Letteratura scientifica selezionata sul tema "Esittäjät"
Cita una fonte nei formati APA, MLA, Chicago, Harvard e in molti altri stili
Indice
Consulta la lista di attuali articoli, libri, tesi, atti di convegni e altre fonti scientifiche attinenti al tema "Esittäjät".
Accanto a ogni fonte nell'elenco di riferimenti c'è un pulsante "Aggiungi alla bibliografia". Premilo e genereremo automaticamente la citazione bibliografica dell'opera scelta nello stile citazionale di cui hai bisogno: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver ecc.
Puoi anche scaricare il testo completo della pubblicazione scientifica nel formato .pdf e leggere online l'abstract (il sommario) dell'opera se è presente nei metadati.
Articoli di riviste sul tema "Esittäjät"
1
Turunen, Maija. "Monitaiteisen yhteistyön mustat ruusut". Trio 12, n. 2 (31 dicembre 2023): 9–36. http://dx.doi.org/10.37453/tj.136179.
Testo completoAbstract (sommario):
Tässä artikkelissa tutkin Maikki Järnefeltin 1904 ja 1906 Gramophone Companyn levytyksiä käyttäen aineistona äänittäjän, äänityslaitteen sekä esittäjän vuorovaikutuksessa syntynyttä soivaa lopputulosta. Miten äänityslaitteen ominaisuudet muuttavat äänitteeltä kuultua esitystä verrattuna äänityshuoneessa esitettyyn versioon? Miten laulaja on muokannut esitystään äänitystilanteeseen sopivaksi omasta aloitteestaan tai äänittäjän ohjaamana? Äänitteeltä voidaan kuulla summa äänitysteknologian mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä äänittäjän ja taiteilijan valintoja. Mekaaniselle äänityslaitteelle laulaminen on vaatinut muutoksia siihen, miten esittäjä käyttää kehoaan tai instrumenttinsa dynamiikkaa. Esimerkiksi voimakkailla äänillä tuli liikkua poispäin äänitystorvesta ja kaikkein hiljaisimpia nyansseja tuli välttää. Äänittäjän tehtävä oli ohjata esittäjän ja äänityslaitteen vuorovaikutusta. Lisäksi äänittäjä muokkasi soivaa lopputulosta valitsemalla äänityslaitteeseen osat, jotka tallentavat instrumentin soinnin parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuksen tulokset antavat osviittaa siitä, että äänitystilanne ei ehkä vaikuttanutkaan kovin paljon Järnefeltin laulutapaan tavoilla, jotka monissa historiallisia äänityksiä kuvaavissa teksteissä mainitaan, esim. liioiteltu teksti ja äärimmäisten nyanssien välttäminen. Äänitteeltä kuultava ääni on sen sijaan hyvin erilainen verrattuna samassa tilassa kuultuun. Liittämällä toisiinsa eri aineistoista koostuvia palasia, jotka kuvaavat Maikki Järnefeltin ääntää, on mahdollista luoda jonkinlainen kokonaiskuva, millainen se olisi voinut olla. Artikkelin tarkoitus on tuoda esiin vuorovaikutusta, jonka tuloksena äänitteet syntyvät sekä tutkia yhden maamme mielenkiintoisen laulajattaren laulutaidetta soivan aineiston pohjalta.
2
Pyylampi, Olli. "Agogiikka ja rekisteröiminen esittäjän keinovaroina saksalaisessa urkumusiikissa". Trio 10, n. 1 (10 luglio 2021): 86–90. http://dx.doi.org/10.37453/trio.110129.
Testo completoAbstract (sommario):
The subject of my doctoral studies is the use of agogics in German organ music between the 17th and the 19th century. The repertoire of my five concerts proceeded chronologically in order to demonstrate the evolution of agogics. In my written thesis, I investigate my methods of choosing stops when performing German romantic music.
