Bibliografie tematiche / Erot

Letteratura scientifica selezionata sul tema "Erot"

Autore: Grafiati
Pubblicato: 25 luglio 2024
Ultima modifica: 27 luglio 2024

Cita una fonte nei formati APA, MLA, Chicago, Harvard e in molti altri stili

Scegli il tipo di fonte:

Indice

Consulta la lista di attuali articoli, libri, tesi, atti di convegni e altre fonti scientifiche attinenti al tema "Erot".

Accanto a ogni fonte nell'elenco di riferimenti c'è un pulsante "Aggiungi alla bibliografia". Premilo e genereremo automaticamente la citazione bibliografica dell'opera scelta nello stile citazionale di cui hai bisogno: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver ecc.

Puoi anche scaricare il testo completo della pubblicazione scientifica nel formato .pdf e leggere online l'abstract (il sommario) dell'opera se è presente nei metadati.

Articoli di riviste sul tema "Erot"

1

Ruohio, Heidi. "Lapset, monipaikkaisuus ja erot". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 27, n. 4 (6 dicembre 2019): 435–37. http://dx.doi.org/10.30668/janus.87991.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
2

Kousa, Matti, e Pirjo Mäkelä. "Nurminatalajikkeiden siementen muodostuksen erot". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 23 (31 gennaio 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77008.

Testo completo
Abstract (sommario):
Nurminataa käytetään pääasiallisesti rehunurmien siemenseoksissa. Se onkin toiseksi eniten viljeltyrehunurmikasvi timotein jälkeen. Nurminata on nopeakasvuinen, kestää toistuvaa niittämistä lyhyeensänkeen ja on kilpailukykyinen. Sen rehulaatu ei kuitenkaan ole timotein luokkaa, minkä lisäksi se eimenesty hiekkaisilla mailla ja on arka kuivuudelle. Nurmirehun tuotannossa kotimaista, mieluitenpaikallista alkuperää, olevan kylvösiemenen käyttö on suositeltavaa. Paikallisesti tuotettu kylvösiemenedesauttaa mm. kasvuston talvehtimista ja sadontuottokykyä. Nurminadan siemensadot ovat havaintojenmukaan laskeneet viimeisten kymmenen vuoden kuluessa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin vanhanja uuden nurminatalajikkeen satokomponenttien muodostumisessa esiintyviä eroja ja niiden selityskykyäsiemensadolle. Tutkimuksessa käytettiin vanhaa, Kalevi, ja uutta, Fure, nurminatalajiketta. Määritimmenurminadoista niiden biomassan muodostuksen toisena kasvukautena toistuvin mittauksin, sadonosatekijät (mm. korsien, lehtien ja röyhyjen massat, versojen röyhyjen ja siementen lukumäärätsekä kukkien, tähkylöiden ja siementen muodostuksen) ja siemensadon. Lisäksi kasvustoista analysoitiinrehulaatu kahdesti (mm. D-arvo, raakaproteiini, kuiva-aine ja tuhka). Tulosten perusteella Furemuodostaa lehtevämmän kasvuston kuin Kalevi. Vaikka Kalevin kokonaisversomäärä on suurempikuin Furen, Fure muodostaa Kalevia enemmän vegetatiivisia versoja ja sen biomassasta suurempi osaon lehdissä kuin Kalevilla. Fure muodostaa myös Kalevia enemmän tähkylöitä, kukkia ja siemeniäröyhyä kohden. Lajikkeiden siemensadossa ei silti ollut merkittävää eroa, joten ne pystyvät tehokkaastikompensoimaan satokomponenteissa tapahtuvia muutoksia kuten viljat. Röyhyjen määrän lisääntyminenlaski Kalevin siemensatoa samoin kuin siementen määrän lisääntyminen röyhyssä Furella.Biomassan lisääntyminen korrenkasvuvaiheen alussa vähensi Furen siemensatoa ja lisäsi Kalevin siemensatoa.Lajikkeiden rehulaadussa ei havaittu muita eroja kuin se, että Kalevin D-arvo pysyi pitempäänkorkeampana kuin Furen.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
3

Palander, Pälvi, Emma Brunberg, Camilla Munsterhjelm, Linda Keeling, Mari Heinonen e Anna Valros. "Hännänpurentaan liittyvät sikojen väliset yksilölliset erot". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 26 (31 gennaio 2010): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76876.

Testo completo
Abstract (sommario):
Hännänpurenta on sikojen häiriökäyttäytymisen muoto, jonka tarkkaa alkuperää ei tunneta.Hännänpurennalle on kuitenkin löydetty laajoissa kartoituksissa lukuisia ympäristöperäisiäriskitekijöitä, jotka eivät kuitenkaan kaikilla yksilöillä johda hännänpurentakäyttäytymiseen.Yhteistä riskitekijöille on niiden aiheuttama stressi eläimelle. Sikayksilöt saattavat reagoidastressoreiden läsnäoloon yksilöllisesti, mikä selittäisi ilmiön, missä samassa ympäristössä yksisika puree ja toinen ei.Stressikäyttäytymistä voidaan tutkia vertaamalla stressiin liittyvien käyttäytymismuotojenesiintymistä ja aivoissa tapahtuvia neurobiologisia muutoksia ajallisesti ja määrällisesti.Serotoniini ja dopamiini ovat hermovälittäjäaineita, joilla on yhteys muun muassakäyttäytymiseen ja häiriökäyttäytymiseen. Kroonisen stressin tiedetään muuttavan aivojenrakennetta ja toimintaa.Tässä tutkimuksessa etsitään neurobiologisia ja fysiologisia eroja poikkeavasti janormaalisti käyttäytyvien sikayksilöiden välillä hännänpurennan aikana. Tutkittavat lihasiatjaettiin kolmeen ryhmään (PURIJA, UHRI, KONTROLLI) käyttäytymistarkkailun avulla saadunkeskimääräisen purentafrekvenssin mukaan. Ryhmiä verrataan anatomisten aivoalueiden(striatum, limbinen alue, etuaivokuori, hippokampus, talamus, hypotalamus) hermovälittäjäaineidenpitoisuuden ja niiden verenkierrossa olevien esiasteiden suhteen. Muita hännänpurentaan jastressiin liittyviä fysiologisia mekanismeja kartoitetaan määrittämällä kortisolin erityksenvuorokausirytmi syljestä, jejunumin alueen morfologinen suoliston kunto ja muu patologinen taihematologinen eroavuus ryhmien välillä. Tämä paperi keskittyy tutkimusten taustan jamenetelmien esittelyyn sekä koeryhmien identifiointiin. Fysiologisten näytteiden analysointi onyhä kesken.Tutkimus kuuluu yhteispohjoismaiseen NKJ- hankkeeseen “Tail biting and tail docking inthe pig: biological mechanisms, prevention, treatment and economic aspects”. Hankkeessaetsitään hännänpurentaan johtavia yksilöllisiä, ympäristö- ja rehuperäisiä riskitekijöitä, purentaaennaltaehkäiseviä ja purentaepidemian pysäyttäviä keinoja, toimivia hoidon- ja kivunlievityksenmuotoja ja mallitetaan hännänpurennan aiheuttamia taloudellisia kustannuksia.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
4

Palander, Samu, Susanna Tauriainen, Pekka Huhtanen, Kirsi Suhonen e Eero Mäkäräinen. "Kolmivuotinen seurantakoe tukee lypsylehmien lisäfosforista luopumista". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 23 (31 gennaio 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76976.

