Articoli di riviste: "Erot"

1

Ruohio, Heidi. "Lapset, monipaikkaisuus ja erot". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 27, n. 4 (6 dicembre 2019): 435–37. http://dx.doi.org/10.30668/janus.87991.

Testo completo

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

2

Kousa, Matti, e Pirjo Mäkelä. "Nurminatalajikkeiden siementen muodostuksen erot". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 23 (31 gennaio 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77008.

Testo completo

Abstract (sommario):

Nurminataa käytetään pääasiallisesti rehunurmien siemenseoksissa. Se onkin toiseksi eniten viljeltyrehunurmikasvi timotein jälkeen. Nurminata on nopeakasvuinen, kestää toistuvaa niittämistä lyhyeensänkeen ja on kilpailukykyinen. Sen rehulaatu ei kuitenkaan ole timotein luokkaa, minkä lisäksi se eimenesty hiekkaisilla mailla ja on arka kuivuudelle. Nurmirehun tuotannossa kotimaista, mieluitenpaikallista alkuperää, olevan kylvösiemenen käyttö on suositeltavaa. Paikallisesti tuotettu kylvösiemenedesauttaa mm. kasvuston talvehtimista ja sadontuottokykyä. Nurminadan siemensadot ovat havaintojenmukaan laskeneet viimeisten kymmenen vuoden kuluessa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin vanhanja uuden nurminatalajikkeen satokomponenttien muodostumisessa esiintyviä eroja ja niiden selityskykyäsiemensadolle. Tutkimuksessa käytettiin vanhaa, Kalevi, ja uutta, Fure, nurminatalajiketta. Määritimmenurminadoista niiden biomassan muodostuksen toisena kasvukautena toistuvin mittauksin, sadonosatekijät (mm. korsien, lehtien ja röyhyjen massat, versojen röyhyjen ja siementen lukumäärätsekä kukkien, tähkylöiden ja siementen muodostuksen) ja siemensadon. Lisäksi kasvustoista analysoitiinrehulaatu kahdesti (mm. D-arvo, raakaproteiini, kuiva-aine ja tuhka). Tulosten perusteella Furemuodostaa lehtevämmän kasvuston kuin Kalevi. Vaikka Kalevin kokonaisversomäärä on suurempikuin Furen, Fure muodostaa Kalevia enemmän vegetatiivisia versoja ja sen biomassasta suurempi osaon lehdissä kuin Kalevilla. Fure muodostaa myös Kalevia enemmän tähkylöitä, kukkia ja siemeniäröyhyä kohden. Lajikkeiden siemensadossa ei silti ollut merkittävää eroa, joten ne pystyvät tehokkaastikompensoimaan satokomponenteissa tapahtuvia muutoksia kuten viljat. Röyhyjen määrän lisääntyminenlaski Kalevin siemensatoa samoin kuin siementen määrän lisääntyminen röyhyssä Furella.Biomassan lisääntyminen korrenkasvuvaiheen alussa vähensi Furen siemensatoa ja lisäsi Kalevin siemensatoa.Lajikkeiden rehulaadussa ei havaittu muita eroja kuin se, että Kalevin D-arvo pysyi pitempäänkorkeampana kuin Furen.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

3

Palander, Pälvi, Emma Brunberg, Camilla Munsterhjelm, Linda Keeling, Mari Heinonen e Anna Valros. "Hännänpurentaan liittyvät sikojen väliset yksilölliset erot". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 26 (31 gennaio 2010): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76876.

Testo completo

Abstract (sommario):

Hännänpurenta on sikojen häiriökäyttäytymisen muoto, jonka tarkkaa alkuperää ei tunneta.Hännänpurennalle on kuitenkin löydetty laajoissa kartoituksissa lukuisia ympäristöperäisiäriskitekijöitä, jotka eivät kuitenkaan kaikilla yksilöillä johda hännänpurentakäyttäytymiseen.Yhteistä riskitekijöille on niiden aiheuttama stressi eläimelle. Sikayksilöt saattavat reagoidastressoreiden läsnäoloon yksilöllisesti, mikä selittäisi ilmiön, missä samassa ympäristössä yksisika puree ja toinen ei.Stressikäyttäytymistä voidaan tutkia vertaamalla stressiin liittyvien käyttäytymismuotojenesiintymistä ja aivoissa tapahtuvia neurobiologisia muutoksia ajallisesti ja määrällisesti.Serotoniini ja dopamiini ovat hermovälittäjäaineita, joilla on yhteys muun muassakäyttäytymiseen ja häiriökäyttäytymiseen. Kroonisen stressin tiedetään muuttavan aivojenrakennetta ja toimintaa.Tässä tutkimuksessa etsitään neurobiologisia ja fysiologisia eroja poikkeavasti janormaalisti käyttäytyvien sikayksilöiden välillä hännänpurennan aikana. Tutkittavat lihasiatjaettiin kolmeen ryhmään (PURIJA, UHRI, KONTROLLI) käyttäytymistarkkailun avulla saadunkeskimääräisen purentafrekvenssin mukaan. Ryhmiä verrataan anatomisten aivoalueiden(striatum, limbinen alue, etuaivokuori, hippokampus, talamus, hypotalamus) hermovälittäjäaineidenpitoisuuden ja niiden verenkierrossa olevien esiasteiden suhteen. Muita hännänpurentaan jastressiin liittyviä fysiologisia mekanismeja kartoitetaan määrittämällä kortisolin erityksenvuorokausirytmi syljestä, jejunumin alueen morfologinen suoliston kunto ja muu patologinen taihematologinen eroavuus ryhmien välillä. Tämä paperi keskittyy tutkimusten taustan jamenetelmien esittelyyn sekä koeryhmien identifiointiin. Fysiologisten näytteiden analysointi onyhä kesken.Tutkimus kuuluu yhteispohjoismaiseen NKJ- hankkeeseen “Tail biting and tail docking inthe pig: biological mechanisms, prevention, treatment and economic aspects”. Hankkeessaetsitään hännänpurentaan johtavia yksilöllisiä, ympäristö- ja rehuperäisiä riskitekijöitä, purentaaennaltaehkäiseviä ja purentaepidemian pysäyttäviä keinoja, toimivia hoidon- ja kivunlievityksenmuotoja ja mallitetaan hännänpurennan aiheuttamia taloudellisia kustannuksia.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

4

Palander, Samu, Susanna Tauriainen, Pekka Huhtanen, Kirsi Suhonen e Eero Mäkäräinen. "Kolmivuotinen seurantakoe tukee lypsylehmien lisäfosforista luopumista". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 23 (31 gennaio 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76976.

Testo completo

Abstract (sommario):

Vuonna 2003 aloitettiin kolmivuotinen seurantatutkimus lypsylehmien matalamman fosforiruokintatasonvaikutuksista. Suomalaisia lypsylehmien fosforiruokintasuosituksia muutettiin vuonna 2004.Muutosperusteena olivat kuitenkin ulkomaiset tutkimukset ja normit, eikä kotimaisiafosforiruokintatuloksia ole ollut käytettävissä. Lypsylehmien ruokinnassa on perinteisesti aina ollutfosforitäydennys. Periaatteessa nykyiset normit täyttävä fosforin saanti toteutuu kuitenkin tyypillisestäsäilörehua, viljaa ja rypsirouhetta sisältävästä ruokinnasta. Selvitysten mukaan tilaolosuhteissalypsylehmien kalsiumin, fosforin, magnesiumin ja kaliumin saanti ylittää huomattavasti vanhojenkinruokintanormien tason. Voidaan olettaa meilläkin olevan varaa vähentää fosforiruokintaa ja näin ollenvähentää myös ympäristöön päätyvää fosforin määrää, etenkin kun on viitteitä siitä, että kivennäisrehunmukana annettu lisäfosfori on lannasta erityisen huuhtoutumisherkkää. Tämän tutkimuksen tavoitteena olipitkäaikaiskokeella tutkia fosforittoman kivennäisrehun käytön vaikutuksia lypsylehmienmaidontuotantoon, terveyteen, hedelmällisyyteen ja lannassa erittyvän fosforin määrään. Koe-eläiminäolivat Ilmajoen koulutilan lypsylehmät, ja kokeessa pyrittiin keräämään tietoja kaikilta kokeeseen tuleviltalehmiltä kolmen lypsykauden ajan. Eläimet oli jaettu kahdelle ruokintakäsittelylle: (1)fosforitonkivennäinen lypsäville lehmille ja ummessaoleville sekä sisä- että laidunruokintakaudella ja(2)tavanomainen, aikaisemmat suositukset täyttävä kivennäisruokinta. Muu rehustus oli samanlainenkaikille ja käsitti vapaan säilörehun (/laidunnnurmen) saannin ja vilja-rypsirouheseoksentasaväkirehuruokinnan periaatteella. Kokeessa määritettiin karjantarkkailun mukaiset tuotos-, tiinehtymisjaterveystiedot. Lisäksi lehmiltä otettiin verinäytteet (kaulalaskimosta) ennen koetta, 2-3 kk ja 7-8 kkpoikimisesta ja sontanäytteet kahdesti sisä- ja ulkoruokintakauden aikana. Veriplasmasta analysoitiinfosfori-, kalsium ja magnesiumpitoisuudet ja sonnasta fosforipitoisuus. Keskimäärin ryhmän 1 lehmätlypsivät ensimmäisellä, toisella ja kolmannella tuotantokaudella (305 päivän tuotos) 6230, 7490, ja 7580kg ja ryhmän 2 lehmät vastaavasti 6420, 7460 ja 7140 kg, mutta mitkään erot eivät olleet tilastollisestimerkitseviä. Myöskään valkuais-, rasva- ja solupitoisuuksissa ei ollut merkitseviä eroja. Siemennyksiätiinehtymistä kohti on tarvittu ryhmissä 1 ja 2 keskimäärin 3,1 ja 2,6; poikimavälit olivat vastaavasti 403ja 396 d mutta nämäkään erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Myöskään sorkkavikojenesiintymisessä ei ollut eroa. Lannan fosforipitoisuudessa sisä- ja ulkoruokintakaudella ryhmän 1keskiarvot olivat 8,34 ja 11,03 g/kg ka ja ryhmän 2 vastaavasti 9,20 ja 10,16 g/kg ka. Kaikillanäytteenottokerroilla erot eivät olleet merkitseviä. Kokonaisuudessa fosforittomalla kivennäisellä ei oleollut merkittävää vaikutusta lehmien tuotokseen, terveyteen tai hedelmällisyyteen.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

5

Salo, Mirkka. "Keskustelijoiden yksilölliset erot suomenkielisen verkkokeskustelun romanikielisten sanojen käytössä". Puhe ja kieli, n. 3 (10 gennaio 2020): 241–73. http://dx.doi.org/10.23997/pk.69725.

Testo completo

Abstract (sommario):

Tarkastelen tässä tutkimuksessa kymmenen nimimerkin kielenkäyttöä suomenkielisellä internetin keskustelupalstalla suomi24.fi-romano. Metodina on yksilömurteita vertaileva variaationtutkimus. Olen kerännyt tutkimukseen kymmenen nimimerkin kaikki viestit ajalta 22.2.2003–18.7.2013. suomi24.firomano on tämän tutkimuksen valmistumisen aikana ainoa erityisesti Suomen romaneille tarkoitettu keskustelupalsta internetissä. Keskustelupalsta on suunnattu romanien väliseen keskusteluun. Keskustelufoorumin pääkieli on suomi, mutta monet keskustelijat käyttävät suomen varieteettia, joka sisältää romanikielisiä tai romanikieleen pohjautuvia sanoja, romanikielisiä rakenteita tai lauseita. Tutkin tällaisia viestejä. Tarkasteltavana ovat kunkin nimimerkin käyttämät romanikieliset elementit (lekseemit ja rakenteet), niiden määrä, sanaluokat, morfologia ja taivutus sekä käyttötehtävät.Osa nimimerkeistä käyttää vain substantiiveja, osa laajemmin eri sanaluokkiin kuuluvia lekseemejä. Yhteinen piirre kirjoittajilla on romanikielisen elementin käyttö romani-identiteetin tai Suomen romanikulttuuriin liittyvän asian ilmaisemisessa. Kirjoittajien väliset erot romanikielen taivutuksessa ja kirjoitusasuissa voivat johtua taivutetun romanikielen käytön harvinaistumisesta. Nimimerkit eivät korjaa toistensa romanikielentaivutusrakenteita tai kirjoitusasuja. Kirjoittajien yksilömurteet eroavat eniten romanikielisen sanaston määrässä, mutta eroa on myös kieliopillisten rakenteiden määrässä ja monipuolisuudessa.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

6

Muhonen, Heli, Lotta Saranko, Mimmu Sulkanen, Maarit Alasuutari e Marja-Kristiina Lerkkanen. "Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opettajien käsityksiä viisivuotiaiden lasten esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen eroista". Journal of Early Childhood Education Research 13, n. 2 (3 giugno 2024): 215–46. http://dx.doi.org/10.58955/jecer.131857.

Testo completo

Abstract (sommario):

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin valtakunnalliseen kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun osallistuneiden opettajien käsityksiä siitä, miten viisivuotiaiden lasten esiopetus ja varhaiskasvatus eroavat toisistaan. Lisäksi selvitettiin, vaihtelevatko opettajien käsitykset tiettyjen esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen rakennetekijöiden (opettajan työkokemus, lapsiryhmän henkilöstön määrä, lapsiryhmän ikäjakauma ja kunnan koko) suhteen. Tutkimuksen aineistona oli 363 kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeiluryhmän varhaiskasvatuksen opettajan kyselyvastaukset, joita analysoitiin monimenetelmällisesti. Tulokset osoittivat, että suurin osa opettajista näki eroja viisivuotiaiden lasten esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen välillä, mutta samalla merkittävä osa opettajista ei kokenut eroa. Opettajien avoimissa kyselyvastauksissa kuvaamat erot luokiteltiin kahteen yläluokkaan: esiopetuksen organisointi ja toiminta (yhdeksän alaluokkaa) sekä lasten taitojen harjoittaminen (kuusi alaluokkaa). Eniten eroa nähtiin siinä, että viisivuotiaiden lasten esiopetus koettiin tavoitteellisemmaksi ja suunnitelmallisemmaksi kuin viisivuotiaiden lasten varhaiskasvatus. Opettajien käsitykset erosivat opettajan työkokemuksen, lapsiryhmän henkilöstön määrän, lapsiryhmän ikäjakauman ja kunnan koon suhteen tiettyjen alaluokkien osalta.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

7

Juntti, Lauri, Anna-Maija Heikkilä, Lauri Jauhiainen e Merja Manninen. "Nurmisäilörehun D-arvon ja väkirehun valkuaispitoisuuden vaikutus here-ford-sonnien loppukasvatuksessa b)Tuotannon talous". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 21 (31 gennaio 2006): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76682.