3
Kärrylä, Ilkka. "Mihin katosi vaatimus taloudellisesta demokratiasta?" Väki Voimakas, n. 32 (13 settembre 2022): 299–338. http://dx.doi.org/10.55286/vv.121755.
Testo completoAbstract (sommario):
Taloudellisen demokratian käsite on viime vuosikymmeninä kadonnut poliittisesta kielenkäytöstä. Läpi 1900-luvun erityisesti työväenliike esitti vaatimuksia demokraattisen päätöksenteon laajentamisesta yrityksiin, työmarkkinoille ja kansantalouteen. 1990-luvun alussa taloudellinen demokratia jasen naapurikäsitteet, kuten yritysdemokratia, kuitenkin katosivat poliittisesta keskustelusta. Ilkka Kärrylä tulkitsee artikkelissaan, että vaatimukset kansalaisten tai työntekijöiden vallasta taloudessa ja yrityksissä sopivat huonosti yhteen kapitalistisen yksityisomistuksen sekä markkinamekanismiin ja asiantuntijuuteenperustuvan vallankäytön kanssa. Näiden legitimiteetti on vahvistunut 1970-luvulta alkaen talouskriisien, globalisaation ja reaalisosialismin romahduksen myötä. Uusliberaali ajattelu on esittänyt markkinatalouden ja yksityisomistuksen yksilönvapauden ja hyvinvoinnin takeina. Vaihtoehtoiset tavat järjestää talous ja yhteiskunta ovat jääneet marginaaliin, ja demokraattinen keskustelu niistä on hiipunut. Vahvasta yksilönvapauden eetoksesta huolimatta taloudellinen toiminta ei näytä erityisen vapaalta, vaan niin valtiot kuin yksilötkin joutuvat sopeutumaan erilaisiin välttämättömyyksiin kilpaillessaan muiden kanssa. Kärrylä esittää, että keskustelu taloudellisesta demokratiasta olisi edelleen aiheellista, vaikka todelliset muutokset pääoman vallan rajoittamiseksi edellyttäisivätkin ylikansallista yhteistyötä.
4
Frick, Maria, Soile Loukusa, Katja Dindar, Leena Mäkinen, Marja-Leena Mattila, Hanna Ebeling e Tuula Hurtig. "Miten autismikirjon henkilöt ja verrokit kuvailevat ja esittävät toisen henkilön ajatuksia?" Puhe ja kieli, n. 1 (16 aprile 2021): 23–41. http://dx.doi.org/10.23997/pk.107690.
Testo completoAbstract (sommario):
Tarkastelemme referointikeinoja, joita aikuiset autismikirjon henkilöt ja verrokit käyttävät puhuessaan toisen henkilön ajatuksista. Aineisto on kerätty tutkimustilanteessa, jossa tutkittavia pyydetään kertomaan, mitä videolla nähty henkilö voisi ajatella. Tässä tutkimuksessa referointikeinot on luokiteltu kuvaileviksi ja esittäviksi sen mukaan, pysyykö vuoron näkökulma eli deonttinen origo meneillään olevassa puhetilanteessa vai siirtyykö se referoitavaan puhetilanteeseen. Tutkimus osoittaa, että autismikirjon henkilöiden ja verrokkien referointikeinot ovat pääosin samankaltaisia, joskin verrokkiryhmän edustajien vastauksissa on hieman enemmän kuvailua ja autismikirjon henkilöillä esitystä. Kaksi tutkittavaa autismikirjon henkilöä käyttää myös ns. paljaita esityksiä, jotka eivät sisällä lainkaan sellaisia deonttisia markkereita, jotka sitoisivat sanotun meneillä olevaan puhetilanteeseen. Tällainen referointi on suomenkielisessä puheessa melko harvinaista, ja katsomme sen mahdollisesti kuvastavan yksittäisten autismikirjon henkilöiden erilaista tapaa hahmottaa tai käsitellä puhetilanteen osallistumiskehikkoa.
5
Kleemola, Olli. "Sotienvälisen ajan kuvateosten sisällissota". Väki Voimakas, n. 31 (1 giugno 2018): 265–89. http://dx.doi.org/10.55286/vv.122442.
