Bibliografie tematiche / Yhteiskuntaluokat

Letteratura scientifica selezionata sul tema "Yhteiskuntaluokat"

Autore: Grafiati
Pubblicato: 25 luglio 2024
Ultima modifica: 31 luglio 2024

Cita una fonte nei formati APA, MLA, Chicago, Harvard e in molti altri stili

Scegli il tipo di fonte:

Indice

Consulta la lista di attuali articoli, libri, tesi, atti di convegni e altre fonti scientifiche attinenti al tema "Yhteiskuntaluokat".

Accanto a ogni fonte nell'elenco di riferimenti c'è un pulsante "Aggiungi alla bibliografia". Premilo e genereremo automaticamente la citazione bibliografica dell'opera scelta nello stile citazionale di cui hai bisogno: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver ecc.

Puoi anche scaricare il testo completo della pubblicazione scientifica nel formato .pdf e leggere online l'abstract (il sommario) dell'opera se è presente nei metadati.

Articoli di riviste sul tema "Yhteiskuntaluokat"

1

Jokivuori, Pertti. "Sitoutuminen työorganisaatioon ja luottamus". Aikuiskasvatus 24, n. 4 (1 dicembre 2004): 284–94. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93582.

Testo completo
Abstract (sommario):
Väitteet, joiden mukaan kollektiiviset siteet ovat jälkiteollisessa, yksilökeskeisessä yhteiskunnassa heikkoja ja hauraita, ov at osaltaan samaa ”postmodernia melua” kuin puheet siitä, että yhteiskuntaluokat olisivat kadonneet, kirjoittaa Pertti Jokivuori suomalaisten palkansaajien työorganisaatioon sitoutumista koskevasta tutkimuksesta. Erik Allardtia lainaten hän sanoo: Sitoutumisessa organisaatioon on kyse yhteisyyssuhteista, jotka ovat keskeinen elementti yksilön pyrkimyksessä rakentaa arjestaan mielekästä.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
2

Niinivaara, Elina. "Aikanieluja ja hidastavia rakenteita". Nuorisotutkimus 41, n. 4 (22 dicembre 2023): 39–57. http://dx.doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9142269.

Testo completo
Abstract (sommario):
Pakolaistaustaisten nuorten saavutukset opinnoissa ovat Suomessa verrattain heikkoja. Korkeakoulutuksen saavien osuus on pohjoismaisessa vertailussa matala, ja toisen asteen opintojen keskeyttävien määrä on suuri myös suhteessa muihin maahanmuuttotaustaisiin nuoriin. Ilmiötä on tutkittu niukasti, lähinnä tilastollisin menetelmin. Tässä artikkelissa tarkastelen pakolaistaustaisten nuorten opiskeluun liittyviä vaikeuksia nuorten eletyn arjen näkökulmasta, yli kahden vuoden ajan keräämäni etnografisen aineiston pohjalta. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa etualalle nousi aika ja sen puute nuorten opiskelun arjessa. Hyödynnän analyysissa bourdieulaista jäsennystä pääoman eri muodoista ja hahmotan ajan resurssina, johon erilaiset pääomat vaikuttavat. Tarkastelen artikkelissa minkälaisia kytköksiä ajan, pakolaisuuden ja yhteiskuntaluokan välillä ilmenee. Nostan esiin kaksi opintoja vaikeuttavaa tekijää, joita kutsun aikanieluiksi ja hidastaviksi rakenteiksi. Osoitan, miten nämä juontuvat pakolaistaustaisten nuorten sosioekonomisesta asemasta Suomessa ja tuottavat luokkarakennetta, jossa pakolaistaustaiset sijoittuvat alimpiin yhteiskuntaluokkiin. Suomalaisen koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan tasa-arvoisuuden kannalta aikapulan huomioon ottaminen onkin merkittävää. Asiasanat: ajankäyttö, opiskelu, pakolaiset, tasa-arvo, yhteiskuntaluokat *** Time sinks and slowing structures: An ethnographic perspective on the problematics of the educational path of young people with a refugee backgroundElina NiinivaaraThe Finnish Journal of Youth Research(Nuorisotutkimus) Vol 41 (4), 39–57 The educational outcomes of young people with a refugee background are comparatively weak in Finland. The proportion of those who achieve higher education is low when compared to other Nordic countries, and the number of those who drop out of secondary education is high even when compared to other young people with an immigrant background. Research on this topic has been scarce and largely quantitative. In this article, I examine the educational difficulties experienced by young people with a refugee background from the perspective of their everyday life, based on ethnographic material collected over a period of more than two years. In my inductive content analysis, time and the lack thereof in the young people’s daily efforts to learn stood out. In the analysis, I utilize Bourdieu’s understanding of different forms of capital and conceptualize time as a resource that is affected by different types of capital. I examine the links between time, refugeeness and social class, highlighting two factors that hamper studying, which I call time sinks and slowing structures. I show how these stem from the socioeconomic status of young people with a refugee background in Finland, and produce a class structure in which people with a refugee background are placed in the lowest social classes. In terms of the Finnish education system and equality in society, taking lack of time into account proved to be significant. Keywords: time use, studying, refugees, equality, social classes
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
3