Testo completo

Abstract (sommario):

MTT:n emolehmänavetalla tehdyssä kokeessa selvitettiin nurmisäilörehun D-arvon ja väkirehun val-kuaispitoisuuden vaikutuksia hf-sonnien kasvuun, rehun muuntosuhteeseen, ruhojen luokittumiseen, lihan laatuun ja tuotannon taloudellisiin tuloksiin vieroituksen jälkeisessä kasvatuksessa. Tässä tutkimusosiossa tarkastellaan kasvatuksen taloutta.Kokeessa oli mukana 32 hf-sonnivasikkaa. Koetekijöinä olivat säilörehun D-arvo (A 75 %, vs. B 70 %) ja väkirehun valkuaispitoisuus (M 17 % vs. H 21 % ). Eri ruokintavaihtoehtojen taloudellista tulosta selvitettiin katetuottolaskelmilla, joissa kokonaistuotosta vähennettiin vasikka- ja rehukustannus sekä eläin- ja liikepääoman korkokustannus. Saadut ylijäämät ovat siten katetta työ-, pääoma- ja yleiskustannukselle. Laskelmat tehtiin vuoden 2004 hinta- ja tukitasoilla.Kate eläintä kohden koko kokeen ajalta oli suurin B-säilörehulla ja M-väkirehulla ruokituilla sonneilla. Samalla säilörehulla mutta H-väkirehulla ruokittujen sonnien kate oli toiseksi paras. A-säilörehulla ruokittujen ryhmien taloudelliset tulokset olivat lähes samat kummallakin väkirehun valkuaispitoisuudella. A- ja B-säilörehuryhmien väliset erot olivat suuntaa antavia (p<0,10). Väkirehun valkuaispitoisuudella ei ollut tuloksiin merkitsevää vaikutusta.Koepäivää kohden laskettuna BM-ruokinta säilytti asemansa edullisimpana vaihtoehtona, mutta kaikki kolme muuta vaihtoehtoa antoivat tulokseksi lähes saman katteen. Eläin- ja päiväkohtaisten tulosten ero johtuu säilörehun D-arvon merkitsevästä vaikutuksesta kasvunopeuteen. Taloudellisessa päätöksenteossa keskeisten päiväkohtaisten katteiden erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.Säilörehun D-arvon nostolle 70 prosentista 75 prosenttiin ei tutkimuksen tulosten mukaan ole taloudellisia perusteita. Paremmalla säilörehulla ruokittujen eläinten paremmat kasvutulokset eivät riit-täneet kompensoimaan kalliimmasta säilörehusta aiheutunutta kustannusta. Parempi kasvu mahdollistaa nopeamman eläinkierron loppukasvatuksessa ja parantaa siten aikayksikköä kohti saatavaa taloudellista tulosta. Aikatekijän vaikutus näkyi tässä kokeessa siinä, että päiväkohtaisten katteiden erot olivat selvästi pienemmät kuin eläinkohtaisten katteiden erot. Kasvunopeus ei kuitenkaan käytetyillä hintasuhteilla riittänyt kääntämään tulosta paremman säilörehun eduksi. Väkirehun valkuaispitoisuuden nostamisella 17 prosentista 21 prosenttiin ei saavuteta taloudellista hyötyä silloin, kun käytössä on koerehujen kaltaista hyvää säilörehua.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

8

Harmaen, Harmaen, Ahmad Safwan Surya Iswan, Nurusshobah Nurusshobah, Sukrin Sukrin, Masithoh Masithoh, Izanatul Muttaqin, Sri Apriani, Mustapa Bakri, Malik Abdul Aziz e Siti Asiah. "PEMBINAAN CALON KHATIB DI MASJID AT-TAQWA WANASABA DAYA DUSUN EROT MAKMUR". EMPOWERMENT: Jurnal Pengabdian Pada Masyarakat 2, n. 1 (8 aprile 2022): 01–13. http://dx.doi.org/10.51700/empowerment.v2i1.327.

Testo completo

Abstract (sommario):

Khatib merupakan orang yang berperan dalam pembacaan khutbah saat sholat jumat. Namun fenomena yang terjadi di Dusun Erot Makmur bahwa keberadaan khatib terbilang sedikit, hal ini kemudian menjadi pusat perhatian dalam penelitian. Pembinaan calon khatib menjadi solusi dalam menghasilkan generasi penerus serta memberikan variasi yang baru pada saat khutbah sholat jumat, serta dapat menambah jumlah khatib yang ada. Implementasi pembinaan khatib melalui beberapa tahapan berupa pencarian gagasan melalui musyawarah internal, seleksi khatib melalui standar kualifikasi, pengujian dan evaluasi khatib. Metode penelitian yang diterapkan berupa penelitian kualitatif dengan jenis field risearch (penelitian lapangan) dan data diperoleh melalui wawancara, observasi serta dokumentasi, sedangkan analisis data dilakukan dengan menggunakan model analisis data Miles & Huberman. Dalam proses pembinaan calon khatib, bimbingan dan pengajaran dikembangkan melalui model STAD (Student Team Achievement Division) yakni suatu model pembelajaran terbimbing dimana beberapa orang dikelompokkan dalam kelompok kecil dan dengan menggunakan lembaran kerja untuk menguasai materi secara bersama-sama dengan jalan saling membantu satu sama lain. Adapun hasil yang didapatkan, salah satu calon khatib yang sudah mendapatkan pembinaan dan persiapan yang sudah baik, diizinkan tampil di atas mimbar sebagai khatib jumat di masjid At-Taqwa di Dusun Erot Makmur, sedangkan calon-calon khatib yang lain akan diizinkan tampil di minggu-minggu selanjutnya sebagaimana yang telah diungkapkan oleh tokoh masyarakat di Dusun Erot Makmur.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

9

Kalenius, Aleksi. "Tasa-arvo, perustaidot ja koulutuspolitiikka". Aikuiskasvatus 40, n. 4 (16 dicembre 2020): 333–40. http://dx.doi.org/10.33336/aik.100541.

Testo completo

Abstract (sommario):

Mitä pienempiä ovat aikuisväestön taustaan liittyvät osaamisen erot, sitä osaavampaa on väestö. Suomessa aikuisten osaamisen ja eriarvoisuuden kehitys herättää kysymyksiä PISA-menestyksen ja sen heikkenemisen syistä ja niiden tunnetuista selityksistä.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

10

Polvinen, Anu. "Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen erot kunta-alan ja yksityisen sektorin palkansaajilla". Kuntoutus 44, n. 1 (19 marzo 2021): 10–23. http://dx.doi.org/10.37451/kuntoutus.103338.

Testo completo

Abstract (sommario):

Tässä tutkimuksessa selvitettiin kunta-alan ja yksityisen sektorin palkansaajien välisiä eroja työkyvyttömyyseläkealkavuuksissa ja sitä, miten yksilötason tekijät ovat yhteydessä näihin eroihin. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä tarkasteltiin erikseen. Tarkasteluissa otettiin huomioon myös työkyvyttömyyden syy ja se, onko työkyvyttömyyseläke alkanut kuntoutustukena vai jatkuvana. Lisäksi otettiin huomioon työnantajan koko. Aineistona oli Eläketurvakeskuksen rekisteriaineisto (kokonaisotos), johon on liitetty tietoja Tilastokeskuksesta ja Digi- ja väestötietovirastosta. Tarkastelun kohteena oli ei-eläkkeellä oleva 30–62-vuotias työeläkevakuutettu väestö vuonna 2013. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä mallinnettiin vuosien 2014–2017 tiedoilla käyttäen Coxin suhteellisten vaarojen mallia ja logistista regressioanalyysiä. Tulokset osoittavat, että kunta-alan ja yksityisen sektorin väliset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä ovat suuremmat osatyökyvyttömyyseläkkeissä kuin täysissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on myös yleisempää suuremmilla kuin pienemmillä työnantajilla. Tämä näkyy erityisesti osatyökyvyttömyyseläkkeiden osalta. Havaitut erot kunta-alan ja yksityisen sektorin palkansaajien välillä osatyökyvyttömyyseläkealkavuuksissa pienenevät, kun yksilötason tekijät otetaan huomioon. Kunta-alalta siirrytään selkeästi useammin osatyökyvyttömyyseläkkeelle kuin yksityiseltä sektorilta. Yksilötason tekijöiden vakiointi pienentää jonkin verran kunta-alan ja yksityisen sektorin työntekijöiden välisiä havaittuja eroja osatyökyvyttömyyseläkealkavuudessa. Abstract Differences in disability retirement between municipal and private sector employees This study examines the differences in disability retirement between municipal and private sector employees and how individual-level factors associate with these differences. Disability retirement on a full and partial pension is studied separately. Differences are also studied by the cause of disability, which is the basis for a pension being granted temporarily or until further notice. In addition, the importance of company size is taken into account. Register data (100 per cent sample of Finns) from the Finnish Centre for Pensions, which include information from Statistics Finland and the Digital and Population Data Services Agency, are used. Analysis is restricted to the non-retired pension-insured population aged 30–62 in 2013. The Cox Proportional Hazard Model and logistic regression analysis are used to analyze disability retirement between 2014 and 2017. The results show that differences in disability retirement between the private and municipal sector employees were greater among those who retired on a partial disability pension than those who retired on a full disability pension. In particular, partial disability retirement was more common in larger than in smaller companies. Differences in partial disability retirement between the municipal and private sector employees were reduced after controlling for all individual-level factors. Disability retirement is more common in the municipal sector than for private sector employees. Differences are particularly large among those who retire on a partial disability pension. Adjustment of individual-level factors reduces the differences in disability retirement between private and municipal sector employees. Keywords: municipal sector, private sector, disability retirement, partial disability pension, full disability pension, temporary pension.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

11

Miettinen, Sari, Hanna Rinne, Jutta Pulkki, Pekka Heino e Leena Poikkeus. "Alueelliset erot Kelan kuntoutukseen osallistumisessa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöissä". Kuntoutus 46, n. 2 (14 giugno 2023): 5–20. http://dx.doi.org/10.37451/kuntoutus.130986.

Testo completo

Abstract (sommario):

Kuntoutuksen saaminen ei aina mahdollistu yhdenvertaisesti asuinalueesta riippumatta. Kuntoutukseen osallistumisen alueellisiin eroihin vaikuttavat todennäköisesti monet tekijät, joista ei toistaiseksi ole paljon tutkimusta. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme sairaanhoitopiirien välisiä eroja Kelan järjestämään kuntoutukseen osallistumisessa. Tarkastelimme, missä määrin yksilöön ja asuinkuntaan liittyvät tekijät selittivät kuntoutukseen osallistumista vuonna 2018. Aineistona käytimme Kelan rekisteriä, ja tutkimus kohdistui mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöt - sairauspääryhmään. Menetelminä käytimme kuvailevaa analyysia ja logistista regressiomallia. Tulosten mukaan Kelan kuntoutukseen osallistumisen yleisyydessä oli eroja sairaanhoitopiirien välillä kaikissa tarkastelluissa kuntoutusmuodoissa. Kun yksilö- ja aluetekijät oli otettu huomioon, kuntoutukseen osallistuneiden määrä pysyi alueittain suurin piirtein samana kuin ennen vakiointeja. Selvää selitystä eroille ei rekisteriaineiston avulla löytynyt. Jatkossa onkin tärkeää syventyä löytyneiden alue-erojen syihin toisenlaisia tutkimusotteita hyödyntäen. Abstract Regional differences in rehabilitation participation among people with mental and behavioural disorders People do not always have equal access to the rehabilitation services they need in the different regions of Finland. Access to rehabilitation services is affected by several issues. In this research, we studied regional differences in rehabilitation participation by comparing individual hospital districts. The focus was on the rehabilitation services organised by the Social Insurance Institution of Finland (Kela). We were interested in how individual-level and area-level factors explained the rehabilitation participation in 2018. As data, we used the national registers maintained by Kela. We focused on mental and behavioural disorders. As methods, we used descriptive analysis and the logistic regression model. According to the results, several differences occurred in rehabilitation participation between individual regions. Even after taking into account the individual-level and area-level factors, the areas of high and low participation remained almost the same. We found no clear explanation in the register data for these differences. In the future, it is important to analyse the causes of identified regional differences using different research methods. Keywords: rehabilitation, regional differences, rehabilitation system, mental and behavioral disorders, logistic regression model

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

12

Seppälä, Arja, Anita Stevnebø, Odd Magne Harstad e Pekka Huhtanen. "Ohralajikkeiden välillä suuria eroja jyvän kuidun sulatusnopeudessa". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 21 (31 gennaio 2006): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76680.

Testo completo

Abstract (sommario):

Tässä tutkimuksessa selvitettiin in vitro -kaasuntuotantomenetelmällä eri ohralajikkeiden jyvien välisiäeroja solun sisällyksen ja kuidun sulatusnopeuksissa. Tutkimus tehtiin osana isompaa tutkimushanketta ja yhteistyötahona oli Norwegian University of Life Sciences. Kokeessa oli mukana 12 ohralajiketta (Alamo, Candle, Cindy, Cinober, Kinnan, Fager, Olsok, Thule, StS 2-11, SW 2904, Glacier ja HA-d). Ohranäytteet toimittivat Graminor AS (Bjørke, Norway) ja Western Plant Breeders (Bozeman, USA). Jyvät jauhettiin ja niistä määritettiin kemiallinen koostumus sekä eristettiin neutraalidetergenttiin liukenematon jäännös eli solunseinäaines sulatusnopeuden määrittämistä varten. Sulatusnopeudet mitattiin in vitro –kaasuntuotantomenetelmällä MTT/ERA:n laboratoriossa sekä jauhetuista jyvistä että niistä eristetyistä kuitunäytteistä. Menetelmässä rehunäytettä inkuboidaan kolmen vuorokauden ajan kasvatusliuoksessa, jossa pötsinesteen mikrobit pilkkovat rehunäytettä. Käymisessä syntyvän kaasun määrä mitataan 15 minuutin välein. Tallennetulta kaasukäyrältä rehunäytteelle saadaan ajan suhteen vaihtuva sulatusnopeus, josta edelleen lasketaan vakiosulatusnopeus huomioimalla virtauksen vaikutus pötsisimulaatiolla. Solunsisällyksen sulatusnopeus määritettiin laskemalla solunsisällysaineille kaasuntuotantokäyrä erotuksena kokonäytteen ja kuidun kaasuntuotantokäyrien välillä.Ohralajikkeiden välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä (p<0.01) eroja sekä jyvien solunsisällyksen että jyvän kuidun sulatusnopeuksissa. Solunsisällyksen sulatusnopeus oli näytteillä keskimäärin 0.14 h-1 ja kuidun keskimäärin 0.066 h-1. Erot eri lajikkeiden solunsisällyksen sulatusnopeuksissa olivat kuitenkin pieniä käytännön kannalta (min-maks 0.13 – 0.15 h-1). Selvästi suurempia eroja lajikkeiden välillä oli kuidun sulatusnopeudessa (min-maks 0.043 – 0.095 h-1).Lajikkeet poikkesivat toisistaan myös kemiallisen koostumuksen osalta. Vaihteluvälit näytteiden koostumuksissa olivat: tärkkelyspitoisuus 470 - 640, valkuaispitoisuus 127 - 169, rasvapitoisuus 18 - 28 ja NDF-pitoisuus 86 – 213 g/kg ka.Erot kuidun sulatusnopeuksissa olivat yhteydessä kemialliseen koostumukseen, mutta koska tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä oli useita ja koostumustiedot olivat voimakkaasti korreloituneet keskenään, ei näiden alustavien tulosten perusteella voida tehdä johtopäätöksiä ohran kuidun sulatusnopeusvaihtelun yhteydestä kemialliseen koostumukseen. Havaitut isot erot ohralajikkeiden välillä jyvän kuidun sulatusnopeuksissa antavat aihetta kokeen toistamiselle kotimaisella ohra-aineistolla. Erot voivat olla merkityksellisiä rehuohralajikkeiden valinnassa ja jalostuksessa.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

13

Takeda, Shoichiro, Yasunori Akagi, Naoki Marumo e Kenta Niwa. "Optimal Transport with Cyclic Symmetry". Proceedings of the AAAI Conference on Artificial Intelligence 38, n. 14 (24 marzo 2024): 15211–21. http://dx.doi.org/10.1609/aaai.v38i14.29444.

Testo completo

Abstract (sommario):

We propose novel fast algorithms for optimal transport (OT) utilizing a cyclic symmetry structure of input data. Such OT with cyclic symmetry appears universally in various real-world examples: image processing, urban planning, and graph processing. Our main idea is to reduce OT to a small optimization problem that has significantly fewer variables by utilizing cyclic symmetry and various optimization techniques. On the basis of this reduction, our algorithms solve the small optimization problem instead of the original OT. As a result, our algorithms obtain the optimal solution and the objective function value of the original OT faster than solving the original OT directly. In this paper, our focus is on two crucial OT formulations: the linear programming OT (LOT) and the strongly convex-regularized OT, which includes the well-known entropy-regularized OT (EROT). Experiments show the effectiveness of our algorithms for LOT and EROT in synthetic/real-world data that has a strict/approximate cyclic symmetry structure. Through theoretical and experimental results, this paper successfully introduces the concept of symmetry into the OT research field for the first time.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

14

GENGEÇ, Hilal, Birkan GÜLDENOĞLU e Tevhide KARGIN. "Evaluation of Teachers' Early Literacy Proficiency and In-Class Literacy Practices Based on Child Outputs". Cukurova University Faculty of Education Journal 51, n. 3 (30 dicembre 2022): 1610–41. http://dx.doi.org/10.14812/cufej.1072237.