Testo completo
Abstract (sommario):
Vuonna 2003 aloitettiin kolmivuotinen seurantatutkimus lypsylehmien matalamman fosforiruokintatasonvaikutuksista. Suomalaisia lypsylehmien fosforiruokintasuosituksia muutettiin vuonna 2004.Muutosperusteena olivat kuitenkin ulkomaiset tutkimukset ja normit, eikä kotimaisiafosforiruokintatuloksia ole ollut käytettävissä. Lypsylehmien ruokinnassa on perinteisesti aina ollutfosforitäydennys. Periaatteessa nykyiset normit täyttävä fosforin saanti toteutuu kuitenkin tyypillisestäsäilörehua, viljaa ja rypsirouhetta sisältävästä ruokinnasta. Selvitysten mukaan tilaolosuhteissalypsylehmien kalsiumin, fosforin, magnesiumin ja kaliumin saanti ylittää huomattavasti vanhojenkinruokintanormien tason. Voidaan olettaa meilläkin olevan varaa vähentää fosforiruokintaa ja näin ollenvähentää myös ympäristöön päätyvää fosforin määrää, etenkin kun on viitteitä siitä, että kivennäisrehunmukana annettu lisäfosfori on lannasta erityisen huuhtoutumisherkkää. Tämän tutkimuksen tavoitteena olipitkäaikaiskokeella tutkia fosforittoman kivennäisrehun käytön vaikutuksia lypsylehmienmaidontuotantoon, terveyteen, hedelmällisyyteen ja lannassa erittyvän fosforin määrään. Koe-eläiminäolivat Ilmajoen koulutilan lypsylehmät, ja kokeessa pyrittiin keräämään tietoja kaikilta kokeeseen tuleviltalehmiltä kolmen lypsykauden ajan. Eläimet oli jaettu kahdelle ruokintakäsittelylle: (1)fosforitonkivennäinen lypsäville lehmille ja ummessaoleville sekä sisä- että laidunruokintakaudella ja(2)tavanomainen, aikaisemmat suositukset täyttävä kivennäisruokinta. Muu rehustus oli samanlainenkaikille ja käsitti vapaan säilörehun (/laidunnnurmen) saannin ja vilja-rypsirouheseoksentasaväkirehuruokinnan periaatteella. Kokeessa määritettiin karjantarkkailun mukaiset tuotos-, tiinehtymisjaterveystiedot. Lisäksi lehmiltä otettiin verinäytteet (kaulalaskimosta) ennen koetta, 2-3 kk ja 7-8 kkpoikimisesta ja sontanäytteet kahdesti sisä- ja ulkoruokintakauden aikana. Veriplasmasta analysoitiinfosfori-, kalsium ja magnesiumpitoisuudet ja sonnasta fosforipitoisuus. Keskimäärin ryhmän 1 lehmätlypsivät ensimmäisellä, toisella ja kolmannella tuotantokaudella (305 päivän tuotos) 6230, 7490, ja 7580kg ja ryhmän 2 lehmät vastaavasti 6420, 7460 ja 7140 kg, mutta mitkään erot eivät olleet tilastollisestimerkitseviä. Myöskään valkuais-, rasva- ja solupitoisuuksissa ei ollut merkitseviä eroja. Siemennyksiätiinehtymistä kohti on tarvittu ryhmissä 1 ja 2 keskimäärin 3,1 ja 2,6; poikimavälit olivat vastaavasti 403ja 396 d mutta nämäkään erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Myöskään sorkkavikojenesiintymisessä ei ollut eroa. Lannan fosforipitoisuudessa sisä- ja ulkoruokintakaudella ryhmän 1keskiarvot olivat 8,34 ja 11,03 g/kg ka ja ryhmän 2 vastaavasti 9,20 ja 10,16 g/kg ka. Kaikillanäytteenottokerroilla erot eivät olleet merkitseviä. Kokonaisuudessa fosforittomalla kivennäisellä ei oleollut merkittävää vaikutusta lehmien tuotokseen, terveyteen tai hedelmällisyyteen.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
5

Salo, Mirkka. "Keskustelijoiden yksilölliset erot suomenkielisen verkkokeskustelun romanikielisten sanojen käytössä". Puhe ja kieli, n. 3 (10 gennaio 2020): 241–73. http://dx.doi.org/10.23997/pk.69725.

Testo completo
Abstract (sommario):
Tarkastelen tässä tutkimuksessa kymmenen nimimerkin kielenkäyttöä suomenkielisellä internetin keskustelupalstalla suomi24.fi-romano. Metodina on yksilömurteita vertaileva variaationtutkimus. Olen kerännyt tutkimukseen kymmenen nimimerkin kaikki viestit ajalta 22.2.2003–18.7.2013. suomi24.firomano on tämän tutkimuksen valmistumisen aikana ainoa erityisesti Suomen romaneille tarkoitettu keskustelupalsta internetissä. Keskustelupalsta on suunnattu romanien väliseen keskusteluun. Keskustelufoorumin pääkieli on suomi, mutta monet keskustelijat käyttävät suomen varieteettia, joka sisältää romanikielisiä tai romanikieleen pohjautuvia sanoja, romanikielisiä rakenteita tai lauseita. Tutkin tällaisia viestejä. Tarkasteltavana ovat kunkin nimimerkin käyttämät romanikieliset elementit (lekseemit ja rakenteet), niiden määrä, sanaluokat, morfologia ja taivutus sekä käyttötehtävät.Osa nimimerkeistä käyttää vain substantiiveja, osa laajemmin eri sanaluokkiin kuuluvia lekseemejä. Yhteinen piirre kirjoittajilla on romanikielisen elementin käyttö romani-identiteetin tai Suomen romanikulttuuriin liittyvän asian ilmaisemisessa. Kirjoittajien väliset erot romanikielen taivutuksessa ja kirjoitusasuissa voivat johtua taivutetun romanikielen käytön harvinaistumisesta. Nimimerkit eivät korjaa toistensa romanikielentaivutusrakenteita tai kirjoitusasuja. Kirjoittajien yksilömurteet eroavat eniten romanikielisen sanaston määrässä, mutta eroa on myös kieliopillisten rakenteiden määrässä ja monipuolisuudessa.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
6

Muhonen, Heli, Lotta Saranko, Mimmu Sulkanen, Maarit Alasuutari e Marja-Kristiina Lerkkanen. "Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opettajien käsityksiä viisivuotiaiden lasten esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen eroista". Journal of Early Childhood Education Research 13, n. 2 (3 giugno 2024): 215–46. http://dx.doi.org/10.58955/jecer.131857.

