instrumentalisoi holokaustin muistipolitiikkansa ytimeen.
3
Itkonen, Hannu, i Arto Nevala. "Varkauden vuoden 1918 tulkinnat ja tulkitsijat". Väki Voimakas, nr 31 (1.06.2018): 291–324. http://dx.doi.org/10.55286/vv.122447.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Artikkelissa tarkastellaan Varkauden vuoden 1918 tapahtumia, niiden dokumentaatiota ja muistamista. Artikkeli kiinnittyy viime vuosikymmeninä virinneeseen paikallisia tapahtumia jäljittävään sisällissotatutkimukseen. Paikallisen tarkastelun ohella Varkaudesta muodostunutta kuvaa verrataan muun Suomen sisällissodan aikalais- ja jälkikäteistarkasteluihin. Artikkelissa kysytään, mitä Varkaudessa tapahtui sisällissodan kuukausina ja miten tapahtumat sijoittuivat sisällissodan yleisempään kulkuun. Toiseksi artikkelissa avataan, millaista dokumentaatiota ja tulkintoja Varkauden tapahtumat ovat synnyttäneet.
Tutkimuksen aineiston muodostavat Varkauden alueen tapahtumista kertovat asiakirjat, historiikit, aikalaislehdistö, sodan erityyppiset muistojulkaisut, haastattelut ja muu perinnetieto, kuten muistitieto, sekä kaunokirjallisuus. Tavoitteena on yhdistää ja vertailla eri tavoin ja eri aikoina syntyneiden aineistojen luomaa kuvaa ja tulkintoja Varkauden tapahtumista. Keskeinen tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi.
4
Kuusisto, Alina. "Pohjoinen ulottuvuus eurooppalaisen yhteistyön työkaluna". Idäntutkimus 26, nr 3 (1.11.2019): 20–39. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.87290.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Pohjoinen ulottuvuus on Suomen vuonna 1997 tekemä EU-poliittinen aloite, joka pyrkii edistämään tasavertaista kumppanuutta unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä. Aloitteen taustalla ovat Suomen kansainväliset ja EU-poliittiset intressit, mutta samalla se on heijastanut EU:n ulkopoliittisen toimijuuden muutosta. Artikkeli tarkastelee Pohjoisesta ulottuvuudesta vuodesta 1997 käytyä keskustelua historiantutkimuksen näkökulmasta diskurssihistoriallista lähestymistapaa hyödyntäen. Suomen ulkopoliittisten toimijoiden puheet, virkamiesten, poliitikkojen ja alue- ja paikallistason toimijoiden haastattelut, Pohjoisesta ulottuvuudesta eduskunnassa käyty keskustelu sekä eräät aiheeseen liittyvät poliittiset asiakirjat osoittavat, kuinka eurooppalaisen naapuruuspolitiikan ja EU-Venäjä-suhteiden kehitys on vaikuttanut Pohjoisen ulottuvuuden politiikan tavoitteisiin ja sisältöihin sen eri vaiheissa ja kuinka Suomi on pyrkinyt luovimaan EU-solidaarisuuden ja erityisen Venäjä-suhteensa asettamien vaatimusten välillä. Pohjoinen ulottuvuus on muuttunut 1990-luvun lopulta Suomen johtavasta EU-poliittisesta pohjoisen Euroopan alueellistamiseen tähtäävästä visiosta epäpoliittiseksi ja käytännönläheiseksi kumppanuustyöksi, jota suomalaiset markkinoivat Euroopan unionille toimivana Venäjä-yhteistyön työkaluna.
5
Liira, Aino, i Kirsi Salonen. "Licentia testandi – paavillinen lupa papeille testamentata omaisuuttaan". Mirator 23, nr 1 (21.06.2023): 30–36. http://dx.doi.org/10.54334/mirator.v23i1.121655.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Mitä tapahtuu henkilön omaisuudelle hänen kuolemansa jälkeen? Kenellä on oikeus perintöön ja millä ehdoin? Entä onko henkilöllä mahdollisuutta vaikuttaa siihen, kuka hänen omaisuutensa perii? Nämä kysymykset ovat relevantteja niin nykyään kuin keskiajallakin. Nykyisin perintöoikeuden määrittelee Suomen laki, mutta keskiajalla tilanne oli monimutkaisempi, sillä silloin piti Ruotsin lain lisäksi huomioida kirkon lain eli kanonisen oikeuden määräykset – erityisesti, jos vainaja kuului pappissäätyyn. Perintöongelmien ratkomiseksi paavit saattoivat myöntää pappissäätyyn kuuluneille erityisiä lupia testamentata omaisuuttaan (lat. licentia testandi). Tässä artikkelissa tarkastellaan aluksi papistoon kuuluneisiin henkilöihin liittyneitä keskiaikaisia perintökäytäntöjä kanonisen oikeuden valossa ja sitten Ruotsin valtakunnassa ja nykyisen Suomen alueella. Sen jälkeen esitellään eräs tähän asti tuntematon paavillinen asiakirja, joka tuo uutta tietoa Turun hiippakunnan papiston testamenttikäytännöistä. Lopuksi julkaistaan asiakirjan tekstieditio.