Testo completo

Abstract (sommario):

This study primarily aims to evaluate preschool teachers' early literacy proficiency and in-class literacy practices based on child outputs. The study comprises 29 preschool teachers working in Gaziantep and 235 students continuing their education in these teachers' classes. The 'Teacher Interview Form' was used in the study to collect information regarding teachers' early literacy proficiency and in-class literacy practices, while the 'Early Literacy Test (EROT)' was used to assess children's early literacy skills. All of the teacher interviews and EROT applications were conducted individually in a designated room or classroom at their own school. The data obtained from the study were calculated and analyzed by the Mann-Whitney U test and Kruskal Wallis H test. The findings revealed that there was no significant difference between the teacher's early literacy proficiency and the children's early literacy subtest scores, that there was a significant difference between the in-class literacy practices and children's receptive and expressive language vocabulary subtest scores, and there was no significant difference between the children's phonological awareness subtest scores and listening comprehension skills.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

15

Heras, Ricardo. "Birth accelerations of neutron stars". Proceedings of the International Astronomical Union 8, S291 (agosto 2012): 399–401. http://dx.doi.org/10.1017/s1743921312024271.

Testo completo

Abstract (sommario):

AbstractWe suggest that neutron stars experienced at birth three related physical changes, which may originate in magneto-rotational instabilities: (i) an increase in period from the initial value P0 to the current value Ps, implying a change of rotational energy Δ Erot; (ii) an exponential decay of its magnetic field from the initial value B0 to the current surface value Bs, implying a change of radiative energy Δ Erad; and (iii) an increase of space velocity from the initial value v0 to the current value v, implying a change of kinetic energy Δ Ekin. These changes are assumed to be connected by Δ Erad + Δ Ekin = Δ Erot. This means that the radiation loss and increase of kinetic energy are both at the expense of a rotational energy loss. It is shown that this energy conversion occurs during times of order of 10−4 s if the neutron stars are born with magnetic fields in the range of 1015–1016 G and initial periods in range 1–20 ms. It is shown that the birth accelerations of neutron stars are of the order of 108g.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

16

Kivijärvi, Pirjo, Veikko Hintikainen e Anne Tillanen. "Lupaavia lajikkeita teollisuusporkkanoiksi - tilakokeiden tuloksia lajike-, varastointi- ja lannoitusmenetelmäkokeista". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 28 (31 gennaio 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75504.

Testo completo

Abstract (sommario):

Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä-Pohjanmaalla- hankkeessa toteutettiin vuosina 2009-2011 teollisuusporkkanan lajike-, varastointi- ja lannoituskokeet käytännön tiloilla. Vuoden 2009 lajike- ja varastointikoe oli Peräseinäjoella. Vuosina 2010-2011 kokeet olivat Teuvalla. Koelajikkeina olivat: Belgrado, Bolero, Caradec, Cupar, Finley, Olimpo (VAC51), Silvano (VAC48), Trafford ja Warmia. Verrannelajikkeina käytettiin Fontana- ja Nigel-lajikkeita. Koelajikkeista selvitettiin satoisuuden ja sadon laadun lisäksi varastointikestävyys pitkässä varastoinnissa sekä aistittava laatu raa’asta ja keitetystä porkkanasta. Lannoituskokeiden porkkanoista analysoitiin myös mikrobiologinen laatu sekä tehtiin kasvianalyysi. Olimpo (VAC51) oli satoisin testatuista lajikkeista. Sen koevuosien keskiarvona laskettu kokonaissato oli 85 779 kg/ha ja jalostukseen kelpaava sato 79 894 kg/ha. Lajike soveltuu myös pitkään varastointiin. Seuraavaksi satoisimpia olivat Silvano (VAC48) ja Finley, joiden jalostukseen kelpaava keskiarvosato oli 66.898 kg/ha ja 62 769 kg/ha. Verrannelajikkeet Fontana ja Nigel olivat satoisimpien lajikkeiden joukossa. Trafford- ja Warmia-lajikkeiden kasvuaika on niin pitkä, että ne eivät sovellu meillä viljeltäviksi. Vuonna 2010 lajikkeet saastuivat pahoin porkkanarupeen lukuun ottamatta Olimpo- ja Silvano-lajikkeita, jotka olivat täysin ruvenkestäviä. Keittokokeissa ja aisteinarvioinneissa suurimmat erot eri lajikkeiden välillä oli keittohävikissä. Vuonna 2009 suurin keittohävikki oli Trafford –lajikkeella, 44 %, ja alhaisin Bolero lajikkeella , 19 %. Seuraavana vuonna Trafford- ja Cupar-lajikkeiden keittohävikit olivat kokeen alhaisimmat, 17 %. Suurin keittohävikki oli Finley-lajikkeella, 23 %. Muut arvioidut ominaisuudet olivat makeus, värin voimakkuus, värin tasaisuus, aromikkuus ja pehmeys keitettynä. Erot näiden ominaisuuksien suhteen eri lajikkeiden välillä olivat vähäisiä. Lannoituskokeiden tavoitteina oli verrata orgaanisen, hidasliukoisen Viljo-lannoitteen soveltuvuutta porkkanan lannoitukseen sekä pyrkiä jaksottamaan typpilannoitusta porkkanan kasvun ja tarpeen mukaan Starttiravinteen käytöllä ja kasvukauden aikaisilla lisälannoituksilla. Levitetty kokonaistyppimäärä oli ensimmäisenä koevuonna 80 kg/ha ja seuraavana 60 kg/ha. Alhaisista typpimääristä huolimatta hehtaarisadot olivat korkeita. Tavanomaisilla, helppoliukoisilla lannoitteilla saatiin korkeammat hehtaarisadot kuin Viljo-lannoitteella molempina koevuosina. Lannoituskokeiden porkkanoista analysoitiin vuonna 2010 enterobakkteerit, E. coli, Yersinia enterocolitica ja Y. pseudotuberculosis-bakteerit ja vuonna 2011 Bacillus cereus, E. coli, Staphylococcus aureus ja Yersinia enterocolitica/Y. pseudotuberculosis. Näytteistä ei löytynyt suosituksia ylittäviä arvoja. Porkkanoiden nitraattipitoisuudessa oli sen sijaan suuri ero molempina koevuosina. Viljo-lannoitettujen porkkanoiden nitraattipitoisuus oli koevuosin 2010 ja 2011 55 mg/kg ja 93 mg/kg. Tavanomaisesti lannoitettujen porkkanoiden nitraattipitoisuudet olivat 390 mg/kg ja 210 mg/kg. Muiden ravinteiden osalta erot eri lannoituskäsittelyjen välillä olivat vähäisiä.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

17

Jauhiainen, Lauri, e Marjo Keskitalo. "Viljelykiertokäytännöt peltolohkotilastojen näkökulmasta". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 28 (31 gennaio 2012): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75474.

Testo completo

Abstract (sommario):

Nyt tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin maaseutuviraston peltolohkotilastoista viljelyn monimuotoisuutta aluetasolla. Lisäksi tarkasteltiin toteutuneita viljelykiertoja, monokulttuurin yleisyyttä, kuinka viljelykierrot ovat muuttuneet vuosien 1995-2011 aikana ja millaisia eroja tyypillisissä viljelykierroissa ja monokulttuurin yleisyydessä on eri alueiden välillä. Lisäksi tarkasteltiin esikasveja sekä sitä, kuinka monta välivuotta viljelyssä pidetään ennen kuin samalla lohkolla viljellään jälleen samaa kasvia. Peltolohkotilastoista selvitettiin kunkin kasvulohkon viljelyhistoria mahdollisimman kattavasti. Kasvulohkojen määrä peruslohkon sisällä että peruslohkon pinta-ala vaihteli vuodesta toiseen, kuitenkin pinta-alojen perusteella saatiin selvitettyä varsin kattavasti eri kasvulohkojen viljelyhistoria. Työ vaati paljon tietokoneaikaa, aineistojen ollessa suuria. Kaikilta osin viljelyhistoriaa ei voitu selvittää. Tulokset osoittavat viljelyn olevan pääosin yksipuolista, mutta selviä eroja löytyi ELY-kestusten välille sekä kuntien välille ELY-keskusten sisällä. ELY-keskusten väliset erot monipuolisuudessa ovat pienentyneet tarkastelujakson 1995-2011 aikana, mutta kuntien väliset erot suurentuneet. Viljely on monipuolistunut tarkastelujaksolla, mutta vain hiukan. Viljelyn yksipuolisuus ja monipuolisen viljelykierron puuttuminen näkyy kasvulohkotasolla selvästi, esikasvina on todennäköisimmin sama kasvi kuin varsinaisena viljelyvuonna. Esimerkiksi nurmen viljelyssä samalla lohkolla viljellään uudestaan nurmea yhden tai korkeintaan kahden välivuoden jälkeen, eikä käytäntö ole muuttunut tarkastelujakson aikana. Merkkejä monipuolistumista on kuitenkin havaittavissa etenkin kevätviljojen viljelyyn erikoistuneilla tiloilla, vaikka ei voida puhua monipuolisesta viljelystä. Esimerkiksi puhtaasta kevätviljojen viljelystä on siirrytty siihen, että viiden vuoden aikana on neljän kevätviljavuoden lisäksi yksi rapsi- tai rypsivuosi. Varsinaista monipuolista viljelykiertoa esiintyy edelleen suhteellisen vähän.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

18

Pietola, Kyösti, Sami Myyrä e Anna-Maija Heikkilä. "Velkakriisi kouraisee myös EU:n maataloutta". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 28 (31 gennaio 2012): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75580.

Testo completo

Abstract (sommario):

Rajalliset resurssit kuten peltomaa ja investointien rahoituslähteet ratkaisevat maatilan ja koko maataloustoimialan kehitysmahdollisuudet. Maatilan rahoitusmahdollisuuksien ylärajan muodostavat tilan aikaansaaman vuosituoton lisäksi maatilan velkaantuneisuus sekä rahoittajien esittämät vakuusvaatimukset. Erityisesti perheviljelmät kokevat nämä rahoituksen rajoitteet ulkoapäin annetuiksi, sillä ne eivät voi kerätä markkinoilta rahoitusta osakeyhtiöiden tapaan. Maatilan rahoitusmahdollisuuksien yläraja riippuu olennaisesti paikallisten rahamarkkinoiden kyvystä arvioida maatalousvarallisuuden arvo ja investointien rahoitukseen liittyvät riskit oikein. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin eurooppalaisten maatilojen pääomia, velkaantuneisuutta sekä vieraasta pääomasta maksettuja korvauksia. Aineistona käytettiin laajaa ja EU:n laajuisesti yhtenäisin perustein kerättyä FADN–aineistoa sekä Euroopan keskuspankin (EKP) tilastoja. Eri maiden välillä havaitut erot maatalousvarallisuuden arvioinnissa joko rajaavat tai mahdollistavat maatilojen aggressiivisia investointisuunnitelmia. Erot rahoituslaitosten antamissa mahdollisuuksissa ovat maiden välillä yllättävän suuria. Tulokset osoittavat, että maatalouden investointeja ja kehittämistä koskevat strategiat ovat olleet eri maissa erilaiset ja maatalouden rahoitusmarkkinat ovat erittäin segmentoituneet eri maiden välillä. Tanskan maatalouden keskimääräinen velkaisuusaste on kivunnut jo 50 prosenttiin, ja Hollannissakin se ylittää 40 prosenttia. Tanskalainen viljelijä maksoi vuonna 2008 luotoistaan keskimäärin 7 prosentin korkoa, kun suomalainen viljelijä maksoi lainoistaan tuolloin keskimäärin 4,1 prosentin korkoa ja kreikkalaisen viljelijän maksama korko oli kivunnut yli 10 prosenttiin. Kreikkalaisten viljelijöiden kaikista varoista vieraan pääoman osuus oli vuonna 2008 vain 0,6 prosenttia. Pienestä velkamäärästä johtuen korkojen nousu ei yksin aiheuta ylitsepääsemätöntä ongelmaa Kreikan maataloudelle. Pohjois-Euroopan maiden maataloussektorit ovat keskimääräistä velkaantuneempia. Suomi ja Ruotsi sijoittuvat 28 prosentin velkaisuusasteillaan EU:n kahdeksan velkaantuneimman maan joukkoon.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

19

Julyanti, Julyanti, Ken Kevin, Michaela Deuina E.Uren, Reyhan M. Avivi, Ryan R. Theno, Valencia Suteja e Ida Juda. "Pendampingan Usaha Kecil dan Menengah Sambal Puruluk Ma’ Erot Dalam Peningkatan Aspek Finansial". Jurnal Pemberdayaan Masyarakat Indonesia 2, n. 1 (30 giugno 2020): 1–16. http://dx.doi.org/10.21632/jpmi.2.1.1-16.

Testo completo

Abstract (sommario):

Kegiatan ini bertujuan untuk meningkatkan kondisi bisnis Sambal Puruluk Ma’ Erot dan bisnis lainnya yang dimiliki mitra dari segi keuangan. Pada awal kegiatan, keuangan merupakan salah satu masalah utama yang dihadapi oleh mitra jami karena sulitnya mengatur keuangan antar 1 bisnis dengan bisnis lainnya. Dari masalah ini, kelompok menyusun metode strategi peningkatan kondisi keuangan mitra berdasarkan melihat kekurangan dan kelebihan bisnis, memposisikan bisnis dalam matrik BCG, dan juga melihat kondisi keuangan setiap bulannya dari setiap bisnis yang dimiliki oleh mitra kami. Dari hasil yang ada, kelompok data merumuskan strategi perencanaan keuangan yang bisa digunakan oleh mitra sesuai dengan kondisi keuangannya. Harapannya, strategi yang diberikan dapat benar-benar membantu bisnis mitra untuk menjadi semakin baik dan berkembang di kemudian hari.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

20

Julyanti, Julyanti, Ken Kevin, Michaela Deuina E. Uren, Reyhan M. Avivi, Ryan R. Theno, Valencia Suteja e Ida Juda. "Pendampingan Usaha Kecil dan Menengah Sambal Puruluk Ma’ Erot Dalam Peningkatan Aspek Finansial". Jurnal Pemberdayaan Masyarakat Indonesia 2, n. 1 (30 giugno 2020): 1–16. http://dx.doi.org/10.21632/2.1.1-16.

Testo completo

Abstract (sommario):

Kegiatan ini bertujuan untuk meningkatkan kondisi bisnis Sambal Puruluk Ma’ Erot dan bisnis lainnya yang dimiliki mitra dari segi keuangan. Pada awal kegiatan, keuangan merupakan salah satu masalah utama yang dihadapi oleh mitra jami karena sulitnya mengatur keuangan antar 1 bisnis dengan bisnis lainnya. Dari masalah ini, kelompok menyusun metode strategi peningkatan kondisi keuangan mitra berdasarkan melihat kekurangan dan kelebihan bisnis, memposisikan bisnis dalam matrik BCG, dan juga melihat kondisi keuangan setiap bulannya dari setiap bisnis yang dimiliki oleh mitra kami. Dari hasil yang ada, kelompok data merumuskan strategi perencanaan keuangan yang bisa digunakan oleh mitra sesuai dengan kondisi keuangannya. Harapannya, strategi yang diberikan dapat benar-benar membantu bisnis mitra untuk menjadi semakin baik dan berkembang di kemudian hari.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

21

Virkajärvi, Perttu, Kirsi Pakarinen, Maarit Hyrkäs, Jyri Savolainen, Mervi Seppänen, Outi Manninen, Mika Isolahti e Marketta Rinne. "Nurmen satofysiologia nurmien sadon määrän ja ruokinnallisen arvon perustana". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 26 (31 gennaio 2010): 1–8. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75728.