Testo completo
Abstract (sommario):
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin valtakunnalliseen kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun osallistuneiden opettajien käsityksiä siitä, miten viisivuotiaiden lasten esiopetus ja varhaiskasvatus eroavat toisistaan. Lisäksi selvitettiin, vaihtelevatko opettajien käsitykset tiettyjen esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen rakennetekijöiden (opettajan työkokemus, lapsiryhmän henkilöstön määrä, lapsiryhmän ikäjakauma ja kunnan koko) suhteen. Tutkimuksen aineistona oli 363 kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeiluryhmän varhaiskasvatuksen opettajan kyselyvastaukset, joita analysoitiin monimenetelmällisesti. Tulokset osoittivat, että suurin osa opettajista näki eroja viisivuotiaiden lasten esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen välillä, mutta samalla merkittävä osa opettajista ei kokenut eroa. Opettajien avoimissa kyselyvastauksissa kuvaamat erot luokiteltiin kahteen yläluokkaan: esiopetuksen organisointi ja toiminta (yhdeksän alaluokkaa) sekä lasten taitojen harjoittaminen (kuusi alaluokkaa). Eniten eroa nähtiin siinä, että viisivuotiaiden lasten esiopetus koettiin tavoitteellisemmaksi ja suunnitelmallisemmaksi kuin viisivuotiaiden lasten varhaiskasvatus. Opettajien käsitykset erosivat opettajan työkokemuksen, lapsiryhmän henkilöstön määrän, lapsiryhmän ikäjakauman ja kunnan koon suhteen tiettyjen alaluokkien osalta.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
7

Juntti, Lauri, Anna-Maija Heikkilä, Lauri Jauhiainen e Merja Manninen. "Nurmisäilörehun D-arvon ja väkirehun valkuaispitoisuuden vaikutus here-ford-sonnien loppukasvatuksessa b)Tuotannon talous". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n. 21 (31 gennaio 2006): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76682.

Testo completo
Abstract (sommario):
MTT:n emolehmänavetalla tehdyssä kokeessa selvitettiin nurmisäilörehun D-arvon ja väkirehun val-kuaispitoisuuden vaikutuksia hf-sonnien kasvuun, rehun muuntosuhteeseen, ruhojen luokittumiseen, lihan laatuun ja tuotannon taloudellisiin tuloksiin vieroituksen jälkeisessä kasvatuksessa. Tässä tutkimusosiossa tarkastellaan kasvatuksen taloutta.Kokeessa oli mukana 32 hf-sonnivasikkaa. Koetekijöinä olivat säilörehun D-arvo (A 75 %, vs. B 70 %) ja väkirehun valkuaispitoisuus (M 17 % vs. H 21 % ). Eri ruokintavaihtoehtojen taloudellista tulosta selvitettiin katetuottolaskelmilla, joissa kokonaistuotosta vähennettiin vasikka- ja rehukustannus sekä eläin- ja liikepääoman korkokustannus. Saadut ylijäämät ovat siten katetta työ-, pääoma- ja yleiskustannukselle. Laskelmat tehtiin vuoden 2004 hinta- ja tukitasoilla.Kate eläintä kohden koko kokeen ajalta oli suurin B-säilörehulla ja M-väkirehulla ruokituilla sonneilla. Samalla säilörehulla mutta H-väkirehulla ruokittujen sonnien kate oli toiseksi paras. A-säilörehulla ruokittujen ryhmien taloudelliset tulokset olivat lähes samat kummallakin väkirehun valkuaispitoisuudella. A- ja B-säilörehuryhmien väliset erot olivat suuntaa antavia (p<0,10). Väkirehun valkuaispitoisuudella ei ollut tuloksiin merkitsevää vaikutusta.Koepäivää kohden laskettuna BM-ruokinta säilytti asemansa edullisimpana vaihtoehtona, mutta kaikki kolme muuta vaihtoehtoa antoivat tulokseksi lähes saman katteen. Eläin- ja päiväkohtaisten tulosten ero johtuu säilörehun D-arvon merkitsevästä vaikutuksesta kasvunopeuteen. Taloudellisessa päätöksenteossa keskeisten päiväkohtaisten katteiden erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.Säilörehun D-arvon nostolle 70 prosentista 75 prosenttiin ei tutkimuksen tulosten mukaan ole taloudellisia perusteita. Paremmalla säilörehulla ruokittujen eläinten paremmat kasvutulokset eivät riit-täneet kompensoimaan kalliimmasta säilörehusta aiheutunutta kustannusta. Parempi kasvu mahdollistaa nopeamman eläinkierron loppukasvatuksessa ja parantaa siten aikayksikköä kohti saatavaa taloudellista tulosta. Aikatekijän vaikutus näkyi tässä kokeessa siinä, että päiväkohtaisten katteiden erot olivat selvästi pienemmät kuin eläinkohtaisten katteiden erot. Kasvunopeus ei kuitenkaan käytetyillä hintasuhteilla riittänyt kääntämään tulosta paremman säilörehun eduksi. Väkirehun valkuaispitoisuuden nostamisella 17 prosentista 21 prosenttiin ei saavuteta taloudellista hyötyä silloin, kun käytössä on koerehujen kaltaista hyvää säilörehua.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
8

Harmaen, Harmaen, Ahmad Safwan Surya Iswan, Nurusshobah Nurusshobah, Sukrin Sukrin, Masithoh Masithoh, Izanatul Muttaqin, Sri Apriani, Mustapa Bakri, Malik Abdul Aziz e Siti Asiah. "PEMBINAAN CALON KHATIB DI MASJID AT-TAQWA WANASABA DAYA DUSUN EROT MAKMUR". EMPOWERMENT: Jurnal Pengabdian Pada Masyarakat 2, n. 1 (8 aprile 2022): 01–13. http://dx.doi.org/10.51700/empowerment.v2i1.327.

Testo completo
Abstract (sommario):
Khatib merupakan orang yang berperan dalam pembacaan khutbah saat sholat jumat. Namun fenomena yang terjadi di Dusun Erot Makmur bahwa keberadaan khatib terbilang sedikit, hal ini kemudian menjadi pusat perhatian dalam penelitian. Pembinaan calon khatib menjadi solusi dalam menghasilkan generasi penerus serta memberikan variasi yang baru pada saat khutbah sholat jumat, serta dapat menambah jumlah khatib yang ada. Implementasi pembinaan khatib melalui beberapa tahapan berupa pencarian gagasan melalui musyawarah internal, seleksi khatib melalui standar kualifikasi, pengujian dan evaluasi khatib. Metode penelitian yang diterapkan berupa penelitian kualitatif dengan jenis field risearch (penelitian lapangan) dan data diperoleh melalui wawancara, observasi serta dokumentasi, sedangkan analisis data dilakukan dengan menggunakan model analisis data Miles & Huberman. Dalam proses pembinaan calon khatib, bimbingan dan pengajaran dikembangkan melalui model STAD (Student Team Achievement Division) yakni suatu model pembelajaran terbimbing dimana beberapa orang dikelompokkan dalam kelompok kecil dan dengan menggunakan lembaran kerja untuk menguasai materi secara bersama-sama dengan jalan saling membantu satu sama lain. Adapun hasil yang didapatkan, salah satu calon khatib yang sudah mendapatkan pembinaan dan persiapan yang sudah baik, diizinkan tampil di atas mimbar sebagai khatib jumat di masjid At-Taqwa di Dusun Erot Makmur, sedangkan calon-calon khatib yang lain akan diizinkan tampil di minggu-minggu selanjutnya sebagaimana yang telah diungkapkan oleh tokoh masyarakat di Dusun Erot Makmur.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
9

Kalenius, Aleksi. "Tasa-arvo, perustaidot ja koulutuspolitiikka". Aikuiskasvatus 40, n. 4 (16 dicembre 2020): 333–40. http://dx.doi.org/10.33336/aik.100541.