6
Saarinen, Maisa. "Europass-todistus käytössä kohta vuoden". Aikuiskasvatus 20, nr 4 (1.12.2000): 364–65. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93323.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Europass on asiakirja, jonka avulla todennetaan toisessa EU- tai ETA-maassa suoritettu ammattiin valmentava koulutusjakso. Suomessa tämä kansainvälinen koulutuspassi tunnetaan jo varsin hyvin, mutta monessa EU-maassa se on vielä vieras.
7
Kajanto, Anneli. "Euroopan koulutusjärjestelmässä tulisi panostaa tieto- ja viestintäteknologiaan". Aikuiskasvatus 17, nr 4 (1.12.1997): 336–41. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92476.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
European Round Table of Industrialists (ERT) on 45 eurooppalaisen suuryrityksen pääjohtajien muodostama elin. Sen puheenjohtaja tällä hetkellä on Nestlén pääjohtaja Helmut Maucher. Suomesta Round Tableen ovat kuuluneet Nokia ja UPM-Kymmene. Kaksi vuotta sitten European Round Table julkaisi yhteisen selvitykseen perustuvan kannanoton “Education for Europeans, Towards the Learning Society“. Nyt se on saanut jatkoa. Toukokuun lopussa ERT julkisti uuden asiakirjan “Investing in Knowledge, The Integration of Technology in European Education”. Raporttia työstäneessä työryhmässä toimi myös osastopäällikkö Kaisa Kautto-Koivula Nokia Telecommunicationsista.
8
Vuorento, Mirkka, Kirsi Unkila, Laura Hakumäki, Joonas Poutanen i Pirjo Juvonen-Posti. "Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet työkyvyn tuen suunnitelmissa – näkyivätkö asiakkaan tavoitteet?" Kuntoutus 47, nr 1 (2.04.2024): 22–37. http://dx.doi.org/10.37451/kuntoutus.144680.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tutkimme Työkykyohjelman (2019–2023) työkyvyn tuki -palvelun asiakastyöstä, 1) minkä verran asiakkaat toivat esiin työllistymiseen ja työuraan liittyviä tavoitteita tai muutostoiveita, 2) miten ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet tai toimenpiteet näkyivät työkyvyn tuen suunnitelmissa ja 3) miten ammattilaiset ja asiakkaat arvioivat työelämään osallistumisen edistäviä ja estäviä tekijöitä? Aineisto muodostuu Työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimuksessa kootusta asiakirja-aineistosta eli hanketoimijoiden asiakastyössä tuottamista työkyvyn tuen suunnitelmista (N = 47) ja asiakkailta kerätystä Kykyviisari-kyselyaineistosta. Asiakkaista 27 oli antanut luvan aineistojen yhdistämiseen. Aineistoja analysoitiin tutkimuskysymyslähtöisesti. Asiakirja-aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin ja refleksiivisen temaattisen analyysin menetelmin ja kyselyaineistosta tarkasteltiin tunnuslukuja ja jakaumia. Tutkimuskysymysten 1 ja 3 analyysissä lisäksi laadullinen ja määrällinen aineisto integroitiin. Asiakkaiden työuraan liittyvät tavoitteet tulivat esille epäselvästi asiakirja-aineistossa. Tarkat ja konkreettiset ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmat puuttuivat, eikä asiakkaiden kyselyssä tuottamaa tietoa käytetty systemaattisesti osana kuntoutuksen suunnittelua. Keskeisimmiksi työelämään osallistumista estäviksi tekijöiksi nousivat heikkoon terveyteen tai toimintakykyyn liittyvät syyt, samoin ammatillisen osaamisen vähäisyys ja oma epäusko työllistymiseen. Palvelujärjestelmään liittyvät tekijät näyttäytyivät sekä työuria edistävinä että estävinä tekijöinä. Asiakkaan tuottama tieto on ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa otettava aktiiviseen käyttöön. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota ammatillisen kuntoutuksen rakenteellisiin ja sosiaalisiin esteisiin.
Abstract
Did the objectives of vocational rehabilitation in work ability support plans reflect clients' goals?
