Bibliographies thématiques / Tilat

Littérature scientifique sur le sujet « Tilat »

Auteur : Grafiati
Publié le 26 juillet 2024

Créez une référence correcte selon les styles APA, MLA, Chicago, Harvard et plusieurs autres

Choisissez une source :

Sommaire

Consultez les listes thématiques d’articles de revues, de livres, de thèses, de rapports de conférences et d’autres sources académiques sur le sujet « Tilat ».

À côté de chaque source dans la liste de références il y a un bouton « Ajouter à la bibliographie ». Cliquez sur ce bouton, et nous générerons automatiquement la référence bibliographique pour la source choisie selon votre style de citation préféré : APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.

Vous pouvez aussi télécharger le texte intégral de la publication scolaire au format pdf et consulter son résumé en ligne lorsque ces informations sont inclues dans les métadonnées.

Articles de revues sur le sujet "Tilat"

1

Raatikainen, Anu, Risto Kauppinen, Kati Partanen et Ossi Tuuliainen. « Henkistä pääomaa ja taloudellista hyötyä tilojen välisellä yhteistyöllä ». Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no 30 (31 janvier 2014) : 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75424.

Texte intégral
Résumé :
Eteläsavolaisten tilojen keskimääräinen peltopinta-ala on n. 10 ha pienempi kuin muualla maassa. Pienien peltoalojen ja -lohkojen lisäksi tilusrakennetta heikentää myös runsas vesistöjen määrä. Heikkoon tilusrakenteeseen haetaan vastausta muilla kilpailukykytekijöillä kuten esim. tilojen välisellä yhteistyöllä ja verkostoitumisella. Etelä-Savossa selvitettiin syksyllä 2012 teemahaastattelun avulla maatilojen (9) palvelutarpeita sekä tilojen välistä yhteistyötä. Haastatelluissa tiloissa oli lypsykarjatiloja, naudanlihan tuotantotiloja sekä yksi monialainen tila. Teemakysymykset pohjautuivat Etelä-Savon maaseudun kehittämisen toimenpideohjelmassa esiin tulleisiin kehittämiskohteisiin. Tutkimuksen aluksi asetettiin kolme hypoteesia: 1. Maatilan yhteistyö lisääntyy tilakoon kasvaessa ja työn määrän lisääntyessä. 2. Tilan sijainti toisiin tiloihin nähden vaikuttaa yhteistyön määrään ja muotoihin. 3. Tilakoon ja työmäärän kasvaessa urakointipalveluja käytetään enemmän. Lisäksi haluttiin selvittää mitkä asiat kehittävät tilat kokevat tärkeimmiksi kilpailukykytekijöiksi. Tilakoon kasvaessa tilojen välistä yhteistyötä tehdään ja sillä koetaan olevan sekä taloudellista että sosiaalista merkitystä. Tilakoko ja tilan muuttuvat tarpeet vaikuttavat toteutuvan yhteistyön muotoihin ja yhteistyökumppanin valintaan. Yhteistyön muodostumiseen ja uusien verkostojen luomiseen vaikuttavat mm. aikaisemmat kokemukset yhteistyöstä. Tilan sijainti suhteessa potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin ei ole merkittävä tekijä yhteistyön syntymiselle. Enemmän kuin tilojen välinen keskinäinen etäisyys yhteistyön syntymiseen vaikuttivat tilan strategia, tarpeet sekä henkilökemiat. Lähekkäin sijaitsevat tilat eivät ole aina toimivin yhteistyöverkosto, vaikka se olisikin taloudellisesti edullisin vaihtoehto. Tilakoon kasvu ei välttämättä lisää urakointipalvelujen käyttöä. Tutkimukseen osallistuneet tilat halusivat pitää maidontuotannon perusprosessit, lypsyn ja säilörehun tuotannon, omassa hallinnassa, koska esim. säilörehun laatua pidettiin merkittävänä tekijänä tilan talouden kannalta. Tilakoon kasvaessa joudutaan tekemään strateginen valinta ulkoistetaanko tuotantoprosessi vai kotiutetaanko prosesseja ja palkataan tilalle työvoimaa. Laajentavat tilat saattavat valita prosessien ulkoistamisen sijaan jopa mieluummin prosessien kotiuttamisen ja palkata vierasta työvoimaa. Urakointipalvelut nähtiin strategisena vaihtoehtona korvausinvestoinnin tekemiselle. Tutkimukseen haastatellut tilat tunnistivat kilpailukykytekijöiksi mm. ammattitaidon, säilörehun hyvän laadun, koneyhteistyön sekä hyvän tilusrakenteen. Lisäksi kilpailukykytekijöiksi mainittiin kohtuullinen vieraan pääoman määrä, työtä helpottavat yksinkertaiset tuotantotekniikan ratkaisut, kustannusten karsiminen, tilan toiminnan ennakointi ja talouden hallinta. Maatilojen välinen yhteistyö ja verkostoituminen tuovat maatilalle paitsi taloudellisia hyötyjä, myös lisää henkistä pääomaa, osaamista ja kokemusta.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Niemi, Jarkko K., Alina Sinisalo, Heikki Lehtonen, Tapani Lyytikäinen, Leena Sahlström et Terhi Virtanen. « Kotieläintalouden rakennemuutos – millainen tila jatkaa ja missä ? » Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no 28 (31 janvier 2012) : 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75559.

Texte intégral
Résumé :
Kotieläintilojen määrä Suomessa on puolittunut noin kerran kymmenessä vuodessa. Samalla tilojen keskikoko on kasvanut ja suurten tilojen merkitys on lisääntynyt. Kotieläintuotannon rakennekehitys on herättänyt kysymyksiä siitä, ovatko eläintauteihin liittyvät riskit samalla kasvaneet tai muuttuneet. Tässä tutkimuksessa selvittiin miten kotieläintuotannon rakenne (tilojen määrä, tilakoko, tuotannon alueellinen sijoittuminen) on muuttunut ja millaisia muutostekijöitä siihen liittyy. Tutkimusaineistona käytettiin kotieläintiloja koskevia rekisteriaineistoja vuosilta 1997 ja 2009 sekä simulaatiomallien avulla kerättyä tietoa. Muutostrendien hahmottamisessa hyödynnettiin osittaisen tasapainon mallia (DREMFIA) ja asiantuntijatyöpajoja. Logistinen regressio sika- ja nautakarjatiloista vuosina 1997 ja 2009 paljasti, että tila jatkoi sitä todennäköisemmin tuotantoa mitä suurempi se oli. Esimerkiksi lähes kaikilla vuonna 1997 yli 50 lehmää pitäneillä tiloilla oli nautoja 2009. Kotieläintilojen määrä 10 km säteellä tilasta vaikutti eri tuotantosuunnissa eri tavoin. Nautatilojen jatkaminen oli hieman todennäköisempää alueilla, joilla oli vähän nautatiloja. Emakkojen pito vuonna 1997 lisäsi sikatuotannon jatkamisen todennäköisyyttä ja emo- ja lypsylehmien pito nautakarjatuotannon jatkamisen todennäköisyyttä. Tilat, joilla oli vuonna 1997 sekä sikoja että nautoja, olivat todennäköisempiä jatkajia kuin yhtä eläinlajia pitäneet tilat. Makrotason muuttujien (mm. työttömyysaste) vaikutus vaihteli tuotantosuunnittain. Sikatuotannon jatkaminen oli yleisempää alueilla, joilla kotitalouksien käytettävissä oleva tulo vuonna 1997 oli pieni. Jatkaneiden tilojen koon kasvussa oli paljon vaihtelua. Tilat olivat tuotantokeskittymissä jo vuonna 1997 hieman keskimääräistä suurempia. Tuotannon mahdollinen alueellinen keskittyminen johtunee ensisijassa paikallisista eroista tilakoon kasvussa, ei niinkään erilaisesta tilojen määrän kehityksestä. Keskimääräisen tilakoon arvioitiin kasvavan nykyvauhdilla tai jopa nopeammin ja tilojen erikoistumisen lisääntyvän edelleen. Pieniä tiloja poistuu toimialalta, suuria tulee tilalle ja osa jatkajista laajentaa tiettyä tuotannonhaaraa. Eviran ja MTT:n simuloiman aineiston mukaan suu- ja sorkkataudin kaltaisen herkästi tarttuvan eläintaudin esiintymisestä seuraavat taloudelliset menetykset ovat yhteydessä tautia levittävien kontaktien (eläinkuljetukset, maitoautot, vierailijat yms.) ja tartunnan saaneen tilan lähistöllä sijaitsevien muiden kotieläintilojen määrään. Kontaktien määrä kasvaa tilan koon kasvaessa, mutta tilan koko itsessään ei ole hyvä taudinlevityskyvyn indikaattori. Suurissa tuotantoyksiköissä ja alueellisissa tuotantokeskittymissä eläintaudeille voi altistua entistä suurempi eläinmäärä. Voi käydä myös niin että koko kontaktiverkosto muuttaa luonnettaan ja esimerkiksi eläinkuljetusten kautta syntyvät tilojen väliset kontaktit harvenevat.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Ivaska, Laura, Sakari Katajamäki, Tiina Holopainen, Hanna Karhu, Lauri A. Niskanen et Outi Paloposki. « Trekstuaaliset tilat ». Mikael : Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen aikakauslehti 13 (1 avril 2020) : 124–37. http://dx.doi.org/10.61200/mikael.129325.