Testo completo

Abstract (sommario):

Nurmet ovat sekä taloudellisesti että maankäytöllisesti merkittävä tuotantomuoto. Tästä huolimatta niiden sadonmuodostuksen sisäisistä prosesseista tiedetään Suomessa varsin niukasti. Yleensä sadonmuodostus kuvataankin vain massan määrän ja ruokinnallisen arvon muutoksina ajan tai lämpötilasumman funktiona. Tässä tutkimuksessa selvitettiin keskeisimmät sadonmuodokseen vaikuttavat prosessit sadon määrän ja ruokinnallisen arvon kannalta. Tutkimuksen kohteena oli erityisesti timotei sekä kasvutavaltaan timoteistä huomattavasti poikkeava ruokonata. Tutkimuksen aineisto koostuu pääosin kahdesta osasta: ruokonadan ja timotein kasvuprosessien vertailusta MTT:n Maaningan toimipisteessä vuosina 2006 - 2007 ja timotein laatujalostusaineistosta valittujen kloonien vertailusta Maaningalla 2008 - 2009. Ensimmäisessä kokeessa määritettiin satofysiologisia parametreja laajasti ja timoteikloonien osalta keskityttiin korrenmuodostukseen ja versotyyppijakaumaan. Molemmissa kokeissa määritettiin ruokinnallinen arvo, mm. sulamaton kuitu (iNDF) ja sulavan orgaanisen aineksen pitoisuus (D-arvo) koko sadosta ja kasvinosittain (lehdet, korret, kukinto, kuolleet kasviosat) joko kemiallisin määrityksin (MTT Jokioinen) tai NIR-määrityksin (Boreal Kasvinjalostus Oy). Lisäksi korsi- ja lehtimateriaalista tarkasteltiin niiden anatomista rakennetta safraniini- ja Mäule-värjättyinä valomikroskopialla Helsingin yliopistossa. Tärkeimmiksi prosesseiksi valikoituivat korrenmuodostus, versominen sekä lehtien muodostuminen ja kuoleminen. Timotei ja ruokonata poikkeavat toisistaan yleisesti kasvuprosessien osalta lähes kaikin tavoin, jopa lehtien sulavuuteen vaikuttavien ominaisuuksien osalta. Timotein osalta merkittävimmäksi sadonmuodostusparametriksi havaittiin korrenmuodostus ja laatuparametriksi erot versotyyppien sulavuudessa ja kuolleen solukon määrä. Versotyyppijakauma pääsadon korjuuhetkellä selittää hyvin kasvilajien väliset erot jälkikasvussa. Lisäksi timotein versotyypit poikkeavat ratkaisevasti toisistaan lehtien kasvu- ja kuolemisnopeuksien osalta. Lehtien osuus sadossa selitti hyvin D-arvoa pääsadossa, mutta jälkisadossa kuolleen solukon määrä oli ratkaisevampi. Ruokonadan sato koostui etenkin jälkisadossa lähes täysin VEG-versoista ja siten lehtien osuus sadosta oli korkeampi kuin timoteillä.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

22

Vaahtovuo, Jussi, Mika Korkeamäki, Eveliina Munukka, Pirkko Hämeenoja, Juhani Vuorenmaa e Asko Haarasilta. "Tuotantoeläinten normaalin suolistomikrobiston kartoitus luo suolistoterveystutkimukselle perustaa". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 21 (31 gennaio 2006): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76669.

Testo completo

Abstract (sommario):

Ruoansulatuskanavan mikrobiston koostumus vaikuttaa keskeisellä tavalla eläinten terveyteen ja kasvatustuloksiin. Esimerkiksi ripulitilanteissa suoliston bakteerit vaikuttavat eläinten hyvinvointiin välittömästi, mutta lisäksi suolistomikrobeilla on pitkäkestoisia eläimen immuunivastetta ja ravitsemustilaa muuntavia vaikutuksia. Suolistomikrobiston poikkeuksellisen monimutkaisuuden vuoksi mikrobisto ja sen koostumus ovat kuitenkin vielä nykyäänkin heikosti tunnettuja. Ruoansulatuskanavan bakteeristo muodostuu poikkeuksellisen monista lajeista ja bakteeritiheys on ainutlaatuisen korkea. Perinteiset patogeenisten bakteerien tunnistamiseen kehitetyt tutkimusmenetelmät eivät ole mahdollistaneet mikrobiston kokonaisvaltaista kartoitusta. Viime vuosina kehitettyjen modernien tutkimustekniikoiden ansiosta mikrobiston tutkimusmahdollisuudet ovat kuitenkin parantuneet. Suolistomikrobiston koostumuksen kartoittaminen ja mikrobiston muutosten tutkiminen eri tilanteissa luo perustaa tulevaisuuden suolistomikrobistotutkimukselle. Nyt esiteltävässä tutkimuksessa suolistonäytteiden bakteerikoostumusta kartoitettiin koneellista sytometriaan, DNA-värjäykseen ja oligonukleotidihybridisaatioon perustuvaa menetelmää käyttäen. Tutkimusnäytteitä kerättiin porsaista, sioista, kalkkunoista, broilereista ja kanoista. Tutkimuseläimet olivat useista eri kasvatuseristä ja ne kuvastavat kunkin eläinlajin suolistomikrobistoa yleisellä tasolla. Näytteistä määritettiin kokonaisbakteerimäärät sekä keskeisimpien bakteerisukujen edustajien määrät. Erot saman eläinlajin eri yksilöiden välillä olivat huomattavasti pienempiä kuin erot eri eläinlajien välillä. Kahdesta eri porsastutkimuksesta kerättyjen ulostenäytteiden kokonaisbakteerimäärät ja eri bakteerisukujen osuudet olivat pitkälti samanlaiset. Tutkittujen cecum- ja ulostenäytteiden bakteeritiheys oli luokkaa 1011 bakteeria grammassa ja eläinlajista riippuen Bacteroides-Porphyromonas-Prevotella -ryhmän, Faecalibacterium prausnitzii -ryhmän ja Bifidobacterium-suvun bakteerit olivat nyt tutkituista bakteereista yleisimpiä. Saadut tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että kullakin eläinlajilla on sille ominainen mikrobisto, joka koostuu ko. eläinlajille tyypillisistä mikrobeista. Ruoansulatuskanavan mikrobit muodostavat monimutkaisen ekosysteemin, joka kuitenkin on stabiilien elinolosuhteiden vallitessa sisäisessä tasapainotilassa. Saatuja tuloksia voidaan käyttää vertailumateriaalina tulevissa suolistomikrobistotutkimuksissa ja tuloksista on hyötyä kehitettäessä suolistoterveyttä tukevaa ruokintaa.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

23

Ranta, Milja, Eija Lönnroos, Antti-Jussi Kouvo, Merja Miettinen e Johanna Lammintakanen. "Päivystyksen henkilöstön asenteet iäkkäitä potilaita kohtaan". Gerontologia 34, n. 3 (18 settembre 2020): 193–208. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.87891.

Testo completo

Abstract (sommario):

Tutkimuksessamme tarkastelimme päivystyksen henkilöstön asenteita iäkkäitä ihmisiä kohtaan. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselytutkimukseen vastasi 168 Kuopion yliopistollisen sairaalan tai Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä työskentelevää henkilöä. Asenteita iäkkäitä kohtaan mitattiin Koganin 34 väittämän asennemittarilla. Vastaajista yli puolet (56,9 %) suhtautui iäkkäisiin positiivisesti ja viidenneksen (21,3 %) asenteet olivat neutraaleja. Lääkärit asennoituivat iäkkäisiin muita ammattiryhmiä positiivisemmin. Tilastollisesti merkitsevät erot ammattiryhmien välillä ilmenivät sukupolvien välisen kuilun merkitystä vuorovaikutussuhteisiin (p=0,004) ja vanhusten omatoimisuutta (p=0,001) tarkastelevissa asenneulottuvuuksissa. Myös vastaajien iällä oli yhteys sukupolvien välisen kuilun vaikutuksen mieltämiseen (p=0,011), 30-39-vuotiaat suhtautuivat 50 vuotta täyttäneitä positiivisemmin. Henkilöstön asenteet voivat vaikuttaa potilaiden hoidon laatuun. Asenteiden arviointi on osa hoidon laadun kehittämistä.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

24

Kangas, Arjo, Toivo Lauk e Lauri Jauhiainen. "Viron ja Suomen satovertailu". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 23 (31 gennaio 2008): 1–3. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75879.

Testo completo

Abstract (sommario):

Peltokasvien virallisissa lajikekokeissa Virossa ja Suomessa ovat kevätviljojen sadot melko saman suuruisia. Kauran sadot ovat Suomessa jopa hieman Viroa korkeammat. Kevätvehnän sadoissa ero maiden välillä on pieni. Ohralla jäädään Etelä-Suomen koepaikoilla hieman Viron sadoista, mutta jopa neljännellä viljelyvyöhykkeellä on saatu yhtä suuria satoja kuin Virossa. Myös herneen sadot ovat Suomessa yhtä suuria kuin Virossa. Syysviljojen ja öljykasvien sadot ovat Suomessa selvästi heikommat kuin Virossa. Syysviljoissa Suomen koepaikoilla päästään vain 71- 76 % Viron sadoista. Öljykasveilla Suomen eteläisimmän ykkösvyöhykkeen koepaikoilla saatiin rypsistä 71 % ja rapsista 74 % Viron sadoista. Syysviljoilla erot talvehtimisessa selittävät ainakin osan satoerosta. Öljykasvien taudit vaikuttavat Suomessa satoihin Viroa enemmän. Tämä satovertailu täydentää osaltaan kuvaa Suomen öljykasviviljelyn heikosta kilpailukyvystä.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

25

Kleemola, Olli. "Sotienvälisen ajan kuvateosten sisällissota". Väki Voimakas, n. 31 (1 giugno 2018): 265–89. http://dx.doi.org/10.55286/vv.122442.

Testo completo

Abstract (sommario):

Artikkelissa tarkastellaan historiallisen valokuvatutkimuksen keinoin sotienvälisellä kaudella ilmestyneiden kahden kuvateoksen Suomen sisällissodasta konstruoimaa kuvaa. Artikkelin aineistona toimivat sotienvälisellä kaudella ilmestyneet kuvateokset Suomen vapaussota kuvissa (Otava 1934) ja Vapaussodan kuvahistoria (Otava 1938), jotka molemmat edustavat valkoisen Suomen näkökulmaa vuoden 1918 sotaan. Kuvateosten sisältöä analysoidaan kahden pääteeman kautta. Tarkastelun kohteena ovat yhtäältä sodankäyntiä ja valkoisten puolen sotilaita sekä heidän toimintaansa esittävät kuvat. Toisen teemakokonaisuuden muodostavat punaisia ja heidän toimintaansa esittävät kuvat. Artikkelissa vastataan kysymyksiin siitä, minkälaista mielikuvaa edellä mainituista sodan osa-alueista kirjoissa on pyritty luomaan, mistä syystä, ja millaisia kuvia tähän on käytetty. Lisäksi tarkastellaan, miten teemojen esittely eri kirjoissa eroaa toisistaan, ja pohditaan, mistä nämä erot voisivat johtua.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

26

Seppänen, Mervi M., Anthony Owusu-Sekuyere, Elina Keski-Soini, Markku Yli-Halla, Jarmo Valaja, Matthias Stamm, Anni Halmemies-Beauchet-Filleau e Seija Jaakkola. "Hivenaineet ja kestävä tehostaminen". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 33 (31 gennaio 2016): 1–8. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75249.

Testo completo

Abstract (sommario):

Hivenainekoostumus on yksi tärkeimpiä ruoan ja rehujen ravitsemuksellisen laadun mittareita. Ihmisten ja tuotantoeläinten dieetti voi olla energian saannin kannalta riittävä, mutta siitä voi puuttua elintärkeitä hivenaineita, mikä aiheuttaa niin sanotun piilonälän (hidden hunger) ja sen seurauksena puutoksesta johtuvaa kasvun ja kehityksen hidastumista tai sairauksia. Hivenaineita voi olla myös yli ihmisen ja eläinten fysiologisen tarpeen, vaikka varsinaista haitallisen runsasta saantia esiintyy harvoin. Ruoan ja rehujen hivenainepitoisuuteen vaikuttavat ensisijaisesti ravinteen saatavuus maasta sekä hivenaineita sisältävät lannoitteet. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten kestävä tehostaminen ja tavoite valkuaisomavaraisuuden lisäämisestä voivat vaikuttaa ihmisten ja eläinten hivenaineiden saantiin. Sikojen, siipikarjan ja lypsylehmien hivenaineiden laskennallista saantia tarkasteltiin ilman kivennäistäydennystä erilaisilla malliruokinnoilla, joissa soija- tai rypsirouhetta korvattiin palkoviljoilla. Lisäksi laskettiin nurmisäilörehun puna-apilapitoisuuden lisäämisen vaikutukset lypsylehmän hivenaineiden saantiin. Kasvihuonekokeissa tutkittiin orgaanisen lannoitteen sisältämien hivenaineiden käyttökelpoisuutta viljelykasveille ja miten siemensato muuttuu korvattaessa 50 %mineraalitypestä sian lietelannan typellä. Lisäksi selvitettiin härkäpavun, valkolupiinin ja vehnän eroja hivenaineiden oton tehokkuudessa. Rehutaulukoiden ja kirjallisuuden mukaan palkokasvien siementen ja soija- ja rypsirouheen hivenainepitoisuuksien erot vaihtelevat riippuen kasvilajista ja hivenaineesta. Esimerkiksi palkokasvien siementen rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat pienempiä kuin soija ja rypsirouheen, mutta sinkkipitoisuuksissa erot ovat melko pieniä. Hivenaineiden pitoisuuserot eivät johtaneet oleellisiin eroihin laskettaessa eläinten hivenaineiden saanteja. Erityisesti yksimahaisten ruokintamalleissa perusrehuista saadut hivenainetasot olivat selvästi alle kotimaisten ruokintasuositusten, ja käytännössä täydennys on tarpeen. Nurmipalkokasvien hivenaineiden pitoisuudet ovat yleensä merkittävästi suurempia kuin heinäkasvien, joten lisättäessä puna-apilan osuutta nurmissa rehun hivenainepitoisuus lisääntyy. Karkearehun hivenainepitoisuuteen vaikuttaa kasvilajikoostumuksen lisäksi korjuuajankohta, sillä hivenaineiden pitoisuus kasvissa vähenee merkittävästi kukinnan jälkeen. Tästä johtuen nurmirehun hivenainekoostumuksessa esiintyy kirjallisuudessa suuria vaihteluita.Kasvihuonekokeessa mineraalitypen korvaaminen lietelannan typellä ei vähentänyt minkään kasvilajin siemensadon määrää. Siementen ivenainepitoisuuksissa (Fe, Zn, Cu, Mn) ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Lietelannan orgaaniseen aineeseen sitoutuneen seleenin käyttökelpoisuus kasveille oli sen sijaan alhai-nen. Tulosten perusteella pohditaan miten tuotannon kestävä tehostaminen, erityisesti kotoperäisen valkuaisen käytön lisääminen ja väkilannoitetypen korvaaminen lietteellä, vaikuttaa rehujen hivenainepitoisuuteen ja sitä kautta ravitsemukselliseen laatuun.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

27

Kallioniemi, Marja, Ahti Simola, Hanna-Riitta Kymäläinen, Hannu Vesala e Kyösti Louhelainen. "Päätoimisten maatilayrittäjien henkinen hyvinvointi". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 23 (31 gennaio 2008): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75892.

