Letteratura scientifica selezionata sul tema "Kielitaito"
Cita una fonte nei formati APA, MLA, Chicago, Harvard e in molti altri stili
Indice
Consulta la lista di attuali articoli, libri, tesi, atti di convegni e altre fonti scientifiche attinenti al tema "Kielitaito".
Accanto a ogni fonte nell'elenco di riferimenti c'è un pulsante "Aggiungi alla bibliografia". Premilo e genereremo automaticamente la citazione bibliografica dell'opera scelta nello stile citazionale di cui hai bisogno: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver ecc.
Puoi anche scaricare il testo completo della pubblicazione scientifica nel formato .pdf e leggere online l'abstract (il sommario) dell'opera se è presente nei metadati.
Articoli di riviste sul tema "Kielitaito"
Heikkilä, Mirva. "”Kielillä ja kielitaidolla on suuri merkitys osallisuuden rakentumisessa”". Aikuiskasvatus 40, n. 4 (16 dicembre 2020): 384–85. http://dx.doi.org/10.33336/aik.100557.
Testo completoTervola, Maija. "Lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittäminen". Puhe ja kieli, n. 2 (5 ottobre 2018): 83–107. http://dx.doi.org/10.23997/pk.65094.
Testo completoTervola, Maija. "Lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittäminen". Puhe ja kieli, n. 2 (5 ottobre 2018): 83–107. http://dx.doi.org/10.23997/pk.75368.
Testo completoHonko, Mari, Sari Ahola e Tuija Hirvelä. "Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä". Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 31 (31 ottobre 2021): 114–52. http://dx.doi.org/10.5128/lv31.04.
Testo completoKotilainen, Lari, e Inkeri Lehtimaja. "Kielenvaihto monikielisissä kokouksissa - osallistujien kielitaito ja vuorovaikutuksen sujuva eteneminen". Puhe ja kieli, n. 3 (10 gennaio 2020): 221–39. http://dx.doi.org/10.23997/pk.76602.
Testo completoHuhta, Ari. "Kielitaito ja psykolingvistiset taidot suomi toisena kielenä -lukemisen ja -kirjoittamisen selittäjinä". AFinLA-teema, n. 14 (16 giugno 2022): 62–79. http://dx.doi.org/10.30660/afinla.111273.
Testo completoHuhta, Ari, Taina Tammelin-Laine, Tuija Hirvelä, Reeta Neittaanmäki e Elina Stordell. "Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tulosten ennustaminen lähtötason arviointien perusteella". Aikuiskasvatus 37, n. 3 (5 settembre 2017): 190–204. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88429.
Testo completoAhola, Sari. "Yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä thainkieliseksi tunnistettujen suomenoppijoiden suullisesta kielitaidosta". Puhe ja kieli, n. 4 (31 dicembre 2020): 203–24. http://dx.doi.org/10.23997/pk.103307.
Testo completoMasonen, Virpi. "Leksikaalinen kompetenssi osana kielitaitoa". Lähivõrdlusi. Lähivertailuja, n. 23 (2013): 187–209. http://dx.doi.org/10.5128/lv23.08.
Testo completoHonko, Mari. "Kieli- ja kielitaitokäsitykset tutkivan opettajan kenttäpäiväkirjamerkinnöissä". Puhe ja kieli, n. 4 (8 gennaio 2018): 215–38. http://dx.doi.org/10.23997/pk.63203.
Testo completoTesi sul tema "Kielitaito"
Issakainen, O. (Olga). "Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisvaikeuksien erottaminen kielitaidon puutteesta". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905031591.
Testo completoPiri, O. J. (Olli-Juhani). "Morfosyntaktiset objektivirheet oppijansuomessa:korpuspohjainen kuvaus suomenoppijoiden kielitaidon tarkkuuden kehityksestä". Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012339.
Testo completoPääkkönen, E.-R. (Emma-Riikka). "Varhaisen ja varhennetun kieltenopetuksen merkitys kielitaidon kehittymisen edistäjinä sekä niiden toteutus Suomessa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201906112520.
Testo completoKorkealehto, K. (Kirsi). "”Ajattelin, että opettaja on opettavinaan ja me ollaan oppivinaan, mutta tässähän oppii oikeasti!”:suullisen kielitaidon kehittyminen Kajaanin ammattikorkeakoulun aikuistradenomiopiskelijoiden englannin monimuotokurssilla". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201410101925.