Texte intégral
Résumé :
Translation studies and textual scholarship have much common ground. In this paper, we set to explore how three of their central concepts, translation, transmission and text, can be approached from a multidisciplinary point of view. Combining these three central terms, we call this approach trextual. This paper is based on the workshop on trextuality held at the KäTu Symposium in Tampere in 2019. In the workshop, the discussion built upon an introduction, which examined the foundations of trextuality, and four papers, which addressed genetic translation criticism, retranslation, polyphony and translation of intertextuality, as well as multi-modality of audiovisual translation, respectively. The workshop revealed that the juxtaposing of two text-oriented disciplines, translation studies and textual studies, and comparing their similarities and differences reveals unexplored areas and weaknesses in their axiomatic fundaments. In particular, the papers presented in the workshop invited to reconsider transmission, definitions of text, and source text-target text pairs in different contexts. The workshop provided a starting point for further trextual studies exploring such cross-disciplinary questions.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Rantamäki-Lahtinen, Leena, et Minna Väre. « Tilanpidon vakiinnuttaminen : Yritystoimintaansa kehittävien ja vakiinnuttavien viljelijöiden selviytymisstrategioita ». Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no 28 (31 janvier 2012) : 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75590.

Texte intégral
Résumé :
Sukupolvenvaihdoksen on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa vaikuttavan positiivisesti tilan kasvuun. Siitä, miten tilat selviytyvät aloitusvaiheen jälkeen, ei ole kuitenkaan olemassa kovin paljoa tietoa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten hiljattain tilanpidon aloittaneet viljelijät eroavat kokeneemmista kollegoistaan joidenkin tilan liikkeenjohdon kannalta olennaisten tekijöiden suhteen. Tarkasteltavia tekijöitä ovat mm tilan ja viljelijän ominaisuudet, strategiset tavoitteet ja kehittämissuunnitelmat. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselynä Lounais-Suomessa sijaitsevan Salon kaupungin alueelta. Tilat jaettiin tutkimuksessa kolmeen ryhmään viljelijän iän ja yrittäjäkokemuksen perusteella. Tulosten mukaan tilanpitoa aloittavilla viljelijöillä on joillakin osa-alueilla paremmat edellytykset toimia yrittäjänä kuin vanhemmilla viljelijöillä. Nuoremmilla viljelijöillä on parempi koulutus ja paremmat verkostot kuin muilla viljelijöillä. Lisäksi nuoremmat viljelijät pitävät verkostojaan tärkeämpinä kuin vanhemmat kollegansa. Kuten olettaa saattoi, aloittelevat viljelijät olivat investoineet enemmän ja heillä oli enemmän velkaa kuin muilla viljelijöillä. Aloittelevat viljelijät myös kehittivät tilaansa muita viljelijöitä aktiivisemmin. Tilanpidon lopetteluvaiheesa olevat viljelijät taas olivat vähiten aktiivisia, jopa vaikka heillä olisi ollut sukupolvenvaihdossuunnitelmia seuraavien vuosien aikana. Tämä saattaa olla ongelmallista myös tilanpitoa jatkavan nuoren viljelijän kannalta. Tilan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi tiloja tulisi kuitenkin kehittää jatkuvasti.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Viitala, Hannu, Risto Kauppinen, Pirjo Suhonen, Ville Hautalahti, Esa-Pekka Oinonen, Arto Huuskonen et Maiju Pesonen. « Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa ». Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no 30 (31 janvier 2014) : 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75406.

Texte intégral
Résumé :
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tilojen välisen työnjaon mahdollisuuksia emolehmätilojen uudistuseläinten kasvatuksessa. Keväällä 2012 toteutetussa kyselyssä selvitettiin tuottajien kiinnostusta uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistamiseen ja ulkoistamisen vaikutusta tilojen tuotantokustannuksiin. Kysely lähetettiin 245 emolehmätilalle. Kyselyyn vastasi 120 tilaa (vastausprosentti 48,9 %). Tilat jaettiin vastausten perustella neljään kokoluokkaan: alle 20, 21–50, 51–80 ja yli 80 emolehmän tiloihin. Reilu viidennes (22,5 %) vastaajista oli kiinnostunut uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistamisesta. Kiinnostus oli jokseenkin tasaisesta kaikissa kokoluokissa. Eniten kiinnostusta (28 % vastaajista) oli tilakokoluokassa 21–50 emoa. Kyselyyn vastanneista 61 % ostaisi uudistuseläimen mieluummin toiselta tilalta, kuin käyttäisi ammattimaista hiehojen kasvattajaa. Yleisin tilojen vuosittainen uudistuseläinmäärä oli 3–8 kappaletta. Vastaajista 42 % uskoi tilan työmäärän vähenevän, jos tila ulkoistaisi uudistuseläinten kasvatuksen. Tilat arvioivat emolehmiensä määrän kasvavan 10–20 kappaleella mahdollisen ulkoistamisen myötä. Tämän todettiin vaikuttavan kannattavuuteen, koska myytävät lihamäärät kasvaisivat (40 % vastaajista). Toisaalta arvioitiin, että uudistuseläimiltä vapautuneita paikkoja ei kaikilta osin voida ottaa emojen käyttöön. Uudistuseläimille tarkoitetut paikat ja rakenteet ovat liian pieniä täysikasvuisille emolehmille. Tiloista 74 % olisi valmis maksamaan hiehon kasvattajalle 500–900 euroa eläintä kohti kasvatusajalta. Kasvatusaika ajoittuu välille vieroitus–kaksi kuukautta ennen poikimista, jolloin hieho siirretään takaisin emolehmätilalle. Kasvattamon kannattavuuden kannalta tärkein tekijä on hinta, jonka emolehmätuottajat olisivat valmiita maksamaan kasvatuspäivää kohti. Tämän tutkimuksen mukaan yleisin päivältä maksettava hinta olisi 1–2 euroa (1,81±1,07) päivältä. Korkein hinta oli 5 euroa päivältä. Päivähinta 0,74 € ei kata kasvattamon kustannuksia. Kasvatuspäivän hinta 2,88 € on taas niin korkea, että jos kasvattamo pyytäisi tätä hintaa, olisi eläinten tuotantokustannus korkeampi kuin omalla tilalla kasvattaessa (1296–1497 €). Päätoiminen uudistuseläimen kasvatus on taloudellisesti haastavaa. Toiminta sopisi emolehmätiloille tai muille nautatiloille, joilla on ylimääräisiä, toimivia rakennuksia. Kasvatustoiminta voisi tuoda lisäansioita päätuotannon ohessa. Kasvatuspäivän hintaa koskevaan kysymykseen vastaajia oli vähän (n=20). Hinnan suuri keskihajonta viittaa siihen, että uudistuseläinten kasvatuksen kustannuksia ei riittävästi tunneta.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Sulkava, Mika, Anne-Mari Sepponen, Maria Yli-Heikkilä et Arto Latukka. « Itseorganisoivan kartan ryvästys paljastaa maatilojen kannattavuusprofiilit ». Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no 30 (31 janvier 2014) : 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75304.