Testo completo

Abstract (sommario):

Työterveyslaitos toteutti vuonna 2004 seurantatutkimuksen päätoimisten maatiloilla työskentelevien henkilöiden työterveydestä. Puhelinkyselyyn osallistui 1182 henkilöä, joista 77 % oli miehiä ja 23 % naisia. Tuloksia verrattiin edelliseen, vuoden 1992 seurantatutkimukseen ja koko suomalaiseen työssäkäyvään väestöön kohdistuvan ”Työ ja terveys 2003” –tutkimuksen tuloksiin. Kolmannes (34 %) kyselyyn vastanneista arvioi tuntevansa stressiä. Psyykkisen toimintakyvyn heikkenemistä esiintyi 36 %:lla vastaajista. Neljänneksellä (26 %) vastaajista oli masennusoireita. Kaikkien oireiden esiintyvyys oli naisilla yleisempää kuin miehillä. Suurimmat erot olivat psyykkisen toimintakyvyn heikkenemisessä, jota koki 40 % kyselyyn vastanneista naisista ja 33 % miehistä, sekä masentuneisuudessa, jota koki 32 % naisista ja 25 % miehistä. Psyykkinen oireilu oli yleisempää eronneilla ja asumuserossa olevilla kuin muilla siviilisääty-ryhmillä. Myös nuoret viljelijät oireilivat enemmän kuin ikääntyneet siten, että ikäryhmässä 35–45-vuotiaat stressin ja yleisen psyykkisen oireilevuuden esiintyminen oli yleisintä. Opisto- tai korkeakoulutuksen omaavilla stressiä esiintyi enemmän (41 %) kuin keskimäärin aineistossa. Vertailu edellisen seurantatutkimuksen tuloksiin henkisen hyvinvoinnin osalta osoittaa, että psyykkistä oireilua esiintyi vuosien 1992 ja 2004 kyselyissä jotakuinkin yhtä paljon. Poikkeuksena tästä on masentuneisuus, joka oli yleisempää vuoden 2004 tuloksissa (26 %) kuin vuonna 1992 (20 %), ero oli tilastollisesti merkitsevä. Etenkin naisten keskuudessa masennusoireet olivat tilastollisesti merkitsevästi yleisempiä vuoden 2004 aineistossa (32 %) kuin vuonna 1992 toteutetussa seurantatutkimuksessa, jossa masennusoireita oli 22 %:lla kyselyyn vastanneista naisista. Suomalaiseen työssäkäyvään väestöön tehdyn vertailun mukaan päätoimisesti maatiloilla työskentelevillä oli vähemmän psyykkisiä oireita kuin työssäkäyvillä keskimäärin. Maatilayrittäjillä oli myös vähemmän stressiä (34 %) kuin työssäkäyvillä keskimäärin (44 %). Henkisen hyvinvoinnin tulosten tarkastelussa on otettava huomioon viimeisten vuosien aikana toteutunut raju rakennemuutos: vuosien 1992 ja 2004 välillä maatilojen määrä on laskenut 41 % ja maatiloilla työskentelevien henkilöiden määrä on laskenut 45 %. Erot maatalousyrittäjien henkisen hyvinvoinnin tasossa edellä mainittuina ajankohtina ovat kuitenkin suhteellisen vähäiset. Yksi selitysmahdollisuus on, että maatalouden harjoittajiksi ovat valikoituneet suhteellisen muutosvalmiit ja psyykkisiä voimavaroja omaavat henkilöt. Huomiota herättävää on kuitenkin masentuneisuuden lisääntyminen 12 vuoden tarkastelujakson aikana. Maatilayrittäjien parissa työskentelevien tulee ottaa huomioon alan nopean toimintaympäristön muuttumisen aikaansaamat paineet. Maatilataloudessa työskentelevät tarvitsevat tukea muutosten keskellä.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

28

Forsman, Kristian, Elina Virtanen, Erkki Joki-Tokola e Olavi Rautiainen. "Maan rakenneputkitusta seurataan Tyrnävällä". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 21 (31 gennaio 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76707.

Testo completo

Abstract (sommario):

Maan rakenneputkitus on salaojituksen erikoismuoto, jossa putket asennetaan matalampaan ja tiheämpään kuin tavanomaisessa salaojituksessa. Tavallisesti salaojituksessa käytettävän viisi senttisen putken optimaalinen asennussyvyys on yksi metri maanpinnan alapuolella. Soraa ei käytetä, vaan putkien ympärysaineena käytetään orgaanista kangasta, kuten kookoskuitua. Lisäksi rakenneputkitukseen kuuluu olennaisena osana maan tasokohotus. Maan tiivistymät rikotaan ja maan ilmatilavuutta lisätään kohottamalla koko tiivistynyttä maakerrosta kauttaaltaan ylöspäin. Toimenpiteen avulla parannetaan juuriston kasvua ja sadevesien infiltraatiota.Tyrnävälle perustettiin syksyllä 2004 rakenneputkituksen seurantaa varten koekenttä, jonka avulla pystytään tilamittakaavassa vertaamaan rakenneputkitusta vanhaan säätösalaojitukseen. Tutkimuslohkon suunnitteli ja perustamistoimenpiteistä vastasi Maanrakenne ja vesitalous O&M Oy, ja MTT Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema havainnoi lohkolla viljellyn perunakasvuston sadon ja sadon kehityksen. Käytännön viljelytoimenpiteistä vastasi lohkoa viljelevä maanomistaja.Rakenneputkitus antoi ensimmäisenä seurantavuonna varsin rohkaisevat tulokset. Kasvu oli silmämääräisestikin arvioituna erittäin runsasta. Satotasossa tämä realisoitui 4,1 t/ha (+10,4 %) parempana satona kuin säätösalaojituksessa (p=0,01). Rakenneputkituksen ongelmana oli kuitenkin kasvuston hidas alkukehitys, jo taimettuminen kesti rakenneputkituksessa 1,5 vrk kauemmin kuin verrannelohkolla (p=0,069). Rakenneputkitus ei pystynyt koko kasvukautena ottamaan eroa kiinni, ja sadon kuiva-aine- ja tärkkelyspitoisuudet jäivät säätösalaojitusta huomattavasti alhaisemmalle tasolle (p<0,05). Kasvuston hitaampi kehittyminen oli mitä ilmeisimmin seurausta rakenneputkitetun lohkon huonommasta maan lämpötaloudesta, mutta tämä saattaa olla vain ensimmäistä seurantavuotta koskeva ongelma. Sadon ravinnepitoisuudet olivat rakenneputkituksessa korkeita, samoin kuin sadon maasta poistamat ravinteet. Kaliumin, magnesiumin ja kalsiumin osalta erot olivat tilastollisesti merkitseviä.Varsinaisia johtopäätöksiä tutkimuksesta ei kannata ensimmäisen vuoden jälkeen vielä tehdä, vaan se vaatii pidempiaikaisen seurannan.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

29

Ooperi, Sini, e Eduardo González. "Elämää resurssimosaiikissa – Ilmastonmuutos parantaa koloradonkuoriaisen ilmastollisia eväitä mutta paikalliset erot ja pohjoinen elinpiiri tuovat haasteensa kotiutumiselle". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 28 (31 gennaio 2012): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75566.

Testo completo

Abstract (sommario):

Kasvinviljelyn lisäksi ilmastonmuutos tuo lisää resursseja myös karanteenituhoojien, kuten koloradonkuoriaisen, kotiutumiselle. Uudet resurssit eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti joten kysymys kuuluu: Missä on parhaat oltavat koloradonkuoriaiselle v. 2012-2100? Vastauksilla voi olla merkitystä kuoriaisen pitkän aikavälin tarkkailun ja torjunnan suunnittelussa sekä suojavyöhykkeen sijaintiin ja maantieteelliseen laajuuteen liittyvässä päätöksenteossa. Tässä työssä olemme tarkastelleet kuoriaisen resursseja v. 1971-2000 ja eri ilmastonmuutosskenaarioissa, sillä missä resurssit ovat parhaimmat, siellä kotiutumisriskikin on suurin. Resurssiennusteet perustuvat koloradonkuoriaisen lisääntymis-, levintä- ja talvehtimisvasteisiin, joiden pohjalta on mallinnettu joukko resurssi-indeksejä. Ennusteet on tehty ILMASOPU-tutkimuksissa käytetyille skenaarioille (A2 ja B1; 2025±15, 2055±15 ja 2085 ±15), mutta resoluutio on tarkempi (10 km). Tähän on päästy luokittelemalla Ilmatieteen laitoksen 10 km hilaverkko merellisiin, järvisiin ja mantereisiin ruutuihin. Kullekin 3 luokalle on tehty regressiomallit, joiden avulla on saatu päivittäiset minimi- ja maksimilämpötilat. Kaikki resurssi-indeksit on laskettu sekä vertailuperiodille 1971-2000 että 6 skenaariolle. Kesien osalta laskettiin lisääntymiseen käytössä oleva lämpösumma, siihen pohjautuva kasvuindeksi ja sukupolvien määrä. Lisäksi laskettiin aktiivista levintää kuvaava indeksi, joka perustuu lentoonlähtöpäivien määrään ja suotuisuuteen. Talvehtimisoloja varten luotiin joukko indeksejä, jotka kuvaavat diapaussin aikaisia sääoloja: 1) suojasääsumma ja -indeksi, 2) pakkasumma ja -indeksi, 3) talvehtisen alun, keskitalven ja talvehtimisen lopun kylmäshokki-indeksit ja 4) vuosien 1971-2000 suojasääkausien lukumäärään ja ankaruuteen perustuva indeksi. Kaikki tunnusluvut laskettiin omista aikaikkunoistaan, jotka määräytyvät kuoriaisen fenologian perusteella. Tästä syystä aktiivivaiheen ja diapaussin pituus ja ajoittuminen vaihtelevat eri skenaarioissa. Tuloksista ilmenee mm. että kotiutumiselle mahdollinen alue, jossa kuoriainen voi tuottaa uuden sukupolven siirtyy maltillisemmassakin skenaariossa vuosisadan loppuun mennessä n. 600 km pohjoisemmaksi (74,85°N) kuin nykyilmaston mukainen raja (1986A2; 68,75°N). Ravintoresursseistakaan ei liene pulaa, sillä kaupallisia perunapeltoja on vielä leveysasteella 76°N, minkä lisäksi omatarveperunaa on hyvin yleisesti maatilojen ja mökkien yhteydessä. Mahdollisissa jatkotutkimuksissa olisi hyvä keskittyä siihen, miten kuoriaisen talvehtimiskuolleisuutta voitaisiin ennustaa nykyistä paremmin. Ennestään tiedetään, että mm. maalaji ja kylmäshokit vaikuttavat kuolleisuuteen (mm. Hiiesaar ym. 2006), mutta alustavien tulostemme mukaan erityisesti suojasääkausien ankaruuden mukaanotto parantaisi ennusteiden tarkkuutta entisestään. Olisi hyvä selvittää myös mitä resurssikartoitusten tulokset käytännössä tarkoittavat kuoriaisen torjunnassa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

30

Kortesoja, Matti, Risto Kunelius e Heikki Heikkilä. "Lyhyt matka epäisänmaallisuuteen: Valtion ja median suhteet HS:n tietovuotoa koskevassa keskustelussa". Media & viestintä 42, n. 2 (27 giugno 2019): 76–98. http://dx.doi.org/10.23983/mv.83372.

Testo completo

Abstract (sommario):

Joulun alla 2017 Helsingin Sanomat (HS) julkaisi vuodettuihin salaisiin asiakirjoihin pohjautuneen jutun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen harjoittamasta tiedustelusta. Laura Halmisen ja Tuomo Pietiläisen kirjoittama juttu nostatti kiihkeän keskustelun julkisuudessa. Se keräsi satoja kommentteja Helsingin Sanomien verkkolehdessä ja oli muutaman päivän ajan Suomen keskustelluin aihe Twitterissä. Tässä artikkelissa analysoidaan uutiskommenteista ja sosiaalisesta mediasta kerättyä aineistoa. Sisällön erittelystä käy ilmi, että HS sai verkossa enimmäkseen kylmää kyytiä. Enemmistö kommentoijista kritisoi lehteä jutun julkaisemisesta. Jyrkimpien kannanottojen mukaan toimittajat vaaransivat kansallisen turvallisuuden ja syyllistyivät maanpetokseen. Huomattavan harva kantaa ottaneista asettui julkisesti puolustamaan tietojen julkaisemista. Artikkelia varten tehdyssä diskurssianalyysissä kannanottojen erot palautuvat yhtäältä yhteiskunnallisiin puhuja-asemiin politiikan verkostoissa sekä toisaalta erilaisiin käsityksiin turvallisuuden ja yksilönvapauksien asemasta demokratiassa. Tietovuotoa koskevan keskustelun analyysi antaa vihjeitä siitä, miten valtion ja median suhteet rakentuvat hybridin mediajärjestelmän oloissa.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

31

Molander, Lotta, e Anne-Mari Souto. "Vain valkoisille, nuorille, hyvinvoiville naisille?" Aikuiskasvatus 42, n. 2 (13 giugno 2022): 104–18. http://dx.doi.org/10.33336/aik.120033.

Testo completo

Abstract (sommario):

Moninaisuuden ja rasismin kysymyksiä on tarkasteltu Suomessa korkeakoulutuksen kentällä niukasti. Analysoimme artikkelissa korkeakoulutuksen hakuoppaiden kuvia ja kysymme, millainen on korkeakoulujen hakuoppaiden välittämä kuva ideaaliopiskelijasta: ketkä näkyvät ja ketkä eivät näy kuvissa? Moninaisuuden osalta tarkennamme katsettamme siihen, kuinka rodullistetuiksi ja ei-rodullistetuiksi asemoituja opiskelijoita oppaiden kuvissa esitetään. Lähestymme kuvia representaation, intersektionaalisuuden sekä rasismintutkimuksen käsitteellisistä viitekehyksistä. Tutkimuksemme aineisto koostuu 12 suomenkielisen korkeakoulun hakuoppaiden kuvista. Hyödynnämme kuvien analysoinnissa sekä määrällistä että laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksemme mukaan korkeakoulujen hakuoppaiden kuvien opiskelijaideaali on valkoihoinen, nuori, hyvinvoiva, iloinen nainen, jolla ei ole fyysisiä toimintarajoituksia tai ulkoisesti näkyvää uskonnollista vakaumusta. Moninaiset erot huomioon ottavalle ja inklusiiviselle opiskelijayhteisölle oppaissa on tilaa vähän, jos laisinkaan. Esimerkiksi vammaiset tai kansalliset vähemmistöt, kuten romanit, ovat näkymättömiä. Korkeakoulutuksen tila on hakuoppaissa normatiivisen valkoinen.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

32

Karttunen, Janne, Jarkko Leppälä e Risto Rautiainen. "Maatalousyrittäjien työurien lyhenemisen syyt ja kustannustehokkaiden toimenpiteiden kehittäminen työurien pidentämiseen". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 30 (31 gennaio 2014): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75426.

Testo completo

Abstract (sommario):

Maatalous on yksi vaarallisimmista toimialoista, ja työtapaturmat sekä ammattitaudit aiheuttavat vuosittain satoja tapaturma- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä. Myös luopumis- ja eläkepäätösten taustalla voi olla sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt työkyky. Tämä tutkimus tähtää maatalousyrittäjien työurien vahvistamiseen ja pidentämiseen. Tutkimuksessa muun muassa selvitetään ja luokitellaan työurien lyhenemisen keskeisimmät syyt. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta hankitussa tilastoaineistossa on vuosia 2008–2012 koskien yhteensä 4088 eläkepäätöstä kokonaiskustannuksiltaan runsaat 60 miljoonaa euroa. Päätökset jakaantuvat kappalemääräisesti seuraavasti: täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä 1971 kpl, osatyökyvyttömyyseläkkeitä 522 kpl, täysiä kuntoutustukia 1337 kpl ja osakuntoutustukia 258 kpl. Aineistossa on yhteensä 3132 henkilöä, koska sama henkilö on voinut saada ko. aikajaksona yhdestä neljään päätöstä. Yleisimmät kansainvälisen ICD-10-tautiluokituksen pääluokat täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle olivat tuki- ja liikuntaelinten (tule) sairaudet (41,2 %) kuten polven nivelrikko, nikamavälilevyjen sairaudet ja hartianseudun sairaudet; mielenterveyden häiriöt (18,2 %) kuten masennustila ja toistuva masennus; verenkiertoelinten sairaudet (10,5 %) kuten sydänsairaudet; hermoston sairaudet (8,1 %) kuten Parkinsonin tauti, kasvaimet (7,7 %) kuten rinnan pahanlaatuiset kasvaimet, sekä vammat, myrkytykset yms. sairaudet (5,6 %) kuten hartianseudun ja olkavarren vammat. Eläkekustannukset jakaantuivat likipitäen samoissa suhteissa kuin eläkepäätökset edellä mainittujen pääluokkien kesken. Verrattaessa maatalousyrittäjille myönnettyjen täysien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimpiä syitä Suomen koko työväestöstä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syihin voidaan todeta, että yleisimmät tautiluokat ovat lähes samat. Merkittävimmät erot ovat, että koko työväestöön verrattuna maatalousyrittäjillä erityisesti tule-sairaudet sekä myös verenkiertoelinten sairaudet ovat yleisempiä ja mielenterveyden häiriöt ovat selvästi harvinaisempia. Nämä erot voivat johtua esimerkiksi kuormittavista työolosuhteista maatalousyrityksissä ja toteamisharhasta. Täysi työkyvyttömyyseläke myönnettiin keskimäärin 57 vuoden iässä. MYEL-vakuutetun työuran pituus oli myöntöhetkellä keskimäärin 29 vuotta. Miehet ja naiset eivät eronneet toisistaan näissä suhteissa. Vuosina 2008–2012 naisten suhteellinen osuus MYEL-vakuutetuista laski 34:stä 33 prosenttiin. Naisten suhteellinen osuus vaihteli työkyvyttömyyseläkkeiden tautiluokissa 24:n ja 46 prosentin välissä naisten ollessa yliedustettuina niistä useimmissa. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että naisista suhteessa suurempi osa voi työskennellä karjatiloilla kuormittavissa työolosuhteissa. Jatkossa muun muassa lasketaan eri syytekijöiden aiheuttamat menetykset henkilötyövuosina ja kustannuksina. Tuloksien perusteella laaditaan toimenpide-ehdotuksia, jotka priorisoidaan niiden potentiaalisen vaikuttavuuden perusteella. Tutkimus päättyy keväällä 2014.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

33

Ironsi, Chinaza Solomon. "A switch from flipped classrooms to emergency remote online teaching (EROT): misconceptions, instructors and preservice teachers perceptions". International Journal of Information and Learning Technology 39, n. 1 (1 dicembre 2021): 13–28. http://dx.doi.org/10.1108/ijilt-10-2020-0195.

