Letteratura scientifica selezionata sul tema "Teoriat"
Cita una fonte nei formati APA, MLA, Chicago, Harvard e in molti altri stili
Consulta la lista di attuali articoli, libri, tesi, atti di convegni e altre fonti scientifiche attinenti al tema "Teoriat".
Accanto a ogni fonte nell'elenco di riferimenti c'è un pulsante "Aggiungi alla bibliografia". Premilo e genereremo automaticamente la citazione bibliografica dell'opera scelta nello stile citazionale di cui hai bisogno: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver ecc.
Puoi anche scaricare il testo completo della pubblicazione scientifica nel formato .pdf e leggere online l'abstract (il sommario) dell'opera se è presente nei metadati.
Articoli di riviste sul tema "Teoriat"
1
Vanhatalo, Riitta. "Mitä ryhmäviestinnän teoriat voisivat tarjota verkostojohtamiselle?" Prologi 4, n. 1 (15 dicembre 2008): 51–67. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95802.
Testo completoAbstract (sommario):
Verkostoitumisesta tuli 1990-luvulla Suomessa trendi. Sen myötä verkosto on yleistynyt yhteistyön muotona. Verkostoilta odotetaan paljon, mutta toiminnan laatu ja tulokset eivät vastaa aina odotuksia. Toisaalta toimintatapojen kehittämiseen ei ole riittävästi panostettu. Artikkelissa tarkastellaan verkostojohtamista viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Näkökulma on luonteva, koska koko verkoston olemassaolo perustuu toimijoiden henkilökohtaisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen. Lisäksi johtaminen on viestintää ja viestintäosaamisen merkitys kaikessa johtamisessa on kasvanut. Aluksi artikkeli avaa näkökulmia, jotka luovat kuvaa siitä, mitä tekijöitä verkostojohtamisessa on hyvä ottaa huomioon. Näitä näkökulmia peilataan kahteen ryhmäviestinnän teoriaan: strukturaatioteoriaan ja funktionaaliseen teoriaan. Artikkeli nostaa yhdeksi verkostojohtamisen haasteeksi toimijoiden tasavertaisuuden ihanteen, koska johtaminen koetaan toisinaan uhkana verkoston toimijoiden tasavertaisuudelle. Strukturaatioteorian mukaan erilaiset ryhmäilmiöt rakentuvat vuorovaikutusprosesseissa. Sen mukaan verkoston rakenne ja toimintatavat ovat suoraan suhteessa verkoston vuorovaikutukseen. Esimerkiksi tasavertaisuuden näkökulmasta johtajan ja muiden toimijoiden roolit syntyvät vuorovaikutuksessa ja siten ne kuvaavat verkoston todellisuutta. Funktionaalinen teoria tarkastelee johtamista toimintoina, jotka edistävät tai vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista. Funktionaalinen teoria korostaa johtajan kahtatoista haastetta: toisaalta vahvistaa koheesiota, toisaalta varmistaa toimiva päätöksentekoprosessi. Kun strukturaatioteoria tarkastelee vuorovaikutuksen suhdetta verkoston rakenteeseen ja toimintaan, funktionaalinen teoria tarkastelee vuorovaikutuksen suhdetta verkoston tuloksellisuuteen. Artikkelissa todetaan, että kumpaakin teoriaa voidaan soveltaa verkostojohtamisen tutkimuksessa, mutta niiden lähtökohdat ovat erilaiset.
2
Rytilahti, Piia, e Kaarina Määttä. "Ruumiillinen kokemus ja kuluttaminen: Grounded Theory muotoilun kuluttamisen tutkimuksessa". Kulutustutkimus.Nyt 16, n. 1-2 (11 gennaio 2023): 7–25. http://dx.doi.org/10.54333/kulutustutkimus.111714.
Testo completoAbstract (sommario):
Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa kuvataan Grounded Theory (GT) menetelmän tai lähestymistavan soveltuvuutta muotoilun kuluttamisen tutkimukseen. Artikkeli tarkastelee klassisen glaserilaisen GT-lähestymistavan yleispiirteitä ja periaatteita erään muotoilun kuluttamisen käyttäytymistä tarkastelevan tutkimuksen tuottaman teorian näkökulmasta. Tuotettu teoria tukee muotoilun tutkimusparadigman kehittymistä ja osoittaa tutkimusaukon kulutustutkimuksen ja muotoilun tutkimuksen välisessä monitieteisessä tutkimuskentässä.Menetelmän edellyttämä empiirinen aineisto on pilkottu osiin ja koodattu avoimen, selektiivisen ja teoreettisen koodauksen (teoreettisen mallinnuksen) vaiheiden mukaisesti ydinkategoriaksi ja käsitteellisiksi alakategorioiksi. Muotoilun kuluttamista selittävä teoria kannustaa tarkastelemaan tuotteiden ja palvelujen kulutusta ruumiillisina käyttökokemuksina ja prosesseina. Muotoilun kuluttamisen tutkimuksessa inhimillistä käyttäytymistä ja toimintaa selittävät teoriat ovat erittäin tarpeellisia ja mitä ajankohtaisempia. GT-menetelmän käyttö muotoilun kuluttamisen tutkimuksessa tuo käyttäytymisen tarkasteluun muotoilun tutkimukselle luontaisen prosessiorientoituneen luonteen, joka korostaa refleksiivistä, erehdyksen ja ymmärryksen kautta tapahtuvaa ja siten itseään korjaavaa toiminnan luonnetta, joka voisi olla hyödyllinen esimerkiksi maailmanlaajuisissa tavoitteissa kohti kestävämpää kuluttamista. Artikkeli pyrkii osoittamaan, kuinka GT-menetelmää soveltaen voidaan edistää muotoilun tutkimusta, erityisesti muotoilutuotteiden ja muotoilun kuluttamisen tutkimusta ilmiötasolla ja teorian tuottamisessa.Avainsanat: Grounded Theory, tutkimusmenetelmät, muotoilu, muotoilun tutkimus, muotoilun kuluttaminen, ruumiillinen kokemus
3
Lukkarila, Matti. "Suuret teoriat, elokuvakulttuuri ja neoformalismin haaste". Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 6, n. 1 (1 gennaio 1993): 37–45. http://dx.doi.org/10.23994/lk.116703.
Testo completo
4
Kilpeläinen, Arja, Kirsi Päykkönen e Jukka Sankala. "Yhteisöllistä oppimista wikittämässä". Aikuiskasvatus 31, n. 4 (1 dicembre 2011): 285–91. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93956.
Testo completoAbstract (sommario):
Lapin yliopistossa toteutettiin osa sosiaalityön koulutuksesta verkkokurssina ja parityöskentelynä. Opiskelijoiden tehtävänä oli kirjoittaa pareittain valitsemastaan sosiaalityön teoriasta wikisivu, joka yhdessä muiden wikisivujen kanssa muodostavat kurssin lopussa sosiaalityön keskeiset teoriat ja informaatioteknologian soveltamismahdollisuudet teorialähtöisesti esittelevän wikisivuston. Vaiheittaisen kirjoittamisen ja rooliopponoinnin avulla tuotettiin yhdessä sisäistettyä tietämystä ja ymmärrystä opiskeltavista teorioista. Niin opettajat kuin opiskelijatkin kokivat menetelmän antoisana.
5
Isotalus, Pekka. "Minne menet ja mistä tulet medioitu vuorovaikutus?" Prologi 18, n. 1 (28 novembre 2022): 50–56. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.122247.
Testo completoAbstract (sommario):
Esitelmässä kuvataan Isotaluksen omien tutkimustensa kautta medioidun vuorovaikutuksen tutkimuksen kehitystä vuosikymmenten aikana. Ajan myötä mediaympäristön muuttuessa medioidun vuorovaikutuksen ymmärtäminen, käsitteellistäminen ja tutkimuskohteet ovat muuttuneet. Medioidulla vuorovaikutuksella esitelmässä tarkoitetaan ihmisten välistä vuorovaikutusta, joka tapahtuu jonkin median välityksellä, kautta tai yhteydessä. Vanhimmat medioidun vuorovaikutuksen teoriat ovat 1950-luvulta, ja vuosituhannen vaihteeseen saakka nämä teoriat käsittelevät ensisijaisesti viestintää joukkoviestimissä. Isotaluksen ensimmäiset medioitua vuorovaikutusta käsittelevät tutkimukset liittyvät televisioesiintymiseen. Nämä aikaisemmat näkökulmat medioidusta vuorovaikutuksesta auttavat ymmärtämään, minkälaisista ajatuksista aihealueen nykyiset teoriat tulevat. 1990-luvulta alkaen internet ja sen myötä teknologiavälitteinen viestintä sekä myöhemmin sosiaalinen media ovat muuttaneet medioidun vuorovaikutuksen tutkimusta ja näkökulmia ratkaisevalla tavalla. Omissa tutkimuksissaan Isotalus on käsitellyt esimerkiksi verkkosivuja, sosiaalisia agentteja, hybridimediaa sekä vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa. Nykyinen mediamaisema virtuaalisine medioineen ja tekoälyineen haastaa nykyisiä medioidun vuorovaikutuksen teorioita. Esimerkiksi vuorovaikutus ei enää tapahdu median välityksellä, vaan media voidaan ennemminkin ymmärtää paikkana, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen. Kaikkein uusimassa tutkimusprojektissa tarkastellaan jälleen televisiota, mutta otetaan huomioon myös uudenlaiset ruudussa esiintymisen muodot. Esitelmässä pohditaan myös, mihin suuntaan medioidun vuorovaikutuksen tutkimus voisi tulevaisuudessa mennä.