Texte intégral
Résumé :
Suomen maa- ja puutarhatilojen kannattavuutta ja muita taloudellisia tekijöitä on tässä työssä analysoitu itseorganisoivan kartan ryvästykseen perustuen. Itseorganisoiva kartta on akateemikko Teuvo Kohosen 1980-luvulla kehittämä neuroverkkomenetelmä, jonka avulla suuri, moniulotteinen havaintoaineisto voidaan esittää havainnollisena kaksiulotteisena karttana. Menetelmän avulla aineistoja voidaan visualisoida tehokkaasti, ja visualisointien avulla aineistosta voidaan löytää useiden muuttujien välisiä epälineaarisia yhteyksiä. Tämän lisäksi itseorganisoivan kartan pohjalta aineistoja voidaan ryvästää eli klusteroida, ja tällä tavoin jakaa aineisto toisistaan poikkeaviin ryhmiin, jotka ovat kuitenkin sisäisesti suhteellisen homogeenisia. Tutkimuksessamme analysoimme kannattavuuskirjanpitoaineistoa vuodelta 2010, ja löysimme useita kiinnostavia yhteyksiä tarkkailtavien taloudellisten muuttujien välillä. Ryvästyksen avulla muodostimme erilaisten maatilojen taloudellisia profiileja. Löydösten merkityksellisyys varmistettiin tilastollisten testien avulla. Jaoimme kannattavuuskirjanpitotilat itseorganisoivan kartan ryvästyksen avulla kymmeneen seuraavanlaiseen ryhmään. 1. Suuret tilat, joilla on suuri viljelyala, matala pääoman tuotto ja kannattavuuskerroin sekä korkea velkarasite. 2. Keskikokoiset tilat, joilla on erittäin suuri velkarasite sekä matala omavaraisuusaste ja kannattavuuskerroin. 3. Tilat, joilla on hyvin pieni viljelyala, pieni tase, kokoluokkaan suhteutettuna paljon työtunteja, hyvin matala kokonaispääoman tuotto ja kannattavuuskerroin. Kasvihuonetilojen osuus tässä ryhmässä on suhteellisen suuri. 4. Suuret tilat, joilla on suuri viljelyala, korkea pääoman tuotto ja kannattavuuskerroin sekä keskitason velkarasite. 5. Keskikokoiset, korkeariskiset tilat, joilla on suuri viljelyala ja erityisen suuri vuokrattu viljelyala. Muut nautakarjatilat ovat tässä ryhmässä keskimääräistä paremmin edustettuina. 6. Keskikokoiset, pieniriskiset tilat, joilla on pieni velkarasite, erittäin korkea omavaraisuusaste, ja jotka ovat lähes pelkästään lypsykarjatiloja. 7. Pienet, matalariskiset tilat, jotka ovat useimmiten viljanviljelytiloja, ja joilla on hyvin pieni viljelyala ja velkarasite, pieni tase, hyvin vähän työtunteja ja eläimiä sekä hyvin matala kannattavuuskerroin. 8. Keskikokoiset, erittäin kannattavat tilat, joiden viljelyala on suurempi ja työtuntien määrä pienempi kuin muilla vastaavankokoisten tilojen ryhmillä. 9. Pienet tilat, joiden kannattavuuskerroin on korkea, ja jotka ovat suhteellisen harvoin lypsykarjatiloja, mutta melko usein viljanviljelytiloja. 10. Pienet korkeariskiset tilat, joiden kannattavuus on keskimääräinen ja vieraan pääoman takaisinmaksuaika melko lyhyt.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Kataja, Jyrki, Sanna Ahonen et Mirja Riipinen. « Laajentava maitotila – kestävillä eläimillä tuotanto käyntiin ». Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no 33 (31 janvier 2016) : 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75168.

Texte intégral
Résumé :
Yhteistyöllä kilpailukykyä maidontuotantoon –hankkeen osana tehtiin teemahaastatteluja 13 investointeja suunnittelevalla tai jo toteuttavalla maitotilalla Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Teemahaastattelujen tulosten analysoinnissa tilat ryhmiteltiin sen mukaan, mitä tekijöitä he pitivät tärkeinä eläinmäärän lisäämisen, pellonkäytön ja rakentamisprosessien kannalta. Haastattelututkimuksen tilat olivat toteuttaneet ensimmäisen investointinsa keskimäärin 6,9 vuoden kuluttua sukupolvenvaihdoksestaan. Useita investointeja tehneillä tiloilla oli vuosituhannen vaihteessa kulunut aikaa 9,25 vuotta ensimmäisen investointinsa toteutumiseen, kun taas tuotannon vakiinnuttamisvaiheessa olevat tilat olivat käyttäneet siihen 2010 luvun vaihteessa 4,8 vuotta. Investointia suunnittelevan maitotilan tulisi aloittaa suunnittelu eläinmäärän lisäämiseksi noin kolme vuotta ennen investointia. Usein investoinnin laukaisevana tekijänä on lisääntynyt peltoala, joka mahdollistaa tuotannon laajentamisen. Eläinten hankintaan on useita vaihtoehtoja: tuotetaan itse tai ostetaan eläimiä vasikoina, siemennettyinä hiehoina tai jo lypsävinä lehminä. Kaikki vaihtoehdot ovat käyttökelpoisia, mutta toimenpiteet on suunniteltava huolellisesti. Usein sopivin vaihtoehto on yhdistelmä edellä mainituista. Huomioitavaa oli, että haastatellut maidontuottajat eivät olleet kovin tarkasti suunnitelleet eläinmäärän lisäystä. Navetan uskottiin ja toivottiin olevan mahdollisimman täynnä nopeasti. Hankkeessa toteutetun laskentamallin avulla todennettiin, että ilman toimenpiteitä uusi navetta ei täyty. Tiineytystapana voidaan käyttää tavallista siemennystä, tilasonnia, alkiota, seksattua siementä, seksattua alkiota tai liharotuista sonnia. Tutkimuksen mukaan investoineet tilat olivat sitä mieltä, että omasta kasvatuksesta sai parempaa eläinainesta. Näin eläimet tottuivat hoitajiin, paikkoihin ja olosuhteisiin vasikasta asti. Koko karjan ostamisessa oli se hyvä puoli, että samalla saatiin eri-ikäistä eläinainesta. Peltoviljelyn toteutuksen ja sen töiden organisoinnin näkökulmasta haastattelututkimuksen tilaryhmäjakoa tärkeämmäksi tekijäksi nousi investoivien maitotilojen sijainti keskittyvän tai harvenevan maataloustuotannon alueilla. Haastattelussa mukana olleilla tiloilla oli keskimäärin 1,53 ha peltoa lypsylehmää kohti. Ensimmäistä investointiaan toteuttavat tilat olivat varautuneet kasvavan eläinmäärän rehuntuotantoon hankkimalla hallintaansa peltoa keskimäärin 3,63 ha lehmää kohti. Kaikilla haastattelututkimuksen tiloilla nähtiin peltojen hallintaan ja hankintaan liittyvät asiat yhtenä maitotilan kehittämisen perustekijänä. Lisäksi kaikki haastattelussa mukana olleet tilat pitivät peltoviljelyn tärkeimpänä tavoitteena perusrehujen tasaista, omien asettamiensa tavoitteiden mukaista laatua, johon pyritään pitämällä avaintyöprosessit omana suoritteena.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Niemi, Jarkko K., Tapani Lyytikäinen, Leena Sahlström, Terhi Virtanen et Heikki Lehtonen. « Kuka hyötyisi sikatilojen tautiriskiluokittelusta ? » Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no 26 (31 janvier 2010) : 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75786.