Testo completo

Abstract (sommario):

PurposeThis study intends to examine these misconceptions in a bid to reaching a valid conclusion. More importantly, this study intends to elicit information from instructors and preservice teachers on their experiences, successes and challenges on the sudden switch from flipped classroom to emergency remote online teaching.Design/methodology/approachThe study adopted a qualitative research design and the main focus of this research design which was is a form of exploratory research design was to understand the reasons opinions and viewpoints of a particular group of people concerning a situation. This paper deems this research design fit for eliciting relevant information from instructors and preservice teachers on their opinions and perceptions on the sudden shift from flipped classrooms to emergency remote online teaching during the previous semester. Data collection for this study was carried out through the use of focus group discussions where participants were asked questions based on the objective of the study.FindingsThe present findings confirm that the mode of instruction delivery was not online teaching rather emergency remote online teaching. Another conclusion that was drawn was with regards to training, use of resources and issues of measurement and evaluation. The study summarized that there was little or no training for the teaching staff before the switch to EROT as instructors were only given guidelines on what to do to implement their lesson plans.Originality/valueEmergency remote online teaching is a newly emerging approach to lesson delivery, especially in an emergency situation. This study elaborates more on this new dimension of teaching and future prospects as well.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

34

Dredge, Kristiina, Olli Peltoniemi e Päivi Rajala-Schultz. "Tuotos, hedelmällisyys, hoidot ja poistot tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa 1998 - 2002". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 21 (31 gennaio 2006): 1–2. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76674.

Testo completo

Abstract (sommario):

Tämän tutkimuksen tavoitteina oli 1) määritellä lypsykarjojen tuotokseen ja hedelmällisyyden hallinnan tunnuslukuihin vaikuttavat karjatason muuttujat tavanomaisessa ja luomutuotannossa, 2) kuvailla lehmillä yleisimpien sairauksien hoitoprosentteja ja poistonsyitä, ja 3) vertailla eroja tuotantosuuntien välillä. Tutkimusaineistona käytettiin 1226 tavanomaisen ja 109 luomutilan karjantarkkailutietoja vuosilta 1998–2002. Aineistoa analysoitiin lineaaristen mixed-mallien avulla. Karjojen keskituotos kasvoi tarkastelujaksolla luomutuotannossa 6822:sta 7422:een, ja tavanomaisessa 7426:sta 8206 kiloon, ollen luomukarjoissa keskimäärin 688 kg alhaisempi. Keskituotoksesta muualle kuin meijeriin päätyi keskimäärin 9,3%. Poistettujen lehmien elinikäistuotos kasvoi luomutuotannossa keskimäärin 18 491:stä 19 849:ään ja tavanomaisessa 19 751:stä 22 073 kiloon. Luomutuotannossa se oli keskimäärin 2050kg tavanomaista alhaisempi.Lehmien poistoiässä tai poiston syissä ei ollut merkittäviä eroja tuotantosuuntien välillä. Erot hedelmällisyyden hallinnan tunnusluvuissa tuotantosuuntien välillä olivat merkityksettömiä. Luomukarjoissa kaikkien tarkasteltujen sairauksien hoitoprosentit olivat tavanomaisia alhaisempia

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

35

Doğan, Handan, e Diğdem Enerem. "60-72 ay arası çocuklarda erken okuryazarlık becerileri ile bilişsel değerlendirme sistemi arasındaki ilişkinin incelenmesi". Erken Çocukluk Çalışmaları Dergisi 6, n. 2 (30 ottobre 2022): 337–63. http://dx.doi.org/10.24130/eccdjecs.1967202262350.

Testo completo

Abstract (sommario):

Bu çalışmanın amacı 60-72 ay arası çocukların sözcük bilgisi, sesbilgisel farkındalık, harf bilgisi, dinlediğini anlama olarak ifade edilen erken okuryazarlık beceriyle, planlama, eşzamanlı, dikkat ve ardıl olarak tanımlanan bilişsel değerlendirme sisteminin temel boyutları arasındaki ilişkinin incelenmesidir. Bu amaçla çalışmada ilişkisel tarama modeli kullanılmıştır. Çalışmanın katılımcılarını İstanbul ilinde okul öncesi eğitim kurumlarına devam eden 60-72 ay arası 124 çocuk oluşturmaktadır. Verilerin toplanmasında Erken Okuryazarlık Testi (EROT), ve Bilişsel Değerlendirme Sistemi- (Cognitive Assesment System (CAS) ) kullanılmıştır. Yapılan istatistiki analizler sonucunda sözcük bilgisi ile bilişsel performans sistemi arasında anlamlı ilişki bulunmuştur. Bilişsel değerlendirme sistemi sözcük bilgisinin % 30’unu , ses bilgisel farkındalık becerisinin % 47’sini, harf bilgisinin % 23’ünü yordadığı görülmüştür. Buna karşın bilişsel performans sisteminin dinlediğini anlama becerisinin yordayıcısı olmadığı görüşmüştür. Erken okuryazarlık becerilerinin bilişsel performans sisteminin tüm alt boyutlarının %36’sını yordadığı görülmüştür. Çalışmanın bulguları alan yazındaki bilgiler doğrultusunda tartışılmıştır

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

36

Fedotova, Kseniya S. "Variable Forms of Naming in Literary Texts of Nikolay Gumilyov: Poetical and Semantic Aspect". Вопросы Ономастики 19, n. 1 (2022): 219–34. http://dx.doi.org/10.15826/vopr_onom.2022.19.1.011.

Testo completo

Abstract (sommario):

The article deals with poetical and semantic aspects of the analysis of variable onym nominations in literary texts of an eminent Russian poet Nikolay Gumilyov. It is shown that within one poetic text, synonymous names can replace an unmentioned proper name (as in The Jaguar), form a speech portrait of a character (The Funny Brothers) or express his attitude towards the addressee of speech (The Child of Allah). Variable proper names can differ by phonemic structure (Dante — Dant, Eros — Erot) or name formulas (Igor Severyanin — Severyanin). The poet uses some proper names variants from different languages and ethnic groups, for example, the poetonym Bornu characterizes the poetic space as it can be seen by inhabitants of the described places, and the name Chad is found in a speech of lyrical heroes who have never belonged to this space or left it (“Lake Chad”). It is shown that one of the main functions of onymic periphrases is to emphasize the social role and status of the character (Theodora and the empress of Byzantium, Gondla and the king of whole Ireland). Sometimes only the context analysis can allow describing certain co-referential proper names as synonymous, for example, Zmeya ‘Serpent’ and Sudya ‘the Judge’ in the play The Tree of Transformation. The materials presented in the paper reflects one of the stages of work on a dictionary of poetonyms in Nikolay Gumilyov’s works. The paper contains brief recommendations regarding the reference area in the dictionary and three abbreviated entries for the names Velzevul ‘Beelzebub,’ Dyavol ‘Devil,’ Lyutshifer ‘Lucifer’ which are frequently used in Gumilyov’s poetic language.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

37

Partanen, Jussi, Leena Forma e Pekka Rissanen. "Ikääntyneille suunnatun sosiaalisen markkinoinnin interventioiden taloudellinen arviointi - kartoittava kirjallisuuskatsaus". Gerontologia 32, n. 2 (25 giugno 2018): 79–101. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.66682.

Testo completo

Abstract (sommario):

Käyttäytymisen muutokseen tähtääviä kohdennettuja, kansalaisten, ryhmien ja yhteisöjen osallistamista hyödyntäviä menetelmiä on kuvattu lupaaviksi keinoiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tällaisten interventioiden taloudellista arviointia on tehty kuitenkin melko vähän. Taloudellinen arviointitutkimus on systemaattista toimintaa, jossa tunnistetaan, mitataan ja verrattaan vaihtoehtoisten interventioiden kustannuksia ja vaikutuksia. Tähän kirjallisuuskatsaukseen etsittiin tietoa ja tuloksia ikääntyneille suunnatun sosiaalisen markkinoinnin tehokkuudesta. Sosiaalista markkinointia kuvataan käyttäytymisen muutokseen tähtääväksi prosessiksi, jonka alkuperä on kaupallisen markkinoinnin ohella myös sosiaali- ja yhteiskuntatieteissä. Katsauksen aineiston muodostavat yhdeksän kansainvälistä taloudellista arviointitutkimusta, jotka valikoituivat kriteerien mukaan lopulliseen analyysiin. Arvioitujen interventioiden tavoitteet liittyivät ikääntyneiden terveyden edistämiseen ja/tai sairauksien ennaltaehkäisyyn. Katsauksessa arvioitiin myös taloudellisten arviointitutkimusten laatua. Tutkimusten tulosten yhteenvetoa hankaloittavat erot interventioiden tutkimusasetelmissa, arviointinäkökulmissa, vaikuttavuuden mittaustavoissa sekä kansallisiin palvelujärjestelmiin liittyvät erot. Tuloksiin liittyvästä epävarmuudesta huolimatta tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että sosiaalista markkinointia hyödyntävät interventiot voivat olla vaikuttavia ja potentiaalisesti myös kustannus-vaikuttavia ikääntyneiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Economic evaluation of social marketing interventions targeting older adults – A scoping literature review Behavioural change methods that seek to involve individuals, groups, and communities have been described as a promising approach to promote health and well-being. Yet, only few economic evaluation studies are found. Economic evaluation is a systematic attempt to identify, measure and compare the costs and outcomes of alternative interventions. The aim of this literature review was to analyse the previous evidence on the cost-effectiveness of social marketing targeting older adults and the elderly. Social marketing has been described as a behavioral change approach that has its origins both in commercial marketing and social sciences. The review is based on nine international economic evaluation studies, which were selected for the final analysis based on eligibility criteria. Objectives of the evaluated interventions involved health promotion and/or illness prevention targeting older adults. The second aim of this review was to assess the previous economic evaluation studies. Summarising the research findings is impeded by the variation in research designs, the perspectives for the evaluation, the methods used to measure effectiveness, and the differences in health care and welfare systems between national states. Despite these uncertainties, the international research indicates that interventions applying social marketing techniques appear to be effective and potentially cost-effective approach to promote health and well-being of older adults.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

38

Koivuhovi, Satu, Mari-Pauliina Vainikainen e Mira Kalalahti. "Oppilaiden matemaattisten ajattelutaitojen ja matemaattisen minäkäsityksen kehitys painotetun opetuksen ja yleisopetuksen luokilla neljänneltä luokalta kuudennelle". Kasvatus 52, n. 1 (23 aprile 2022): 22–36. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.107962.

Testo completo

Abstract (sommario):

Tässä artikkelissa tarkastelemme matemaattisten ajattelutaitojen ja matemaattisen minäkäsityksen kehitystä neljänneltä luokalta kuudennelle painotetun opetuksen (n = 275) ja yleisopetuksen (n = 664) luokkien oppilailla. Tarkastelimme tutkimuksessamme, selittyvätkö mahdolliset luokkien väliset erot oppilaiden erilaisilla taustoilla, esimerkiksi sukupuolella ja äidin koulutustaustalla. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, näkyvätkö kansainvälisissä tutkimuksissa havaitut minäkäsityksen vertaisryhmäefektit Big-Fish-Little-Pond (BFLPE) ja Reflected Glory (RGE) sekä osaamisen vertaisryhmäefekti Peer Spillover (PSE) tässä suomalaisessa aineistossa. Aineisto analysoitiin rakenneyhtälömallien avulla. Matemaattisen minäkäsityksen ja ajattelutaitojen kehitys oli samankaltaista painotetun opetuksen ja yleisopetuksen luokilla, kun valikoitumisesta johtuvat taustaerot huomioitiin. Minäkäsitykset heikkenivät ikätyypilliseen tapaan, ja matemaattiset ajattelutaidot kehittyivät odotetusti molemmissa luokkatyypeissä tarkastelemallamme ajanjaksolla. Tutkimuksemme ei antanut tukea vanhempien odotuksille painotetun opetuksen mahdollisista tiedollis-taidollisista tai motivaatioon liittyvistä lisähyödyistä. Päinvastoin vertaisryhmäefektien analysointi paljasti, että osaamistasoltaan hyvätasoisessa luokassa opiskelu voi olla haitallista minäkäsityksen kehitykselle, sillä BFLPE oli tilastollisesti merkitsevä, mutta RGE ja PSE eivät. Luokkatyyppien välillä havaittiin minäkäsityksessä sukupuolieroja, joita on tarpeen tutkia lisää.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

39

Koivuhovi, Satu, Mari-Pauliina Vainikainen e Mira Kalalahti. "Oppilaiden matemaattisten ajattelutaitojen ja matemaattisen minäkäsityksen kehitys painotetun opetuksen ja yleisopetuksen luokilla neljänneltä luokalta kuudennelle". Kasvatus 52, n. 1 (23 aprile 2022): 22–36. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.107962.

Testo completo

Abstract (sommario):

Tässä artikkelissa tarkastelemme matemaattisten ajattelutaitojen ja matemaattisen minäkäsityksen kehitystä neljänneltä luokalta kuudennelle painotetun opetuksen (n = 275) ja yleisopetuksen (n = 664) luokkien oppilailla. Tarkastelimme tutkimuksessamme, selittyvätkö mahdolliset luokkien väliset erot oppilaiden erilaisilla taustoilla, esimerkiksi sukupuolella ja äidin koulutustaustalla. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, näkyvätkö kansainvälisissä tutkimuksissa havaitut minäkäsityksen vertaisryhmäefektit Big-Fish-Little-Pond (BFLPE) ja Reflected Glory (RGE) sekä osaamisen vertaisryhmäefekti Peer Spillover (PSE) tässä suomalaisessa aineistossa. Aineisto analysoitiin rakenneyhtälömallien avulla. Matemaattisen minäkäsityksen ja ajattelutaitojen kehitys oli samankaltaista painotetun opetuksen ja yleisopetuksen luokilla, kun valikoitumisesta johtuvat taustaerot huomioitiin. Minäkäsitykset heikkenivät ikätyypilliseen tapaan, ja matemaattiset ajattelutaidot kehittyivät odotetusti molemmissa luokkatyypeissä tarkastelemallamme ajanjaksolla. Tutkimuksemme ei antanut tukea vanhempien odotuksille painotetun opetuksen mahdollisista tiedollis-taidollisista tai motivaatioon liittyvistä lisähyödyistä. Päinvastoin vertaisryhmäefektien analysointi paljasti, että osaamistasoltaan hyvätasoisessa luokassa opiskelu voi olla haitallista minäkäsityksen kehitykselle, sillä BFLPE oli tilastollisesti merkitsevä, mutta RGE ja PSE eivät. Luokkatyyppien välillä havaittiin minäkäsityksessä sukupuolieroja, joita on tarpeen tutkia lisää.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

40

Ouakrim-Soivio, Najat, e Marko Van den Berg. "Lukiolaisten historiallisen ajattelun taidot lähteiden luotettavuuden ja historiallisten toimijoiden motiivien arvioinnissa". Kasvatus 53, n. 1 (1 marzo 2022): 46–62. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.113944.