6
Telivuo, Julius. "Bergson ja naurun yhteisöllinen jännite". Tiede & edistys, n. 3 (7 dicembre 2021): 177–91. http://dx.doi.org/10.51809/te.112635.
Testo completoAbstract (sommario):
Artikkelissa selvitetään Henri Bergsonin nauruteoriaa teoksessa Nauru ja arvioidaan sen merkitystä osana Bergsonin filosofiaa yleisemmin. Lisäksi artikkelissa täydennetään Bergsonin nauruteoriaa Gilles Deleuzen, Baruch Spinozan ja Friedrich Nietzschen ajatusten pohjalta. Bergson analysoi teoksessa komiikan synnyttämää naurua ja näkee tämän elämän reaktiona sitä kangistavia taipumuksia vastaan. Elämän luovan mukautumisen ja sen kangistumisen välisestä jännitteestä käytetään artikkelissa nimitystä ”koominen jännite”. Nauru on Bergsonin mukaan olennaisesti inhimillinen ja yhteisöllinen ilmiö, joka huomauttaa jäsenilleen yhteisön elämän kannalta haitallisista poikkeamista. Komiikka on tämän korjaustoiminnon kehittyneempi muoto, ja artikkelissa esitelläänkin myös Bergsonin esteettistä teoriaa. Taiteen tehtävänä on Bergsonin mukaan avata välittömiä näkymiä todellisuuden piirteisiin, jotka jäävät arkisissa havainnoissamme huomaamatta. Komiikalla on myös tällainen paljastava luonne, mutta se on yhteisöllisen korjausliikkeen palveluksessa. Bergsonin nauruteorian omaperäisenä ansiona on sen dynaaminen lähestymistapa komiikkaan, joka tuo esiin naurun yhteisöllisen luonteen. Lähestymistapa on monipuolisempi ja kattavampi kuin useimmat filosofiset ja psykologiset teoriat naurusta ja komiikasta, jotka keskittyvät muodollisiin määritelmiin ja subjektiiviseen kokemukseen. Artikkelissa ehdotetaan kuitenkin kolmea korjausta Bergsonin teoriaan. Teoriaa pitää täydentää komiikan ajoituksen, laajemman naurukäsityksen ja koomisen jännitteen perustavamman merkityksen osalta. Nämä täydennykset pohjautuvat erityisesti Gilles Deleuzen ajatukseen huumorista intensiteettien taiteena. Lisäksi koomisen jännitteen tarkempaa luonnetta kartoitetaan Spinozan ja Nietzschen ajatusten kautta. Spinozan ajattelusta löytyy jäsennys naurun myönteiselle roolille. Nietzsche taas hahmottelee naurulle laajempaa merkitystä, jossa yhdistyvät Bergsonin esteettiset teemat sekä naurun suhde elinvoiman edistämiseen ja rajoittamiseen.
7
Leinonen, Jorma. "Realismi, konstruktivismi ja symbolinen universumi luonnontieteissä". Aikuiskasvatus 27, n. 3 (15 settembre 2007): 200–205. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93766.
Testo completoAbstract (sommario):
Nykyinen luonnontiede on ontologialtaan maltillisen realismin edustaja. Sen mukaan luonnontieteen teoriat ovat alustavia ja alttiita kritiikille. Maltillinen realismi on lähellä arkiajattelua ja tarjoaa mielekkään lähtökohdan luonnontieteiden opiskelulle. Mitään estettä ei ole tulkita nykyisiä luonnontieteiden teorioita sisäisen realismin mukaisesti tai nähdä maailma teorioiden virittäminä konstruktiivisina hahmotelmina eli symbolisina universumeina. Kirjoittaja osallistuu artikkelillaan yleiseen konstruktivismia koskevaan keskusteluun sekä tarkastelee luonnontieteellisen tiedon ontologisten sitoumusten tietoteoreettisia kytkentöjä.
8
Laaksonen, Nina. "Värin relationaalisuus. Matka värin aistisuuteen ja ontologiaan". Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 22, n. 2 (1 giugno 2022): 62–77. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.112479.
Testo completoAbstract (sommario):
Värin olemista maailmassa on tutkittu pitkään perustieteiden näkökulmista, ja siitä saatu tieto antaa ymmärtää sen luonnetta erilaisina mitattavina yksikköinä ja väriavaruuksina. Värin olemassaoloa lähestyttäessä relationaalisen ontologian näkökulmasta tulevat eteen toisenlaiset kysymykset. Aikaisempi tieto ei ole enää riittävää tämän näkökulman selvittämiseksi, vaan tarvitaan värin uudelleenajattelua ajan ilmiöiden ja niistä käytävän keskustelun kanssa. Värin olemista maailmassa voidaan tulkita jatkuvana liikkeenä ja kommunikaationa muiden entiteettien kanssa. Huomio kiinnittyy tällöin havaitsijaan, havainnon prosessiin ja vuorovaikutuksessa syntyvään tapahtumiseen. Historiallisesti katsottuna välitöntä värihavainnointia tehneen Johann Wolfgang von Goethen tutkimuksista kantautuu kaikuja näihin päiviin. Goethen tapa tutkia väriä ja luottaa omiin havaintoihinsa toimii inspiraationa värin havaintoprosessin ja -kokemuksen tutkimisessa taiteen ja taidepedagogiikan näkökulmasta. Goethen tutkimustuloksia seurasivat monet väritulkinnat ja -teoriat, joista lähtivät liikkeelle myös tunnetuimmat värin opetuksessa edelleen käytettävät teoriat. Artikkeli pohjautuu tekeillä olevaan väitöskirjaan, jossa värin ja värikokemuksen ontologiset kysymykset otetaan uudelleenajattelun kohteeksi. Väitöskirjassa väriä lähestytään taiteellisen tutkimuksen ja postkvalitatiivisen metodologian avulla. Väriä tarkastellaan suhteessa ihmiseen, luontoon, olemiseen ja elämiseen erilaisissa ilmastoissa ja ympäristöissä. Posthumanistisen viitekehyksen avulla väriä lähestytään aktiivisena toimijana muiden toimijoiden joukossa. Vuorovaikutteisina ja aktiivisina toimijoina värit voivat näin opettaa näkemään maailmaa uudella tavalla. Kysymys värien kautta rakentuvista suhteista on ajankohtainen juuri nyt, kun ihmisen ekologista toimintaa tarkastellaan kriittisesti.
9
Lappalainen, Kari. "Terveydenhuollon hallinnan muutosajureista". Finnish Journal of eHealth and eWelfare 10, n. 1 (8 marzo 2018): 60–78. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.65423.
Testo completoAbstract (sommario):
Hyvinvointiyhteiskuntien kansallisiin terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuu taloudellisia, yhteiskunnallisia sekä teknologisia muutospaineita, jotka korostavat terveydenhuollon asemaa yhteiskunnissa. Samalla kuin siilomaisesta toimintamallista siirrytään asteittain integroidumpaan ja verkostomaisempaan ekosysteemiin, tiedostetaan toimijoiden välinen tiedonkulku ja läpinäkyvyys innovaatioita synnyttäväksi tuottavuustekijäksi.
Euroopan Unionin maiden terveydenhuollossa kansalaiset koetaan enenevässä määrin kuluttajiksi, jolla on sekä oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia. Julkisen sektorin perinteisiä hallinnan (governance) malleja joudutaan jatkuvasti uudelleen arvioimaan ja muutoksesta onkin tullut pysyvä olotila, jota enenevässä määrin ohjaavat myös kansainväliset vaikutukset. Terveydenhuollossa luovuutta ja itseohjautuvuutta edistävät mekanismit nähdäänkin organisaatioiden keskeisiksi menestystekijöiksi. Tarve uudenlaiselle johtamisen kulttuurille on tunnistettu. Johtamisjärjestelmiä tukevat teoriat pyrkivät selittämään ja tarjoamaan viitekehyksiä, joihin tukeutumalla jatkuvaan kehittämiseen orientoituvat organisaatiot pyrkivät sopeutumaan alati uudistuviin olosuhteisiin, joissa julkisen ja yksityisen sektorin hybridit edustavat uudenlaista hallintamallia. Artikkelin tehtävänä on kuvata terveydenhuollon keskeisiä muutosajureita kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii luovan hallinnan teoria (Creative Governance). Tutkimus syventää ymmärrystämme terveydenhuollon keskeistä muutosajureista, kuten tehokkuusvaatimusten seurauksena integroituvista arvoverkoista, valinnanvapauden kautta lisääntyvästä kilpailusta sekä informaatioteknologian uusista mahdollisuuksista. Yhteistä muutosajureille näyttää olevan, että ne saavat voimansa terveydenhuollon toimialan kasvavasta taloudellisesta painoarvosta sekä sen seurauksena syntyvästä tarpeesta uudistaa henkilöstöintensiivisen toimialan johtamista. Tutkimus vahvisti osaltaan teoreettisen viitekehyksen oletuksia terveydenhuollon strategisesta, operatiivisesta sekä innovaatiojohtamisesta ja vahvisti näkemystä, että eri maiden lainsäädäntöjen ja käytäntöjen yhtenäistyessä luovan hallinnan teoria on sovellettavissa kansainvälisesti.
10
Korhonen, Satu-Mari. "Analyysi kehittämishankkeen keskusteluista". Aikuiskasvatus 25, n. 2 (15 maggio 2005): 100–109. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93616.