Texte intégral
Résumé :
Herkästi tarttuvat eläintaudit, kuten suu- ja sorkkatauti, voivat Suomeen levitessään aiheuttaa mittavaa taloudellista vahinkoa. Menetyksiä aiheuttavat mm. taudin hävittämiseen liittyvien toimenpiteiden kustannukset ja kansainväliseen kauppaan liittyvien rajoitusten riski. On tärkeää kohdistaa riskinhallintatoimenpiteet siten, että ne estävät tarpeettomat taloudelliset menetykset. Tässä voi auttaa kotieläintilojen riskiluokittelu niiden taudinlevittämiskyvyn mukaan. Tutkimuksessa selvitettiin, miten sikatilan riski levittää suu- ja sorkkatautia vaikuttaa tautipurkauksen sikasektorille aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin. Tässä keskitytään sikatiloihin rajoittuvaan tautipurkaukseen, koska sikatalous on pitkälle eriytynyt ja vain harvalla sikatilalla on muita eläimiä. Siat eivät ole taipuvaisia saamaan tartuntaa ilmavälitteisesti. Suu- ja sorkkataudin leviämistä sikatilojen välillä arvioitiin Monte Carlo-simulaatiomallilla ja tautipurkauksen mahdollisia taloudellisia vaikutuksia sikamarkkinoihin arvioitiin osittaisen tasapainon mallilla. Taudin leviäminen oletettiin mahdolliseksi naapurileviämisenä alle 3 km säteelle tartuntatilasta sekä tartuntatilalta lähtevän eläinkuljetuksen, eläinkuljetusajoneuvon tai eläinsuojassa tai tilalla käyvän ihmisen välityksellä. Taloudelliset vaikutukset simuloitiin kuluttajille, tuottajille (ml. teurastamot) ja veronmaksajille. Tilat luokiteltiin klusterianalyysilla neljään ryhmään (pieni, keskisuuri, suuri tai erittäin suuri riski) sen mukaan, miten vakavia tiloilta alkaneet tautipurkaukset olivat. Erittäin suuren riskiluokan tiloilla oli yleensä enemmän eläinkontakteja ja ne sijaitsivat eläintiheämmällä alueella kuin pienen riskiluokan tilat. Muun muassa nämä tekijät lisäävät tilan riskiä levittää tautia. Tilan todennäköisyys levittää tauti toiselle sikatilalle vaikutti tilojen välisiin eroihin menetyksissä. Vaihtelu menetyksissä oli suurta. Pienen tautiriskin tilalta alkava tautipurkaus aiheutti yhteiskunnalle keskimäärin 18 miljoonan euron menetykset. Erittäin suuren riskiluokan tiloilta alkaneiden tautipurkausten aiheuttama menetys oli keskimäärin 26 miljoonaa euroa. Tuottajien menetykset olivat pienen riskin tiloilta alkaneissa tautipurkauksissa keskimäärin 23 miljoonaa euroa ja suuren riskin tilalta alkaneissa tautipurkauksissa 28 miljoonaa euroa. Suhteellisesti voimakkaimmin kasvoivat verovaroista maksettavat kustannukset. Erittäin suuren riskiluokan tiloilla ne olivat 4 miljoonaa euroa, mikä oli 18 kertaa enemmän kuin pienen riskiluokan tiloilla. Kuluttajien hyöty tilapäisesti alemmista hinnoista väheni kun riskiluokka kasvoi. Tulokset viittaavat siihen, että etenkin pienen riskin tilat ja veronmaksajat hyötyisivät, mikäli tiukimmat taudin leviämistä ennaltaehkäisevät riskinhallintatoimenpiteet kohdennettaisiin ensi sijassa suuren riskin tiloille. Pitkällä aikavälillä myös kuluttajat voisivat hyötyä. Riskiluokittelutietoa voidaan hyödyntää kohdennettaessa riskinhallintatoimenpiteitä ja mahdollisesti määriteltäessä tilojen riskiperusteista vastuuta tautivahingoista.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Ovaska, Sami, Timo Sipiläinen et Matti Ryhänen. « Maitotilojen kustannustehokkuus ja sen kehittäminen ». Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no 23 (31 janvier 2008) : 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75898.