Kivimäki, Sanna. "Yhtä suurta keskiluokkaa?" Aikuiskasvatus 29, n. 1 (15 febbraio 2009): 73–74. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94177.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
4

Aaltonen, Sanna. "Mainettaan parempia – paperityöläisten käsitys asemastaan ja ansioistaan 2020-luvun Suomessa". Väki Voimakas, n. 36 (25 settembre 2023): 241–66. http://dx.doi.org/10.55286/vv.137109.

Testo completo
Abstract (sommario):
Sanna Aaltonen analysoi haastattelututkimuksessaan nykyajan massa- ja paperiteollisuuden piirissä työskentelevien suhdetta omaan yhteiskunnalliseen asemaansa, joka on aika ajoin saatettu liittää pilkalliseen käsitteeseen työläisaristokratia. Haastateltujen paperityöläisten piirissä esiintyy paljon vastapuhetta, jossa pyritään oikomaan käsityksiä ”liian suurista palkoista” ja oikeuttamaan omaa yhteiskunnallista asemaa. Samalla paperityöläinen tunnistaa yhä edelleen yhteiskuntaluokan merkityksen ja asemoi itsensä ennen kaikkea työväenluokkaiseen keskiryhmään kuuluvaksi.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
5

Taavetti, Riikka. "Suomalaisuus ja seksi". Väki Voimakas, n. 34 (9 settembre 2022): 319–51. http://dx.doi.org/10.55286/vv.121615.

Testo completo
Abstract (sommario):
Riikka Taavetti käsittelee artikkelissaan seksiä ja seksuaalisuutta koskevien kyselytutkimusten tuottamia määritelmiäsuomalaisuudelle ja seksille vuosina 1971, 1992 ja 1999. Hän liittää tutkimukset yhtäältä osaksi seksitutkimuksen kehitystä ja toisaalta analysoi niitä suhteessa muuttuviin yhteiskunnallisiin käsityksiin siitä, mitä on seksi ja keitä ovat suomalaiset. Taavetti analysoi laajasti tutkimusten asetelmia, kyselylomakkeita, tutkimusjulkaisuja sekä tutkimusten aineistoja. Hän tarkastelee myös, miten tutkimuksissa on huomioitu yhteiskuntaluokka. Lisäksi hän arvioi, miten tutkimukset ovat rakentaneet suomalaisuutta perusjoukon rajausten, ulkomaalaisia koskevien kysymysten ja kansainvälisten vertailujen avulla.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
6

Korkeamäki, Johanna. "Oppimisvaikeudet, toimintavalmiudet ja toimijuus elämänkulussa". Aikuiskasvatus 41, n. 1 (31 marzo 2021): 6–17. http://dx.doi.org/10.33336/aik.107384.

Testo completo
Abstract (sommario):
Artikkelissa tarkastellaan tapaustutkimuksen keinoin kahden aikuisen kokemuksia oppimisvaikeuksista ja niihin saadusta tuesta osana elämänkulkua ja sosiaalisiin tekijöihin ja yhteiskunnalliseen kontekstiin kiinnittyneinä. Tutkimuksessa kysytään, millaiset yhteiskunnalliset reunaehdot ja rakenteelliset tekijät kehystävät toimijuutta ja toimintamahdollisuuksia oppimisvaikeuksia kokevilla aikuisilla. Teoreettisena näkökulmana hyödynnetään toimintavalmiusajattelua, jonka avulla tutkimus liitetään osaksi keskustelua koulutuksellisesta eriarvoisuudesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tutkimuksen aineistona ovat kahden oppimisvaikeuksia kokevan aikuisen teemahaastattelut, joiden avulla tarkastellaan oppimisvaikeuksien merkitystä elämänkulussa eri elämänalueilla ja vaikeuksiin saatua tukea. Analyysimenetelmänä hyödynnetään temaattista sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset tuovat esiin oppimisvaikeuksien pitkäaikaisia seurauksia elämänkulussa ja koulutuksen ja työelämän tarjoamaa tilaa toimintavalmiuksien kehkeytymiselle ja toimijuudelle. Tutkimus havainnollistaa iän, sukupuolen ja yhteiskuntaluokan merkitystä oppimisvaikeuksiin kytkeytyvissä kokemuksissa ja saatavilla olevissa resursseissa. Aikuisuus tuo uusia tulkintamahdollisuuksia aiemmille koulunkäyntivaikeuksille ja omille kyvyille, mikä on tärkeää toimintavalmiuksien kannalta. Tuloksia peilataan suomalaiseen aikuiskasvatukseen toimintavalmiusajattelun ja toimijuuden näkökulmasta.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
7

Römpötti, Tommi. "”Tää on kaikki ihan sun parhaaks”. Koti, luokka ja sukupolvikonflikti elokuvassa Paha perhe". Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 29, n. 4 (17 gennaio 2017): 45–64. http://dx.doi.org/10.23994/lk.60490.