Testo completoAbstract (sommario):
Mitä enemmän asioita yritetään muuttaa, sitä enemmän ne pysyvät ennallaan (Seymour Sarason 1971, 2). Perinteiset muutosta ja kehittämistä koskevat teoriat lähtevät liikkeelle ajatuksesta, että muutos toteutetaan ylhäältä-alas (ks. Kotter 1996). Tällaiselle käsitykselle on ollut ominaista tulkita työntekijöiden rooli muutoksen toteutumista estävänä tekijänä. Käsitys nojautuu perinteiseen vastarinta-metaforaan. Työyhteisöä ja työtä on mahdollista kehittää osallistavallakin tavalla, jolloin työntekijät itse toteuttavat kehittämistyötä. Osallistavassa kehittämismenetelmässä kohdataan kuitenkin haaste, sillä työntekijöiden tulisi suhtautua reflektoiden omaan työhönsä. Mikäli tällainen oman toiminnan ”kriittinen sivusta seuraaminen” ei onnistu, voi tämä estää kehittelyä ja aiheuttaa pitäytymisen vanhassa. Tarkoituksenani on tutkia muutoskeskusteluja myyteistä käsin. Millaisia myyttejä keskusteluissa esiintyy? Mitä puheessa oikeastaan tapahtuu kun yhteinen työn kyseenalaistava tutkiminen ”pysähtyy”.
Tesi sul tema "Teoriat"
1
Ala-aho, I. (Iikka). "Normatiivisen etiikan teoriat yläkoulun elämänkatsomustiedon oppikirjoissa". Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201903081300.
Testo completoAbstract (sommario):
Tiivistelmä. Elämänkatsomustiedon oppiaineessa hyvän elämän tarkastelu muodostaa yhden keskeisistä aihekokonaisuuksista. Oppilaan omaa eettistä kasvua ja pohdintaa pyritään tukemaan etiikan teorioihin nojaten. Normatiivisen etiikan teoriat tarjoavat vaihtoehtoja sille, miten ihmisen tulisi toimia hyvää elämää tarkasteltaessa. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostui kolmesta normatiivisen etiikan teoriasta: hyve-etiikasta (teleologia), seurausetiikasta (konsekventialismi) ja velvollisuusetiikasta (deontologia). Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää oppikirjojen teksteistä normatiivisen etiikan teorioihin viittaavat tekstit ja tarkastella miten teorioita on käytetty oppikirjojen teksteissä. Motivaatio tutkimukselle on sidoksissa elämänkatsomustiedon oppiaineen kehittämistarpeisiin. Tutkimuskysymyksiä tutkielmassa oli kaksi: Miten normatiivisen etiikan teorioiden käyttö jakaantuu oppikirjoissa? Miten eksplisiittisyys ja implisiittisyys rakentavat oppikirjojen normatiivisen etiikan sisällöt?
Aineistona tutkielmassa oli neljä yläkoulun elämänkatsomustietoon tarkoitettua oppikirjaa. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistoa analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Oppikirjojen tekstit käytiin läpi huolellisesti. Aineistoa klusteroitiin ja redusoitiin normatiivisen etiikan teorioiden viitekehyksessä. Analyysin avulla tutkittiin tekstien implisiittisyyttä ja eksplisiittisyyttä. Teorioiden lukumäärällistä esiintymistä aineistossa tarkasteltiin frekvenssianalyysin avulla. Frekvenssianalyysin analyysiyksikkönä oli virke.
Tutkimuksen tulosten mukaan oppikirjoissa painotetaan normatiivisen etiikan teorioista hyve-etiikka sekä seurausetiikka. Velvollisuusetiikka on osana oppikirjojen tekstejä, mutta jää selkeästi vähemmälle huomioille. Normatiivisen etiikan tekstit liittyvät pääosin oppilaiden arkielämän ilmiöihin. Oppikirjojen tekstit olivat suurelta osin implisiittisiä. Implisiittisyys jättää lukijan tai opettajan vastuulle etsiä aiheesta perustellumpaa tietoa. Yksi oppikirjoista käsitteli kaikkia kolmea teoriaa eksplisiittisesti ja teksteissä avataan käsitteiden sisältöä lukijalle perustellen ja esimerkein.
Elämänkatsomustiedon oppiaine on oppilasmäärältään pieni ja oppikirjoja on tarjolla vähän. Oppikirjojen teksteissä tarkasteltiin normatiivisen etiikan teorioita monipuolisesti. Tekstien implisiittinen ja tiivis tapa ilmaista asioita johti useissa tapauksissa tekstin tulkitsemisen ja ymmärtämisen vaikeuksiin. Oppikirjojen esimerkeistä puuttuivat internetin käyttöön liittyvät eettiset haasteet, jotka ovat luultavasti osa lasten ja nuorten arkea.
2
Räsänen, P. (Päivi). "Kotona asuvien ikääntyvien itsestä huolenpito:hoitotieteen keskitason teorian ydinrakenteen testaaminen". Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2016. http://urn.fi/urn:isbn:9789526212005.
Testo completoAbstract (sommario):
Abstract The aim of the study was to develop an instrument and to statistically test the main structure of the middle-range nursing theory for the self-care of home-dwelling elderly. Further, connections between the satisfaction with life, self-esteem, functional capacity and self-care behavior styles of older people living at home were studied. According to the theory in question, self-care is a partly conscious, partly subconscious way to function and live, including an emotional aspect. It evolves during a person’s life course. The theory consists of four main types of self-care, which are associated with older person’s past life and future: responsible, formally guided, independent and abandoned self-care. Also, the functional capacity, life satisfaction and self-esteem vary between persons having different self-care behaviour styles. Furthermore, individual factors – turning points of life, habitual ways to react, resources, meanings of the self-care and experiences of getting old – oriented self-care, either into the internal, unambiguous or external, ambiguous direction. The interview data to test the instrument (n = 200) and the theory (n = 179) were collected by structured interviews from home-dwelling older people aged 74 or older around Finland. The interview data of both phases of the study were analysed with descriptive and multivariate statistical methods. Face-validity was used to ensure the content validity of the instrument. The instrument appeared to be reliable and the main structure of the theory was predominantly supported by the data. The main types of self-care and their connections to the self-care orientations were especially confirmed. Also, the connections between self-care behaviour styles, orientations towards the future and experiences of ageing were fairly well confirmed. In addition, connections between different self-care behaviour styles, functional capacity, life satisfaction and self-esteem were found in the study. The study produces new knowledge of the experiences and self-care of older people as well as of the factors connected to it. The results can be used in clinical settings to improve the care of home-dwelling older people. The theory can also be used as a theoretical basis in the education of geriatric careTiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli testata Backmanin (2001) kehittämän kotona asuvien ikääntyvien itsestä huolenpidon teorian ydinrakenne, kehittää mittari teorian testaamiseksi ja tutkia itsestä huolenpitoon yhteydessä olevia tekijöitä. Teorian mukaan ikääntyvien itsestä huolenpito on elämänkulun aikana kehittynyt, osittain tietoinen, osittain tiedostamaton tapa toimia ja elää, joka sisältää myös emotionaalisen ulottuvuuden. Teoria koostuu neljästä itsestä huolenpidon päätyypistä: omavastuinen, ulkoapäin ohjautuva, omapäinen ja luovutettu itsestä huolenpito. Jokaisella tyypillä on sille ominainen itsestä huolenpidon tapa, menneisyys ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Myös toimintakyky, elämään tyytyväisyys ja itsearvostus vaihtelevat eri tavoin itsestään huolehtivilla ikääntyvillä. Itsestä huolenpitoa suuntaavat yksilölliset tekijät: elämän taitekohtien luonne, reagointitapa, voimavarat, itsestä huolenpidon merkitys ja vanhenemisen kokeminen. Näiden tekijöiden kautta muodostuu kaksi itsestä huolenpidon pääsuuntaa: sisäistetty, selkeä itsestä huolenpito ja ulkokohtainen, selkiytymätön itsestä huolenpito. Haastatteluaineistot mittarin (n = 200) ja teorian (n = 179) testaamiseksi kerättiin strukturoiduilla haastatteluilla 74 vuotta täyttäneiltä kotihoidon asiakkailta eri puolilta Suomea. Haastatteluaineistot analysoitiin tilastollisesti kuvailevilla ja monimuuttujamenetelmillä. Lisäksi mittarin sisältövaliditeettia arvioitiin face-validiteetilla. Mittari osoittautui luotettavaksi tutkittaessa suomalaisten 75 vuotta täyttäneiden kotihoidon asiakkaiden itsestä huolenpitoa ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Teorian ydinrakenne sai tukea aineistosta erityisesti omavastuisen ja ulkoapäin ohjautuvan itsestä huolenpidon osalta. Myös itsestä huolenpidon eri tapojen yhteyksiä toimintakykyyn, elämään tyytyväisyyteen ja itsearvostukseen pystyttiin tunnistamaan muiden paitsi luovutetun itsestä huolenpidon tavan osalta. Tutkimus tuottaa uutta tietoa ikääntyvien kokemuksista, itsestä huolenpidosta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Tieto ja ymmärrys auttavat ikääntyvien kanssa työskenteleviä toteuttamaan yksilöllisempää, ikääntyvien asiakkaiden voimavaroja huomioivaa ja toimintakykyä tukevaa hoitoa. Testattua teoriaa voidaan käyttää myös teoreettisena lähtökohtana terveydenhuollon ammatillisessa koulutuksessa opetettaessa ikääntyvien hoito- ja huolenpitotyötä
3
Castro, Breno Antonio Rodrigues de. "Crítica às “teorias” da liderança: da teoria política às prescrições". Pontifícia Universidade Católica de São Paulo, 2018. https://tede2.pucsp.br/handle/handle/20971.