Testo completo
Abstract (sommario):
Mitä pienempiä ovat aikuisväestön taustaan liittyvät osaamisen erot, sitä osaavampaa on väestö. Suomessa aikuisten osaamisen ja eriarvoisuuden kehitys herättää kysymyksiä PISA-menestyksen ja sen heikkenemisen syistä ja niiden tunnetuista selityksistä.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
10

Polvinen, Anu. "Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen erot kunta-alan ja yksityisen sektorin palkansaajilla". Kuntoutus 44, n. 1 (19 marzo 2021): 10–23. http://dx.doi.org/10.37451/kuntoutus.103338.

Testo completo
Abstract (sommario):
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kunta-alan ja yksityisen sektorin palkansaajien välisiä eroja työkyvyttömyyseläkealkavuuksissa ja sitä, miten yksilötason tekijät ovat yhteydessä näihin eroihin. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä tarkasteltiin erikseen. Tarkasteluissa otettiin huomioon myös työkyvyttömyyden syy ja se, onko työkyvyttömyyseläke alkanut kuntoutustukena vai jatkuvana. Lisäksi otettiin huomioon työnantajan koko. Aineistona oli Eläketurvakeskuksen rekisteriaineisto (kokonaisotos), johon on liitetty tietoja Tilastokeskuksesta ja Digi- ja väestötietovirastosta. Tarkastelun kohteena oli ei-eläkkeellä oleva 30–62-vuotias työeläkevakuutettu väestö vuonna 2013. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä mallinnettiin vuosien 2014–2017 tiedoilla käyttäen Coxin suhteellisten vaarojen mallia ja logistista regressioanalyysiä. Tulokset osoittavat, että kunta-alan ja yksityisen sektorin väliset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä ovat suuremmat osatyökyvyttömyyseläkkeissä kuin täysissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on myös yleisempää suuremmilla kuin pienemmillä työnantajilla. Tämä näkyy erityisesti osatyökyvyttömyyseläkkeiden osalta. Havaitut erot kunta-alan ja yksityisen sektorin palkansaajien välillä osatyökyvyttömyyseläkealkavuuksissa pienenevät, kun yksilötason tekijät otetaan huomioon. Kunta-alalta siirrytään selkeästi useammin osatyökyvyttömyyseläkkeelle kuin yksityiseltä sektorilta. Yksilötason tekijöiden vakiointi pienentää jonkin verran kunta-alan ja yksityisen sektorin työntekijöiden välisiä havaittuja eroja osatyökyvyttömyyseläkealkavuudessa. Abstract Differences in disability retirement between municipal and private sector employees This study examines the differences in disability retirement between municipal and private sector employees and how individual-level factors associate with these differences. Disability retirement on a full and partial pension is studied separately. Differences are also studied by the cause of disability, which is the basis for a pension being granted temporarily or until further notice. In addition, the importance of company size is taken into account. Register data (100 per cent sample of Finns) from the Finnish Centre for Pensions, which include information from Statistics Finland and the Digital and Population Data Services Agency, are used. Analysis is restricted to the non-retired pension-insured population aged 30–62 in 2013. The Cox Proportional Hazard Model and logistic regression analysis are used to analyze disability retirement between 2014 and 2017. The results show that differences in disability retirement between the private and municipal sector employees were greater among those who retired on a partial disability pension than those who retired on a full disability pension. In particular, partial disability retirement was more common in larger than in smaller companies. Differences in partial disability retirement between the municipal and private sector employees were reduced after controlling for all individual-level factors. Disability retirement is more common in the municipal sector than for private sector employees. Differences are particularly large among those who retire on a partial disability pension. Adjustment of individual-level factors reduces the differences in disability retirement between private and municipal sector employees. Keywords: municipal sector, private sector, disability retirement, partial disability pension, full disability pension, temporary pension.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
Più fonti

Tesi sul tema "Erot"

1

Koskela, T. (Tarja). "Sukupuolten välillä näkyvät erot terveysalan johtajien työhyvinvoinnissa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312319.

Testo completo
Abstract (sommario):
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla, onko tutkittu terveysalan johtajien työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä näkyykö siinä sukupuolten välisiä eroja. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tehtiin helmikuussa 2018 Scopus-, Medic-, Cinahl- ja ProQuest- tietokannoista samoja hakusanoja kaikissa käyttäen. Manuaalista hakua hyödynnettiin myös. Tutkielmaan hyväksyttiin artikkelit, joissa käsiteltiin terveysalan johtajien työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Lopullisiin tuloksiin valikoitui kahdeksan artikkelia. Tutkielman tulokset tukevat aiempaa tietoa siitä, että terveysalan johtajien sukupuolen vaikutusta työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen ei ole tutkittu. Tulosten perusteella Ruotsissa, Kanadassa ja Pohjois-Amerikassa aihetta on tutkittu jonkin verran. Tutkielman tulosten perusteella on nähtävissä, että sukupuolten välillä on eroja, jotka heikentävät työssä jaksamista. Tulosten perusteella työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvät asiat jaettiin kuuteen tekijään: terveyteen liittyvät, uraan ja työnkuvaan liittyvät, tasapaino työn ja kodin sekä työtehtävien ja niihin käytettävissä olevaan aikaan liittyvät, omaan esimieheen liittyvät, saatuun tukeen/ tuen puutteeseen liittyvät ja organisaatioon liittyvät tekijät. Ei ole tehty kattavaa tutkimusta terveysalan johtajien sukupuolen vaikutuksesta työhyvinvointiin, joten siihen liittyvää tutkimusta pitää tehdä tulevaisuudessa. Sukupuolten välillä on eroja työssä jaksamisessa ja työhyvinvoinnissa.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
2

Pellikka, J. (Jennika). "Boreaalisen metsän leviäminen tundralle:vaikuttavat tekijät ja alueelliset erot". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712093295.

Testo completo
Abstract (sommario):
Tässä tutkielmassa perehdyn boreaalisen metsävyöhykkeen leviämiseen tundralle ja tarkastelen erityisesti leviämiseen vaikuttavia tekijöitä ja alueellisia eroja. Hypoteesina oli, että boreaalinen metsävyöhyke on leviämässä tundralle. Tutkimuskysymyksiäni ovat: 1. Millaisia boreaalisella metsävyöhykkeellä tapahtuvat muutokset ovat? 2. Mitkä ovat vaikuttavat tekijät muutosten taustalla? 3. Onko muutoksissa alueellisia eroja? Aineistonani olen käyttänyt boreaalisen metsän leviämistä käsitteleviä artikkeleita ja biogeografian perusteoksia. Tutkielmani lopputuloksena on se, että boreaalinen metsävyöhyke on hitaasti leviämässä tundralle ja lämpötila sekä ilmastonmuutos ovat suurimmat vaikuttavat tekijät muutosten taustalla. Leviämisessä ei ilmennyt alueellisia eroja, vaan eteneminen tapahtuu kaikkialla boreaalisella metsävyöhykkeellä yhtä nopeasti. Alueellisia eroja ilmaantui vaikuttavissa tekijöissä.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
3

Jokelainen, J. (Jessi). "Helvetti, saatana ja perkeleenvittu:ikäryhmien väliset erot alatyylisessä kielenkäytössä". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802081177.