We examined work ability support activities in client work in the Finnish Government’s initiative, Work Ability Program (2019–2023). Our aim was to examine: 1) To what extent did the clients bring up goals or wishes for change related to employment and working career? 2) How were the goals or measures of vocational rehabilitation reflected in the work ability support plans? and 3) How did professionals and clients assess the factors that promote or hinder participation in working life? The data was collected in the Work Ability Programme Evaluation Study, and it consists of work capacity support plans (N=47) produced by project stakeholders in client work and Abilitator-questionnaire data collected from clients. Of the clients, 27 had given permission to combine the data. The documents were analyzed based on research questions, using methods of content analysis and reflexive thematic analysis. From the survey data, statistics and distributions were examined. In the analysis of research questions 1 and 3, qualitative and quantitative data were integrated. In the work ability support plans prepared by the professionals in the Work Ability Program, the clients’ career goals were unclear. Detailed and concrete vocational rehabilitation plans were lacking, and the information provided by customers in the survey was not systematically used in rehabilitation planning. The most significant factors hindering participation in the working life were related to poor health or functional capacity, as well as low professional skills and the client’s lack of confidence in employment. Factors related to the service system appeared as both and barriers in the planning of work ability support. The information provided by the client must be actively utilised in vocational rehabilitation planning. In addition, attention must be paid to structural and social barriers to vocational rehabilitation.
Keywords: Work ability, goals, vocational rehabilitation, employment, multidisciplinary services, mixed methods
9
Kääriäinen, Aino. "Lapsen kuulemisesta kirjoittaminen olosuhdeselvityksissä". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 27, nr 4 (6.12.2019): 379–94. http://dx.doi.org/10.30668/janus.87983.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Artikkelissa analysoidaan sosiaalitoimen käräjäoikeuksien pyynnöstä laatimia selvityksiä lapsen olosuhteista vanhempien huoltoriidan ratkaisemiseksi. Kiinnostus kohdistetaan siihen, millä tavoin ammattilaiset muodostavat, tuottavat tai muotoilevat lapsen käsityksiä vanhempien huoltoriidassa. Aineisto käsittää 56 sosiaalitoimen laatimaa olosuhdeselvitystä 45 tapauksesta viidestä eri käräjäoikeudesta vuodelta 2011. Analyysiä varten aineistosta on erotettu lasten kuulemisen kuvaukset, joita analysoidaan erotellen sosiaalityöntekijöiden tapoja rakentaa lapsen kuulemisen kuvauksia vanhempien huoltoriidassa. Olosuhdeselvitysasiakirjoissa lapsen mielipiteen kirjoittamisessa käytettiin lapsen toiminnan havainnointia, tekstiin rakennettuja dialogeja sekä lojaliteettiristiriidan ja turvattomuuden kokemusten havainnollistamista. Lapsen äänen kirjoittaminen asiakirjaan on vastuullinen tehtävä. Kirjoittaja joutuu tasapainoilemaan autenttisuuden, eettisyyden ja seurauksellisuuden välillä.
10
Elomäki, Anna, Armi Mustosmäki i Paula Koskinen Sandberg. "Kamppailuja merkityksistä, kustannuksista ja vaikutusvallasta – Juha Sipilän hallituksen perhevapaauudistuksen kaatuminen kolmikantaisen tasa-arvopolitiikan näkökulmasta". Politiikka 62, nr 1 (15.04.2020): 33–55. http://dx.doi.org/10.37452/politiikka.88407.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Perhevapaajärjestelmää on pyritty uudistamaan jo pitkään. Käytännössä uudistaminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Uudistuksen kipukohdat liittyvät niin poliittisten puolueiden ideologisiin eroihin kuin uudistusten vesittymiseen kolmikantaisessa politiikkaprosessissa, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt osallistuvat politiikan muotoiluun. Tasa-arvopolitiikan tutkimuksessa on keskeistä analysoida, millä ehdoilla ja minkälaisen prosessin kautta tasa-arvopolitiikka tulee voimaan. Epäonnistuneet prosessit ovat erityisen kiinnostavia, sillä ne kertovat paljon toimijoiden välisestä dynamiikasta ja valtasuhteista. Tässä artikkelissa tarkastelemme pääministeri Juha Sipilän hallituksen (2015-2019) epäonnistunutta yritystä uudistaa perhevapaajärjestelmä tasa-arvopolitiikan päätöksenteon prosessien näkökulmasta. Analysoimme uudistusta paitsi esimerkkinä valtiollisen tasa-arvopolitiikan epäonnistumisesta eriävien poliittisten ja ideologisten näkemysten ristipaineessa, myös esimerkkinä kolmikantaisen tasa-arvopolitiikan murroksesta. Artikkeli tuottaa uutta tietoa tasa-arvopoliittisen päätöksenteon muuttuvista prosesseista ja niihin liittyvistä haasteista. Artikkeli perustuu laajaan asiakirja-aineistoon (N=196) sekä uudistukseen osallistuneiden toimijoiden haastatteluihin (N=14), joiden kautta pääsemme pureutumaan, laadullisia menetelmiä hyödyntäen, syvemmälle siihen, miksi perhevapaauudistus kaatui.