Testo completoAbstract (sommario):
Submitted by Filipe dos Santos (fsantos@pucsp.br) on 2018-04-05T14:21:18Z
No. of bitstreams: 1
Breno Antonio Rodrigues de Castro.pdf: 518036 bytes, checksum: 0f09eba208366365794ea3a55310a21a (MD5)Made available in DSpace on 2018-04-05T14:21:19Z (GMT). No. of bitstreams: 1 Breno Antonio Rodrigues de Castro.pdf: 518036 bytes, checksum: 0f09eba208366365794ea3a55310a21a (MD5) Previous issue date: 2018-03-07
Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior - CAPES
This study is a theoretical essay, having as a methodology for the analysis of leadership the study of the so-called "schools" of leadership and political theory, subjecting the literature in analysis to the scientific method established by the philosophy of science. This dissertation defends the thesis that there is no theory of leadership in terms established by scientific epistemology, which are: a) the definition must be clearer than what is defined; b) the definition should, as far as possible, affirmatively define the reality to be defined; c) the definition should not go back to the term to be defined; d) it is necessary that the definition refers to the essence and not to the properties or characteristics; e) the concept can not be very extensive and low-key. As a consequence, what management literature calls a theory, in the light of the philosophy of science, is a set of prescriptions for the exercise of leadership in organizations. The arguments to support this thesis lie in the philosophy of science - which organizes the method from which it is thought to be a phenomenon - and in classical political theory. This dissertation aims to analyze two aspects arising from the above-mentioned thesis: 1) to analyze the prescriptions about leadership in the light of political theory and 2) to point out the fragility of these prescriptions. Thus, if leadership as described by management literature is not theory, we conclude that there is no theory of leadership (there are no definitions, arguments are just metaphors, isolated cases, common sense), no "school" fulfills the requirements for define leadership. Prescriptions are more sophisticated forms of control aimed at concealing the conflicts arising from the power relations inherent in organizations
Este estudo é um ensaio teórico, tendo como metodologia para a análise da liderança o estudo das chamadas “escolas” de liderança e da teoria política, submetendo a literatura em análise ao método científico estabelecido pela filosofia da ciência. Esta dissertação defende a tese de que não há teoria da liderança nos termos estabelecidos pela epistemologia científica, que são: a) a definição deve ser mais clara do que o que é definido; b) a definição deve, tanto quanto possível, delimitar afirmativamente a realidade a definir; c) a definição não deve retomar o termo a definir; d) é preciso que a definição se refira à essência e não a propriedades ou características; e) o conceito não poderá ser muito extenso e de baixa compreensão. Como consequência, o que a literatura do management chama de teoria, à luz da filosofia da ciência, é um conjunto de prescrições para o exercício da liderança nas organizações. Os argumentos para sustentar essa tese estão na filosofia da ciência ― que organiza o método a partir do qual se julga um fenômeno ― e na teoria política clássica. Esta Dissertação objetiva analisar dois aspectos decorrentes da tese acima destacada: 1) analisar as prescrições sobre liderança à luz da teoria política e 2) apontar a fragilidade destas prescrições. Assim, se a liderança tal como descrita pela literatura do management não é teoria, Concluímos que não há teoria da liderança (não há definições, os argumentos não passam de metáforas, casos isolados, senso comum), nenhuma “escola” preenche os requisitos para definir liderança. As prescrições são formas mais sofisticadas de controle que visam ocultar os conflitos decorrentes das relações de poder inerentes às organizações
4
Maffioli, Lorenzo. "Fondamenti teorici della teoria classica del campo elettromagnetico". Bachelor's thesis, Alma Mater Studiorum - Università di Bologna, 2016. http://amslaurea.unibo.it/10488/.
Testo completoAbstract (sommario):
In questo lavoro vogliamo studiare l'evoluzione dell'elettromagnetismo classico ed i fondamenti teorici della teoria classica del campo elettromagnetico. Riprenderemo i risultati sperimentali principali costruendo una teoria coerente dell'interazione elettromagnetica sfruttando il formalismo Lagrangiano già sviluppato per i sistemi meccanici. Lo studio delle proprietà del campo elettromagnetico è di fondamentale importanza per la fisica teorica: la sua relativa semplicità lo rende un buon candidato per lo sviluppo del formalismo necessario alla descrizione dei sistemi ad infiniti gradi di libertà. Questo servirà inoltre come punto di partenza per lo sviluppo di teorie di campo quantistiche più avanzate.
5
Silveira, José Maria Ferreira Jardim da 1955. "Inovação tecnologica e crescimento : da teoria da inovação induzida as teorias de crescimento endogeno". [s.n.], 2002. http://repositorio.unicamp.br/jspui/handle/REPOSIP/285468.
Testo completoAbstract (sommario):
Orientador: Angela Antonia KageyamaTese (doutorado) - Universidade Estadual de Campinas, Instituto de Economia
Made available in DSpace on 2018-07-31T22:13:45Z (GMT). No. of bitstreams: 1 Silveira_JoseMariaFerreiraJardimda_D.pdf: 38056552 bytes, checksum: 3a117be29899ac52c5f40cb5b3ab7c9a (MD5) Previous issue date: 2002
Resumo: A tese discute a Teoria da Inovação Induzida (TIl) do ponto de vista de sua coerência com modelos macroeconomicos de crescimento. De início analisa-se a teoria em sua relação com os modelos de crescimento tradicionais, do tipo Solow-Swan, focalizando o papel da indução tecnológica em diferentes tipos de trajetórias, a partir das distintas definições de viés e do mecanismo de indução tecnológica. Em seguida, desenvolve-se um modelo microeconômico de indução e se analisa como ele pode ser integrado nos modelos macroeconômicos de crescimento endógeno. Obtém-se como conclusão que o estatuto de teoria dado aos mecanismos de indução tecnológica é exagerado. A presença de mecanismos de indução tecnológica ocorre em situações particulares, quando se considera a existência dos mecanismos derivados da decisão de realizar gastos de P&D e que resultam em um impuso sustentado ao crescimento econômico. A decisão de gastos em P&D em um modelo de crescimento endógeno causa efeitos que não são antecipados pelo agente privado que decide a inovação. O efeito da inovação sobre o.conjunto de agentes inovadores também altera as condições com que o processo de inovação ocorre, tomando o mecanismo de indução de pequena relevância em uma dinâmica inovativa de longo prazo
Abstract: Not informed.
Doutorado
Teoria Economica
Doutor em Ciências Econômicas
6
Franco, Ana Carolina. "Educação nutricional na formação do nutricionista : bases teoricas e relação teoria-pratica". [s.n.], 2006. http://repositorio.unicamp.br/jspui/handle/REPOSIP/310850.
Testo completoAbstract (sommario):
Orientador: Maria Cristina Faber BoogDissertação (mestrado) - Universidade Estadual de Campinas, Faculdade de Ciencias Medicas
Made available in DSpace on 2018-08-06T20:18:07Z (GMT). No. of bitstreams: 1 Franco_AnaCarolina_M.pdf: 2200773 bytes, checksum: 0f88ad83bdaa47fff3976de32cb6609a (MD5) Previous issue date: 2006
Resumo: Este trabalho foi desenvolvido na linha de pesquisa Trabalho ¿ Saúde ¿ Educação e está vinculado ao Grupo A3EN (Grupo de Apoio, Aprimoramento e Atualização em Educação Nutricional), certificado pelo CNPq. Historicamente, no curso de Nutrição, há supervalorização dos aspectos técnicos em detrimento dos aspectos sociais e humanos. Dados da literatura recomendam modificações nos projetos pedagógicos a fim de possibilitar a compreensão dos alunos sobre seu papel enquanto educadores e não meramente transmissores de conhecimentos ou executores de tarefas técnicas. A Educação Nutricional apresenta-se como uma das disciplinas mais relevantes para essa formação nos cursos de graduação em Nutrição. O objetivo desta pesquisa foi descrever a dinâmica de desenvolvimento da disciplina Educação Nutricional nos cursos de Nutrição, a fim de subsidiar a melhoria da formação dos futuros nutricionistas. Foram utilizadas as abordagens quantitativa e qualitativa. A primeira foi utilizada na etapa inicial da pesquisa, sob a forma de questionário, enviado aos coordenadores do curso de Nutrição de todas as Instituições de Ensino Superior (IES) do Estado de São Paulo, totalizando 62, das quais, 23 o responderam. A segunda etapa foi realizada nas IES que apresentaram reconhecimento pelo Ministério da Educação até o ano de 1999, quando foram realizadas entrevistas com as professoras da disciplina Educação Nutricional, totalizando 10 Instituições e 11 entrevistas, uma vez que em uma delas havia duas docentes. A análise dos resultados da primeira fase foi quantitativo-descritiva e, da segunda fase, qualitativa, empregando-se a técnica da hermenêutica-dialética, que busca a interpretação da fala do sujeito dentro da sua realidade social e a compreensão do texto no contexto sócio-cultural. Foram obtidos dados referentes ao curso (reconhecimento, categoria administrativa, oferta de vagas, número de egressos e período de funcionamento), à disciplina (objetivos, cargas horárias, bibliografia utilizada, formas de avaliação propostas e as diferentes formas de pensamento das docentes sobre a disciplina abordando a relação teoria-prática e a relação professor-aluno) além da formação complementar dos sujeitos de pesquisa. Concluiu-se que não há uma delimitação teórica para a disciplina Educação Nutricional, porém o estudo realizado aponta para um processo embrionário de construção teórica em torno do pensamento pedagógico de Paulo Freire
Abstract: This work has been developed in the Work ¿ Health ¿ Education line of research and is linked to the A3EN Group - Group of Support, Improvement and Update in Nutrition Education. Historically in Nutrition courses, there is an over valuation of technical aspects comparing to social and human aspects. Literature recommends modifications in pedagogical projects to make possible students¿ understanding about their roles as educators and not only mere knowledge transmitters or technical tasks executers. Nutrition Education represents one of the most relevant subjects to Nutrition graduation. The research objective was to describe the developing dynamics of the Nutrition Education subject at Nutrition courses to subsidize the future nutritionists¿ formation improvement. Quantitative and qualitative methods were employed. The first one is used in the initial part of the research, as a questionnaire sent to the Nutrition¿s coordinators of all Superior Teaching Institutions of the State of São Paulo in a total of 62 of which 23 answered it. The second part was done at the Superior Teaching Institutions that have been registered at the Education Ministry until 1999, when the interviews with the subject¿s professors were made in a total of 10 institutions and 11 interviews, because in one of them there were two professors. The results analyses of the first part were qualitative ¿ descriptive and of the second part qualitative, using the hermeneutic ¿ dialectic technique, that searches the interpretation of the speech of the professors within their social reality and the text comprehension in a context socialcultural. It were obtained data about the courses (recognition, administrative category, vacancies availability, number of egresses and working periods), about the subject (objectives, timetable, bibliography used, evaluation ways proposed and different ways of thoughts of the professors about the subject approaching through the theory-practice and the professor-student¿s relationship apart from the complementary formation of the professors. We concluded that there isn¿t theory delimitation to the subject Nutrition Education, besides it seems to be a germinal of theory construction around Paulo Freire¿s pedagogical thoughts
Mestrado
Enfermagem e Trabalho
Mestre em Enfermagem
7
Renar, Federica. "Cambiamento teorico, abduzione e verosimilitudine. Aspetti filosofici ed epistemologici della teoria AGM". Doctoral thesis, Università degli studi di Trieste, 2013. http://hdl.handle.net/10077/8670.