Testo completoNiemi, H. (Hannu). "Korkeakoulututkintoihin kuuluvan ruotsin kielen taidon osoittaminen:korkeakoulujen ruotsinopettajien käsityksiä virkamiesruotsin merkityssisällöistä ja sen taitotasovaatimusosan toteutumisesta". Doctoral thesis, University of Oulu, 2008. http://urn.fi/urn:isbn:9789514287046.
Testo completoTiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selostaa ja kuvata, mitä valtionhallinnossa vaadittavalla ruotsin kielen suullisella ja kirjallisella kielitaidolla, virkamiesruotsilla, tarkoitetaan ja miten virkamiesruotsin taitotasovaatimus toteutuu korkeakoulututkintoon kuuluvissa pakollisissa ruotsin kielen opintojaksoissa. Vuonna 1987 korkeakouluopiskelijoiden virkamiesruotsin taidon osoittaminen liitettiin asetuksella korkeakoulututkintoihin. Sen jälkeen virkamiesruotsin riittävän taitotason toteaminen on ollut korkeakoulujen itsensä vastuulla. Virkamiesruotsin merkityssisältöjä ja toteutumista tutkittiin kartoittamalla eri koulutusohjelmien ruotsin kielen opintojaksojen suunnittelua, opetuksen toteuttamista, opiskelijoiden kielitaidon testaamista, kielitaidon arviointia ja arvosanan määräytymistä. Tarkastelun viitekehyksen muodostivat kielilainsäädäntö, opettajan ajattelun hyödyntäminen tutkimuksessa sekä kielitaidon arviointi. Tutkimustulosten arvioinnin apuna käytettiin opetussuunnitelmien arviointiin tarkoitettua CIPP-mallia. Lisäksi tutkimuksen pohdintaosassa esitetään korkeakoulututkintoon kuuluvia virkamiehen kielitaitoa ja sen osoittamista koskevia jatkotoimenpide-ehdotuksia. Empiirinen aineisto kerättiin sähköpostitse kyselylomakkeilla yliopistojen kielikeskusten ruotsinopettajilta (n = 24), ja ammattikorkeakoulujen ruotsinopettajilta (n = 19) sähköpostitse kyselytutkimuksilla ja aineistoa täydennettiin henkilökohtaisilla haastatteluilla (n = 8). Kyselytutkimuksessa selvitettiin korkeakoulujen ruotsinopettajien käsityksiä erityisalojen ruotsin ja virkamiesruotsin merkityssisällöistä ja taitotasovaatimusten toteutumisesta. Eri puolilla Suomea sijaitsevat kielikeskukset ja ammattikorkeakoulut olivat hyvin edustettuina tutkimusaineistossa. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineiston analyysissa on fenomenografisen tutkimuksen ja sisällön analyysin sovellusta. Tulosten mukaan korkeakoulututkintoon kuuluvien ruotsinopintojen suunnittelu oli etupäässä opettaja- tai oppilaitoskohtaista. Virkamiesruotsia ja erityisalojen ruotsia oli vaikea erottaa toisistaan, ja ne tarkoittivat monien ruotsinopettajien mielestä samaa asiaa opintojakson opetuksessa ja sen loppukokeissa. Näin ollen virkamiesruotsin taidon testaaminen ja kielitaidon arviointi olivat hyvin harvoin valtionhallinnon kielitutkintoja koskevan ohjeistuksen mukaisia. Korkeakouluissa virkamiesruotsin osuuteen kuuluvaa luetun ja puhutun ymmärtämistä ei testattu erillisillä standardikokeilla. Vuosittain vähintään 20 % korkeakouluopiskelijoista sai tutkintotodistuksiinsa merkinnän virkamiesruotsin hyväksytystä kielitaidosta, jonka taitotaso ei todellisuudessa vastannut säädettyä Eurooppalaisen viitekehyksen mukaista vähimmäistaitotasoa B1. Tutkimustulokset tukivat käsitystä siitä, että yhä useampien lukion B-ruotsin oppimäärän suorittaneiden korkeakouluopiskelijoiden kielellinen lähtötaso oli niin alhainen, että he eivät saavuttaneet korkeakoulututkintoon kuuluvien pakollisten ruotsinopintojensa aikana virkamiesruotsiin vaadittavaa taitotasoa. Pohdintaosassa esitetään jatkotoimenpiteitä korkeakoulututkintoon kuuluvan virkamiesruotsin taitotasovaatimuksen madaltamiseksi