11
Aholainen, Mari Paula Susanna. "Mitä ikääntyneiden kulttuuripalveluilla tarkoitetaan". Gerontologia 33, nr 4 (4.12.2019): 171–89. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.80012.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Ikääntyneiden kulttuuripalvelut ymmärretään usein konkreettisten toimintojen ja niitä perustelevien hyvinvointivaikutusten näkökulmasta. Ikääntyneiden kulttuuripalveluiden merkitykset muodostuvat kuitenkin laajemmista yhteiskunnallisista rakenteista ja tekijöistä. Tämä tutkimus yhdistää kulttuuripolitiikan kulttuurigerontologiaan. Hyvinvointiperusteinen kulttuuripolitiikka sekä ikääntyneiden yksilöllisiä kulttuurisia valintoja esiin tuova kulttuurigerontologia tuottavat merkityksiä ikääntyneiden kulttuuripalveluille, (uuden) markkinoita huomiovan julkisjohtamisen kontekstissa. Tässä artikkelissa tutkitaan Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Sosiaali- ja terveysministeriön kahdeksastatoista asiakirjasta vuosilta 2010-2017, kuinka ikääntyneiden kulttuuripalveluita kuvaava käsitteistö jäsentyy niitä kuvaaviksi merkityksiksi. Merkityksiä luokitellaan ominaispiirteiden ja käyttöalueiden avulla. Analyysin tuloksena ikääntyneiden kulttuuripalvelut muodostavat neljä käyttöaluetta: rakenteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen pyrkivä käyttöalue, ihmis- ja asiakaskeskeinen käyttöalue, asiantuntijuuden käyttöalue sekä yhteiskunnallinen käyttöalue. Tulokset esittävät tutkimuskohteen moniulotteisuuden: ikääntyneiden kulttuuripalveluiden muotoutumisen taustalla vaikuttavat arvopohja, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, taiteilijoiden työllisyystilanne ja käsitykset ammattilaisuudesta sekä pyrkimys pysyvyyteen ja yhteistyörakenteisiin. Yhteistyörakenteet muuntavat taiteen asemaa ja kieltä hoidon kontekstissa, joka aiheuttaa osaltaan kriittistä keskustelua taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksistä.
12
Voutilainen, Ari, Sari Kapanen i Mari Kangasniemi. "Työnjaon kuvaus sosiaali- ja terveysministeriön asiakirjoissa – dokumenttianalyysi". Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 55, nr 3 (31.08.2018). http://dx.doi.org/10.23990/sa.74422.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Sosiaali- ja terveydenhuollossa työnjako voi kohdistua ammattilaisten, yksiköiden ja organisaatioiden tai toimialojen välille. Sillä voidaan vaikuttaa asiakkaiden ja potilaiden saamaan hoitoon ja palveluun sekä ammattiryhmien ja toimialojen tehtäviin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten työnjako on kuvattu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiakirjoissa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon työnjaon kehittämiseksi. Tutkimusmenetelmäksi valittiin dokumenttianalyysi. Aineistoksi valittiin STM:n vuosina 2006–2016 suomen tai ruotsin kielellä valtioneuvoston sähköisessä tietokannassa, Valtossa, julkaisemat asiakirjat, jotka kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työnjakoon (n=352). Tästä muodostettiin kaksi osa-aineistoa, joista ensimmäinen (115 asiakirjaa, 709 työnjaon mainintaa) analysoitiin kuvailevan tilastotieteen menetelmin ja toinen (n=30 asiakirjaa) induktiivisella sisällönanalyysillä. STM:n dokumenteissa työnjaon kuvaukset kohdistuivat useimmin terveydenhuollon menneeseen tai nykyiseen työnjakoon. Työn kohderyhmänä olivat useimmin asiakkaat ja potilaat, kuitenkin joka neljännessä myös väestö tai kansalaiset. Lähes puolessa (43,3%) maininnoista työnjakoa tarkasteltiin valtakunnallisten organisaatioiden sisäisenä tai välisenä työnjakona. Sisällönanalyysin perustella työnjakoa tarkasteltiin suhteessa toiminnan järjestämiseen ja sääntelyyn, palveluiden organisointiin ja työvoiman allokointiin. Vaikka STM:n asiakirjoissa välittyy potilaslähtöisyys terveydenhuollon työnjaon lähtökohtana, asiakirjat korostavat yksisuuntaista tehtävien siirtoa ammattiryhmältä toiselle. Tällaisen työnjaon riskinä on, että ongelmaa ei ratkaista vaan se ainoastaan siirretään eteenpäin työtehtävien jatkumossa aina asiakkaalle ja potilaalle saakka. Aineiston perusteella sosiaalihuollon työnjaon tarkastelu on vähäistä.
13
Kauppinen, Jorma. "Väärennetyt asiakirjat ja sivistystyön valvonta". Aikuiskasvatus 7, nr 1–2 (15.03.1987). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96528.