Testo completoAbstract (sommario):
2011/2012La tesi affronta il tema del cambiamento sia nell’ambito dell’epistemologia in senso stretto – seguendo le concezioni del fondazionalismo e del coerentismo - sia nell’ambito della filosofia della scienza. Negli ultimi decenni, i filosofi della scienza hanno affrontato l'analisi del cambiamento teorico razionale e del progresso scientifico, spesso ispirandosi all'idea di Popper per cui “la scienza è una delle pochissime attività umane – se non l’unica – in cui […] possiamo chiaramente e razionalmente parlare di progresso. In tutti gli altri domini soggetti agli sforzi umani vi è mutamento, ma raramente un progresso” (Popper, 1963, pp. 371-372). La teoria AGM del cambiamento teorico, soprattutto nei suoi sviluppi più recenti, sembra poter dare un contributo all’analisi del progresso scientifico. Tale teoria ci dice come un agente idealmente razionale - sia questo un individuo qualunque, uno scienziato, una comunità scientifica o un computer – cambia il suo stato epistemico, cioè l’insieme di tutte le sue credenze, alla luce di nuove informazioni (input); le possibili operazioni di cambiamento di credenze sono l’espansione, la contrazione e la revisione. Si è visto che la teoria AGM offre gli strumenti logici e concettuali per studiare in una nuova luce alcuni problemi tradizionali di filosofia della scienza, come il problema di Duhem, la distinzione tra centro e periferia nel sistema di credenze di Quine e il cambiamento dei programmi di ricerca di Lakatos. Sono stati, inoltre, analizzati i rapporti tra teoria AGM e abduzione come inferenza alla miglior spiegazione - illustrando espansione e revisione abduttive - e tra AGM e verosimilitudine (o approssimazione alla verità). L’aver messo in relazione questi tre campi di ricerca - AGM, abduzione e verosimilitudine - ha portato un unico frutto ancora acerbo. Si è dimostrato, cioè, che dati una teoria vera, un input e un’ipotesi abduttiva che lo spieghi (ovviamente diversa dall’input) anch’essi veri, se aggiungiamo alla teoria oltre all’input anche l’ipotesi abduttiva ci avviciniamo maggiormente alla verità rispetto all’aggiunta del solo input. In questo caso specifico e non particolarmente interessante, un’espansione abduttiva ci porta più vicino alla verità rispetto alla corrispondente espansione AGM tradizionale, poiché il risultato è maggiormente informativo. Sulla base di queste considerazioni si stanno facendo i primi passi verso una formulazione di condizioni plausibili in grado di specificare le circostanze in cui il cambiamento abduttivo delle nostre teorie, prodotto da nuove informazioni, aumenti la verosimilitudine di tali teorie.
XXV Ciclo
1973
8
Abe, Cesar Henrique Shogi. "Teorias contábeis sobre o patrimônio líquido e teoria da renda-acréscimo patrimonial: um estudo interdisciplinar". Universidade de São Paulo, 2007. http://www.teses.usp.br/teses/disponiveis/12/12136/tde-06062008-121034/.
Testo completoAbstract (sommario):
O Estado precisa de recursos para realizar suas atividades e tais recursos são obtidos dos cidadãos através de tributos que por eles são pagos. O Imposto sobre a renda, como forma de percepção de recursos pelo Estado, permite que seja atingido o princípio da igualdade na tributação dos cidadãos, pois essa é uma das melhores formas de mensurar a capacidade contributiva. No direito tributário, além do conceito de renda-produto e do conceito legalista, a renda pode ser definida como o acréscimo patrimonial existente entre dois períodos e pode ser mensurada, tanto por esse efetivo aumento patrimonial, quanto pelo valor do consumo mais o da poupança nesse período de tempo. Cabe ressaltar que o direito não possui a capacidade objetiva de mensurar tal acréscimo, estabelecendo apenas parâmetros teóricos. Por outro lado, a contabilidade visa reconhecer, aglutinar, mensurar e reportar os fatos modificativos do patrimônio da entidade. Do ponto de vista da ciência da contabilidade, diversas teorias foram estabelecidas para a explicação do fenômeno do patrimônio líquido, sem que houvesse uma teoria que se sobrepusesse às demais ou conseguisse explicar o patrimônio líquido em sua plenitude. Numa fase mais moderna, em decorrência da contabilidade voltada para o mercado de capitais, novas formas foram apresentadas para se definir o valor do patrimônio para a entidade, que também não se estabeleceram de forma definitiva, ainda. Outro ponto a ser destacado é o da crítica feita à qualidade do resultado do exercício apresentado pela contabilidade, principalmente por este estar sujeito à manipulações e interferência direta da administração, com influência direta no valor do patrimônio líquido. Finalmente, conclui-se que a contabilidade ainda não é capaz de expressar o conceito de patrimônio que satisfaça a necessidade do direito tributário para mensurar a renda-acréscimo patrimonial, tampouco pode estabelecer critérios insofismáveis no sentido de criar um conceito maior de riqueza, como o estabelecido, por exemplo, por Hicks.Government needs resources to execute its duties and these resources are obtained from the taxpayers through taxes. The income tax, as the Government resources\' source, allows taxpayers taxation equality achievement, as it is one of the best ways to measure the ability to pay. In tax law, besides product-income and legal concept, income can be defined as the increse of wealth identified between two periods and might be measured as the effective wealth increase as well as the consumption and saving amounts durind said period of time. It should be noted that the Law does not have the objective to measure such increase, but rather to establish theoretical parameters. On the other hand, accountancy aims to recognize, pool, measure and report the facts that change an entity\'s wealth. From the accounting point of view, several theories were established as to define net equity, but none of them overcame the other nor could define the net equity as a hole. In a more modern phase, due to accounting related to the financial market, new theories were presented to define the entity\'s net equity, which were not definitely established. Another issue to be pointed out is the critic made to the quality of the earnings reported by accounting, mainly for these being subject to manipulation or direct management interference, with direct influence in the net equity value. Finally, it can be concluded that accounting can still not measure the net equity concept which satisfies tax law necessity to measure wealth increase, nor establish indubitable criteria in a manner to create a higher wealth concept, as established, (e.g.) by Hicks.
9
Gomes, Severino Carlos. "Teorias de aprendizagem em matem?tica: um estudo comparativo ? luz da Teoria da Objetifica??o". PROGRAMA DE P?S-GRADUA??O EM EDUCA??O, 2016. https://repositorio.ufrn.br/jspui/handle/123456789/21949.