Testo completo
Abstract (sommario):
”Tää on kaikki ihan sun parhaaks”. Koti, luokka ja sukupolvikonflikti elokuvassa Paha perheArtikkelissa tarkastellaan yhteiskuntaluokan asettamien odotusten aiheuttamaa sukupolvikonfliktia ja kodin hajoamista elokuvassa Paha perhe (Aleksi Salmenperä, 2010). Varakkaan perheen isän ja hänen aikuisuuden kynnyksellä olevan poikansa välistä konfliktia lähestytään isän arvojen siirtämisen kriisinä ja kriisiä seuraavana ihmisjätehuoltona, normaaliksi määrittyvää järjestystä haastavien perheen jäsenten syrjään sysäämisenä.Pahassa perheessä perhe näyttäytyy pienoiskokoisena uusliberalistisena yhteiskuntana, jossa käydään neuvottelua siitä, millä ehdoin yhteisöön voi kuulua ja mitä siitä seuraa, jos ei käyttäydy ehtojen vaatimalla tavalla. Sukupolvikonfliktin kehyksessä elokuva tarkastelee kriittisesti uusliberalistista kilpailuyhteiskuntaa, jossa ainoa hyväksytty tarina on menestystarina.“This is all for your best”. Home, class and generational gap in Bad FamilyThe article focuses on generational gap and the breakdown of upper middle class family as depicted in the Finnish film Bad Family (Aleksi Salmenperä, 2010). Conflict arises between the wealthy father and his coming of age son, and it relates to the father’s class-oriented expectations and failure in passing on values to his son. The conflict leads the father to construct order through human waste management, that is, to shut out those members of family that challenge the order he defines as normal.The family is considered a miniature image of neoliberal society dictating the conditions of belonging to a community, and the consequences if you do not act the presupposed way. In Bad Family the generational gap sets up the criticism of competitive neoliberal society that takes success story as the only acceptable way to live.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
8

Kortesoja, Matti. "Marxismi versus ekonomismi". Tutkimus & kritiikki, 5 agosto 2021, 43–66. http://dx.doi.org/10.55294/tk.95213.

Testo completo
Abstract (sommario):
Artikkelissa esitetään, että ekonomismi on eräs tärkeimmistä porvarillisen hegemonian ideologisista perustoista, mikä estää yhteiskunnallisesti alistetussa asemassa olevia ryhmittymiä osallistumasta poliittiseen kamppailuun hegemoniasta. Marxismi-leninismissä, jota voi pitää ekonomismin ja sen vastustamisen historiallisena lähtökohtana, antagonistiset tuotantosuhteet muodostavat yhteiskuntaluokat, jotka redusoituvat yhteiskunnan ”taloudelliseen perustaan”. Toisin sanoen työväenluokka artikuloituu tiukasti talouden perustalta, mikä määrää sen politiikan ja ideologian. Antonio Gramscin Vankilavihkot kytkee kamppailun hegemoniasta konkreettisemmin ja historiallisesti erityisemmin ideologian alueelle. Työväenluokka käy hegemoniasta ideologista kamppailua talouden ohella kulttuurin rintamalla, jossa poliittista kamppailua organisoivien intellektuellien tavoitteena on muodostaa ‘historiallinen blokki’ (blocco historico) suhteellisen itsenäisen maailmankuvan pohjalta. Gramsci käyttää termiä ‘terve järki’ (senso comune) arkijärkisistä tavoista ajatella ja toimia, jotka eivät ole vielä artikuloituneet johdonmukaiseksi ja systemaattiseksi maailmankuvaksi. Tässä yhteydessä Gramsci palauttaa mieliin Friedrich Engelsin huomautuksen, jonka mukaan talous on vasta ‘viime kädessä’ historian liikkeellepaneva voima, jota Louis Althusser on vienyt ideologiateoriassaan eteenpäin. Althusserin mukaan se, että talous määrää kapitalistista yhteiskuntamuodostumaa ‘viime kädessä’, tulisi liittää Karl Marxin tekemään havaintoon siitä, että ihmiset tulevat tietoiseksi ristiriidoista ”ideologian alueella”. Artikkeli tarkastelee marxilaista käsitystä yhteiskunnasta politiikan, talouden ja ideologian suhteiden muodostamana kompleksisena kokonaisuutena (Gliederung), eli yhteiskunnallisten suhteiden artikulaationa kriittisessä suhteessa ekonomismiin, jossa talous ja politiikka erotetaan ideologisesti toisistaan.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
9

Roiha, Taija. "Luokan varjoista". AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 20, n. 4 (19 dicembre 2023). http://dx.doi.org/10.30665/av.131278.