Texte intégral
Résumé :
Maidontuottajat toimivat useiden teknisten, taloudellisten ja hallinnollisten rajoitteiden sekä kannustimien ympäristössä. Maidontuotannon tärkeimpiin ohjauskeinoihin on kuulunut tilakohtainen maitokiintiö, minkä vuoksi maitoa pyritään usein tuottamaan kiintiötä vastaava määrä mahdollisimman pienin yksikkökustannuksin. Benchmarkingin avulla pyritään kehittämään oman tilan toimintaa. Tämä tehdään vertaamalla oman tilan toimintaa tehokkaampiin vertailutiloihin ja ottamalla oppia niillä sovelletuista käytännöistä. Tällä hetkellä tilakohtaisia vertailuja käytetään laajasti ProAgrian neuvontatyössä. Tuotosseurannassa on mukana yli 11 000 maitotilaa. Tätä laajempaa talousseurantaa (laaja Matu - maidontuotannon tuloslaskelma) tehdään vuosittain noin 2 000 maitotilalla. Sen tavoitteena on tuottaa tuotannon ja talouden mittarilukuja tilan suorituskyvyn vertailuun suhteessa muihin tiloihin. Tilakunto on puolestaan ProAgrian internetpohjainen vertailupalvelu maitotiloille, missä seuraava kehitysaskel on parhailta tiloilta oppimisen tehostaminen. Tutkimuksessa käytettiin DEA (Data Envelopment Analysis) –malleja, joiden avulla voidaan määrittää esimerkiksi maatilojen keskinäisiä suhteellisia tehokkuuksia (Färe ym. 1994; Coelli ym. 1998). Niiden avulla voidaan selvittää mahdollisuus vähentää panoskäyttöä ja/tai yksikkökustannuksia pitäen tuotos ennallaan. Tulosten perusteella maitotilojen tekninen tehokkuus sekä kustannustehokkuus olivat suurilla tiloilla keskimäärin pieniä tiloja korkeammalla tasolla. Jos kaikki alle 25 lehmän tilat pystyisivät toimimaan yhtä tehokkaasti kuin aineiston parhaat tilat, niiden yksikkökustannukset alenisivat keskimäärin 33 %. Vastaavasti yli 70 lehmän tiloilla alennus olisi 18 %. On kuitenkin huomattava, että tehokkuuserot eivät aiheudu pelkästään viljelijän hallittavissa olevista tekijöistä. Tämän vuoksi eroja ei voida kokonaan poistaa. Maidontuotannon yksikkökustannukset olivat yli 50 lehmän tiloilla keskimäärin 0,43 €/l (peltotuet vähennetty kotoisen rehun osalta). Pienillä alle 25 lehmän tiloilla vastaava luku oli keskimäärin 0,58 €/l. Tiloilla, joilla maidontuotannon kustannustehokkuus oli korkea, saavutettiin pääosin myös hyviä kannattavuuslukuja. Kustannustehokkuudeltaan aineiston 105 parhaasta tilasta 75 % saavutti myös omalle työlle ja omalle pääomalle vaaditut korvaukset. Pienillä, alle 20 lehmän tiloilla, kustannustehokkuudet jäivät alhaiselle tasolle. Tähän kokoluokkaan kuului 35 % aineiston tiloista, mutta kustannustehokkuudeltaan parhaimpien 105 tilan joukossa niiden osuus oli vain 7 %. Sen sijaan yli 50 lehmän tiloja oli aineistossa vain 5 %, mutta kustannustehokkaimpien tilojen joukossa niiden osuus oli 18 %.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Kanto, Kati Marjaana. « ”Luulis, että täällä assuu vain onni ja rauha ja rakkaus” Tyttöjen tilat ja paikat Anna-Liisa Haakanan nuortenromaaneissa Kukka kumminkin ja Ykköstyttö ». Sananjalka 61, no 61 (26 novembre 2019) : 182–201. http://dx.doi.org/10.30673/sja.69998.

Texte intégral
Résumé :
Kati Kanto ”Luulis, että täällä assuu vain onni ja rauha ja rakkaus” Tyttöjen tilat ja paikat Anna-Liisa Haakanan nuortenromaaneissa Kukka kumminkin ja Ykköstyttö Artikkelissani tarkastelen, millaisia ovat tyttöjen tila- ja paikkakokemukset Haakanan teoksissa Ykköstyttö (1981) ja Kukka kumminkin (1983). Teokset sijoittuvat lappilaiskuntaan ja kuuluvat 1970–1980-luvun ongelmarealistiseen nuortenkirjallisuuteen. Tulkinnassani nojaudun paitsi nuortenkirjallisuuden tutkimukseen myös humanistisen maantieteen näkemyksiin tilasta ja paikasta. Haakanan teosten olennainen piirre on päähenkilöiden kokemusympäristön laajeneminen kotoa erilaisiin nuorten kokoontumispaikkoihin sekä paikkoihin, joissa he voivat olla täysin yksin (ks. esim. Donelson & Nilsen 1989, 102; Heikkilä-Halttunen 2000, 228). Tämä johtuu heidän kasvunsa sisäisistä ristiriidoista: tytöistä alkaa vähitellen tuntua siltä, että vanhemmat ja muut läheiset vievät heiltä liikaa tilaa (esim. Tuan 2011, 58–59; 1990, mm. 93, 247). Poistuminen tutusta lapsuuden maailmasta ja oman itsen kohtaaminen oudommassa ympäristössä merkitsee heille paitsi vapautta tehdä omia valintoja, myös vaikeuksia ja pelkoa. Uuden tilanteen hämmentäminä he tekevät elämässään usein myös vääriä valintoja, päätyvät umpikujaan ja joutuvat kääntämään jopa täysin elämänsä suuntaa. (Vrt. Dewan 2010, 55, 57, 100.) Teosten päähenkilöiden, Suvin ja Anitran, irtautuminen vanhemmista ja ahdistavasta kodin vaikutuspiiristä tapahtuu vuoropuheluna erilaisten luonnon tilojen ja paikkojen kanssa. Pohjoinen on heille kokonaisuutena topofiliaa eli turvallisuudentunnetta ja muita myönteisiä tunteita tuottava tila, josta he eivät halua luopua. Koti ja kyläyhteisö ovat muuttuneet kuitenkin nuoruusikäisille tytöille topofobiaa synnyttäviksi, elämää rajoittaviksi paikoiksi. Luonnon erilaiset tilat herättävät tytöissä puolestaan topofiliaa tai -fobiaa riippuen heidän senhetkisestä tunnetilastaan ja mielessään olevista asioista. Tytöt käyvät ikään kuin jatkuvaa neuvottelua luonnon tilojen ja konkreettisen kotinsa kanssa. Lapsuuden sidos vanhempiin tunkee välillä väkisinkin mukaan myös niihin tiloihin, joissa tytöt haluaisivat olla jo itsenäisesti, ilman vanhempiensa kontrollia. Lopulta sekä Anitralle että Suville käy samoin kuin nuortenkirjoissa yleensä: he ”muuttavat” kotoa sivilisaation parista luontoon ja palaavat takaisin kotiin (vrt. Dewan 2010, 184), kun ovat saavuttaneet monien vaikeuksien jälkeen itsenäisyytensä. Vasta sitten, kun Anitra ja Suvi ovat hyväksyneet oman naiseutensa ja erillisyytensä suhteessa omiin vanhempiinsa, he voivat tuntea paitsi kotona ja luonnossa myös muissa pohjoisen paikoissa ja tiloissa topofiliaa. Totean artikkelissani lisäksi, että vaikka Haakanan teoksissa luonto antaa tytöille hyvin paljon vapautta toimia itsenäisesti, vanhempien kontrollin ulottumattomissa, representoituvat luonnon tiloissa myös tyttöjä koskevat rooliodotukset.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
Plus de sources

Thèses sur le sujet "Tilat"

1

Erickson, Caitlin. « Tilt ». DigitalCommons@USU, 2014. https://digitalcommons.usu.edu/etd/3567.

Texte intégral
Résumé :
This thesis is a memoir that explores the evolution and disintegration of two major relationships in my life, one insidious, the other toxic, as well as the factors that led to those relationships. The first two chapters explore my relationship with Adam, a twenty-one-year-old man who forced his way into my heart, while the final chapters navigate the relationship with my college boyfriend and ex-fiance, Cameron, as well as the aftermath and slow path toward healing after his departure. The two sections are divided by a middle chapter that shows moments in my childhood that, while small, signify powerful messages about what it meant to fit in and be accepted in my world. Altogether, this thesis explores the idea of trauma. While many other memoirs touch on the same theme, my thesis differs in the type of trauma experienced, particularly in the relationship with Adam. Statutory rape is rarely talked about, and when it is, it seems to be met with derision, condemnation, and marginalization. The speaker in my thesis does not take the stance of a victim or a perpetrator, but as someone who is confused about the situation and how she feels, particularly in relation to how others tell her how she should feel. As the memoir progresses, the speaker has to grapple how to find her own voice after she's been silenced her entire life.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Suorsa, H. (Henri). « Kolme tilaa musiikille ». Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805311970.