Testo completo
Abstract (sommario):
Tutkielmassani vertailen aikuisväestön ja nuorison kiroilun määrää ja laatua toisiinsa. Oletan, että nuoriso kiroilee määrällisesti enemmän kuin aikuiset, ja että nuorison keskuudessa käytetään enimmäkseen seksuaalissävytteisiä kirosanoja (vittu, kyrpä). Oletan myös, että aikuisväestö käyttää nuorisoa enemmän uskonnollisperäisiä kirosanoja (perkele, saatana, helvetti). Nuorisolla tarkoitan yläkouluikäisiä nuoria ja aikuisväestöllä yli 40-vuotiaita aikuisia. Aineiston keräämiseen käytin kyselylomaketta, jossa on erilaisia kirosanojen käyttöön liittyviä kysymyksiä. Keräsin aineiston Muhoksen yläkoulun oppilailta sekä aikuisilta Facebookin käyttäjiltä internet-lomakkeella elokuussa 2017. Aineistoni koostuu yhteensä sadasta lomakkeesta, joista 50 on nuorilta ja 50 aikuisilta. Tutkielmastani käy ilmi, että vittu on molemmissa vertailuryhmissä ylivoimaisesti käytetyin kirosana. Aineiston perusteella aikuiset käyttävät uskonnollista voimasanastoa jonkin verran enemmän kuin nuoret. Nuorilla kiroilu koostuu seksuaalisanaston lisäksi myös eritesanoista ja ruumiinosien nimityksistä (paska, perse).
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
4

Oikarainen, T. (Tuomo). "Hoitoketjun kustannus-vaikuttavuusanalyysi sekä sairaanhoitopiirikohtaiset erot aivoinfarktin hoidossa vuosina 1999–2009". Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504021230.

Testo completo
Abstract (sommario):
Aivoinfarkti on yksi eniten kustannuksia aiheuttavista sairauksista. Kustannusten lisäksi se aiheuttaa myös merkittävää inhimillistä kärsimystä kuoleman ja toimintakyvyn menetyksen kautta. Kalliita tutkimuksia ja hoitoja vaativan akuuttihoidon lisäksi etenkin toimintakykyään merkittävästi menettäneiden jatkohoito sitoo huomattavasti terveydenhuollon resursseja. Sairauden merkittävyyden vuoksi, tulisi sen hoitomenetelmien olla huippuunsa hiotut. Tämän työn tavoitteena on tutkia sairaanhoitopiirikohtaisia eroja aivoinfarktin hoidossa, sekä määrittää koko aivoinfarktin hoitoketjun kustannusvaikuttavuus. Tutkimusaineisto koostuu vuosien 1999–2009 aikana aivoinfarktin sairastaneista potilaista, joista on muodostettu paneeliaineisto vuosittain ja sairaanhoitopiireittäin. Aineiston tutkimusmenetelmät ovat kvantitatiivisia. Tulosten valossa aivoinfarktin hoidon vaikuttavuus on seuranta-aikana parantunut. Kuolleisuus aivoinfarktiin on laskenut ja kotona vietettyjen päivien määrä noussut. Merkittävin kuolleisuuden laskua selittävä tekijä on trendinomainen kehitys sairauden hoidossa, mutta myös lisäkustannuksilla osoitetaan saavutettavan vaikuttavuuslisää. Sairaanhoitopiirien ääripäiden välillä on suuria eroja niin vaikuttavuudessa kuin kustannuksissa. Tulokset ovat hyvin yleistettävissä, sillä niiden taustalla oleva aineisto on todellisesta reaalielämän vaikuttavuudesta kertovaa. Tutkimuksessa on myös heikkouksia, mutta kokonaisuutena voidaan saatuja löydöksiä pitää luotettavina. Löydösten pohjalta herää mielenkiintoisia jatkotutkimussuunnitelmia erityisesti kuntoutuksen ja elämänlaatutiedon osalta.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
5

Veteläinen, T. (Tuuli). "Alueelliset erot koetuissa luonnonympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutuksissa:tutkimuskohteena neljän suojelualueen kävijöiden kokemukset". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201609162794.

Testo completo
Abstract (sommario):
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena ovat luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Erityisesti keskitytään erilaisten erämaisten luonnonympäristöjen ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuviin vaikutuksiin. Tutkimuksen kohteena ovat neljän suojelualueen kävijät. Työn tarkoituksena on selvittää, vaikuttavatko erilaiset erämaiset luonnonympäristöt eri tavoin ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Jos eri ympäristöjen vaikutuksissa havaitaan eroja, myös erojen syitä selvitetään. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kvantitatiivinen. Aineisto on peräisin Metsähallituksen teettämästä internetkyselystä, joka toteutettiin vuosina 2013 ja 2015 viidellä eri suojelualueella. Noista suojelualueista neljän alueen (Kevon luonnonpuisto sekä Syötteen, Repoveden ja Kurjenrahkan kansallispuistot) vastaukset on otettu mukaan tähän tutkimukseen. Vastauksia saatiin 910 kappaletta, ja vastaukset jakautuivat epätasaisesti alueiden kesken. Internetkyselyyn saivat osallistua kaikki halukkaat, jotka täyttivät kävijätutkimuslomakkeen käyntikohteessaan (kansallis- tai luonnonpuistossa). Kävijätutkimusten otanta tehtiin satunnaisotannalla. Aineistoa käsiteltiin aluksi pääkomponenttianalyysilla ja sen jälkeen Kruskalin-Wallisin parivertailutestillä sekä regressioanalyysilla. Analyysissa ilmeni alueellisia eroja. Eroja oli eniten Kevon luonnonpuiston kävijöiden kokemuksissa, kun niitä verrattiin muiden alueiden kävijöiden kokemuksiin. Alueellisia kokemuseroja oli eniten siinä, kuinka kauan käyntinsä jälkeen kävijä koki käyntinsä fyysisten ja psyykkisten luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten (LTH) kestävän, minkä arvoisiksi (euroissa) kävijä arvioi kokemansa LTH-vaikutukset, irtautuiko kävijä arjesta käyntinsä aikana, lisääntyikö hänen liikunnallinen hyvinvointinsa ja kokiko hän oppineensa ja toteuttaneensa itseään käynnillä. Tutkimuksessa ei pystytty toteamaan selviä syitä alueellisille kokemuseroille. Tulokset antavat kuitenkin osviittaa siihen, että kävijän käynnillään kokemat positiiviset psyykkiset vaikutukset voisivat olla taustalla tutkimuksessa todetuissa kokemuseroissa. Tutkimus vaatiikin jatkotutkimusta, jotta erämaisten luonnonympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ymmärrettäisiin paremmin. Taustalla voi olla niin tutkimusalueiden erilaisia ympäristöllisiä erityispiirteitä kuin myös se, onko kävijä turisti vai paikallinen.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
6

Željka, Ališić. "Platonov pojam Erosa". Phd thesis, Univerzitet u Novom Sadu, Filozofski fakultet u Novom Sadu, 2016. http://www.cris.uns.ac.rs/record.jsf?recordId=101441&source=NDLTD&language=en.