Testo completoAbstract (sommario):
Artikkelissa tarkastellaan historiallisen valokuvatutkimuksen keinoin sotienvälisellä kaudella ilmestyneiden kahden kuvateoksen Suomen sisällissodasta konstruoimaa kuvaa. Artikkelin aineistona toimivat sotienvälisellä kaudella ilmestyneet kuvateokset Suomen vapaussota kuvissa (Otava 1934) ja Vapaussodan kuvahistoria (Otava 1938), jotka molemmat edustavat valkoisen Suomen näkökulmaa vuoden 1918 sotaan. Kuvateosten sisältöä analysoidaan kahden pääteeman kautta. Tarkastelun kohteena ovat yhtäältä sodankäyntiä ja valkoisten puolen sotilaita sekä heidän toimintaansa esittävät kuvat. Toisen teemakokonaisuuden muodostavat punaisia ja heidän toimintaansa esittävät kuvat.
Artikkelissa vastataan kysymyksiin siitä, minkälaista mielikuvaa edellä mainituista sodan osa-alueista kirjoissa on pyritty luomaan, mistä syystä, ja millaisia kuvia tähän on käytetty. Lisäksi tarkastellaan, miten teemojen esittely eri kirjoissa eroaa toisistaan, ja pohditaan, mistä nämä erot voisivat johtua.
6
Meretoja, Hanna. "Kertomusten eettinen potentiaali ja vaarat: kuusi mittapuuta". AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, n. 1 (28 marzo 2018): 6–25. http://dx.doi.org/10.30665/av.70005.
Testo completoAbstract (sommario):
Artikkeli esittää heuristisen mallin kertomusten eettisen potentiaalin ja vaarojen erittelyyn ja arvioimiseen. Se edustaa kontekstualisoivaa lähestymistapaa, jonka mukaan kertomusmuoto itsessään ei ole eettinen tai epäeettinen, vaan kertomusten eettinen merkitys muotoutuu niiden kertomisen, tulkinnan ja käytön konteksteissa – osana kulloistakin maailmallista tilannetta, jossa ne toimivat. Artikkelissa tutkitaan tästä näkökulmasta erilaisia tapoja, joilla kertomukset voivat olla eettisesti arvokkaita tai ongelmallisia. Artikkelin esittämä heuristisen malli tarjoaa välineitä analysoida ja arvioida kertomusten eettistä potentiaalia ja vaaroja kuudesta näkökulmasta kysymällä, 1) laajentavatko vai supistavako kertomukset mahdollisen tajuamme, 2) kehittävätkö vai hämärtävätkö ne itseymmärrystämme, 3) edistävätkö vai haittaavatko ne toisten kokemusten ymmärtämistä niiden ainutkertaisuudessa, 4) osallistuvatko ne osallistavien vai poissulkevien kerronnallisten välitilojen rakentamiseen, 5) kehittävätkö vai heikentävätkö ne kykyämme tarkastella maailmaa eri näkökulmista ja 6) toimivatko ne eettisen tutkimisen vai dogmatismin muotoina. Dikotomioiden sijaan tarkoitus on rakentaa janoja, jotka auttavat sekä fiktiivisten että ei-fiktiivisten kertomusten eettisen ulottuvuuden erittelyssä. Artikkelissa mallia testataan analysoimalla sen valossa pohjoismaisen lehdistön lokakuussa 2017 julkaisemaa Sofi Oksasen avointa kirjettä Melania Trumpille. Mallin tarjoamat kuusi näkökulmaa auttavat tuomaan esiin Oksasen kirjeen ambivalentin kompleksisuuden ja erittelemään differentioidusti tapoja, joilla kirje yhtäältä tekee näkyväksi alistavia kulttuuristen tarinamallien mekanismeja ja toisaalta itse sortuu näiden mallien uusintamiseen. Samalla analyysi osoittaa tutkijan kriittisen itsereflektion merkityksen sekä sen, ettei mallia tulisi käyttää yksinkertaiseen kertomusten eettiseen pisteyttämiseen arviointijanoilla. Kertomusten eettisesti relevanttien ulottuvuuksien erittelyyn tarkoitettua mallia sovellettaessa on tärkeää muistaa, että kertomusten monisyisyyden ymmärtäminen vaatii viime kädessä pikemmin tulkintaa kuin lokerointia.