Texte intégral
Résumé :
Diplomityössäni olen tutkinut arkkitehtuurin ja musiikin suhdetta. Työn ytimenä on suunnitelma uudesta julkisesta musiikkirakennuksesta Oulun keskustan edustalla sijaitsevaan Linnansaareen. Suunnitelmaa taustoittaa työn kirjallinen osa, joka on jaettu temaattisesti kahteen lukuun. Työn ensimmäinen luku käsittelee arkkitehtuurin ja musiikin vuorovaikutusta ja toisiinsa linkittynyttä historiaa, sekä akustiikan roolia välittävänä rajapintana. Lisäksi luvussa tutkitaan lähtökohtia musiikin tilojen suunnittelulle ja avataan sitä kautta myös tämän työn suunnitteluprosessia. Työn toisessa luvussa tarkastellaan Linnansaarta miljöönä ja erityisesti saaren keskeistä merkitystä Oulun historiassa. Linnansaari tunnetaan historiallisen Oulun linnan sijaintina, mutta tavoitteenani oli myös laajemmalti ymmärtää paikan henkeä sekä eritellä sen toiminnallisia tekijöitä suunnittelun lähtökohdaksi. Diplomityön kolmannessa luvussa esitellään suunnitelma uudesta musiikkirakennuksesta Linnansaareen. Rakennukseen kuuluu kolme eri musiikkityyleille suunnattua, akustiikaltaan erilaista esitystilaa. Puurakenteisen arkkitehtuurin lähtökohtana on luoda harmoninen kokonaisuus sekä teatterin ja kirjaston muodostaman monumentaalikeskustan, että Pikisaaren sympaattisen puukaupunki-idyllin kanssa
In this thesis I have studied the relationship of architecture and music. The body of the work consists of a design of a new public music building on the isle of Linnansaari, Oulu. The design is backgrounded with a literary part, which consists of two thematically divided chapters. The first chapter examines the intertwined history of music and music architecture. The primary objective is to investigate what the architect should know about acoustics when designing spaces for music — and how this theoretical basis can be used to influence the design process positively. In the second chapter Linnansaari is studied as a setting, and its central role in the history of Oulu is reflected: the isle is the location of a historical castle, of which only ruins remain. The aim is to understand the genius loci of Linnansaari, and to analyse its characteristics and functional aspects to form a solid starting point for the design task. The third chapter presents the design of a new building for music, containing three separate performance spaces with different acoustical profiles. The structural system and most of the surfaces are made of wood. The goal was to create a harmonious whole both with the nearby monumental cultural buildings and with the small scale wooden architecture of the nearby Pikisaari
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Tiusanen, I. (Iita). « Biodiversiteetin tila Suomessa ». Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605051651.

Texte intégral
Résumé :
Luonnon monimuotoisuus heikkenee maailmanlaajuisesti. Ihminen on käynnistänyt ns. kuudennen sukupuuttoaallon, minkä vaikutukset näkyvät myös Suomen lajistossa. Viimeisen 15 vuoden aikana Suomen lajiston uhanalaistumiskehityksen voidaan katsoa olleen kokonaisuudessaan kielteistä. Joidenkin lajien tilanne on parantunut, mutta suuremmalla osalla lajeista kehitys on ollut negatiivista. Tärkeimpinä syinä tälle kehitykselle voidaan pitää metsäelinympäristöissä tapahtuvia muutoksia, erityisesti vanhojen metsien häviämistä, perinneympäristöjen ja muiden avoimien ympäristöjen sulkeutumista sekä muuta maankäyttöä, joka tuhoaa ja pirstouttaa elinympäristöjä. Ilmastonmuutos nähdään merkittävänä tulevaisuuden uhkana, vaikka sen ei uskotakaan vielä vaikuttaneen kuin muutaman Suomalaisen lajin uhanalaistumiseen. Hyvin suunnitellut ja toteutetut luonnonsuojelualueet edistävät luonnon monimuotoisuuden suojelua. Lisäksi luonto on otettava huomioon kaikessa suojelualueiden ulkopuolisessa toiminnassa. Jotta luonnonsuojelu olisi onnistunutta, tarvitaan myös tietoa, jota saadaan esimerkiksi tutkimuksesta ja seurannoista.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Crompton, Richard E. « Tilt-up construction ». Thesis, Gainesville, Florida : University of Florida, 1992. http://handle.dtic.mil/100.2/ADA250778.

Texte intégral
Résumé :
Thesis (Master of Engineering)--University of Florida, 1992.
"Spring 1992." Description based on title screen as viewed on April 7, 2009. Includes bibliographical references (p. 64). Also available in print.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Dyba, Tadeusz. « Precision of cancer incidence predictions based on poisson distributed observations ». Helsinki : University of Helsinki, 2000. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/tilas/vk/dyba/.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Heinävaara, Sirpa. « Modelling survival of patients with multiple cancers ». Helsinki : University of Helsinki, 2003. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/tilas/vk/heinavaara/.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

French, Anton. « Tilt-up Panel Investigation ». Thesis, University of Canterbury. Master of Engineering Management, 2014. http://hdl.handle.net/10092/8944.

Texte intégral
Résumé :
The aim of this report is to investigate the ductile performance of concrete tilt-up panels reinforced with cold-drawn mesh to improve the current seismic assessment procedure. The commercial impact of the project was also investigated. Engineering Advisory Group (EAG) guidelines state that a crack in a panel under face loading may be sufficient to fracture the mesh. The comments made by EAG regarding the performance of cold-drawn mesh may be interpreted as suggesting that assessment of such panels be conducted with a ductility of 1.0. Observations of tilt-up panel performance following the Christchurch earthquakes suggest that a ductility higher than μ=1.0 is likely to be appropriate for the response of panels to out-of-plane loading. An experimental test frame was designed to subject ten tilt-panel specimens to a cyclic quasi-static loading protocol. Rotation ductility, calculated from the force-displacement response from the test specimens, was found to range between 2.9 and 5.8. Correlation between tensile tests on 663L mesh, and data collected from instrumentation during testing confirmed that the mesh behaves as un-bonded over the pitch length of 150mm. Recommendation: Based on a moment-rotation assessment approach with an un-bonded length equal to the pitch of the mesh, a rotation ductility of μ=2.5 appears to be appropriate for the seismic assessment of panels reinforced with cold-drawn mesh.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Lee, Yongho [Verfasser]. « Development of an advanced tilt actuator for tilt-to-length coupling investigations / Yongho Lee ». Hannover : Gottfried Wilhelm Leibniz Universität, 2021. http://nbn-resolving.de/urn:nbn:de:101:1-2021093002165433981052.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Remes, H. (Heini). « Valikoiva metsästys ja riistaeläinpopulaatioiden tila ». Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201708302771.