Testo completo
Abstract (sommario):
Orfičko učenje o bogu Erotu. Bog Erot u starogrčkoj mitologiji i njegovo predstavljanje u Hesiodovoj Teogoniji, Sapfinoj poeziji i Aristofanovoj komediji Ptice. Dokazivanje da je Platonov pojam erosa “conditio sine qua non” filozofije kao filozofije. Doktorska disertacija prikazuje razvoj pojma Erosa iz mitologije i poezije preko interpretacija Presokratovaca do Platonovog pojma erosa. Ovaj pojam je presudno uticao na hrišćanstvo kao i na celokupnu filozofiju Zapada. Ključne reči: Sokratov pojam erosa, Platonov pojam erosa, savremene interpretacije pojma, veza antičkih i savremenih interpretacija.
Orfic teaching about god Eros. God Eros at the Ancient mythology and his representation in Hesiod`s Theogony, Sappho`s poetry and Aristophanes`s comedy The Birds. Proving that Plato`s concept of Eros is “conditio sine qua non” philosophy like philosophy. Doctor’s thesis shows the progress concept of Eros from the mythology and poetry through Presocratic interpretations to the Plato`s concept of Eros. This concept is fundamental for the Christianity and for all forms of philosophy in Western World. Key words: Socrates`s concept of Eros, Plato`s concept of Eros,Contemporary interpretations of Concept, Link between Ancient and Contemporary Interpretations.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
7

MAURIZIO, VALENTINA. "Sulle orme di Eros: il pantheon erotico in Aristeneto". Doctoral thesis, Università degli Studi di Roma "Tor Vergata", 2009. http://hdl.handle.net/2108/1101.

Testo completo
Abstract (sommario):
Le Lettere d’amore di Aristeneto (VI d. C.) non solo testimoniano la fortuna del genere epistolografico in età giustinianea, ma, ad un’indagine più specifica, sono un esempio di come nell’ambito della letteratura erotica svolgano ancora un ruolo di una certa importanza le figure di Eros, di Afrodite e del loro corteggio. Questo lavoro, dunque, analizza tutti i luoghi dell’epistolario in cui tali divinità compaiono, con particolare attenzione alle continue riprese dalla tradizione letteraria precedente, da Omero a Museo; è diviso in due capitoli, il primo dedicato alle lettere in cui gli dei, per lo più Afrodite, si occupano della bellezza dei protagonisti, il secondo a quelle in cui gli stessi prendono attivamente parte alle storie d’amore, soprattutto Eros e gli Eroti.
Aristaenetus' Love Letters(VI b.C.) testify not just the luck of epistolary genus in Justinianean age but, following these letters out, they are an example of how figures such Eros, Aphrodite and their court play a role in erotic literature field. This work analyzes every locus of the epistolary, in which these divinities appear, with particular attention on the continous resumptions of the previous literary tradition, from Homer to Musaeus; this work is divided in two chapters; the first one concerns the letters in which Gods, expecially Aphrodite, look after the main characters' beauty, the second one these in which Gods take actively part in love stories, above all Eros and Erotes.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
8

Asikainen, Anna-Leena. "Reward and punishment : essays on party popularity and economy /". [Helsinki] : University of Helsinki, 2005. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/kansa/vk/asikainen/rewardan.pdf.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
9

Thornton, Janelle. "Eros and psyche". Thesis, University of South Dakota, 2013. http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=1547641.

Testo completo
Abstract (sommario):

Eros and Psyche is a novel that explores the original Greek myth but attempts to flesh out and modernize the myth as well. The story follows the separate histories of Eros, the son of Aphrodite and god of love, and Psyche, the mortal beauty destined to marry a monster. Their lives remain apart until Eros, in disgrace and in disguise, saves the life of the child Psyche, throwing the universe out of balance. As Psyche grows up, she flees her curse of marrying a monster to live with the Amazons and have her own independence. But destiny has forced Eros and Psyche together, and only together can they bring back balance to the universe and save each other.

Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
10

Araneda, Valenzuela Javiera. "Eros y eros una mirada desde Hesíodo a la sociedad griega arcaica". Tesis, Universidad de Chile, 2018. http://repositorio.uchile.cl/handle/2250/167966.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
Più fonti

Libri sul tema "Erot"

1

Seppo, Siirilä, a cura di. Hyvinvoinnin alueelliset erot Suomessa. Tampere: Tampereen yliopisto, 1988.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
2

Méliès, Erot. Memorias sensuales de Erot Méliès. A cura di Chávez Marco Aurelio. Toluca: Ediciones del H. Ayuntamiento de Toluca, 1995.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
3

Keskinen, Suvi, Jaana Vuori e Anu Hirsiaho. Monikulttuurisuuden sukupuoli: Kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa. Tampere: Tampere University Press, 2012.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
4

Pääkkönen, Hannu. Työttömyyden keston yksilölliset erot Suomessa 1980-luvun lopulla. Helsinki: Tilastokeskus, 1992.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
5

Väisälä, Minna. Tuotekehitystoiminnassa hyvin ja huonosti menestyneiden pienyritysten tuotekehitysprosessin erot. Helsinki: Liiketaloustieteellinen Tutkimuslaitos, 1987.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
6

Tiwa, Eric. XL: Extra Large : antara aku, kau dan Mak Erot. Ciganjur, Jagakarsa, Jakarta: GagasMedia, 2008.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
7

Schellenbaum, Peter. Das Nein in der Liebe: Abgrenzung u. Hingabe in d. erot. Beziehung. München: Deutscher Taschenbuch-Verlag, 1986.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
8

Wiklund, Helvi. Työllisyystuet ja työttömyyden alueelliset erot: Työllisyyttä luovien toimenpiteiden vaikutus työttömyyden alueellisiin eroihin neljän työvoimapiirin alueella. Helsinki: Työvoimaministeriö, Suunnitteluosasto, 1985.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
9

Eros, anti-eros. San Francisco: City Lights Books, 1990.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
10

Elytēs, Odysseas. Eros, eros, eros: Selected and last poems. Port Townsend, Wash: Copper Canyon Press, 1998.

Cerca il testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
Più fonti

Capitoli di libri sul tema "Erot"

1

Ellenbroek, Bart, Alfonso Abizaid, Shimon Amir, Martina de Zwaan, Sarah Parylak, Pietro Cottone, Eric P. Zorrilla et al. "Ergot". In Encyclopedia of Psychopharmacology, 490. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg, 2010. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-540-68706-1_639.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
2

Madden, Kathryn. "Eros". In Encyclopedia of Psychology and Religion, 800–804. Cham: Springer International Publishing, 2020. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-030-24348-7_209.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
3

Madden, Kathryn. "Eros". In Encyclopedia of Psychology and Religion, 596–600. Boston, MA: Springer US, 2014. http://dx.doi.org/10.1007/978-1-4614-6086-2_209.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
4

Detrixhe, Jonathan J. "Eros". In Encyclopedia of Personality and Individual Differences, 1404–6. Cham: Springer International Publishing, 2020. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-319-24612-3_584.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
5

Detrixhe, Jonathan J. "Eros". In Encyclopedia of Personality and Individual Differences, 1–2. Cham: Springer International Publishing, 2017. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-319-28099-8_584-1.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
6

Gooch, Jan W. "Ergot". In Encyclopedic Dictionary of Polymers, 891. New York, NY: Springer New York, 2011. http://dx.doi.org/10.1007/978-1-4419-6247-8_13692.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
7

Pettis, Jeffrey B., Jo Nash, Benjamin Beit-Hallahmi, Ruth Williams, David A. Leeming, Robert S. Ellwood, Jeffrey B. Pettis et al. "Eros". In Encyclopedia of Psychology and Religion, 288–91. Boston, MA: Springer US, 2010. http://dx.doi.org/10.1007/978-0-387-71802-6_209.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
8

"Sem;erot;cs ; Colon:zat:ons : Exclamat!ons !" In Punctuation, 134–55. Duke University Press, 2008. http://dx.doi.org/10.1215/9780822389095-005.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
9

"Sem;erot;cs; Colon:zat:ons : Exclamat!ons !" In Punctuation, 134–55. Duke University Press, 2008. http://dx.doi.org/10.2307/j.ctv120qszb.9.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
10

"5. Sem;erot;cs ; Colon:zat:ons : Exclamat!ons !" In Punctuation, 134–55. Duke University Press, 2020. http://dx.doi.org/10.1515/9780822389095-007.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

Atti di convegni sul tema "Erot"

1

Nicholls, R. W. "Derivation of an augmented Blrge-Mecke rule for molecular constants". In OSA Annual Meeting. Washington, D.C.: Optica Publishing Group, 1987. http://dx.doi.org/10.1364/oam.1987.wn8.

