Letteratura scientifica selezionata sul tema "Maapallo"
Cita una fonte nei formati APA, MLA, Chicago, Harvard e in molti altri stili
Indice
Consulta la lista di attuali articoli, libri, tesi, atti di convegni e altre fonti scientifiche attinenti al tema "Maapallo".
Accanto a ogni fonte nell'elenco di riferimenti c'è un pulsante "Aggiungi alla bibliografia". Premilo e genereremo automaticamente la citazione bibliografica dell'opera scelta nello stile citazionale di cui hai bisogno: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver ecc.
Puoi anche scaricare il testo completo della pubblicazione scientifica nel formato .pdf e leggere online l'abstract (il sommario) dell'opera se è presente nei metadati.
Articoli di riviste sul tema "Maapallo"
Helle, Anna, e Kaisa Kurikka. "Kirjallisuuden(tutkimuksen) kuvitteluvoima". AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, n. 2 (3 luglio 2017): 3–4. http://dx.doi.org/10.30665/av.66198.
Testo completoRosenberg, Mikko. "Kasvatus monilajiseen empatiaan". Aikuiskasvatus 40, n. 3 (24 settembre 2020): 176–86. http://dx.doi.org/10.33336/aik.98363.
Testo completoHaila, Yrjö. "Maapallon elämän vaiheet". Tiede & edistys, n. 4 (1 aprile 2016): 338–42. http://dx.doi.org/10.51809/te.105239.
Testo completoSilvennoinen, Heikki. "Maapallon kestokyvyn rajat on saavutettu". Aikuiskasvatus 35, n. 2 (15 maggio 2015): 147–49. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94138.
Testo completoSalonen, Arto O., e Marjatta Brady. "Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen". Aikuiskasvatus 35, n. 1 (15 febbraio 2015): 4–15. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94118.
Testo completoFoster, Raisa, Arto O. Salonen e Katja Sutela. "Taidekasvatuksen ekososiaalinen kehys: Kohti kestävyystietoista elämänorientaatiota". Kasvatus 53, n. 2 (22 aprile 2022): 118–29. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.115918.
Testo completoVäänänen, Niina. "Kestävä käsityö auki purettuna ja yhteen koottuna". Aikuiskasvatus 40, n. 3 (24 settembre 2020): 239–46. http://dx.doi.org/10.33336/aik.98370.
Testo completoIsopahkala-Bouret, Ulpukka. "Jatkuva oppiminen on lupaus paremmasta tulevaisuudesta". Aikuiskasvatus 42, n. 4 (16 dicembre 2022): 268–69. http://dx.doi.org/10.33336/aik.125282.
Testo completoLummaa, Karoliina. "Antroposeeni: ihmisen aika geologiassa ja kirjallisuudentutkimuksessa". AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, n. 1 (3 aprile 2017): 68–77. http://dx.doi.org/10.30665/av.66194.
Testo completoPecoraro, Maria, Miia Grénman, Roni Lappalainen, Juulia Räikkönen, Ilari Sääksjärvi e Outi Uusitalo. "Planetaariset rajat: Kirjallisuuskatsaus kulutuksen ja biodiversiteetin välisistä yhteyksistä". Kulutustutkimus.Nyt 17, n. 1-2 (11 dicembre 2023): 9–33. http://dx.doi.org/10.54333/kulutustutkimus.127427.
Testo completoTesi sul tema "Maapallo"
Hautala, J. (Jenna). "Boreaaliset suot maapallon hiilinieluina". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201901181080.
Testo completoIsokääntä, M. (Miikka). "Filosofien Jumala ja maapallon kehityshistoria:Thomas Burnetin teoria maapallon synnystä tieteellisen vallankumouksen ajan Englannin ja Ranskan fyysis-teologisessa keskustelussa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201710193002.
Testo completoTurunen, H. (Helka). "CO₂-balance in the athmosphere and CO₂-utilisation:an engineering approach". Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2011. http://urn.fi/urn:isbn:9789514294877.
