Bibliografie tematiche / Taidehistoria

Letteratura scientifica selezionata sul tema "Taidehistoria"

Autore: Grafiati
Pubblicato: 25 luglio 2024
Ultima modifica: 31 luglio 2024

Cita una fonte nei formati APA, MLA, Chicago, Harvard e in molti altri stili

Scegli il tipo di fonte:

Indice

Consulta la lista di attuali articoli, libri, tesi, atti di convegni e altre fonti scientifiche attinenti al tema "Taidehistoria".

Accanto a ogni fonte nell'elenco di riferimenti c'è un pulsante "Aggiungi alla bibliografia". Premilo e genereremo automaticamente la citazione bibliografica dell'opera scelta nello stile citazionale di cui hai bisogno: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver ecc.

Puoi anche scaricare il testo completo della pubblicazione scientifica nel formato .pdf e leggere online l'abstract (il sommario) dell'opera se è presente nei metadati.

Articoli di riviste sul tema "Taidehistoria"

1

Tuulas-Inkinen, Minna. "”Tyylin luojat, tunnelman tuojat”". Tahiti 13, n. 1 (10 maggio 2023): 101–6. http://dx.doi.org/10.23995/tht.127324.

Testo completo
Abstract (sommario):
Lectio praecursoria: Minna Tuulas-Inkisen taidehistorian alan väitöskirja “'Tyylin luojat, tunnelman tuojat'. Taiteilijatapetit Suomessa 1950-luvulla" tarkastettiin Turun yliopistossa 10.2.2023. Vastaväittäjänä toimi Dos. Susanna Aaltonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena Prof. Tutta Palin (Turun yliopisto).
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
2

Stahl, Kai. "Dualismit marginaaleissa". Tahiti 13, n. 2 (24 ottobre 2023): 141–45. http://dx.doi.org/10.23995/tht.137849.

Testo completo
Abstract (sommario):
Lectio praecursoria: Kai Stahlin taidehistorian alan väitöskirja ”Dualismit marginaaleissa. Naistekijyys ja modernisaatio Natalie Mein 1910–1920-lukujen tuotannossa” tarkastettiin Turun yliopistossa 7.10.2023. Vastaväittäjänä toimi dos. Juha-Heikki Tihinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Tutta Palin (Turun yliopisto).
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
3

Räsänen, Elina. "Fragmentaarisuutta ja kuvakalsketta". Tahiti 13, n. 2 (24 ottobre 2023): 93–100. http://dx.doi.org/10.23995/tht.136028.

Testo completo
Abstract (sommario):
Fragmentaarisuus ja kuvakalskeen jäljet keskiajan ja uuden ajan alun esineissä -tutkimushankkeessa tarkastellaan esineiden fragmentaarisuutta ja tuotetaan tietoa siitä, miksi esineitä on hajotettu osiin ja miten ne ovat jatkaneet elämäänsä. Tutkimusmateriaali koostuu noin aikavälillä 1300–1600 Itämeren alueella valmistetuista tai käytössä olleista esineistä. Hankkeessa sovelletaan ja kehitetään edelleen ranskalaisen tieteenhistorioitsijan Bruno Latourin (1947–2022) ajatuksia ikonoklasmin eli kuvainraaston monitahoisuudesta ”kuvakalske”-käsitteen (iconoclash) avulla. Kolmevuotisessa (2020–2023), Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa toimii neljä taidehistorian alan tutkijaa.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
4

Paavilainen, Kukka. "Freud, Morelli ja kerronnan kudelma". Tahiti 13, n. 1 (10 maggio 2023): 36–60. http://dx.doi.org/10.23995/tht.128840.