Testo completo
Abstract (sommario):
An augmented version of the empirical Birge-Mecke rule ω e / B e ∼ ω e r e 2 = const , relating rotational and vibrational frequencies of molecular electronic states, derived by a semiclassical analysis of the motion of a Morse oscillator in the v = 0 level, is μ A ω θ x θ r e 2 = h / 2 π 2 c E rot / E vib 2 ∼ 135 . Erot is the rotational energy excited by the time-averaged anharmonic oscillation, and Evib is the zero-point energy ω e /2. Comparison with the molecular data for 184 Morselike electronic states in Huber and Herzberg’s compilation1 shows that the above equation holds well and that Erot/Evib = 1.141475 ± 0.030898. (12 min)
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
2

Darmoko, Murry. "Enlargement of Penis Ala Mak Erot Between Law, Tourism and Health (Are There Negligence and Malpractice Elements?)". In International Conference on Law, Economics and Health (ICLEH 2020). Paris, France: Atlantis Press, 2020. http://dx.doi.org/10.2991/aebmr.k.200513.033.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
3

Vdovjak, Richard, Peter Barna e Geert-Jan Houben. "EROS". In the 8th international conference. New York, New York, USA: ACM Press, 2003. http://dx.doi.org/10.1145/604045.604123.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
4

Shapiro, Jonathan S., Jonathan M. Smith e David J. Farber. "EROS". In the seventeenth ACM symposium. New York, New York, USA: ACM Press, 1999. http://dx.doi.org/10.1145/319151.319163.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
5

Meehan, Colin, Michael Webber e Kazunori Nagasawa. "The Net Impact of Wind Energy Generation on Emissions of Carbon Dioxide in Texas". In ASME 2012 6th International Conference on Energy Sustainability collocated with the ASME 2012 10th International Conference on Fuel Cell Science, Engineering and Technology. American Society of Mechanical Engineers, 2012. http://dx.doi.org/10.1115/es2012-91217.

Testo completo
Abstract (sommario):
This analysis will examine the relationship between increased levels of wind energy generation and emissions per unit of electricity produced using historical data for electricity output and CO2, SO2 and NOx emissions in the Electric Reliability Council of Texas (ERCOT). Renewable Portfolio Standards (RPS) are generally seen in part as a policy tool for reducing overall system CO2 emissions, although renewable energy goals do not directly regulate such emissions. Limiting this analysis to ERCOT provides two important advantages: transmission of wind energy output is constrained by the physical boundaries of the ERCOT grid, simplifying the analysis and avoiding associated ‘leakage issues’; and ERCOT has the highest level of wind generation as a percentage of total system demand of any grid in the continental U.S. The intermittent nature of wind generation has resulted in the need to ramp conventional thermal generation up and down to compensate for variability in wind output. Such ramping leads to inefficiencies in many fossil-fueled power plants that increase emissions of CO2, SO2, and NOx relative to a respective unit’s peak efficiency emissions rate. Using EPA’s Clean Air Markets hourly emissions data, we calculate the total combustion emissions of CO2, SO2 and NOx per MWh of electricity output for the ERCOT system from 2003–2011. The EPA database includes CO2, SO2 and NOx emissions reported by facility owner and operators on an hourly basis in a manner that incorporates facility inefficiencies during ramping periods, allowing us to fully evaluate the CO2 emissions reductions achieved in ERCOT as a result of increased wind generation. The study is ongoing as we wait for emissions statistics from the final quarter of 2011 to be released by the EPA in early 2012.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
6

MONIEZ, M. "MICROLENSING RESULTS FROM EROS". In Proceedings of the MG12 Meeting on General Relativity. WORLD SCIENTIFIC, 2012. http://dx.doi.org/10.1142/9789814374552_0436.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
7

Townsend, Aaron K., e Michael E. Webber. "Optimization of Technical and Operational Characteristics of a CAES Facility in West Texas to Balance Intermittent Wind Power". In ASME 2011 5th International Conference on Energy Sustainability. ASMEDC, 2011. http://dx.doi.org/10.1115/es2011-54366.

Testo completo
Abstract (sommario):
An optimization model was created to optimize the input power capacity and storage capacity relative to the output power capacity of a compressed air energy storage (CAES) facility in the Electric Reliability Council of Texas (ERCOT) grid. Historical electricity and non-spinning reserve prices were used to calculate the economic feasibility of CAES in each of the zones in ERCOT. The analysis found that with perfect knowledge of future prices a CAES facility would be economically attractive over the period of years considered, and the non-spinning reserve ancillary service market provided a substantial contribution to the overall revenue of the facility. Optimal input power capacity for the entire period of 2002 through 2010 was found to be about one-quarter of the output capacity in the Houston, South, and North zones in ERCOT and one-half the output power capacity in the West zone in ERCOT. Optimal storage capacity was found to be about 17 hours in the Houston, South, and North zones and 31 hours in the West zone. Optimal values for individual years varied significantly, as did revenues. The negative electricity prices that have occurred historically in the West zone are the consequence of wind generators and lack of transmission capacity to export electricity; this effect gives CAES greater opportunity to perform price arbitrage and improves the economics of such a facility.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
8

Fyffe, John R., Stuart M. Cohen e Michael E. Webber. "Comparing Flexible CO2 Capture in Gas- and Coal-Dominated Electricity Markets". In ASME 2011 5th International Conference on Energy Sustainability. ASMEDC, 2011. http://dx.doi.org/10.1115/es2011-54359.