Pełny tekst źródła
14
Tuominen, Hanna. "Suomen arvopohjainen Euroopan unionin puheenjohtajuus 2019". Politiikka 62, nr 4 (20.11.2020). http://dx.doi.org/10.37452/politiikka.97585.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Suomi toimi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Suomen puheenjohtajuusohjelma oli vahvan arvoperustainen ja korosti EU:n merkitystä ennen kaikkea arvojen yhteisönä. Tässä artikkelissa selvitetään miksi ja mistä arvopainotus tuli Suomen ohjelmaan sekä minkälaista poliittista keskustelua ohjelman laatimiseen liittyi. Tämän jälkeen tarkastellaan yksityiskohtaisemmin arvojen konkreettista toimeenpanoa puheenjohtajuuskaudella. Artikkelin lopuksi arvioidaan arvopainotuksen onnistuneisuutta sekä yksittäisten arvojen kohdalla että laajemmassa merkityksessä. Artikkelin aineistona ovat Suomen puheenjohtajuuskauteen liittyvät asiakirjat sekä tutkimushaastattelut (N=33), jotka suoritettiin keskeisten suomalaisten poliitikkojen, virkahenkilöiden ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijoiden keskuudessa kevään 2020 aikana. Artikkelin mukaan arvot nousivat jo valmisteluvaiheessa puheenjohtajuuden kantavaksi teemaksi, ja kauden lähestyessä niiden painoarvo vahvistui. Suomi myös onnistui edistämään useita EU:n arvoja, erityisesti sitomalla niitä käytännön kysymyksiin. Arvoperustaisuuden onnistuminen on artikkelin mukaan moninainen kysymys, johon on mahdollista tarjota erilaisia vastauksia.
15
Fields, Marek. "Poliittisia viestejä kulttuurin vaalimisen ohessa". Historiallinen Aikakauskirja 120, nr 2 (13.06.2022). http://dx.doi.org/10.54331/haik.111009.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tarkastelen artikkelissani Yhdysvaltojen lyhytelokuvatoimintojen pääasiallisia tavoitteita ja toteutusmahdollisuuksia Suomessa kylmän sodan alkuvuosikymmeninä. Tarkemmin sanottuna osoitan, kuinka merkittävä rooli elokuvatoiminnoilla oli osana Yhdysvaltojen tiedotus- ja kulttuurioperaatioita. Elokuvia esitettiin Suomessa runsaasti koko tarkastelujakson ajan, ja amerikkalaiset onnistuivat tavoittamaan tärkeimmät kohdeyleisönsä, kuten työväenryhmät ja opiskelijat, osittain paikallisten organisaatioiden avustuksella. Suurin osa Suomessa esitetyistä elokuvista esitteli amerikkalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä maassa tehtyjä tieteellisiä innovaatioita suhteellisen neutraalisti, mutta poliittisissa elokuvissa painotettiin suoraviivaisemmin Yhdysvaltojen roolia demokraattisen maailman johtajana ja välitettiin myös kommunisminvastaista sanomaa. Vaikka neuvostovastaisiksi tulkitut viestit jäivät välillä suomalaisten viranomaisten sensuroimiksi, amerikkalaiset pystyivät etenkin 1960-luvulla elokuviensa avulla välittämään täällä arkaluonteiseksi koettuja poliittisia viestejä usein tehokkaammin kuin sanomalehtien tai television kautta. Artikkelin lähdeaineiston muodostavat Yhdysvaltojen valtiollisten elinten asiakirjat sekä nimenomaisesti Suomessa esitetyt amerikkalaiselokuvat. Käytetyssä tutkimusmetodissa yhdistyvätkin historiantutkimukselle ominainen tapahtumien kriittinen tarkastelu ja analysointi sekä elokuvien välittämien keskeisten sanomien tunnistaminen. Asiasanat: Yhdysvallat, elokuvat, kylmä sota, poliittinen propaganda, kulttuuridiplomatia
16
Hujanen, Kaisa, Ulla-Mari Kinnunen, Erja Ailio i Leena Koivumäki. "Sosiaalityön laadukas rakenteinen kirjaaminen sosiaalityöntekijöiden kuvaamana". Finnish Journal of eHealth and eWelfare 13, nr 4 (10.11.2021). http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.109933.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Laadukas ja huolellinen asiakastyön kirjaaminen on tärkeä osa sosiaalityötä. Sosiaalityö on muutostyötä, jonka tuloksia ja vaikuttavuutta voidaan esittää huolellisten ja laadukkaiden asiakasasiakirjojen kautta. Sosiaalityön paikallinen ja valtakunnallinen kehittäminen sekä siihen liittyvä päätöksenteko edellyttää yhtenäisesti tuotettua ja huolellisesti kerättyä tietoa. Laadukas kirjaaminen on edellytyksenä myös asiakastyön ja asiakastiedon jatkuvuudelle. Sosiaalityössä tuotetulla asiakasasiakirjoilla on monia eri käyttötarkoituksia, mutta ensisijaisesti ne laaditaan asiakkaille itselleen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, millaisia käsityksiä sosiaalityöntekijöillä on laadukkaasti kirjattavista rakenteisista asiakasasiakirjoista sekä niiden edellytyksistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla aikuissosiaalityössä työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä (n=6), jotka kirjaavat ja käsittelevät työssään rakenteisia asiakasasiakirjoja. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin hoitotyön viitetietomallia, joka sovitettiin sosiaalityön kontekstiin. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan sosiaalityön laadukkaan rakenteisen kirjaamisen edellytyksinä ovat rakenteisten asiakasasiakirjojen käyttäminen kirjaamisessa, kirjaamisen perusteellinen perehdytys, työyhteisössä yhteisesti sovitut kirjaamisen toimintakäytännöt sekä riittävä ajallinen resursointi kirjaamiseen. Laadukkaat rakenteiset asiakasasiakirjat on haastattelujen mukaan kirjattu ajantasaisesti ja kirjatut tiedot ovat asiakastyön kannalta olennaisia. Asiakirjat ovat lukijoilleen ymmärrettäviä, kun niissä käytetty kieli on selkää, ytimekästä ja loogisesti etenevää. Asiakirjoissa tulee asiakkaan ääni kuuluviin ja eri tietolähteet erottuvat selkeästi toisistaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaalityöntekijät kuvaavat asiakasasiakirjojen laatua ensisijaisesti asiakkaiden osallisuuden ja asiakastyön näkökulmasta.
