Letteratura scientifica selezionata sul tema "Valtuuskunnat"

Rakenteiden Mekaniikka -lehti juhli 50-vuotista taivaltaan viime elokuussa Vaasan yliopistossa järjestetyssä juhlaseminaarissa. Seminaarin esitelmien pohjalta kirjoitetuista lyhyistä artikkeleista koottiin lehteemme paksu erikoisnumero (Vol 50, Nro 3), jollaisia on itse asiassa vuosien varrella julkaistu lehdessämme lukuisia. Perinne jatkuu tänäkin vuonna: loppuvuodesta on tarkoitus koota erikoisnumerot sekä Teräsrakentamisen T&K-päivien (15.–16.8. Hämeenlinnassa) että Suomen mekaniikkapäivien (29.–31.8. Helsingissä) esitelmien pohjalta. Lehden uutena päätoimittajana pyrkimykseni on muiltakin osin jatkaa vuosien saatossa hyväksi havaittujen periaatteiden ja linjausten mukaista julkaisutoimintaa. Lehteä on luonnollisesti myös tarkoitus tarpeen mukaan uudistaa. Osa uudistuksista tulee todennäköisesti kytkeytymään lehtemme uuteen verkkojulkaisualustaan, jona on vuoden ajan toiminut Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämä, tiedelehtien toimittamiseen ja julkaisemiseen tarkoitettu Journal.fi-palvelusivusto. Sivustolla on tällä hetkellä noin 60 suomalaista tieteellistä lehteä ja vuosikirjaa ja se käyttää voittoa tavoittelemattoman Public Knowledge Project -yhteenliittymän kehittämää Open Journal Systems -järjestelmää, joka perustuu avoimeen lähdekoodiin ja on tällä hetkellä maailman yleisimmin käytetty julkaisujärjestelmä tieteellisessä julkaisemisessa. Kunhan järjestelmän käyttöönoton alkukankeuksista selvitään, tämän digitaalisen palvelualustan on jatkossa tarkoitus helpottaa lehtemme kirjoittajien, arvioijien ja toimituskunnan työskentelyä, mahdollistaa artikkelien nopeampi julkaiseminen sekä lisätä lehdessä julkaistujen artikkelien näkyvyyttä ja uskottavuutta. Lopuksi haluan vielä lehden puolesta kiittää edeltäjääni, professori Reijo Kouhiaa, joka toimi lehden päätoimittajana viimeiset yksitoista vuotta – toimittaen lehden volyymit 40–50 käsittäen yhteensä 228 vertaisarvioitua artikkelia – ja jatkaa edelleen lehden toimituskunnan jäsenenä. Helsingissä, 1. elokuuta 2018 Jarkko NiiranenRakenteiden Mekaniikka -lehden päätoimittaja, akatemiatutkija, apulaisprofessori

Artikkeli on lyhennelmä Suomen valtuuskunnan puheenjohtajan laatimasta virallisesta matkakertomuksesta. Artikkelissa esitellään valmistautumista Unescon 4. kansainväliseen aikuiskasvatuskonferenssiin, itse konferenssin työskentelyä sekä konferenssissa käsiteltyjä asioita.

Journal.fi-portaali on Tieteellisten seurain valtuuskunnan tarjoama palvelu, jota kotimaiset tieteelliset seurat voivat käyttää lehtiensä toimittamiseen ja julkaisemiseen. Palvelu sisältää tällä hetkellä noin 50 eri tieteenalojen lehteä, joistasuurin osa on avoimia eli ilmaiseksi ladattavissa ja luettavissa. Palvelu avattiin tammikuussa 2017.

Tämän numeron myötä Elore liittyy Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ylläpitämässä journal.fi-palvelussa ilmestyvien tiedejulkaisujen joukkoon, johon tällä hetkellä kuuluu jo noin 60 suomalaista tieteellistä lehteä ja vuosikirjaa. Seuraavasta numerosta alkaen myös Eloren toimitusprosessi pyritään siirtämään tälle alustalle, ja tulevien parin vuoden kuluessa lehden koko neljännesvuosisatainen julkaisuarkisto saadaan samaan paikkaan talteen.

Hyvät kuulijat,seminaarin teema ”musiikki toivotuissa tulevaisuuksissa” ei ole ihan helpoimmasta päästä. Koetin tätä puheenvuoroa valmistellessani purkaa otsikkoa ja totesin, että vaikka siinä on vain kolme sanaa, ne kaikki ovat isoja sanoja. Korona-pandemia jo heilautti uskoa turvalliseen tulevaisuuteen ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan heilautti sitä vielä enemmän. Tulevaisuus on ollut myös viimeisen parin vuoden aikana sitkeästi työpöydälläni, erityisesti Tieteellisten seurain valtuuskunnan strategiaprosessissa, joka on edelleen käynnissä ja jossa TSV määrittelee ”toivottua tulevaisuuttaan”, sanoittaa omat rohkeat tavoitteensa, paikkansa ja tehtävänsä tiedeyhteisössä. Entä musiikki? Mitä voi sanoa musiikista ihminen, jonka tykkäys musiikkiin loppuu vuoteen 1759?

The field of Tribology defined as the “science and technology of interacting surfaces in relative motion, that is friction, lubrication and wear” was introduced to the scientific community in a UK governmental report 1966. UK experts and scientists introduced this new approach to solve industrial problems in engineering design, material technology and lubricant chemistry to Finnish colleagues in the late 1970s. The foundation of the Finnish Society for Tribology 1977 boosted academic and technological activities in the area. Tribology as a topic was introduced in the Finnish universities. Investments were made in collaborative research activities with universities, research centers and industry involved. The international collaboration expanded and the Finnish tribologists initiated and started the 1st NORDTRIB regional tribology conference series in Tampere 1984 and hosted the worldwide 5th EUROTRIB International Tribology Congress in Helsinki 1989. The Finnish Journal of Tribology was established 1982. Large joint research activities were generated especially with the Nordic and European countries, Soviet Union and China. Internationally recognized top research groups were initiated and flourished in Tampere and Helsinki on the topics of abrasive, slurry-erosion and fretting wear; engineering ceramics; thin coating tribology; biotribology; computational modelling in tribology; and calculations on global economic and environmental impact of tribology. This article is modified from the report which the Finnish Society for Tribology contributed to the project “History of Science in Finland” by The Federation of the Finnish Learned Societies (Tieteellisten Seurain Valtuuskunta, TSV).