Testo completo
Abstract (sommario):
Taiteentuntija Giovanni Morellin (1816–1891) kirja Della Pittura italiana (1897) päätyi psykoanalyytikko Sigmund Freudin (1856–1939) kirjastoon Unien tulkinnan (1899) kirjoitusvaiheessa. Kirjassaan Morelli hyödynsi proosan kirjoittamisen menetelmiä. Hänen esimerkkinsä innoittamana pohdin taiteellistatutkimusta edustavassa artikkelissani taidemaalarin kerronnallisia keinoja ja tietoa, jota tutkimusaiheesta on mahdollista tuottaa yhdistämällä taidemaalarin ja taidehistorioitsijan lähestymistavat. Koska Freud vieraili Morellin kuvaamissa taidekokoelmissa vain lukemalla, lainaan samojen museoiden puutarhoissa puoli vuotta aiemmin maalanneen Ellen Thesleffin (1869–1954) teoksia jäljittääkseni mielikuvia, joita Morellin kirjan lukeminen on saattanut Freudissa synnyttää. Pohdin lisäksi, saiko Freud vaikutteita Morellilta, kuten hän kertoi esseessään ”Michelangelon Mooses” (1914), sekä miten vaikutteet näkyivät Freudin varhaisissa julkaisuissa. Ehdotan lopuksi luovan kirjoituksen katkelmia aineistoksi taiteilijan teosta edeltävien mielikuvien tutkimiseen, korjaan taidehistorian alalle syntyneen väärinkäsityksen erottelemalla freudilaisen lipsahduksen sairauden oireesta ja osoitan Freudin erottaneen Mooses-veistoksesta kirjoittaessaan empiirisen havainnoinnin psykologisesta havainnoinnista. Morellin ja Freudin tarkastelutapojen leikkauspiste tarjoaa teoreettisen lähtökohdan tarkastella tutkivan taiteilijan syntyvän teoksensa äärellä harjoittamaa empiiristä havainnointia ja siitä seuraavan kokemuksen tulkintaa.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
5

Lahelma, Marja. "Rappiosta renessanssiin". Historiallinen Aikakauskirja 121, n. 2 (19 giugno 2024). http://dx.doi.org/10.54331/haik.120796.

Testo completo
Abstract (sommario):
Suomen taidehistoriassa on vakiintunut käsitys 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta kansallisen taiteen kultakautena. Tässä artikkelissa tarkastellaan kultakausikertomuksen historiallista rakentumista nostalgian käsitteen valossa. Aineistona toimivat kahden sotienvälisen Suomen keskeisen taidevaikuttajan Onni Okkosen ja Ludvig Wennervirran kirjoitukset. Niiden pohjalta pyritään osoittamaan kultakausikertomuksen taustalla vaikuttavia ideologisia ja poliittisia aatteita, jotka nykynäkökulmasta näyttäytyvät varsin epäilyttävinä. Okkonen ja Wennervirta vaalivat ajalleen tyypillistä kansallishenkeä ja suhtautuivat mielenkiinnolla myös fasismin ja kansallissosialismin kaltaisiin ilmiöihin. Näitä kirjoittajia motivoi entistävä nostalgia, jonka tarkoituksena oli muodostaa menneisyydestä kuva, joka palvelisi nykypäivän tarkoituksia. He näkivät oman aikansa taiteen rappeutuneena, ja uskoivat uuden taiteen kukoistuksen olevan mahdollista vain jos taiteilijat kääntyisivät jälleen ammentamaan oman maansa luonnosta ja kansasta. Näitä myytin ulottuvuuksia ei enää tietoisella tasolla muisteta, mutta ne jatkavat elämäänsä myytin rakenteissa tavalla, jolla on vaikutusta myös nykypäivään. On pohdittava esimerkiksi kysymystä siitä, kuka saa kuulua siihen kansaan, jonka tuntoja kansallisen taiteen tradition ajatellaan ilmentävän. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa kultakausikertomuksen myyttiluonne ja kohdistaa huomio sen historialliseen rakentumiseen. Asiasanat: nostalgia, kultakausi, Onni Okkonen, Ludvig Wennervirta, Suomen taide, taidehistoria
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
6

Kaitaro, Timo. "Surrealismin taidehistoriaa psykoanalyyttisesti". Tiede & edistys 27, n. 4 (1 aprile 2002). http://dx.doi.org/10.51809/te.104715.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
7

Aaltonen, Susanna. "Taidehistorian seuran kuulumisia". Tahiti 8, n. 3 (29 dicembre 2018). http://dx.doi.org/10.23995/tht.77448.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
8

Kuusamo, Altti. "Käytännön teoriapitoisuudesta: Emeritusprofessorin teoriatestamentti". Tahiti 8, n. 1 (10 febbraio 2018). http://dx.doi.org/10.23995/tht.69294.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
9

Lamberg, Essi. "Taidehistorian ja kehitysmaatutkimuksen suhde poikkitieteellisenä haasteena". Tahiti 11, n. 2 (7 dicembre 2021). http://dx.doi.org/10.23995/tht.112172.