7
Toimituskunta. "Selvitysmies Pentti Arajärvi esittää : tutkintoihin johtavan aikuiskoulutuksen tulee olla maksutonta". Aikuiskasvatus 23, n. 4 (1 dicembre 2003): 328–31. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93525.
Testo completo
8
Soini, Tiina, Janne Pietarinen e Kirsi Pyhältö. "Pedagoginen hyvinvointi peruskoulun opettajien työssä". Aikuiskasvatus 28, n. 4 (1 dicembre 2008): 244–57. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93841.
Testo completoAbstract (sommario):
Oppiminen ja hyvinvointi kietoutuvat yhteen. Ne voidaan jopa hahmottaa yksilön kasvu- ja kehitysprosessin eri ulottuvuuksina: riittävä hyvinvointi on tavoitteellisen oppimisen edellytys ja oppiminen mahdollistaa hyvinvointia edesauttavan muutoksen. Kirjoittajat esittävät, että pedagogisen hyvinvoinnin jäsentäminen ilmiönä voisi avata uuden näkökulman opettajien työssä jaksamiseen. Se voi myös auttaa löytämään tapoja tukea opettajien jaksamista. Artikkelin empiirinen osa perustuu perusopetuksessa toimivien opettajien haastatteluihin. Millaisia kuormittumista aiheuttavia ja toisaalta jaksamista tuottavia asioita tutkimuksessa nousi esille?
9
Minn, Even. "Dramaturgin muistiinpanoja". Tiede & edistys, n. 3 (31 ottobre 2022): 190–98. http://dx.doi.org/10.51809/te.122724.
Testo completoAbstract (sommario):
Olen dramaturgi, kirjoittaja ja luovan kirjoittamisen ohjaaja. Toimin nykytaiteen, esittävän taiteen ja kirjallisuuden kentillä. Minua kiehtoo tanssiva, henkinen ruumis, joka on sinut eläimyytensä kanssa. Ajatteluni nojaa transfeminismiin ja spekuttamiseen, mahdottomien todellisuuksien esiinpuljaamiseen ja mahdollistamiseen.
10
Tapola-Haapala, Maria, e Eveliina Heino. "Sosiaalityön opettajien näkemyksiä kaunokirjallisuudesta sosiaalityön opetuksessa". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 28, n. 2 (2 giugno 2020): 133–49. http://dx.doi.org/10.30668/janus.74160.
Testo completoAbstract (sommario):
Artikkelissa tarkastellaan sosiaalityön opettajien näkemyksiä kaunokirjallisuuden hyödyntämisestä sosiaalityön opetuksessa. Tutkimusaineisto koostuu 14 kyselyvastauksesta sosiaalityötä Suomen eri yliopistoissa opettavilta henkilöiltä. Tutkimuskysymykset ovat: Millä tavoin opettajat ovat käyttäneet kaunokirjallisuutta sosiaalityön opetuksessa? Millaisina opettajat näkevät kaunokirjallisuuden käytön annin ja esteet sosiaalityön opetuksessa? Millaisiin yleisempiin sosiaalityön tietoperustaa koskeviin käsityksiin opettajien kaunokirjallisuutta koskevien pohdintojen voidaan nähdä kytkeytyvän? Vastanneet opettajat suhtautuvat kaunokirjallisuuden hyödyntämiseen myönteisesti, ja kaunokirjallisuuden nähdään tukevan monin tavoin opetusta. Kuitenkin esille tuodaan myös kaunokirjallisuuden hyödyntämisen haasteita. Opettajien vastauksissa korostuu näkemys reflektiivisyyden, pohdinnan, empatian ja omien tunteiden tarkastelemisen tärkeydestä sosiaalityön ammatillisuudessa. Toisaalta opettajat esittävät erilaisia näkökulmia kaunokirjallisuuden luonteeseen tiedon lähteenä.