Testo completo
Abstract (sommario):
Lectio praecursoria Pidetty 17.2.2023 Jyväskylän yliopistossa osana kirjallisuuden oppiaineen väitöstyötä Luokan varjoista: Kirjailijuuden, tekijyyden ja yhteiskuntaluokan jäsennyksiä 2010-luvun kotimaisen kirjallisuuden kentällä.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
10

Silvennoinen, Heikki. "Työttömille koulutusta". Aikuiskasvatus 13, n. 3 (15 settembre 1993). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96890.

Testo completo
Abstract (sommario):
Työttömille koulutuksen anti kiteytyy seuraavina valmiuksina: työllistyvyyttä edistävät valmiudet, joustovalmiudet, selviytymistaidot, yhteiskunnallinen ymmärrys, vapaa-ajan käyttöön liittyvät taidot, tieto vaihtoehtoisista mahdollisuuksista, mahdollisuuksien luomisen taidot. Tavoitteet tarkastellaan asetelmassa, jossa perusulottuvuudet ovat suhde vallitseviin oloihin (ideologia) ja tavoiteltujen vaikutusten pääasiallinen kohde ( orientaatio). Koulutuksen keskeisin yhteiskunnallinen rooli liittyy sen tehtävään valikoida ihmiset työmarkkinoille ja yhteiskuntahierarkiaan. Paljolti juuri tästä koulutus saa myös yhteiskunnallisen integroijan ja uusintajan roolinsa. Kouluttautumisen motiivit ovat individualistiset, samoin kuin hankitun tutkinnon varassa solmittava palkkatyösuhdekin on yksilökohtainen. Tulevaisuutta ennakoiden kysytään: Miten arvioidaan työttömille suunnatun koulutuksen laatua ja tuloksellisuutta sellaisessa mahdollisessa tulevaisuudessa, jossa useamman sadantuhannen työhalukkaan kansalaisen työllistyminen palkkatyöhön on rakenteellisesti mahdoton tehtävä? Mikä on työtä vaille jäävän yhteiskuntaluokan koulutuksen sisältö ja olemus?
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

Libri sul tema "Yhteiskuntaluokat"

1

Tolonen, Tarja. Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli. Tampere: Vastapaino, 2008.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
2

Lod, Erkki. Suomalaisen ihmisen kehityksestä 1800-luvulta nykypäivään: Alamaisesta kansalaiseksi, käskijästä kohti kaveruutta. Helsinki: Edico, 2008.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
3

Luokaton Suomi?: Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 2010.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

Capitoli di libri sul tema "Yhteiskuntaluokat"

1

Kalalahti, Mira, Heikki Silvennoinen, Janne Varjo e Minna Vilkman. "Yhteiskuntaluokka koettuna ja elettynä :". In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1254.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
2

Kallunki, Jarmo. "Kulttuurinen reproduktio Suomessa :". In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1251.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
3

Silvennoinen, Heikki, Janne Varjo e Mira Kalalahti. "Koulutus suomalaisessa luokkatutkimuksessa :". In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1244.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
4

Silvennoinen, Heikki, Kaspian Herrala, Heikki Kinnari e Hanna Laalo. "Luokka-asema ja työn suomat kehittymismahdollisuudet". In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1250.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
5

Haltia, Nina, Ulpukka Isopahkala-Bouret e Heli Mutanen. "Työväenluokkaisesta taustasta ekonomiksi – tasapainoilua kahden maailman välillä". In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1246.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
6

Juvonen, Sara, Riikka Oittinen, Heidi Huilla, Sonja Kosunen, Marja Peltola e Tiina Luoma. "Kieli kulttuurisena pääomana :". In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1252.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
7

Varjo, Janne, Mira Kalalahti e Minna Vilkman. "Yhteiskuntaluokka nuoruudessa ja koulutuspolun kuopat". In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1248.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
8

Salovaara, Veronica. "Koulutusvalinnan illuusio nuorten siirtymävaiheessa peruskoulusta toiselle asteelle". In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1249.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
9

Kalalahti, Mira, e Hanna Nori. "Lääketieteen opintoihin valikoituminen ja lääkärin ammatin periytyminen". In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1245.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
10

Käyhkö, Mari. "”Sosiaalista nousua en oo miettiny” :". In Koulutus ja yhteiskuntaluokka. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.865.c1247.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
Offriamo sconti su tutti i piani premium per gli autori le cui opere sono incluse in raccolte letterarie tematiche. Contattaci per ottenere un codice promozionale unico!

Vai alla bibliografia