Testo completoAbstract (sommario):
Submitted by Automa??o e Estat?stica (sst@bczm.ufrn.br) on 2017-02-10T16:09:53Z
No. of bitstreams: 1
SeverinoCarlosGomes_TESE.pdf: 2702939 bytes, checksum: 3f713500511e8e0639647767f0520f61 (MD5)Approved for entry into archive by Arlan Eloi Leite Silva (eloihistoriador@yahoo.com.br) on 2017-02-10T19:55:22Z (GMT) No. of bitstreams: 1 SeverinoCarlosGomes_TESE.pdf: 2702939 bytes, checksum: 3f713500511e8e0639647767f0520f61 (MD5)
Made available in DSpace on 2017-02-10T19:55:22Z (GMT). No. of bitstreams: 1 SeverinoCarlosGomes_TESE.pdf: 2702939 bytes, checksum: 3f713500511e8e0639647767f0520f61 (MD5) Previous issue date: 2016-08-10
O presente trabalho tem como objeto de estudo teorias de aprendizagem e suas implica??es no processo de ensino e de aprendizagem de matem?tica. Al?m disso, este estudo ? motivado pela busca de elementos caracter?sticos de uma teoria de aprendizagem e pela an?lise se h? consenso na comunidade de pesquisadores da ?rea sobre estes elementos constituintes das teorias. ? ineg?vel a import?ncia das teorias de aprendizagem para o desenvolvimento de diversos elementos do processo educacional na escola contempor?nea. N?o ? diferente no caso particular da Educa??o Matem?tica. H? uma quantidade consider?vel de pesquisas envolvendo teorias de aprendizagem e suas implica??es para a pr?tica da sala de aula. Cada uma delas persegue diferentes objetivos e enfatiza diferentes aspectos da aprendizagem. De certo modo, at? mesmo o que ? aprendizagem em si varia de uma teoria para outra. Neste sentido, este trabalho constitui-se em uma apresenta??o e an?lise das semelhan?as e diferen?as entre algumas teorias em voga na Educa??o Matem?tica, com aten??o particular aos conceitos fundamentais da The Theory of Knowledge Objectification ou, simplesmente, theory of objectification (Teoria da Objetifica??o) e da Pedagogia Freireana e suas implica??es para a aprendizagem dos indiv?duos. Devido ao cunho te?rico da pesquisa e a extensa produ??o de artigos, livros, disserta??es e teses sobre estas duas teorias optamos pela metodologia da pesquisa bibliogr?fica no qual a leitura ? a ferramenta principal para an?lise e interpreta??o dos dados. Por fim, nossa tese concentra-se no fato de que teorias de aprendizagem podem diferir entre si tanto de modo estrutural quanto de modo conceitual. Por diferen?a estrutural, entendemos que no??es fundamentais de uma teoria n?o obrigatoriamente existem ou s?o consideradas em outra teoria; ou, quando s?o consideradas, podem ter ou n?o a mesma relev?ncia. Por distin??o conceitual, entendemos mesma formula??o verbal com significados distintos nas teorias concorrentes. Mesmo assim, teorias podem guardar semelhan?as significantes em suas no??es fundamentais.
This work has as object of study theories of learning and their implications for the process of teaching and learning of mathematics. It is motivated by the search for characteristic elements of a theory of learning and, also, by the analysis of the possible consensus in the researcher?s community of the area regarding the elements that constitute these theories. We cannot deny the importance of the Learning Theories for the development of various elements of the educational process in contemporary schools ? it is not different either in the case of Mathematics Education. There is a considerable amount of research involving Learning Theories and their implications for practicing in classroom, each one of them, we can say, pursues different objectives and emphasizes different aspects of learning. In a certain way, even the definition of learning itself varies from one theory to another. In this sense, this work is a presentation and analysis of the similarities and differences between some theories in Mathematics Education, with special attention to the fundamental concepts of The Theory of Knowledge Objectification or, simply, Theory of Objectification, and to Paulo Freirean Pedagogy within its implications for the learning process. Because of the theoretical nature of this research ? and the extensive list of articles, books, dissertations about the theories here involved ? we have decided for a bibliographical research in which the act of reading is the main tool for analysis and interpretation of data. Finally, our thesis focuses on the fact that learning theories can differ both as a structural manner conceptual mode. For structural difference we understand that fundamental notions of a theory does not necessarily exist or are considered another theory; or, when considered may have or not the same importance. On the conceptual distinction we understand same verbal formulation with different meanings in competing theories. Still, theories can save significant similarities in their basic concepts.
10
Rico, Julio Elias Normey. "Teoria de controle de sistemas lineares multivariaveis : uma análise comparativa das teorias geométrica e polinomial". reponame:Repositório Institucional da UFSC, 1989. https://repositorio.ufsc.br/handle/123456789/111642.
Testo completoLibri sul tema "Teoriat"
1
Hautamäki, Lauri. Alueellisen suunnittelun teoriat ja menetelmät. Tampere: Tampereen yliopisto, Aluetieteen laitos, 1991.
Cerca il testo completo
2
Vartiainen, Pirkko. Palveluorganisaatioiden tuloksellisuusarviointi, teoriat ja käytäntö: Päivähoitoon, erityisesti päiväkoteihin kohdistuva monitahoarviointi. Vaasa: Universitas Wasaensis, 1994.
Cerca il testo completo
3
Ahonen, Pertti. Valtion liiketoiminta, hallinnon teoriat ja finanssihallinto: Tutkimus valtion liiketoiminnan organisoinnista Suomess, erityisesti valilliseen valtionhallintoon sijoittuvien organisaatiomuotojen kannalta. Abo: Abo Akademis Forlag, 1987.
Cerca il testo completo
4
Landau, Lev Davidovič. Meccanica quantistica: Fisica teorica. 3 : teoria non relativistica. 2a ed. Mosca: Mir, 1991.
Cerca il testo completo
5
Erkkilä, Helena. Ruumiinkuvia!: Suomalainen performanssi- ja kehotaide 1980- ja 1990-luvulla psykoanalyysin valossa. Helsinki: Valtion taidemuseo, 2008.
Cerca il testo completo
6
Astorino, Giovanni Salvatore. Orizzonti teorici per un nuovo corso di teoria musicale. Treviso: Associazione musicale Ensemble '900, 1995.
Cerca il testo completo
7
Moon, Francis C. Haotic eskie kolebania: Vvodnyj kurs dla nauc nyh rabotnikov i inz enerov. Moskva: Izdatel'stvo "Mir", 1990.
Cerca il testo completo
8
Tomašević, Boško. Ogledi o književnoj teoriji: Književna teorija i deridijanska revolucija. Beograd: Altera, 2011.
Cerca il testo completo
9
Radna teorija cijena i neki drugi neriješeni problemi ekonomske teorije. Beograd: Izdavačka radna organizacija "Rad", 1987.
Cerca il testo completo
10
Verso una teoria integrata delle neuroscienze: Il contributo delle neuroscienze teorico-computazionali. Roma: Carocci, 2011.
Cerca il testo completoCapitoli di libri sul tema "Teoriat"
1
Baratta, Aldo. "La mappa come teoria: sguardo, volo e narrazione in Daniele Del Giudice". In Studi e ricerche del Dipartimento di Lettere e Filosofia, 223–44. Firenze: Società Editrice Fiorentina, 2023. http://dx.doi.org/10.35948/dilef/978-88-6032-688-1.13.
Testo completoAbstract (sommario):
La teoria viene sempre più frequentemente declinata secondo una prospettiva cartografica, a partire da alcune espressioni che Lukács adopera in Theorie des Romans fino ad approdare alla critical literary cartography fiorita negli ultimi decenni. Quest’intervento intende indagare la presenza della mappa in quanto dispositivo teorico e narrativo all’interno dell’opera di Daniele Del Giudice.
2
Ferrari, Attilio. "Teoria dell’utilità". In UNITEXT, 69–101. Milano: Springer Milan, 2009. http://dx.doi.org/10.1007/978-88-470-1106-9_2.
Testo completo
3
Trillocco, Simona. "Il “dato silente” in un corpus di parlato schizofrenico". In Studi e ricerche del Dipartimento di Lettere e Filosofia, 193–213. Firenze: Società Editrice Fiorentina, 2024. http://dx.doi.org/10.35948/dilef/978-88-6032-750-5.11.
Testo completoAbstract (sommario):
Il contributo indaga il ruolo delle pause nel Corpus Italiano di Parlato Patologico Schizofrenico CIPPS (Dovetto-Gemell i 2013) nel quadro teorico della Teoria di Lingua in Atto (L-Act, Cresti 2000; Cresti-Moneglia 2010; Moneglia-Raso 2014). Due sono gli assunti teorici del lavoro: la nutrita letteratura sui silenzi a partire da Heike 1981, che considera fondamentale la pausa nel processo di programmazione del parlato, e le riflessioni di Andreasen 1986 e Liddle 2002 sul blocking, silenzio come indice di un’interruzione del pensiero nel parlato patologico. Su questi presupposti, il parlato schizofrenico è: i. sottoposto a uno script automatico su PRAAT (Boersma-Weenink 2021) per la detezione delle pause, che sono ricontrollate manualmente; ii. diviso in “sounding”, il parlato, e “silent”, che include pause vuote e piene (cfr. art and pau in Fauth-Trouvain 2018); iii. segmentato in Enunciati e Unità Informative. Il “dato silente” è classificato per: i. durata, la cui soglia minima è di 150 ms (cfr. occlusive in Giannini 2008); ii. posizione, per cui le pause sono divise in inter-turni (T) e inter-enunciati (UT), secondo la letteratura (cfr. inter-tours and intra-tours in Dodane-Hirsch 2018, gaps and pauses in Heldner-Edlund 2010; Fors 2011) e anche in intra-enunciati (IU). I primi risultati, oltre a confermare pause complessivamente più lunghe per il parlato patologico (Goldman-Eisler 1961; Banfi 1999; Heldner-Edlund 2010), rivelano dati molto significativi: mentre per il parlato normofasico all’aumentare della durata diminuisce l’occorrenza delle pause IU e si mantiene grossomodo costante quella delle UT, muta la situazione per CIPPS: se il numero delle pause IU è maggiore di quelle UT per le durate tra i 250 e i 500 ms, dopo tale soglia l’andamento s’inverte, con un picco significativo delle pause UT tra i 500 e i 550 ms.
4
Giuzzi, Luca. "Teoria della comunicazione". In UNITEXT, 3–16. Milano: Springer Milan, 2006. http://dx.doi.org/10.1007/978-88-470-0540-2_1.
Testo completo
5
Bendiscioli, Giorgio. "Teoria di Dirac". In UNITEXT, 275–303. Milano: Springer Milan, 2013. http://dx.doi.org/10.1007/978-88-470-5453-0_10.