17
Tikka, Marko. "Valhe, emävalhe, muistitieto, asiakirja?" Elore 9, nr 2 (1.12.2002). http://dx.doi.org/10.30666/elore.78369.
Pełny tekst źródła
18
Saarti, Jarmo. "Muutoksen tekijät hyvässä seurassa – Suomen tieteellisen kirjastoseuran strategia 2017–2021". Signum 49, nr 2 (28.08.2017). http://dx.doi.org/10.25033/sig.65495.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Seuran hallitus huomasi vuoden 2016 aikana STKS:n historiateoksen teon yhteydessä, että Suomen tieteellisellä kirjastoseuralla ei ole voimassa olevaa strategiaa. Tämän vuoksi hallitus aloitti strategian laadinnan vuoden 2016 loppupuolella. Projekti saatiin päätökseen seuran kevätkokouksessa 18.5.2017, jossa strategia hyväksyttiin ja hallitus sai ohjeistuksen asiakirjan toimeenpanosta ja seurannasta jäsenistöltä.
19
Toimituskunta. "”Ei pidä katsoa kuopan perälle vaan yli!”". Aikuiskasvatus 14, nr 3 (15.09.1994). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96958.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tulevaisuusministeriöksi julistautuneen opetusministeriön asiakirja Kansallisen sivistyksen strategiat sisältää kymmenen strategiaa kuin Mooseksen saamat kymmenen käskyä ammoin. Muutama niistä koskee suoraan aikuiskasvatuksen työsarkaa. Laajennettu Aikuiskasvatus-lehden toimitusneuvosto kokoontui kesän kynnyksellä keskustelemaan siltä, mistä luiden ympärille mehukkaat lihat. Keskusteluun osallistuivat myös sivistysstrategiatyöskentelyn pääarkkitehdit, kansliapäällikkö Jaakko Numminen ja suunnittelupäällikkö Liekki Lehtisalo, joka on toimittanut kiitetyn kirjan Suomi 2017.
20
Elomäki, Anna, i Anni Marttinen. "Talouskuri ja byrokraattinen asiantuntijavalta". Poliittinen talous 9 (26.04.2021). http://dx.doi.org/10.51810/pt.99615.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Eurooppalainen ohjausjakso on EU:n talous- ja eurokriisin myötä kiristetyn talouspoliittisen ohjauksen keskeinen työkalu, joka on lisännyt EU-instituutioiden mahdollisuuksia puuttua jäsenmaiden talous- ja sosiaalipolitiikkaan. Ohjausjaksoa on kritisoitu talouskurin ja työehtoja heikentävien rakenneuudistusten priorisoinnista, sosiaalisten tavoitteiden alistamisesta taloutta koskeville tavoitteille sekä byrokraattisista ja teknokraattisista prosesseista, joissa demokraattisesti valituilla instituutioilla ja poliittisella keskustelulla on vain pieni rooli. Artikkelin tavoitteena on analysoida, miten ja millaisten mekanismien välityksellä eurooppalainen ohjausjakso vaikuttaa kansalliseen politiikkaan ja hallinnan prosesseihin Suomessa. Artikkeli kysyy, mihin suuntaan ohjausjakso on ohjannut Suomen talous- ja sosiaalipolitiikkaa, millaisia valtahierarkioita ohjausjakson kansallisiin prosesseihin liittyy ja mitkä ovat eri toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa Suomelle annettujen suositusten sisältöön. Analyysi perustuu ohjausjaksoon liittyvään asiakirja-aineistoon ja ohjausjakson keskeisten toimijoiden haastatteluihin.