Testo completoTiivistelmä Väitöskirjatyössä sovelletaan insinööritieteissä käytettyjä metodeja ja tietämystä määriteltäessä ilmakehän CO₂-tase sekä antropogeenisten hyötykäyttökohteiden merkitys teollisissa prosesseissa ja globaaleissa CO₂-virroissa. Lisäksi pohditaan uusien CO₂-hyötykäyttösovellusten kaupallistamiseen liittyviä rajoitteita. Näitä aiheita on tutkittu käymällä läpi tieteellistä kirjallisuutta ja tekemällä laskelmia. Insinööritieteistä tutun taselaskennan avulla tarkastellaan ilmakehän CO₂-virtoja. Sen pohjalta määritetään numeerisesti maapallon CO₂-kantokyky. Tuloksista johdetaan suoria ja epäsuoria toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla voidaan lieventää ilmakehän CO₂-ylikuormaa. Kartoitusmenetelmän avulla selvitetään hyötykäytön kannalta edulliset CO₂:n aineominaisuudet. Kemiantekniikan näkökulmasta ominaisuudet, jotka parantavat aineen- ja lämmönsiirtoa, ovat kiinnostavimpia. Nämä ominaisuudet tulevat esille silloin, kun fluidi on ylikriittisessä olomuodossa. Termodynaamisia laskentamenetelmiä sovelletaan esimerkkiseosten olomuodon eli faasin määrityksessä. Tulokset osoittavat, että jopa verraten yksinkertaiset menetelmät antavat tietoja, jotka auttavat ymmärtämään laboratoriokokeiden faasikäyttäytymistä. Teollisen mittakaavan kemiallisten prosessien kehityksessä ja suunnittelussa termodynamiikan hallitseminen on keskeinen edellytys. Jos CO₂:n kiinnostavia ominaisuuksia toivotaan hyödynnettävän teollisesti, korkeapaineisten systeemien termodynaamisen teorian hallinta sekä aineominaisuuksien määrittäminen kaikille systeemiin osallistuville komponenteille ja niiden seoksille nousee merkittävään asemaan. Läpikotainen teorian ja teknisten perusteiden hallitseminen ei vielä takaa menestyksellistä teknologiansiirtoa pienestä suureen mittakaavaan. Lisäksi tarvitaan myönteinen ja kannustava yhteiskuntajärjestelmä. Mikäli tavoitellaan vielä rohkeampaa kehitysnäkymää, tilannetta, jossa luonnon tavoin CO₂-prosessien energianlähteenä käytettäisiin auringonvaloa, havaitaan, että tämäkin askel edellyttäisi termodynaamista menetelmäkehitystä. Keskeinen termodynaaminen konsepti on työ. Työ siirtää energiaa ympäristön ja systeemin välillä. Tämä on määritelty jo klassisessa mekaniikassa; kappaleen siirto tietystä paikasta toiseen. Kemiantekniikassa työlle on kehitetty käyttökelpoisia kaavoja paine–tilavuus–lämpötila-systeemeihin. Mikäli työn elementit kyettäisiin määrittelemään auringonvalon fotoenergialle, avaisi se uusia näkymiä reaktiokemiaan. Silloin termodynamiikan sijaan voitaisiin ehkä mieluummin puhua 'photodynamiikasta'. Ilmaston lämpeneminen on ongelma, jonka lieventämiseen tarvitaan useanlaisia toimia. Etsittäessä tietä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, insinöörit voivat avustaa suunnan löytämisessä hyödyntämällä tieteenalallaan käytettyjä metodeja ja teorioita sekä tarpeen vaatiessa kehittää niitä edelleen uusille alueille
Libri sul tema "Maapallo"
Jarkko, Aarniala, Lille Sten 1900- e Holmberg Nils A. 1911-, a cura di. Favell: 3-mastoparkin viimeinen purjehdus maapallon ympäri 1933-1934. [Helsinki?]: Merikustannus, 1985.
Cerca il testo completoSfairopoiia: Pallojen ja ympyröiden koneistot vanhalla ajalla. Helsingissä: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2009.
Cerca il testo completoFavell: 3-mastoparkin viimeinen purjehdus maapallon ympari 1933-1934. Merikustannus, 1985.
Cerca il testo completoMaapallon Seuraavat 100 Vuotta: Elamasta on kysymys (The Next One Hundred Years: Shaping the Fate of Our Living Earth - in Finnish). Kirjayhtyma, 1992.
Cerca il testo completo