Testo completo
6
de Luca, Aldo, e Flavio D’Alessandro. "Teoria dei Semigruppi". In Teoria degli Automi Finiti, 1–41. Milano: Springer Milan, 2013. http://dx.doi.org/10.1007/978-88-470-5474-5_1.
Testo completo
7
Chirivì, Rocco, Ilaria Del Corso e Roberto Dvornicich. "Richiami di teoria". In UNITEXT, 1–67. Milano: Springer Milan, 2017. http://dx.doi.org/10.1007/978-88-470-3961-2_1.
Testo completo
8
Chirivì, Rocco, Ilaria Del Corso e Roberto Dvornicich. "Richiami di teoria". In UNITEXT, 1–86. Milano: Springer Milan, 2018. http://dx.doi.org/10.1007/978-88-470-3983-4_1.
Testo completo
9
Cini, Michele. "Teoria della Relatività". In UNITEXT, 77–102. Milano: Springer Milan, 2006. http://dx.doi.org/10.1007/88-470-0425-x_6.
Testo completo
10
Colombo, Luciano, e Stefano Giordano. "Teoria di Eshelby". In UNITEXT, 163–211. Milano: Springer Milan, 2007. http://dx.doi.org/10.1007/978-88-470-0698-0_6.
Testo completoAtti di convegni sul tema "Teoriat"
1
Duraković, Nataša, e Marko Ušćebrka. "ISTORIJSKI PREGLED RAZVOJA TEORIJE VEROVATNOĆE: OD BACANJA KOCKICA DO MODERNE DEFINICIJE I TEORIJE ODLUČIVANJA". In The 9th Conference on Mathematics in Engineering: Theory and Applications. Faculty of Technical Sciences, University of Novi Sad, 2024. http://dx.doi.org/10.24867/meta.2024.05.
Testo completoAbstract (sommario):
U ovom preglednom radu je dat istorijski prikaz razvoja teorije verovatnoće kroz vekove, kao i moderna aksiomatska definicija verovatnoće koja se danas koristi. Takođe, date su neke od modifikacija verovatnoće u opštoj teoriji mere i pseudo-analizi i osvrt na teoriju odlučivanja, kao granu primenjene verovatnoće.
2
Poubel, Haydée Werneck, e Paulo Augusto Silva Veloso. "Sobre o Teorema da Modularização: Importância e uma Prova por Quociente". In Simpósio Brasileiro de Engenharia de Software. Sociedade Brasileira de Computação, 1993. http://dx.doi.org/10.5753/sbes.1993.24393.
Testo completoAbstract (sommario):
Especificações são tratadas como apresentação de teorias, ou seja, teorias em linguagens poli-sortidas de primeira ordem definidas por um conjtinto de axiomas. Discutimos o papel fundamental desempenhado pelo Teorema dá Modularização no processo de implementação pelo paradigma do passo canônico e na passagem de parâmetros nas especificações parametrizadas. Apresentamos uma demonstração do Teorema da Modularização que introduz uma nova forma de se construir teorias: a teoria quociente induzida por uma interpretação.
3
De A. Coelho, Rodrigo, Núbia S. D. Brito e Érica M. Lima. "Um estudo sobre os efeitos da distorção harmônica da tensão no cálculo de potência". In Simpósio Brasileiro de Sistemas Elétricos - SBSE2020. sbabra, 2020. http://dx.doi.org/10.48011/sbse.v1i1.2479.
Testo completoAbstract (sommario):
A disseminação de harmônicos no sistema elétrico de potência tem alavancado a área de qualidade da energia elétrica, na qual se destacam as pesquisas relacionadas à interpretação da potência elétrica em condições não-senoidais, visto que, para sinais distorcidos, o cálculo de potência tradicional é inadequado. Este fato tem motivado o desenvolvimento de diversas teorias de potência que contemplam a existência de sinais distorcidos em um circuito. Nesse contexto, este trabalho apresenta um estudo que teve como objetivo analisar os efeitos da distorção harmônica da tensão no cálculo de potência segundo duas teorias, a Teoria CPC e a Norma IEEE 1459. A partir de um circuito não-linear, analisou-se as potências definidas em cada teoria. Os resultados evidenciaram que a análise das potências deve ser efetuada em conjunto com a característica de operação do circuito, de modo a evitar interpretações equivocadas.
4
Corrêa, Gabriela Tamiris Rosa. "PROGRESSIVIDADE NAS TEORIAS DE HEGEMONIA: UMA ANÁLISE LAKATOSIANA DA TEORIA DO SISTEMA-MUNDO". In Anais do Seminário de Graduação e Pós-graduação em Relações Internacionais. Recife, Brasil: Even3, 2022. http://dx.doi.org/10.29327/1131788.6-8.
Testo completo
5
Di Carlli, Maria Eduarda Rebelo, Tássia Laís Barros Bastos, Bianca Carneiro Ribeiro e Obionor De Oliveira Nóbrega. "Modelagem de uma Metodologia para Implementação de Aprendizagem Significativa em Ambientes Virtuais de Aprendizagem (AVAs)". In Congresso sobre Tecnologias na Educação. Sociedade Brasileira de Computação - SBC, 2020. http://dx.doi.org/10.5753/ctrle.2020.11382.
Testo completoAbstract (sommario):
Com o uso cada vez mais cotidiano das TDICs na modalidade de Educação a Distância, faz-se necessário que Ambientes Virtuais de Aprendizagem utilizem metodologias e teorias que possibilitem um aprendizado mais significativo e ativo para os alunos. Este artigo tem o objetivo de apresentar uma metodologia para implementação da teoria de aprendizagem significativas em AVAs independentemente da área de atuação do professor, por meio de um planejamento estrutural de conteúdos e atividades de fixação. Esta proposta possibilita uma implementação simplificada para professores iniciarem suas salas de aula virtuais baseadas na teoria de aprendizagem significativa.
6
Pašukonytė, Gerda, e Alina Kvietkauskienė. "INVESTICINIŲ PORTFELIŲ FORMAVIMO TEORIJOS LIETUVOS MOKSLININKŲ KONTEKSTE IR JŲ TAIKYMAS PRAKTIKOJE". In Conference for Junior Researchers „Science – Future of Lithuania“. VGTU Technika, 2016. http://dx.doi.org/10.3846/vvf.2016.003.
Testo completoAbstract (sommario):
Pagrindinis straipsnio tikslas – išnagrinėti dažniausiai praktikoje taikomus vertybinių popierių analizės metodus, atlikti pagrindinių investicinių portfelių formavimo metodų lyginamąjį vertinimą bei pateikti metodų taikymo praktikoje pavyzdžius. Straipsnyje glaustai aprašyta fundamentalioji ir techninė vertybinių popierių analizė. Apžvelgti jų privalumai ir trūkumai. Aptarta galimybė šių dviejų rūšių analizę naudoti kartu. Atlikta portfelio teorijų analizė. Remiantis literatūros analize, įvertinti pagrindiniai teorijų netikslumai ir ribotumai bei pranašumai prieš kitas teorijas. Apžvelgta vertybinių portfelių formavimo teorijų taikymo praktika Lietuvos finansinėse institucijose.
7
Oliveira, Rodrigo Cássio. "A apropriação das teorias do barroco por Omar Calabrese e sua aplicação na análise fílmica". In Encontro da História da Arte. Universidade Estadual de Campinas, 2015. http://dx.doi.org/10.20396/eha.11.2015.4375.
Testo completoAbstract (sommario):
A interpretação da produção artística contemporânea por meio do conceito de neobarroco é uma tendência que emergiu no campo das teorias da cultura de massas nos anos 1980 e 1990, dialogando direta ou indiretamente com propostas teóricas correlatas, oriundas de outros campos da investigação sobre arte e cultura. Na teoria da literatura, por exemplo, eram conhecidas desde os anos 1960 e 1970 as elaborações do conceito como uma chave explicativa da especificidade da literatura latino-americana.
8
OLIVEIRA, FRANCISCO DAVI NASCIMENTO, FLAVIA MARIA ROCHA MELO, JOSE FRANCISCO DA SILVA JUNIOR, LARAH ROBERTA CAMPOS CANSANCAO, DAYANE REIS BARROS DE ARAUJO LIMA e ROMEZIO ALVES CARVALHO DA SILVA. "A APLICAÇÃO DA TEORIA DA COCULPABILIDADE DO ESTADO INFRATOR EM SENTENÇAAS PENAIS ABSOLUTÓRIAS". In Brazilian Congress. brazco, 2020. http://dx.doi.org/10.51162/brc.dev2020-00074.
Testo completoAbstract (sommario):
A Constituicao Federal de 1988 assegura diversas garantias fundamentais, como o direito a liberdade, vida, igualdade, saude, educacao, informacao e a paz. A teoria da coculpabilidade do Estado Infrator nasce destes direitos, deixando claro que, diante de um crime, o Estado possui parte da culpa imputada ao acusado/reu/condenado, vez que nao fora eficiente em assegurar todos os direitos consagrados na Constituicao, provocando um descompasso social capaz de levar uma pessoa a delinquir. Assim, o objetivo principal desta pesquisa consiste em demonstrar a possibilidade de aplicacao da aludida teoria em sentencas absolutorias. Os objetivos secundarios voltam-se para o conceito e a historicidade da teoria da coculpabilidade do Estado Infrator, para a conexao entre a aludida teoria e a causa supra legal de exclusao de culpabilidade, inexigibilidade de conduta diversa e por fim para a analise de uma sentenca penal absolutoria prolatada pelo Tribunal Regional Federal da 1a Regiao - TRF1, que adotou a tal teoria como um vetor. A metodologia consiste em pesquisa bibliografica, que fornecera o suporte teorico e pratico necessario para realizar a pesquisa em questao. A doutrina utilizada sera ZAFFARONI (2013), FOUCAULT (2007), dentre outros. Assim, conclui-se que tal teoria busca tornar o processo Penal mais equanime e compativel com a Dignidade da Pessoa Humana, demonstrando que o judiciario deve atentar para os fatores economicos e sociais caracteristicos da vivencia do reu. ,
9
Barbosa, Glívia Angélica Rodrigues, e Raquel Oliveira Prates. "Estendendo a IHC para HInt à Luz da Engenharia Semiótica". In Simpósio Brasileiro de Fatores Humanos em Sistemas Computacionais. Sociedade Brasileira de Computação, 2022. http://dx.doi.org/10.5753/ihc_estendido.2022.226191.