21
Mykkänen, Markus, i Aleksi Koski. "Journalistisen tiedonhankinnan tehostaminen tekstianalyysityökaluilla: Tutkimushankkeen loppuraportti ja ohjelmistoarvioinnit toimituskäyttöön". JYU Reports, 1.11.2022, 1–23. http://dx.doi.org/10.17011/jyureports/2022/15.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Journalisteilla voi uutistyön taustalla olla toisinaan suuri aineisto. Taustamateriaalit voivat käsittää jopa tuhansia sivuja kymmenistä eri lähteistä. Toimittajille voi olla haastavaa tai ylivoimaista nähdä aineistosta, mikä olisi mielenkiintoisinta tai uutisen arvoista. Eri alojen tutkijat ovat luoneet monenlaisia tekstin louhinta-, laskenta- ja analyysiohjelmia tutkimustyöhön isojen asiakirja-aineistojen läpikäymiseen. Heillä on näihin perinpohjaisia lähestymistapoja, joilla saa aikaiseksi vankasti perusteltuja tutkimustuloksia. Toimittajien tiedontarpeet ovat kuitenkin erilaisia. Yksittäisistä uutiskriteerit täyttävistä löydöistä voi uutisoida välittömästi löydön jälkeen. Aineistoon voi palata uudestaan myöhemmin kattavampaa tarkastelua varten. Toimittaja voi käyttää omiin aineistoihinsa tutkijoiden ohjelmia ja löytää helmiä muutamalla klikkauksella. Tässä hankkeessa etsittiin ratkaisuja tähän ongelmaan eli kuinka nopeasti selata läpi aineisto ja löytää uutisarvoinen tieto? Mikä on paras työväline tähän?
22
Ylisalo, Juha, i Kimmo Makkonen. "Pitivätkö Sipilän hallituksen puolueet vaalilupauksensa?" Politiikka 64, nr 3 (3.11.2022). http://dx.doi.org/10.37452/politiikka.114823.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Puolueet lupaavat vaalikampanjoissaan edistää monenlaisia asioita. Suuri yleisö suhtautuu vaalilupauksiin skeptisesti. Siitä, missä määrin puolueiden vaaleissa lupaamat asiat toteutuvat Suomessa, ei kuitenkaan ole aiemmin ollut saatavilla systemaattisesti koottua tietoa. Tässä tutkimuksessa sovellettiin kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa vakiintuneita menetelmiä Juha Sipilän hallituksen (2015–2019) puolueiden vaaliohjelmiin sisältyneiden lupausten tutkimiseen. Vaalilupaus määriteltiin sellaisena sitoumuksena tiettyyn toimenpiteeseen tai lopputulokseen, että toimenpiteen suorittaminen tai lopputuloksen saavuttaminen on selvästi todennettavissa. Luvattujen asioiden toteutuminen tai toteutumatta jääminen todennettiin asiakirja- ja tilastoaineistoilla. Sipilän hallituksen muodostaneet puolueet tekivät vuoden 2015 eduskuntavaaleissa yhteensä 319 vaalilupausta, joista 45 prosenttia toteutui ainakin osittain. Osuus on jokseenkin pieni, kun sitä verrataan monista muista maista saatuihin tuloksiin. Jos kuitenkin huomioidaan Sipilän hallituksen koostuminen useista puolueista ja erot puolueiden kokeneisuudessa hallitusvastuusta, toteutuneiden lupausten osuus näyttäytyy kansainvälisesti vertaillen varsin tavanomaisena.
23
Ranta-Meyer, Tuire, Mikko Ojanen i Meri Kytö. "Minne menet uudella hallituskaudella, musiikkitiede?" Musiikki 53, nr 2 (26.06.2023). http://dx.doi.org/10.51816/musiikki.131300.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tätä Musiikki-lehden kesäkuun numeroa viimeisteltäessä kotimaamme Suomi on saanut uuden hallitusohjelman tuleville neljälle vuodelle. Taiteen tutkimuksen parissa toimivat eivät usein ehdi, eivätkä ehkä näe tarpeellisena perehtyä tällaiseen valtiollisen tason politiikka-asiakirjaan. Tosiasiassa sen kirjauksista kuitenkin pystyy päättelemään hyvin paljon alan tulevaisuudesta ja varautumaan uusien painotuksien mukaisiin mahdollisuuksiin tai uhkiin. Jos uutta tutkimushanketta ja rahoitushakemuksia alkaa juuri näinä aikoina valmistella, kannattaisi varmastikin katsoa, mitä hallitusohjelmassa aiotaan tukea tai mitä vahvistaa. Tutkimuksen vapaus ei kärsine siitä, että tutkimusohjelman laatijat ovat tietoisia valtion lisäpanostuksista ja arvostuksista.