Testo completo
Abstract (sommario):
Coal-fired power plants are a source of inexpensive, reliable electricity for many countries. Unfortunately, their high carbon dioxide (CO2) emissions rates contribute significantly to global climate change. With the likelihood of future policies limiting CO2 emissions, CO2 capture and sequestration (CCS) could allow for the continued use of coal while low- and zero-emission generation sources are developed and implemented. This work compares the potential impact of flexibly operating CO2 capture systems on the economic viability of using CCS in gas- and coal-dominated electricity markets. The comparison is made using a previously developed modeling framework to analyze two different markets: 1) a natural-gas dominated market (the Electric Reliability Council of Texas, or ERCOT) and 2) a coal-dominated market (the National Electricity Market, or NEM in Australia). The model uses performance and economic parameters for each power plant to determine the annual generation, CO2 emissions, and operating profits for each plant for specified input fuel prices and CO2 emissions costs. Previous studies of ERCOT found that flexible CO2 capture operation could improve the economic viability of coal-fired power plants with CO2 capture when there are opportunities to reduce CO2 capture load and increase electrical output when electricity prices are high. The model was used to compare the implications of using CO2 capture systems in the two electricity systems under CO2 emissions penalties from 0–100 US dollars per metric ton of CO2. Half the coal-fired power plants in each grid were selected to be considered for a CO2 capture retrofit based on plant efficiency, whether or not SO2 scrubbers are already installed on the plant, and the plant’s proximity to viable sequestration sites. Plants considered for CO2 capture systems are compared with and without inflexible CO2 capture as well as with two different flexible operation strategies. With more coal-fired power plants being dispatched as the marginal generator and setting the electricity price in the NEM, electricity prices increase faster due to CO2 prices than in ERCOT where natural gas-plants typically set the electricity price. The model showed moderate CO2 emissions reductions in ERCOT with CO2 capture and no CO2 price because increased costs at coal-fired power plants led to reduced generation. Without CO2 prices, installing CO2 capture on coal-fired power plants resulted in moderately reduced CO2 emissions in ERCOT as the coal-fired power plants became more expensive and were replaced with less expensive natural gas-fired generators. Without changing the makeup of the plant fleet in NEM, a CO2 price would not currently promote significant replacement of coal-fired power plants because there is minimal excess capacity with low CO2 emissions rates that can displace existing coal-fired power plants. Additionally, retrofitting CO2 capture onto half of the coal-based fleet in NEM did not reduce CO2 emissions significantly without CO2 costs being implemented because the plants with capture become more expensive and were replaced by the coal-fired power plants without CO2 capture. Operating profits at NEM capture plants increased as CO2 price increased much faster than capture plants in ERCOT. The higher rate of increasing profits for plants in NEM is due to the marginal generators in NEM being coal-based facilities with higher CO2 emissions penalties than the natural gas-fired facilities that set electricity prices in ERCOT. Overall, coal-fired power plants were more profitable with CO2 capture systems than without in both ERCOT and NEM when CO2 prices were higher than USD25/ton.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
9

Beal, Colin M., Robert E. Hebner, Michael E. Webber, Rodney S. Ruoff e A. Frank Seibert. "The Energy Return on Investment for Algal Biocrude: Results for a Research Production Facility". In ASME 2010 International Mechanical Engineering Congress and Exposition. ASMEDC, 2010. http://dx.doi.org/10.1115/imece2010-38244.

Testo completo
Abstract (sommario):
This study is an experimental determination of the energy return on investment (EROI) for algal biocrude production at a research facility at the University of Texas at Austin (UT). During the period of this assessment, algae were grown at several cultivation scales and processed using centrifugation for harvesting, electromechanical cell lysing, and lipid separation in an enhanced coalescence membrane. The separated algal lipids represent a biocrude product that could be refined into fuel. To determine the EROI, a second order analysis was conducted, which includes direct and indirect energy flows, but does not consider capital energy expenses. At the time that the data in this study was collected, the research program was focused on improving biomass and lipid productivity. As a result, some higher efficiency processing steps were replaced by lower efficiency ones to permit other experiments. Although the production process evaluated here was energy negative, the majority of the energy consumption resulted from non-optimized growth conditions. Therefore, the experimental results do not represent an expected typical case EROI for algal fuels, but rather outline the important parameters to consider in such an analysis. The results are the first known experimental energy balance for an integrated algal biocrude production facility. A Reduced Case is presented that speculates the energy use for a similar system in commercial-scale production. In addition, an analytical model that is populated with data that have been reported in the literature is presented. For the experiments, the Reduced Case, and Literature Model, the estimated EROI was 1.3 × 10−3, 0.13, and 0.57, respectively (refining energy requirements are not included in the experimental or Reduced Case EROI value). These results were dominated by growth inputs (96.59%, 94.15%, and 76.32% of the total energy requirement, respectively). For the experiments and Literature Model, lipid separation was the most energy intensive processing step (2.47% and 10.06%, respectively), followed by harvesting, refining, and then electromechanical cell lysing.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
10

Newman, Ken, e Patrick Kelleher. "Lessons from High-Speed Data Acquisition on Frac Plug Milling Operations". In SPE/ICoTA Well Intervention Conference and Exhibition. SPE, 2023. http://dx.doi.org/10.2118/212904-ms.

Testo completo
Abstract (sommario):
Abstract Previous work has shown that large force waves traveling through the coiled tubing (CT) correlated with extended reach tool (ERT) operations can generate axial vibration harmonics in the CT that may lead to CT failures. This paper documents continued work which has shown that the surface equipment also has natural frequencies of vibration. When these natural frequencies are multiples of the ERT frequency, the ERT stimulates the surface equipment vibration modes.
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri

Rapporti di organizzazioni sul tema "Erot"

1

Turner, M. S. The meaning of EROS/MACHO. Office of Scientific and Technical Information (OSTI), novembre 1993. http://dx.doi.org/10.2172/10104598.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
2

Shapiro, Jonathan S. Eros-based Confined Capability Client. Fort Belvoir, VA: Defense Technical Information Center, giugno 2006. http://dx.doi.org/10.21236/ada454977.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
3

Friskop, Andrew, Ethan Stoetzer, Daren Mueller, Darcy Telenko e Kieth Johnson. Ergot: Six things to be mindful of with ergot in small grains and grasses. United States: Crop Protection Netework, settembre 2019. http://dx.doi.org/10.31274/cpn-20190903-000.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
4

Patterson, Mark. History of Load Participation in ERCOT. Office of Scientific and Technical Information (OSTI), ottobre 2011. http://dx.doi.org/10.2172/1219528.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
5

Patterson, Mark. Demand Response in the ERCOT Markets. Office of Scientific and Technical Information (OSTI), ottobre 2011. http://dx.doi.org/10.2172/1219530.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
6

CORPS OF ENGINEERS WASHINGTON DC. Financial Administration: Engineer Reporting Organization Codes (EROC). Fort Belvoir, VA: Defense Technical Information Center, marzo 1998. http://dx.doi.org/10.21236/ada404221.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
7

Author, Not Given. Technology solutions for wind integration in ERCOT. Office of Scientific and Technical Information (OSTI), gennaio 2015. http://dx.doi.org/10.2172/1173111.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
8

None, None. Technology solutions for wind integration in Ercot. Office of Scientific and Technical Information (OSTI), febbraio 2015. http://dx.doi.org/10.2172/1173114.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
9

Ruggiero, A. Generalization of the ERIT Principle and Method. Office of Scientific and Technical Information (OSTI), febbraio 2008. http://dx.doi.org/10.2172/939970.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
10

Ruggiero A. Generalization of the ERIT Principle and Method. Office of Scientific and Technical Information (OSTI), febbraio 2008. http://dx.doi.org/10.2172/1061892.

Testo completo
Gli stili APA, Harvard, Vancouver, ISO e altri
Ti possono interessare anche gli elenchi estesi di opere sul tema "Erot":
Articoli di riviste Tesi Libri
Offriamo sconti su tutti i piani premium per gli autori le cui opere sono incluse in raccolte letterarie tematiche. Contattaci per ottenere un codice promozionale unico!

Vai alla bibliografia