Texte intégral
Résumé :
Metsästysharrastus on johtanut vaihtelevista syistä valikoivaan metsästykseen ts. jonkin ominaisuuden suosimiseen verotuksessa. Tällainen metsästystapa keskittyy esim. ennalta määriteltyihin sukupuoli- ja ikäryhmiin sekä yksilöihin, joten sillä on mm. elinkiertoon ja populaatioiden kasvuun väistämättömiä vaikutuksia. Tässä tutkielmassa käsitellään, mitä on valikoiva metsästys, kuinka se vaikuttaa riistaeläinpopulaatioihin ja pitäisikö metsästyksen ihmislähtöisen valikoivuuden sijaan jäljitellä luonnollista kuolevuutta.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Mäkinen, J. M. (Juha-Matti). « Flow-tila elektronisten laitteiden käytössä ». Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201710112982.

Texte intégral
Résumé :
Flow-tila on mielentila, jossa henkilö on uppoutunut suorittamaansa aktiviteettiin energisellä tavalla. Sen ominaisuuksiin kuuluvat erityisesti syventyminen ja nautinnollisuus. Flow-tilan huomaa mm. siitä, että henkilö on kokonaan syventynyt aktiviteettiinsa ja menettänyt ajantajunsa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia erityisesti flow-tilan vaikutuksia elektronisten laitteiden käytössä, ja miten flow-tila koetaan yksilöllisellä tasolla elektronisten laitteiden kanssa työskenneltäessä. Aluksi tehtiin katsaus aikaisemmista flow-tiloja käsittelevistä tutkimuksista. Katsauksen pohjalta valittiin kriteerit, kategoriat ja tutkimuksessa käytetyt työkalut. Tutkimus tehtiin seuraten laadullisen tapaustutkimuksen periaatteita, hyödyntäen aineistonkeruussa haastattelua ja dokumenttien tutkimista. Tätä lähestymistapaa sovellettiin tutkimukseen ensin aikaisemmista tapaustutkimuksista. Aiemmista tapaustutkimuksista mallia ottamalla saatiin aikaan tutkimuksen käyttämä lähestymistapa. Aineistoa tutkimukseen kerättiin tutkimukseen valittujen tutkimuksen osanottajien haastatteluilla, tarkkailulla ja itseraportointidokumenttien tutkimisella. Lopuksi kerrottiin tutkimuksen tuloksista ja esitettiin mahdollisia tutkimuskysymyksiä jatkotutkimuksille, pohjautuen tutkimuksen aikana tehtyihin havaintoihin. Tutkimuksen vastaukseksi saatiin esille flow-tilan vaikutuksia elektronisten laitteiden käytössä, ja miten flow-tila koettiin yksilöllisellä tasolla. Tutkimuksessa käytettiin aiempiin tutkimuksiin perustuvaa määritelmää flow-tilan vaatimuksista, ominaisuuksista ja seuraamuksista. Vaatimukset: Haasteiden ja taidon tasapaino, haastavuus, nopea palaute, usko omaan kykyyn vastata haasteeseen, tulosten näkyvyys, haasteiden ja taitojen nouseminen. Ominaisuudet: äärimmäinen keskittyminen, muiden aatteiden kadottaminen, tekojen ja tietoisuuden yhdistyminen, ajantajun kadottaminen, positiivinen kokemus, nautinnollisuus. Negatiiviset ominaisuudet: Harhautuminen, ajantuhlaus, riippuvuus, mahdollista kokea antisosiaalisessa kontekstissa. Seuraamukset: parantunut oppiminen, teknologian käytön parantuminen, parempi työmotivaatio, tutkiva käytös. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vaikutuksia. Tutkielman loppuvaiheessa havainnoitiin seuraavia positiivisia vaikutuksia: Positiiviset: Syvä keskittyminen, parantunut motivaatio, nautinnollisuus, parantunut käyttökokemus, parantunut suorituskyky, parantunut oppiminen, ajantajun hämärtyminen, muiden ajatusten kadottaminen, positiivinen yksilöllinen kokemus. Tutkimuksessa havainnoitiin myös negatiivisia vaikutuksia: Turhautuminen, antisosiaalisuus, ajantuhlaus, havainnoinnin heikkeneminen, aggressio, tärkeiden asioiden unohtaminen, riippuvuus, riippuvuuden kehitys. Tutkimuksen tarkoituksia varten ominaisuudet ja seuraamukset yhdistettiin vaikutuksiksi, joista saatiin flow-tilan vaikutukset elektroniikan käytössä esille. Tutkimuksessa todettiin flow-tilan tapahtuvan elektronisten laitteiden käytössä, mutta siihen pääsemisen kriteerit olivat enemmän henkilöiden mielestä ja havainnoinnista riippuvaisia. Tutkimuksessa päädyttiin siihen tulokseen, että havaittiin samojen sääntöjen pätevän flow-tilaan käytettäessä elektronisia laitteita, kuin muissakin aktiviteeteissa, joissa flow-tiloja on aiemmissa tutkimuksissa havainnoitu.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
Plus de sources

Livres sur le sujet "Tilat"

1

Ihalainen, Olli. Mielen tilat. Helsinki : Vankeinhoidon koulutuskeskus, 1991.

Trouver le texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Åkerblom, Satu. Tilat toimiviksi vanhustenhuollossa. Helsinki : Sosiaali- ja terveyshallitus, 1991.

Trouver le texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Kuorikoski, Arto. Uskon tilat ja kuvat : Moderni suomalainen kirkkoarkkitehtuuri ja -taide. Helsinki : Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura, 2008.

Trouver le texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Ruuskanen, Annukka. Kätketty näkyväksi : Mielikuvituksen ja toden tilat Kristian Smedsin teatterissa. Helsinki : Tammi, 2005.

Trouver le texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Eletyt tilat ja sukupuoli : Asukkaiden ja ympäristön kulttuurisia kohtaamisia. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006.

Trouver le texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Leena, Suurpää, Hoikkala Tommi, Nuorisotutkimusverkosto et Nuorisotutkimusseura, dir. Masculinities and violence in youth cultures. Helsinki : Finnish Youth Research Network, 2005.

Trouver le texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Ríain, Ailís Ní. Tilt. London : Nick Hern, 2007.

Trouver le texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Hopkins, Ellen. Tilt. New York : Margaret K. McElderry Books, 2012.

Trouver le texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Breda, Netherlands) Bredaphoto (2010. Tilt. Breda : De Geus, 2010.

Trouver le texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Ken, Campbell. Tilt. [London] : Ken Campbell, 1989.

Trouver le texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
Plus de sources

Chapitres de livres sur le sujet "Tilat"