Testo completoAbstract (sommario):
A Integração Humano-Computador (HInt) é um paradigma emergente da área de IHC, que caracteriza a relação entre humanos e tecnologias como uma parceria, além da interação. Esse paradigma oferece novos desafios para IHC, incluindo demandas de revisão e proposição de teorias e métodos para consolidar e evoluir a HInt no âmbito de IHC. Assim, esta pesquisa visa explorar os desafios do HInt à luz da Engenharia Semiótica para que essa teoria também possa abranger a HInt como um paradigma de HCI. Como contribuições, pretendemos fornecer um arcabouço teórico para explorar e explicar os fenômenos envolvidos na IHC com uma lente na HInt.
10
Ivanchechen, Danielle, e Marcos Castilho. "Análise de desempenho do Planejamento Módulo Teorias para um novo domínio usando recursos e tempo". In Encontro Nacional de Inteligência Artificial e Computacional. Sociedade Brasileira de Computação - SBC, 2019. http://dx.doi.org/10.5753/eniac.2019.9276.
Testo completoAbstract (sommario):
À medida que a busca por planos se torna mais relevante para aplicativos no mundo real, aumenta as demandas de expressão na linguagem de modelagem. Em particular, há um novo formalismo de planejamento para o uso de novas teorias para aumentar o poder da modelagem. Este artigo mostra como a teoria dos módulos de planejamento (PMT) cumpre esse papel, analisando seu desempenho em comparação com o planejador Metric-FF. Além disso, é apresentado um novo domínio no qual o tempo e os recursos são usados simultaneamente, capazes de tornar a PMT capaz de resolver problemas que estão fora dos domínios existentes.
Rapporti di organizzazioni sul tema "Teoriat"
1
Cedro Mira, Elson. Um marco analítico para a governança pública brasileira a partir de convergências entre a teoria dos custos de transação e as teorias sobre as sociedades contemporâneas. Escola Nacional de Administração Pública, maggio 2023. http://dx.doi.org/10.21874/catedras2021.128.
Testo completo
2
Camargo Fonseca, Angela Yolima. Contrato psicológico para las partes interesadas internas de las organizaciones. Universidad Nacional Abierta y a Distancia, giugno 2023. http://dx.doi.org/10.22490/ecacen.6932.
Testo completoAbstract (sommario):
las organizaciones a nivel mundial están en un proceso de reflexión para que sus partes interesadas internas tengan unas condiciones laborales que cumplan no solo con las expectativas de retribuciones económicas, sino que adicionalmente brinde ciertas condiciones de estabilidad y de crecimiento personal y profesional, que se verán reflejadas en el compromiso que los trabajadores puedan llegar a tener con la organización, que apoye el desarrollo de esta y del empleado. Por esta razón a través del presente escrito se desea presentar dos teorías avanzadas de gestión en las organizaciones por medio de las cuales se busca mejorar el desarrollo y crecimiento de estas, una es la teoría del contrato psicológico, y como se entrelaza y relaciona con la teoría de las partes interesadas, hablando de partes interesadas internas de las organizaciones. Se hará una revisión inicial de cada teoría para luego hacer una propuesta de relacionamiento que permita abrir opción a investigaciones futuras.
3
Méndez Pérez, Lourdes. RETOS DE LA ANTROPOLOGIA FEMINISTA: ENTRE TEORIAS Y PRÁCTICAS ETNOGRÁFICAS. Consello da Cultura Galega, giugno 2019. http://dx.doi.org/10.17075/magaaas.2019.002.
Testo completo
4
Souza, Ednilson Sergio Ramalho de, e Adilson Oliveira do Espírito Santo. Um olhar sobre a teoria da modelagem no ensino de física. Home Editora, giugno 2022. http://dx.doi.org/10.46898/home.2022.rel-01.
Testo completo
5
Santos Silva, Diego Augusto. Teorias, modelos e (y) determinantes da (de la) atividade física em adultos. Buenos Aires: siicsalud.com, ottobre 2015. http://dx.doi.org/10.21840/siic/148731.
Testo completo
6
Mejía, Daniel, e Carlos Esteban Posada. Informalidad: teoría e implicaciones de política. Bogotá, Colombia: Banco de la República, settembre 2007. http://dx.doi.org/10.32468/be.455.
Testo completo
7
Michalczewsky, Kathia, Alejandro Ramos Martínez, Romina Gayá e Rosario Campos. Marcos teóricos para el análisis de las zonas de procesamiento de exportaciones en América Latina y el Caribe. Inter-American Development Bank, luglio 2012. http://dx.doi.org/10.18235/0009919.
Testo completoAbstract (sommario):
El objetivo de este trabajo es reseñar distintos marcos teóricos para el análisis de las zonas de procesamiento de exportaciones (ZPE). Como no existe una teoría específica de esta herramienta de promoción de las ventas externas, la literatura registra aplicaciones de enfoques desarrollados con fines más generales -como las distintas teorías del comercio internacional y de la inversión extranjera directa- útiles para comprender y evaluar el posible impacto de las ZPE en una economía. En su conjunto, los estudios de orden teórico no resultan concluyentes respecto a los efectos de las ZPE aunque alertan respecto a cuáles deberían ser condiciones adicionales a la misma instalación de las zonas para que su impacto sobre la economía contribuya a mejorar su inserción internacional y, más generalmente, a elevar el bienestar. El trabajo resalta también los desafíos que enfrentan las ZPE debido a modificaciones en el marco regulatorio del comercio internacional y otros factores.
8
Botero Mariaca, Paola María, Natalia Vélez Trujillo, Claudia Cecilia Restrepo Serna e Libbe Mariaca Cartagena. Manual de ortodoncia interceptiva: teoría y práctica. Ediciones Universidad Cooperativa de Colombia, novembre 2020. http://dx.doi.org/10.16925/gcgp.28.
Testo completoAbstract (sommario):
El proceso de transición dental para prevenir o interceptar las maloclusiones, es decir, el desarrollo de la dentición humana, se demora 12 años, por lo que muchos factores externos influyen en él. El grado de desarmonía oclusal que resulta luego del desarrollo es determinado por los cambios compensatorios que suceden con el crecimiento; las interferencias en el desarrollo de oclusión pueden llevar a una maloclusión. En la literatura se contemplan tres términos que importa diferenciar: ortodoncia preventiva, ortodoncia interceptiva y ortodoncia correctiva. La primera busca prevenir las interferencias potenciales que se presentan en el desarrollo de la oclusión para evitar que el problema se desarrolle, mientras que la ortodoncia interceptiva tiene como finalidad la eliminación de interferencias existentes durante el desarrollo de la oclusión. Muchas veces es difícil distinguir entre estos términos debido a que no siempre es posible discriminar un problema potencial de uno existente, motivo por el que se consideran ambos términos en conjunto. Entre los beneficios del tratamiento interceptivo se encuentran una mayor habilidad para modificar el crecimiento, el mejoramiento de la autoestima del paciente, la satisfacción de los padres, resultados óptimos y más estables, y una terapia posterior más corta. Los objetivos de la terapia son lograr un estado de normalidad lo más tempranamente posible para mejorar el crecimiento y desarrollo del paciente, obtener cambios esqueléticos, proveer la oportunidad de un cambio funcional, eliminar los factores externos y los hábitos dañinos, y tomar ventaja de las fuerzas oclusales del desarrollo para su corrección.
9
De Sebastián, Luis. Participación por contrato: La participación como mecanismo contractual en la políticas sociales. Inter-American Development Bank, luglio 1997. http://dx.doi.org/10.18235/0011815.
Testo completoAbstract (sommario):
Este trabajo propone un marco para analizar lógica y ordenadamente un sinnúmero de observaciones y experiencias recogidas en la ejecución de los programas y proyectos en que se plasman las políticas sociales. También puede servir para sacar conclusiones prácticas, que serán de utilidad para los diseñadores de políticas y a los gerentes de programas sociales. Este marco se ha tomado de la teoría económica de los contratos, una rama de la economía relativamente reciente, desarrollada en el contexto de la moderna economía industrial, que, junto a la nueva economía institucional, proporciona ideas para el tratamiento económico de las organizaciones en general y las del sector público en particular. Estas teorías están sirviendo para darle un substrato económico a la actual preocupación con la "governance" o gobernabilidad de los países, un tema que convoca a economistas, sociólogos y políticos en una colaboración muy productiva y relevante a los problemas tanto de las democracias maduras como las de reciente data.
10
Cardozo-Ortiz, Pamela Andrea. Valor en riesgo de los activos financieros colombianos aplicando la teoria de valor extremo. Bogotá, Colombia: Banco de la República, settembre 2004. http://dx.doi.org/10.32468/be.304.
Testo completo