Testo completo

Abstract (sommario):

Historiallisen ajattelun taidot, mukaan luettuna historian tekstitaidot, ovat nykypäivän kansalaistaitoja tarjoamalla valmiuksia tiedon epäilyyn, kritisointiin ja arviointiin. Historian kouluopetuksen keskeisiä tavoitteita onkin opiskelijoiden perehdyttäminen historiallisen tiedon luonteeseen ja luotettavuuteen sekä näiden arviointi. Tämä artikkeli tarkastelee lukiolaisten historiallisen ajattelun taitoja, erityisesti lähteiden luotettavuuden ja erilaisten toimijoiden motiivien arviointiin liittyviä taitoja. Tutkimukseen osallistui 114 lukiolaista kolmesta eri suomenkielisestä lukiosta. Aineisto kerättiin Suomen sisällissotaa käsittelevällä tehtäväsarjalla, joka oli laadittu kynä ja paperi -tehtävämuotoon. Aineisto analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Koulujen välillä on eroja opiskelijoiden historiallisen ajattelun opettamisessa. Erot selittynevät tietyssä määrin sillä, että osassa lukioita historian oppitunneilla käytetään historiallista ajattelua tukevia työtapoja ja tutkitaan erilaisia historiallisia lähteitä, kun taas osassa ei. Erityisesti ensikäden lähteiden lukeminen ja tulkitseminen tuotti lukiolaisille vaikeuksia, mutta kuitenkin lähes puolet vastanneista osoitti jonkin verran taitoa asettua menneisyyden ihmisten asemaan ja kykyä tulkita lähteitä moninäkökulmaisesti. Pohdimme lopuksi sitä, millaisin lähdetehtävin opiskelijoiden historiallista ajattelua voisi arvioida.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

41

Kokkonen, Tuomo, Seija Makkonen e Aila Vanhatalo. "Vertailu luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon koostumuseroista: meta-analyysi". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 33 (31 gennaio 2016): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75171.

Testo completo

Abstract (sommario):

Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden kysyntä kasvaa Suomessa ja muualla maailmassa. Ympäristöystävällisyyden ja eettisyyden lisäksi luomutuotteisiin yhdistetään usein mielikuva terveellisyydestä. Maito on Suomessa suosituin yksittäinen luomutuote. Luonnonmukaisesti tuotettuun maitoon liittyvät terveysväittämät perustuvat muun muassa siihen, että luonnonmukainen tuotanto saattaa vaikuttaa edullisesti maitorasvan koostumukseen. Tutkimustulokset luonnonmukaisen tuotannon vaikutuksista maidon koostumukseen ovat kuitenkin vaihtelevia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää meta-analyysin avulla luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon koostumuksen eroja. Meta-analyysin aineistona käytettiin vuoden 2000 jälkeen julkaistuja vertaisarvioituja tieteellisiä tutkimuksia, joissa oli vertailtu eroja luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon koostumuksessa. Tutkimusten mukaan ottamisen ehtona oli se, että julkaisuissa oli raportoitu muuttujien keskiarvot, havaintojen lukumäärät ja hajonnat. Rajausehdot täyttäviä tutkimuksia löytyi 13. Tutkimuksissa lehmien ruokintaan oli käytetty karkearehuina nurmirehuja, palkokasveja tai maissisäilörehua. Maitonäytteitä oli kerätty lehmäkohtaisesti, tilasäiliöstä tai kuluttajamaitopakkauksista. Meta-analyysin aineiston testauksessa käytettiin Mix 2.0 PRO ohjelmaa. Käytettävän aineiston jokaisen parametrin homogeenisuus testattiin käyttäen Q-testiä. Heterogeenisen aineiston tilastollinen analyysi tehtiin käyttäen random-mallia ja homogeenisen aineiston analyysi käyttäen fixed-mallia. Luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon pitoisuuksien sekä maitotuotoksen erot laskettiin painotettuna keskiarvona. Painokertoimena käytettiin varianssin käänteislukua. Aineistoon sisältyneissä lypsylehmäkokeissa lehmien päivittäinen maitotuotos oli lähes 3 kg pienempi luonnonmukaisessa kuin tavanomaisessa tuotannossa. Maidon valkuais-, rasva-, α-tokoferolija β-karoteenipitoisuuksissa ei ollut eroa tuotantomuotojen välillä. Luonnonmukaisesti tuotetun maidon monityydyttymättömien rasvahappojen, konjugoidun linolihapon, alfalinoleenihapon ja omega-3 - rasvahappojen pitoisuus oli suurempi kuin tavanomaisesti tuotetun. Lisäksi luonnonmukaisesti tuotetun maidon omega-3- ja omega-6- rasvahappojen suhde oli suurempi kuin tavanomaisesti tuotetussa. Sen sijaan kertatyydyttyneitä rasvahappoja luonnonmukaisesti tuotettu maito sisälsi vähemmän kuin tavanomaisesti tuotettu maito. Luonnonmukainen tuotanto vaikuttaa maidon rasvahappokoostumukseen ihmisterveyden kannalta edullisesti ja vaikutukset selittyvät suurelta osin lehmien ruokinnalla. Luonnonmukaisessa tuotannossa käytetään enemmän laidunruokintaa kuin tavanomaisesti tuotannossa, jolloin lehmät saavat tuoretta, varhaisella kasvuasteella olevaa ruohoa. Lisäksi luomulaitumien ja säilörehunurmien kasvilajistossa on heinäkasvien lisäksi nurmipalkokasveja, jotka vaikuttavat rasvahappojen biohydrogenaatioon pötsissä ja siten edelleen maitorauhasen rasvasynteesiin.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

42

Raussi, Satu, Seija Saastamoinen, Jutta Kaihilahti, Christian Eriksson, Lauri Jauhiainen e Helena Hepola. "Lehmien ajankäyttö ja lepokäyttäytymisen yhtäaikaisuus tavanomaisessa sekä automaattilypsyosastossa". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 23 (31 gennaio 2008): 1–8. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75840.

Testo completo

Abstract (sommario):

Automaattiset lypsyjärjestelmät ovat lisänneet suosiotaan Suomen maitotiloilla. Automaattilypsynavetassa lehmän toivotaan toimivan lypsyn, ruokailun ja levon suhteen itsenäisesti. Optimaalisessa tilanteessa lehmät käyvät robottilypsyllä ympäri vuorokauden ilman ruuhkia. Nautojen käyttäytymiselle on tyypillistä, että eläimet lepäävät ja ruokailevat yhtäaikaisesti. Automaattilypsyjärjestelmissä yhtäaikaisen käyttäytymisen ylläpito voi olla vaikeaa, mikä voi osaltaan muuttaa lehmien ajankäyttöä. Tässä työssä verrattiin lehmien käyttäytymistä ja levon yhtäaikaisuutta saman navetan tavanomaisen ja automaattisen lypsyn osastoissa. Työ tehtiin Helsingin yliopiston Suitian opetus ja koetilalla 28.10. - 18.11.2002 välisenä aikana. Navetassa oli kaksi osastoa, joista toisessa oli automaattinen lypsyjärjestelmä ja toisessa lehmät lypsettiin tavanomaisesti kaksi kertaa päivässä kalanruotoasemalla. Molemmista osastoista tarkkailtiin 17 lehmää. Tarkkailu tehtiin kuuden tunnin jaksoissa: kello 00 - 06, 06 - 12, 12 - 18 sekä 18 - 00. Kaikkia ajanjaksoja tarkkailtiin kolme kertaa peräkkäisinä viikkoina. Käyttäytyminen koodattiin viiden minuutin välein (seisoo, makaa, syö karkearehua, on väkirehukioskissa, juo, odottaa pääsyä lypsylle tai on lypsyllä). Lisäksi 5 min välein laskettiin kaikki makuulla olevat lehmät niitä yksilöimättä. Kaikki havaitut kahden lehmän väliset agonistiset yhteenotot (spontaani väistäminen, pakeneminen, uhkaaminen, puskeminen ja taisteleminen) ja nuolemiskäyttäytyminen kirjattiin. Käyttäytymisfrekvenssiaineisto analysoitiin SAS tilasto-ohjelman sekamallilla ja tulokset esitetään prosentteina havainnoista. Yhtä-aikaista lepokäyttäytymistä kuvattiin ylihajontaparametrein, jotka laskettiin SAS tilasto-ohjelman logistic -proseduurin avulla. Automaattilypsyosaston lehmät seisoivat kaikkiaan enemmän (26 vs. 15 %) ja makasivat vähemmän kello 06 - 12 (53 vs. 61 %) ja kello 18 - 00 (40 vs. 61 %) kuin tavanomaisen osaston lehmät (P≤0,01). Ne söivät kaikkiaan useammin väkirehua (4,9 vs. 4,0 %), mutta harvemmin karkearehua kello 06 - 12 (17 vs. 21 %) (P≤0,05). Lepokäyttäytymisen yhtäaikaisuudessa ei ollut eroa osastojen välillä, myös automaattilypsyosaston lehmät lepäsivät yhtäaikaisesti. Nuolemiskäyttäytyminen näytti olevan yleisempää automaattilypsyosastossa tavanomaiseen osastoon verrattuna (177 vs. 62 havaintoa). Lehmien käyttäytymisen erot osastojen välillä eivät johdu pelkästään lypsyjärjestelmän erilaisuudesta, vaan myös osastojen rakenteellisista eroista: makuuparsien pituudesta, kulkukäytävien leveydestä sekä syöntipaikkojen määrästä ja sijainnista. Lehmät näyttävät pitävän kiinni lepokäyttäytymisen yhtäaikaisuudesta lypsyjärjestelmästä huolimatta. Lehmien hyvinvoinnille onkin tärkeää, että kaikissa pihattonavetoissa on jokaiselle lehmälle vähintään yksi makuuparsi.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

43

Palander, Samu, Susanna Tauriainen, Pekka Huhtanen, Kirsi Suhonen e Eero Mäkäräinen. "Lypsylehmien fosforiruokinnan tarkentaminen". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 21 (31 gennaio 2006): 1–3. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76692.

Testo completo

Abstract (sommario):

Lypsylehmien ruokinnassa on perinteisesti aina ollut fosforitäydennys. Suomalaiset lypsylehmienkivennäistarvenormit perustuivat aiemmin englantilaisiin 1960-luvulla laadittuihin normeihin, ja niissäfosforiruokinnan taso oli 4,5 g rehun kuiva-ainekiloa kohden. Kuitenkin viimeaikaisissa amerikkalaisissatutkimuksissa on päädytty suosittelemaan 3,5 g fosforia rehun kuiva-ainekiloa kohti. Mitä ilmeisimmin meilläkinon varaa vähentää fosforiruokintaa ja näin ollen vähentää myös ympäristöön, pellolle päätyvää fosforin määrää.Selvitysten mukaan tilaolosuhteissa lypsylehmien kalsiumin, fosforin, magnesiumin ja kaliumin saantiylittää huomattavasti vanhojenkin ruokintanormien tason. Tämä tutkimus aloitettiin vuonna 2003. Suomalaisiafosforiruokintasuosituksia muutettiin vuonna 2004. Muutosperusteena olivat kuitenkin ulkomaiset tutkimukset janormit, eikä kotimaisia fosforiruokintatuloksia ole ollut käytettävissä. Periaatteessa nykyiset normit täyttäväfosforin saanti toteutuu tyypillisestä säilörehua, viljaa ja rypsirouhetta sisältävästä ruokinnasta. Tämäntutkimuksen tavoitteena on pitkäaikaiskokeella tutkia fosforittoman kivennäisrehun käytön vaikutuksialypsylehmien maidontuotantoon, terveyteen, hedelmällisyyteen ja lannassa erittyvän fosforin määrään.Tutkimuksessa on tarkoitus kerätä tietoja kaikilta kokeeseen tulevilta lehmiltä kolmen lypsykauden ajan.Tutkimus on tällä perusteella nyt hieman yli puolessa välissä, ja ensimmäiset välitulokset ovat käytettävissä.Koe-eläiminä ovat Ilmajoen koulutilan lypsylehmät, jotka on jaettu kahdelle ruokintakäsittelylle:(1)fosforiton kivennäinen lypsäville lehmille ja ummessaoleville sekä sisä- että laidunruokintakaudella ja(2)tavanomainen, aikaisemmat suositukset täyttävä kivennäisruokinta. Muu rehustus on samanlainen kaikille.Kokeessa määritetään karjantarkkailun mukaiset tuotos-, tiinehtymis- ja terveystiedot. Lisäksi lehmiltä otetaanverinäytteet (kaulalaskimosta) ennen koetta, 2-3 kk ja 7-8 kk poikimisesta ja ainakin kerran kokeen aikanasontanäytteet. Veriplasmasta analysoidaan fosfori-, kalsium ja magnesiumpitoisuudet ja sonnastafosforipitoisuus. Lisäksi kerätään ja analysoidaan rehunäytteitä kokonaisfosforin saannin arvioimiseksi.Keskimäärin ryhmän 1 lehmät lypsivät ensimmäisellä tuotantokaudella (305 päivän tuotos) 6800 kg jaryhmän 2 lehmät 6250 kg. Ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Toiselta tuotantokaudelta läheskaikilta lehmiltä oli käytettävissä 150 päivän tuotokset, eikä näissäkään havaittu merkitsevää eroa. Siemennyksiätiinehtymistä kohti on tarvittu ryhmissä 1 ja 2 keskimäärin 2,9 ja 2,4; poikimavälit olivat vastaavasti 398 d ja 381d. Erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Korkean tuotannon vaiheessa fosforipitoisuus veressä näytti olevanryhmällä 1 hieman matalampi kuin ryhmällä 2 (1,554 mmol/l vs. 1,708 mmol/l) (P<0,1), mutta matalantuotannon vaiheessa eroa ei ollut (1,616 mmol/l vs. 1,665 mmol/l). Veren kalsiumpitoissuuksissa ei ollut eroaryhmien välillä (2,525 mmol/l vs. 2,538 mmol/l korkean ja 2,575 mmol/l vs. 2,580 mmol/l matalan tuotannonvaiheessa). Veren magnesiumpitoisuudessa oli pieni, mutta merkitsevä, toistaiseksi selittämätön ero ryhmienvälillä (korkean tuotannon vaiheessa 1,177 mmol/l vs. 1,087 mmol/l; P<0,05 ja matalan tuotannon vaiheessa1,146 mmol/l vs. 1,054 mmol/l; P<0,1).

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

44

Mäenpää, Jenni, e Laura Ahva. "Opiskelu ja työelämä journalistin ammattiin sosiaalistajina Työkokemukseen perustuva vertailu: tulokkaat, vakiintuvat ja konkarit". Media & viestintä 40, n. 1-2 (18 giugno 2017): 1–23. http://dx.doi.org/10.23983/mv.64978.

Testo completo

Abstract (sommario):

Tämä artikkeli tarkastelee suomalaista journalistista kulttuuria siitä näkökulmasta, miten toimittajakunta tulkitsee toimittajan yhteiskunnallista roolia ja eettisiä periaatteita. Teoreettisessa viitekehyksessä yhdistyy ammatillisen sosiaalistumisen käsite ja toimittajien uravaiheita jäsentävä tutkimus. Artikkelissa avataan erityisesti sitä, millaisia käsityksiä tuottavat kaksi ammatillisen sosiaalistumisen keskeistä ympäristöä: koulutus ja työelämä. Vertailemme lisäksi suomalaisen journalistisen kentän sisältä kolmea erilaista työkokemuksen määrään perustuvaa ryhmää: tulokkaita (vain vähän tai ei lainkaan työkokemusta), vakiintuvia (alle 15 vuotta kokemusta) ja konkareita (yli 15 vuotta kokemusta). Tulokkaat toimivat koulutuksen ja vakiintuvat sekä konkarit työelämän kontekstissa. Artikkeli perustuu kahden kyselytutkimusaineiston (N=631) määrälliseen analyysiin. Tulosten mukaan toimittajan tehtäviin ja etiikkaan liittyvistä kysymyksistä ollaan varsin yksimielisiä. Suomalaisen journalismin kentällä etenkin moraalis-eettinen itseymmärrys on yhtenäinen ja sitä ohjaavat jaetut ideaalit. Jotakin vaihtelua toki on: selkeimmät erot nousevat esiin alalle opiskelevien ja työelämässä jo olevien toimittajien välille – ei niinkään työkokemukseen perustuvien ryhmien välille. Työelämä näyttäytyy siten ammatillista yhtenäisyyttä tuottavana sosiaalistumisen kontekstina, jossa korostuu toimittajan rooli yhteiskunnallisena raportoijana. Koulutuksen kontekstissa eli opiskelijoiden vastauksissa sen sijaan korostuvat toimittajan työn aktiiviset ja vaikuttavat tehtävät.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

45

Laukkanen, Anne-Maria, e Teija Waaramaa. "Nuorten suomalaisten miesten luennan perustaajuus 1990- ja 2010-luvuilla". Puhe ja kieli, n. 1 (29 maggio 2022): 3–16. http://dx.doi.org/10.23997/pk.119691.