Testo completo
Abstract (sommario):
Kirjoituksessa tarkastellaan sitä, minkälaisia haasteita arkkitehtuurihistorian tutkimus niin kutsutuissa kehitysmaissa nostaa esiin ja minkälaisia valmiuksia ne taidehistorian tutkijalta edellyttävät. Keskeisimpänä tarkastelun kohteena on taidehistorian tieteenalan suhde kehitysmaatutkimukseen. Artikkeli perustuu kirjoittajan poikkitieteellisen, suomalaisten arkkitehtien liikkuvuutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kehitysyhteistyön vaikutuspiirissä 1960–1980-luvuilla tarkastelevan väitöskirjahankkeen aikana muodostuneisiin tutkimustuloksiin ja havaintoihin. Kehitysyhteistyöhankkeisiin osallistuminen edellytti arkkitehdeilta uutta ammatillista aluevaltausta alakohtaisine tiedollisine ja kyvyllisine vaatimuksineen. Samalla tavalla alan tutkimus edellyttää tutkijalta muidenkin tieteenalojen kuin taidehistorian hallintaa. Se, miten tieteenalarajat ja niiden olemus mielletään, vaikuttaa oleellisesti siihen, miten luontevana tai epäluontevana taidehistorian ja kehitysmaatutkimuksen välinen suhde näyttäytyy.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
10

Häyrynen, Maunu, e Linda Leskinen. "Pitkospuut vai laajentuva kenttä?" Tahiti 11, n. 2 (7 dicembre 2021). http://dx.doi.org/10.23995/tht.112149.

Testo completo
Abstract (sommario):
Artikkeli tarkastelee insinöörisuunnittelua sekä puutarha- ja maisemasuunnittelua suomalaisen taidehistorian marginaaleissa. Näin selvitetään, mitä niiden asemointi tutkimuksen kenttään kertoo alan institutionaalisista rajoista. Taidehistorian tutkimusalue määritellään nykyisin laajasti sekä taiteellisia että muita ilmiöitä käsittäväksi. Artikkelissa kuitenkin pohdimme, onko hierarkkinen jako taiteeseen ja ei-taiteeseen silti edelleen voimassa. Taide tutkimuskohteena määrittelee yhä tieteenalan identiteettiä ja jäsentyy edelleen kaanoneina. Vaikka niin puutarha- ja maisemasuunnittelu kuin insinöörisuunnittelu on kelpuutettu kotimaisen taidehistorian tutkimuskohteiksi, sen piirissä ylläpidetään silti näiden alojen ja arkkitehtuurin välistä erottelua. Tarkastelu osoittaa alan kaksijakoisen suhteen muihin kuin taiteellisiin tutkimuskohteisiin. Ne voidaan hyväksyä, mutta niiden näkyvyys taiteen kaanoniin yhä perustuvissa alan yleisteoksissa tai opetussisällöissä on satunnaista.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
Più fonti

Tesi sul tema "Taidehistoria"

1

Vuojala, Petri. "Pathosformel Aby Warburg ja avain tunteiden taidehistoriaan /". Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1997. http://catalog.hathitrust.org/api/volumes/oclc/38263405.html.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

Libri sul tema "Taidehistoria"

1

Pirkko, Heiskanen, Kallio Rakel, Eidos ry e Helsingin tutkijanaiset, a cura di. Nainen, taide ja taidehistoria. Helsinki, Finland: Tilaukset, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 1985.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
2

laitos, Jyväskylän yliopisto Taidehistorian. Taidehistorian sanasto. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Taidehistorian laitos, 1997.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
3

Vuojala, Petri. Pathosformel: Aby Warburg ja avain tunteiden taidehistoriaan. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1997.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
4

Holmström, Emma, e Anniina Hopeala. Rajantakaista Karjalaa. Helsinki]: Kulttuurien museo, 2008.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
5

Dance images in temples of mainland Southeast Asia. Helsinki]: Theatre Academy, 2008.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
6

Women's voices: Female authors and feminist criticism on the Finnish literary tradition. Helsinki: Finnish Literary Society, 2007.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
Ti possono interessare anche gli elenchi estesi di opere sul tema "Taidehistoria":
Articoli di riviste
Offriamo sconti su tutti i piani premium per gli autori le cui opere sono incluse in raccolte letterarie tematiche. Contattaci per ottenere un codice promozionale unico!

Vai alla bibliografia