Tesi sul tema "Esittäjät"
1
Talus, S. (Sanna). "Kohti vallankumousta, isänmaallisuutta vai demokratiaa?:Saksan kolmen suurimman oppositiopuolueen valtiopäivillä esittämät vaihtoehdot yhteiskunnallisen kriisin ratkaisemiseksi syksyllä 1932". Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201305231332.
Testo completoAbstract (sommario):
Työni käsittelee Saksan kolmen suurimman oppositiopuolueen näkemyksiä yhteiskunnallisen kriisin ratkaisemiseksi syksyllä 1932. Kolme suurinta oppositiopuoluetta Saksassa kyseisenä aikana olivat kansallissosialistit, sosiaalidemokraatit ja kommunistit. Tutkimukseni aineistona olen käyttänyt Saksan valtiopäiväasiakirjoja. Tutkimuksessani olen hyödyntänyt historiallisen lähdekritiikin, viestintätaktiikan, retoriikan analyysin ja propagandan tutkimuksen metodeja.
Työssäni mielenkiintoinen piirre oli se, että jokainen tutkimani puolue hahmotti alunperinkin Saksan tilanteen täysin eri näkökulmasta, joten puolueiden näkemykset yhteiskunnallisen kriisin ratkaisemisesta erosivat hyvin voimakkaasti toisistaan. Puolueiden omat poliittiset sitoumukset ja näkemykset vaikuttivat myös tilanteen ratkaisemiseen merkittävästi.
Saksan kansallissosialistisen puolueen näkemykset Saksan yhteiskunnallisen kriisin ratkaisemisesta perustuivat voimakkaaseen nationalismiin. Kansallissosialistit halusivat perustaa kaikille saksalaisille yhteisen valtion, jonka jokaisella kansalaisella olisi oikeus tehdä työtä. Saksan kansan pelastajaksi puolue nimesi johtajansa Adolf Hitlerin. Puolue korosti lisäksi voimakkaasti laillisuuden merkitystä omissa valtapyrkimyksissään.
Saksan sosiaalidemokraattinen puolue yritti puheenvuoroissaan edistää ja ylläpitää kaikin tavoin Saksan demokratiaa. Sosiaalidemokraatit näkivät kommunistit ja kansallissosialistit uhkana saksalaisen demokratian kehitykselle, joten kahden muun oppositiopuolueen valtapyrkimysten estäminen oli puolueelle tärkeä asia. Puolue halusi lisäksi parantaa työväestön asemaa Saksassa.
Saksan kommunistisen puolueen pyrkimyksenä oli proletariaatin vallankumous, jonka esikuvana puolue näki Neuvostoliitossa tapahtuneen vallankumouksen. Proletariaatin vallankumouksen tärkein ajatus oli luokkataistelun lopettaminen. Yhteiskunnallisen kriisin ratkaisuna proletariaatin vallankumous tarjoaisi erityisesti työväestölle paremman elämän.
Libri sul tema "Esittäjät"
1
Kaivanto, Petri. Suomen euroviisut kautta aikojen. Helsinki: F-kustannus, 2007.
Cerca il testo completo
2
Purovaara, Tomi. Ihmeen väkeä!: Suomalaisen sirkuksen sankaritarinoita. Helsinki: Like, 2008.
Cerca il testo completo
3
Arja, Elovirta, Meskus Jenni, Ojanne Sanna e Keravan taidemuseo, a cura di. Markku Hakuri ystävineen esittää: Reikä avaruudessa = Markku Hakuri and friends present : hole in the universe. Kerava: Keravan taidemuseo, 2011.
Cerca il testo completo