Testo completo

Abstract (sommario):

Puhekorkeus vaihtelee yksilön, tilanteen ja kulttuurin mukaan. Puhekorkeudessa tapahtuvat muutokset eri aikakausina saattavat heijastaa kulttuurin muutoksia. Koska puheen sisältö ja puhetilanne vaikuttavat puhekorkeuteen, on neutraalin tekstiluennan perustaajuuskeskiarvoa käytetty väljästi puhujan totunnaisen neutraalin puhekorkeuden estimaattina. Viimeaikaisessa tutkimuksessamme havaitsimme, että nuorten suomalaisten yliopistossa opiskelevien naisten luennan perustaajuus on merkitsevästi noussut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana. Tämä tutkimus keskittyy miehiin. Valitsimme Puheen ja äänen tutkimuksen laboratorion studioäänitearkistosta satunnaisesti 40–60 sekunnin mittaisen luentanäytteen 95:ltä mieheltä (ikä Md 24v, VV 19-30 v) 1990-luvulta ja 2010-luvulta. Miehillä ei ollut tiedossa olevia äänen tai kuulon häiriöitä, ja heidän äänensä arvioitiin kuunteluanalyysillä normaaliksi. Näytteiden perustaajuusanalyysi suoritettiin Praat-ohjelmalla. Miesten perustaajuus oli 1990-luvulla keskimäärin 108 Hz (KH 16,9 Hz) ja 2010-luvulla 111 Hz (KH 12,8 Hz). Näytekohtainen perustaajuuden keskihajonta oli keskimäärin 2,7 psa (KH 0,68 psa) ja 2,9 psa (KH 0,78 psa). Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (riippumattomien muuttujien Studentin t-testi, p > 0,05). Tulosten perusteella miesten puhekorkeudessa ei näytä tapahtuneen merkitsevää muutosta tutkitulla aikavälillä.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

46

Vakkilainen, Joonas, e Michael O'Dell. "Suomen pitkien painottomien vokaalien havaitseminen spontaanissa ja luetussa puheessa". Puhe ja kieli, n. 4 (28 gennaio 2022): 247–64. http://dx.doi.org/10.23997/pk.113851.

Testo completo

Abstract (sommario):

Suomessa pitkien ja lyhyiden äänteiden välinen ero on fonologisesti distinktiivinen, eli se erottaa merkityksiä. Spontaanissa puheessa lyhyiden ja pitkien vokaalien väliset erot ovat pienempiä kuin lukupuhunnassa (de Silva ym., 2003). Suomessa vokaalin kesto on kuulijalle pääasiallinen vihje sen kvantiteetista, mutta painollisissa tavuissa on havaittu myös sävelkulkuun liittyviä eroja (Järvikivi ym., 2007). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan painottomien jälkitavujen pitkien vokaalien havaitsemista spontaanissa puheessa. Tutkimuskysymyksenä on, vaikuttaako vokaalin fysikaalinen kesto spontaanissa puheessa pituuden havaitsemiseen eri tavalla kuin lukupuhunnassa. Tutkimuksessa tehtiin havaintokokeita, joissa koehenkilöt kuulivat muokattuja havaintoärsykkeitä. Ärsykkeet poimittiin spontaanista puheesta ja saman henkilön lukemista tämän spontaanissa puheessa esiintyneistä sanoista. Ärsykkeiden sisäiset kestoerot poistettiin muokkaamalla spontaani–lukupuhunta-ärsykepareista kestoiltaan identtiset. Jokainen alkuperäinen sana sisälsi pitkän jälkitavun vokaalin, jonka kestosta muokattiin neljä eri varianttia. Koehenkilöt vastasivat, kuulivatko he lyhyt- vai pitkävokaalisen sanan. Tulosten perusteella spontaanissa puheessa sanan lopussa olevan vokaalin ei tarvitse olla yhtä pitkä kuin lukupuhunnassa tullakseen havaituksi pitkäksi. Spontaanin puheen ärsykkeet saivat keskimäärin enemmän pitkävokaalisia vastauksia kuin lukupuhuntaärsykkeet. Taustatekijöillä (F0, F1, F2) ei ollut selvää vaikutusta havaintoihin, joskaan niitä ei voida sulkea pois tämän tutkimuksen perusteella.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

47

Kaustell, Kim O., Tiina E. A. Mattila, Anne Marie Heiberg e Risto H. Rautiainen. "Vierastyövoiman työturvallisuuteen ja -terveyteen vaikuttavat tekijät". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 28 (31 gennaio 2012): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75498.

Testo completo

Abstract (sommario):

Suomalaiset puutarha- ja maatilayrittäjät palkkaavat vuosittain noin 15 000 ulkomaista työntekijää, pääasiassa kausityövoimaksi. Norjassa vastaava luku on 27000 (tiedot vuodelta 2007). Maatalous on yksi vaarallisimpia elinkeinoja, ja ulkomaalaistaustaisella työvoimalla on useiden tutkimusten mukaan kotimaista työvoimaa suurempi tapaturmariski. Ulkomaisen työntekijän tapaturmariskiä kasvattaa se, että hän on monessa riskiryhmässä samanaikaisesti. Tässä Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamassa tutkimushankkeessa olivat mukana Norja, Ruotsi ja Suomi. Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa työturvallisuuteen ja –terveyteen vaikuttavia tekijöitä mm. haastattelujen ja työntekijöiden itsedokumentoinnin (n=14) keinoin. Hankkeessa käytettiin hyväksi myös aiemmin vierastyövoimalle tehtyjä haastatteluja (n=40).Saadut tulokset vahvistavat aiemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Erityisiä kompastuskiviä työnteon turvallisuudelle ja terveellisyydelle olivat kielieroista johtuvat kommunikaatiovaikeudet, erot turvallisuusasenteissa, -tiedoissa ja –kulttuurissa, puutteellinen työkokemus sekä työntekijöiden pidättyvyys epäkohtien raportoinnissa työnantajalleen. Myös pitkät työpäivät sesongin aikana sekä urakkapalkkaus saattavat suoraan tai välillisesti nostaa tapaturmariskiä. Vakituisesti ulkomailla asuvien työntekijöiden koti-ikävä näyttää heikentävän työhyvinvointia. Jatkohankkeessa v. 2012–2013 tuloksista jalostetaan työkaluja, joita voidaan käyttää vierastyövoimaa palkkaavilla tiloilla mm. monipuolistamaan turvallisuuteen liittyvää kommunikaatiota ja koulutusta. Tutkimuskokonaisuutta rahoittavat Pohjoismainen ministerineuvosto, Työsuojelurahasto sekä Stiftelsen KSL Matmerk (Norja).

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

48

Sinisalo, Alina. "Maatalouden työvoimatilastot Suomessa ja niiden vertailtavuus". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 28 (31 gennaio 2012): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75633.

Testo completo

Abstract (sommario):

Maataloudessa työ on merkittävä osan kustannuksista. Työstä aiheutuvien kustannuksien takia työtietojen keruu on tarpeellista. Työvoimatietoja käytetään erilaisten tunnuslukujen laskennassa, ja niiden avulla voidaan tarkastella työvoiman merkitystä elinkeinossa. Maatalousyritysten sisäisen laskennan lisäksi työaikatietoja käytetään neuvontapalveluissa, tutkimuksessa, poliittisten päätösten vaikuttavuuden seurannassa ja lainsäädännön valmistelussa. Suomessa maatalouden työaikatietoja keräävät muun muassa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Työtehoseura (TTS) ja ProAgria-keskukset. Kaikilla näillä organisaatioilla on pitkät perinteet maatalouden työvoimatietojen keruussa. Tike julkaisee työvoimatietoja maatalouden rakennetutkimusten yhteydessä ja niihin pohjautuvissa raporteissa. TTS julkaisee työnormeja, erilaisia oppaita ja tutkimuksia. MTT:n tulokset perustuvat kirjanpitotilojen tuntikirjanpitoon ja erilaisiin tutkimustöihin. Eri organisaatioiden ilmoittamien työaikatietojen keräämistavoissa, edustavuudessa ja kattavuudessa on eroavaisuuksia ja usein tiedot eivät ole vertailukelpoisia sellaisenaan. Tuloksissa voi olla rakennevinoumia, tulkinnassa voidaan tarvita painokertoimia tai tuloksiin voi liittyä muita epävarmuustekijöitä. Tässä tutkimuksessa tehdään katsaus maatalouden rakennekehitykseen työvoiman näkökulmasta viime vuosina. Maatalouden työaikatietojen tilastointia selvitetään, mitkä organisaatiot ovat työaikatietoja tutkineet ja miten työaikatietoja voidaan vertailla, miten luotettavia kerätyt tiedot ovat ja mistä eri tilastotietojen erot voivat johtuvat. Pääasiassa tarkastelussa keskitytetään MTT:n kirjanpitotiloilta keräämiin työaikatietoihin. MTT:n tuloksia vertaillaan Tiken työaikatietoihin.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

49

Halmemies-Beauchet-Filleau, Anni, Marjukka Lamminen, Tuomo Kokkonen, Seija Jaakkola e Aila Vanhatalo. "Mikrolevät lypsylehmien ruokinnassa: 1. Maidontuotanto". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 33 (31 gennaio 2016): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.74577.

Testo completo

Abstract (sommario):

Mikrolevät ovat mikroskooppisen pieniä yksisoluisia eliöltä. Ne kasvavat nopeasti muuntaen valon energiaa ja hiilidioksidia runsaasti valkuaista ja välttämättömiä omega-rasvahappoja sisältäväksi biomassaksi.Mikrolevistä lypsylehmien valkuaisrehuna on vähän tutkimustietoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin mikrolevien vaikutusta lypsylehmien rehun syöntiin, maidontuotantoon ja maidon rasvahappokoostumukseenrypsiin ja soijaan verrattuna. Viikin opetus- ja tutkimustilan navetassa tehtiin kaksi ruokintakoetta osana EAKR:n rahoittamaa Algae Foods –projektia. Kokeessa 1 oli 8 ay-lehmää, joiden poikimisesta oli kokeen alkaessa 186 pv. Koemallina oli toistettu 4x4 latinalainen neliö. Kontrolliruokinnassa lehmät saivat väkirehuna vilja-leikeseosta ilman valkuaislisää. Isonitrogeenisinä viljaleikkeen valkuaistäydennyksinä olivat rypsirouhe, Spirulina platensis-leväjauho tai näiden seos vastaten 2,5 kg:n rypsirouheannosta/pv. Väkirehuannos oli 12 kg/pv. Kokeessa 2 oli 4 ay-lehmää, joiden poikimisesta oli 112 pv. Koemallina oli 4x4 latinalainen neliö. Isonitrogeenisinä vilja-leikeseoksen valkuaistäydennyksinä olivat soijarouhe, Spirulina platensis, Chlorella vulgaris sekä Chlorella vulgariksen ja Nannochlorpsis gaditanan seos vastaten 1,8 kg:n soijarouheannosta/pv. Väkirehuannos oli 12,5 kg/pv. Molemmissa kokeissa lehmät saivat nurmisäilörehua vapaasti. Valkuaistäydennys lisäsi suuntaa-antavasti eläinten säilörehun syöntiä (+0,80 kg ka/pv) ja energiakorjattua maitotuotosta (+0,97 kg/pv; koe 1).Mikrolevät, etenkin Nannochloropsis, heikensivät väkirehun maittavuutta perinteisiin valkuaisrehuihin verrattuna. Lehmät kuitenkin kompensoivat vähäisempää väkirehun syöntiä lisäämällä säilörehun syöntiä, joten koko dieetin kuiva-aineen syönneissä ei ollut eroa koeruokintojen välillä (koe 1 keskimäärin 23,0 kg ka/pv, koe 2 keskimäärin 21,5 kg ka/pv). Rypsin tai soijan korvaaminen mikrolevällä ei vaikuttanut maitotuotokseen (koe 1 keskimäärin 27,3 kg/pv, koe 2 keskimäärin 30,6 kg/pv). Rypsi- ja Spirulina-ruokintojen välillä ei ollut eroa maidon rasvapitoisuudessa eikä rasvatuotoksessa (koe 1). Sen sijaan soijan korvaaminen mikrolevällä lisäsi maidon rasvapitoisuutta (+0,19 %-yksikköä; koe 2). Spirulinaruokinta lisäsi maidon rasvapitoisuutta ja -tuotosta Chlorella-ruokintoihin verrattuna (+0,32 %-yksikköä, +210 g/pv; koe 2). Rypsin lipidit sisälsivät runsaasti cis-9 18:1-rasvahappoa (43 % rasvahapoista), soijan 18:2n-6 (50 %), Spirulinan 16:0 ja 18:3n-6 (46 %, 20 %), Chlorellan 18:2n-6 (49 %) ja Nannochloropsiksen cis-9 16:1 ja 20:5n-3 (EPA) (36 %, 19 %). Erot mikrolevien rasvahappokoostumuksessa heijastuivat maitorasvaan. Spirulina lisäsi maitorasvan 18:3n-6-pitoisuutta ja Chlorella 18:2n-6-pitoisuutta. Nannochloropsiksen lisääminen Chlorella-ruokintaan kolminkertaisti maitorasvan EPA-pitoisuuden (0,07 vs. 0,21 % rasvahapoista). Kaiken kaikkiaan muutokset maitorasvan koostumuksessa olivat kuitenkin pieniä, sillä tutkitut valkuaisrehut sisälsivät suhteellisen vähän lipidejä (alle 40 g/kg ka rasvahappoja). Tulosten perusteella mikrolevien maidontuotanto-ominaisuudet vastaavat rypsiä ja soijaa lypsylehmien nurmisäilörehu-viljapohjaisessa ruokinnassa.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

50

Georgiev, Lachezar S. "Exact Modular $S$ Matrix for ${\mathbb Z}_{k}$ Parafermion Quantum Hall Islands and Measurement of Non-Abelian Anyons". Journal of Geometry and Symmetry in Physics 62 (2021): 1–28. http://dx.doi.org/10.7546/jgsp-62-2021-1-28.

Testo completo

Abstract (sommario):

Using the decomposition of rational conformal filed theory characters for the $\Z_k$ parafermion quantum Hall droplets for general $k=2,3,\dots$, we derive analytically the full modular $S$ matrix for these states, including the $\uu$ parts corresponding to the charged sector of the full conformal field theory and the neutral parafermion contributions corresponding to the diagonal affine coset models. This precise neutral-part parafermion $S$ matrix is derived from the explicit relations between the coset matrix and those for the numerator and denominator of the coset and the latter is expressed in compact form due to the level-rank duality between the affine Lie algebras $\widehat{\frak{su}(k)_2}$ and $\widehat{\frak{su}(2)_k}$. The exact results obtained for the $S$ matrix elements are expected to play an important role for identifying interference patterns of fractional quantum Hall states in Fabry-P\'erot interferometers which can be used to distinguish between Abelian and non-Abelian statistics of quasiparticles localized in the bulk of fractional quantum Hall droplets as well as for nondestructive interference measurement of Fibonacci anyons which can be used for universal topological quantum computation

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

Articoli di riviste sul tema "Erot"

Cita una fonte nei formati APA, MLA, Chicago, Harvard e in molti altri stili