1

Kendall, Stephen H., et N. John Habraken. « TILA ». Dans Open Building for Architects, 56–61. London : Routledge, 2023. http://dx.doi.org/10.4324/9781003243076-10.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Jha, Priyanka. « Tilak, B.G. » Dans Hinduism and Tribal Religions, 1–4. Dordrecht : Springer Netherlands, 2018. http://dx.doi.org/10.1007/978-94-024-1036-5_5-1.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Jha, Priyanka. « Tilak, B.G. » Dans Hinduism and Tribal Religions, 1630–33. Dordrecht : Springer Netherlands, 2022. http://dx.doi.org/10.1007/978-94-024-1188-1_5.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Mercado, Gustavo. « tilt shot ». Dans The Filmmaker's Eye, 173–78. 2e éd. New York : Focal Press, 2022. http://dx.doi.org/10.4324/9781315770857-29.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Sangeeta. « Bal Gangadhar Tilak ». Dans Reappraising Modern Indian Thought, 147–67. Singapore : Springer Nature Singapore, 2022. http://dx.doi.org/10.1007/978-981-19-1415-7_7.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Genesee, Fred, et Jasone Cenoz. « First words ». Dans Trends in Bilingual Acquisition, 1–9. Amsterdam : John Benjamins Publishing Company, 2001. http://dx.doi.org/10.1075/tilar.1.02gen.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Meisel, Jürgen M. « The simultaneous acquisition of two first languages ». Dans Trends in Bilingual Acquisition, 11–41. Amsterdam : John Benjamins Publishing Company, 2001. http://dx.doi.org/10.1075/tilar.1.03mei.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Serratrice, Ludovica. « The emergence of verbal morphology and the lead-lag pattern issue in bilingual acquisition ». Dans Trends in Bilingual Acquisition, 43–70. Amsterdam : John Benjamins Publishing Company, 2001. http://dx.doi.org/10.1075/tilar.1.04ser.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Bosch, Laura, et Núria Sebastián-Gallés. « Early language differentiation in bilingual infants ». Dans Trends in Bilingual Acquisition, 71–93. Amsterdam : John Benjamins Publishing Company, 2001. http://dx.doi.org/10.1075/tilar.1.05bos.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Poulin-Dubois, Diane, et Naomi Goodz. « Language differentiation in bilingual infants ». Dans Trends in Bilingual Acquisition, 95–106. Amsterdam : John Benjamins Publishing Company, 2001. http://dx.doi.org/10.1075/tilar.1.06pou.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

Actes de conférences sur le sujet "Tilat"

1

Sihvonen, Markus, et Marina Weck. « Data Driven Sustainable Business Strategy ». Dans 13th International Conference on Applied Human Factors and Ergonomics (AHFE 2022). AHFE International, 2022. http://dx.doi.org/10.54941/ahfe1002284.

Texte intégral
Résumé :
This paper describes e-Tilat use case which is Seniotek company’s new product. The use case describes application of Data Driven Business Model (DDBM) in product development and business operations for the new e-Tilat product. The research question is: Is it possible for a small SME to achieve business advantage by applying DDBM and can it bring true value for its customers and its products end users? The research has been conducted by analyzing real life use case where municipality of Liminka acquired Seniortek’s new innovative e-Tilat system to provide sport facility reservation services for its residents. Based on use case analysis, it is obvious that applying DDBM did provide proven advantage for all interest groups; end users, Liminka municipality and Seniortek.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Grünewald, Elias, et Frank Pallas. « TILT ». Dans FAccT '21 : 2021 ACM Conference on Fairness, Accountability, and Transparency. New York, NY, USA : ACM, 2021. http://dx.doi.org/10.1145/3442188.3445925.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

DeFazio, Christian, John Peronto et Robert Sinn. « Tilt ». Dans Structures Congress 2015. Reston, VA : American Society of Civil Engineers, 2015. http://dx.doi.org/10.1061/9780784479117.066.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Allgeue, Philipp, et Sven Behnke. « Tilt Rotations and the Tilt Phase Space ». Dans 2018 IEEE-RAS 18th International Conference on Humanoid Robots (Humanoids). IEEE, 2018. http://dx.doi.org/10.1109/humanoids.2018.8624928.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Alexander, Jason, Andrés Lucero et Sriram Subramanian. « Tilt displays ». Dans the 14th international conference. New York, New York, USA : ACM Press, 2012. http://dx.doi.org/10.1145/2371574.2371600.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Rahman, Mahfuz, Sean Gustafson, Pourang Irani et Sriram Subramanian. « Tilt techniques ». Dans the SIGCHI Conference. New York, New York, USA : ACM Press, 2009. http://dx.doi.org/10.1145/1518701.1518997.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Powell, Evie, Rachel Brinkman, Tiffany Barnes et Veronica Catete. « Table tilt ». Dans the International Conference. New York, New York, USA : ACM Press, 2012. http://dx.doi.org/10.1145/2282338.2282386.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Tian, Feng, Lishuang Xu, Hongan Wang, Xiaolong Zhang, Yuanyuan Liu, Vidya Setlur et Guozhong Dai. « Tilt menu ». Dans Proceeding of the twenty-sixth annual CHI conference. New York, New York, USA : ACM Press, 2008. http://dx.doi.org/10.1145/1357054.1357269.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Blackmon, Ferrol R., et Michael Weeks. « Wireless tilt mouse ». Dans the 1st ACM international conference. New York, New York, USA : ACM Press, 2008. http://dx.doi.org/10.1145/1389586.1389678.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Ando, Toshiyuki, Toshiya Isomoto, Buntarou Shizuki et Shin Takahashi. « Press & ; tilt ». Dans OzCHI '18 : 30th Australian Computer-Human Interaction Conference. New York, NY, USA : ACM, 2018. http://dx.doi.org/10.1145/3292147.3292178.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

Rapports d'organisations sur le sujet "Tilat"

1

Fowler, T. K. Whirl plus tilt. Office of Scientific and Technical Information (OSTI), octobre 1994. http://dx.doi.org/10.2172/10121834.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Peters, John, Jochen Kumpel et Christopher Beaumont. Borehole Tilt Results from Charlevoix, Quebec. Fort Belvoir, VA : Defense Technical Information Center, avril 1987. http://dx.doi.org/10.21236/ada205824.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Vance, David, Francois Koenig et Russell Harris. Prognostics and Diagnostics Program, Tilt Demonstration. Fort Belvoir, VA : Defense Technical Information Center, juin 2006. http://dx.doi.org/10.21236/ada450039.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Scott, Ryan. Characterizing Tilt Effects on Wind Plants. Portland State University Library, janvier 2000. http://dx.doi.org/10.15760/etd.6911.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Fung, Nicholas, et Philip David. Implementation of Efficient Pan-Tilt-Zoom Camera Calibration. Fort Belvoir, VA : Defense Technical Information Center, avril 2009. http://dx.doi.org/10.21236/ada497476.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Strong, D. F., et C. M. Saunders. Geological Setting of Sulphide Mineralization At Tilt Cove, Newfoundland. Natural Resources Canada/ESS/Scientific and Technical Publishing Services, 1986. http://dx.doi.org/10.4095/120380.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Carico, Dean, et Singli Garcia-Otero. Tilt Rotor Aircraft Modeling Using a Generic Simulation Structure,. Fort Belvoir, VA : Defense Technical Information Center, décembre 1995. http://dx.doi.org/10.21236/ada305253.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Goncharoff, V., E. VonColln et R. Morris. Efficient Calculation of Spectral Tilt from Various LPC Parameters,. Fort Belvoir, VA : Defense Technical Information Center, mai 1996. http://dx.doi.org/10.21236/ada308580.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Read, Robert R. A Technique for Assessing Short Baseline Array Tilt Errors. Fort Belvoir, VA : Defense Technical Information Center, mai 1991. http://dx.doi.org/10.21236/ada236903.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Tofsted, David H. Short-exposure Turbulent Tilt-phase Frequency Dependence in Passive Imaging. Fort Belvoir, VA : Defense Technical Information Center, novembre 2012. http://dx.doi.org/10.21236/ada573281.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
Vous pouvez également être intéressé par les bibliographies sur le sujet « Tilat » pour d’autres types de sources :
Articles de revues Thèses Livres
Nous offrons des réductions sur tous les plans premium pour les auteurs dont les œuvres sont incluses dans des sélections littéraires thématiques. Contactez-nous pour obtenir un code promo unique!

Vers la bibliographie