24
Rantala, Pälvi. "Aikaansa edellä? Monitieteisyys Lapin yliopiston menetelmätieteiden laitoksella". Kasvatus & Aika 13, nr 2 (17.06.2019). http://dx.doi.org/10.33350/ka.70406.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Lapin yliopistossa vuosina 1998–2009 toiminut Menetelmätieteiden laitos edusti uudenlaista yliopistoa, jossa ulkopuolisella rahoituksella, projekteilla ja innovaatiopuheella oli keskeinen rooli. Kysyn artikkelissani, mitä monitieteisyys tarkoitti Menetelmätieteiden laitoksen toiminnassa, erityisesti tutkimusmenetelmien opetussuunnittelussa, opetuksessa ja tutkimuksessa. Tarkastelen aihetta kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta: yhtäältä osana omaa aikaansa ja sen tiede- ja tutkimuspoliittisia keskusteluja, mutta myös kysyen, miten laitoksen toiminta heijastuu nykyisyyteen. Aineistona käytän Menetelmätieteiden laitoksen asiakirja-aineistoa kuten laatuasiakirjoja, toimintakertomuksia, opinto-oppaita ja toiminta- ja taloussuunnitelmia. Lisäksi olen tehnyt kolme asiantuntijahaastattelua. Analyysin olen toteuttanut lähteille suunnatuilla kysymyksillä. Olen kysynyt kaikilta lähteiltä, mitä monitieteisyys on, miten se toteutuu, kuka tai ketkä sitä toteuttavat, miksi se on tarpeellista ja mihin laajempaan kansalliseen ja kansainväliseen tiedepoliittiseen keskusteluun monitieteisyys kulloinkin liittyy. Menetelmätieteiden laitoksen toiminnan taustalla olivat aikakauden tiede- ja yliopistopoliittiset muutokset ja rakenteet. Asiakirjoissa näkyvät yhtäältä ajankohtaa heijastavat keskustelut ja tutkimuspoliittiset painotukset, toisaalta tulevaisuuteen tähtäävä, pitkäjänteinen tieteellinen ja tutkimuksellinen suunnittelu ja toiminta. Monitieteisyys näkyi esimerkiksi tiedekuntarajat ylittävänä yhteistyönä, mutta myös episteemisinä, tiedon tuottamiseen liittyvinä linjauksina ja tekoina.
25
Taivassalo, Milka, Katriina Lehtimäki, Olli Kangas, Pirjo Suhonen i Arja Aalto. "Hevostallien pelastussuunnitelma". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, nr 26 (31.01.2010). http://dx.doi.org/10.33354/smst.76847.
Pełny tekst źródłaStreszczenie:
Tallilla toimivan työnantajan velvollisuus on laatia turvallisuusohjeet, jotka takaavat työntekijän turvallisuuden,terveyden ja hyvinvoinnin. Työntekijän puolestaan on noudatettava annettuja ohjeita ja huomioitavamuita riskitekijöitä ja ilmoittaa, jos jossain ilmenee puutteita.Tämän työn tarkoituksena oli laatia suurille hevostiloille ja talleille soveltuva ja tallien tarpeita palvelevapelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelma on turvallisuusasiakirja, jonka tulee löytyä jokaiselta suurehkoltamaatilalta. Pelastussuunnitelman tekoon velvoittavat Suomen pelastuslaki (468/03 8 § ja 9 §) sekä pelastusasetus(787/03 9 § ja 10 §). Suomen Kuluttajavirasto vaatii, että palveluntarjoajilla, esim. ratsastustalleilla,tulee olla myös ajan tasalla oleva turvallisuussuunnitelma. Nämä kaksi asiakirjaa voidaan yhdistääyhdeksi pelastussuunnitelmaksi. Sen voi tehdä itse, mutta se pitää hyväksyttää pelastusviranomaisella ennenkäyttöönottoa.Tässä työssä pelastussuunnitelman laadinta toteutettiin case-tutkimuksena kokoluokaltaan suurelle, yli50 hevosen tilalle; Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen opetumaatilalle. Pelastussuunnitelmaa vartenhenkilökunnalle ja opiskelijoille suunniteltiin ja järjestettiin alkusammutuskoulutus ja pelastusharjoitus yhteistyössäpalo- ja pelastusviranomaisten kanssa. Turvallisuuskoulutukset antoivat tarvittavaa tietoa siitä,kuinka talleilla toimitaan tulipalossa.Tämän työn tuloksena tuotettu pelastussuunnitelma lisää toiminnan turvallisuutta ja ohjaa turvallisiinmenettelytapoihin mahdollisissa kriisitilanteissa. Tuotetussa pelastussuunnitelmassa keskitytään tallirakennustenturvallisuuteen. Suunnitelma sisältää riskianalyysin ja mm. tallirakennusten tiedot sekä tiedot turvallisistarakenneratkaisuista. Lisäksi suunnitelmassa on ohjeet siitä, kuinka toimia onnettomuustilanteissa jaennaltaehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita: henkilökunnan tehtävät, ohjeet hevosten pelastamisesta jatallien pohjapiirustukset poistumisreitteineen. Paloviranomainen on tarkastanut pelastussuunnitelman luotettavuuden.Talliyrittäjät voivat hyödyntää tehtyä suunnitelmaa taustatietoineen laatiessaan pelastus- tai turvallisuussuunnitelmaatalleilleen.