Littérature scientifique sur le sujet « Tekstilajit »
Créez une référence correcte selon les styles APA, MLA, Chicago, Harvard et plusieurs autres
Sommaire
Consultez les listes thématiques d’articles de revues, de livres, de thèses, de rapports de conférences et d’autres sources académiques sur le sujet « Tekstilajit ».
À côté de chaque source dans la liste de références il y a un bouton « Ajouter à la bibliographie ». Cliquez sur ce bouton, et nous générerons automatiquement la référence bibliographique pour la source choisie selon votre style de citation préféré : APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.
Vous pouvez aussi télécharger le texte intégral de la publication scolaire au format pdf et consulter son résumé en ligne lorsque ces informations sont inclues dans les métadonnées.
Articles de revues sur le sujet "Tekstilajit"
Erra, Satu Susanna. « Kirjoittamisen diskurssit lukiolaisten kirjoittamista pohtivissa teksteissä ». Sananjalka 61, no 61 (26 novembre 2019) : 165–81. http://dx.doi.org/10.30673/sja.80207.
Texte intégralHonko, Mari. « Kieli- ja kielitaitokäsitykset tutkivan opettajan kenttäpäiväkirjamerkinnöissä ». Puhe ja kieli, no 4 (8 janvier 2018) : 215–38. http://dx.doi.org/10.23997/pk.63203.
Texte intégralHerttovuo, Pinja, et Sara Routarinne. « Monilukutaitoa oppikirjan äärellä ». Ainedidaktiikka 4, no 1 (20 avril 2020) : 99–121. http://dx.doi.org/10.23988/ad.82720.
Texte intégralAhola, Joonas. « Neuvostokalevalaisen runouden kasvu ». Elore 28, no 1 (15 juin 2021). http://dx.doi.org/10.30666/elore.102574.
Texte intégralLummaa, Karoliina, Kaisa Vainio, Aino Korrensalo, Tuomo Takala et Eeva-Stiina Tuittila. « Itseksi puiden kanssa ». Elore 30, no 1 (21 juin 2023). http://dx.doi.org/10.30666/elore.126754.
Texte intégralPaldanius, Hilkka. « Pohdintaa, selostamista ja tulkintaa ». Virittäjä 124, no 4 (17 décembre 2020). http://dx.doi.org/10.23982/vir.98382.
Texte intégralErra, Satu, et Kimmo Svinhufvud. « Kirjoittamisen diskurssit lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman perusteissa ja äidinkielen ylioppilaskokeen määräyksissä ». Virittäjä 121, no 3 (16 octobre 2017). http://dx.doi.org/10.23982/vir.51462.
Texte intégralImmonen, Leena. « Multisemioottisen tekstin audiovisuaalista kielioppia (tulossa) ». Virittäjä 125, no 1 (16 mars 2021). http://dx.doi.org/10.23982/vir.100128.
Texte intégralKuronen, Marja-Liisa. « Tiedon markkinoilla – pörssiyhtiön tuloksen hallintaa viestinnän keinoin ». Media & ; viestintä 35, no 3-4 (1 avril 2012). http://dx.doi.org/10.23983/mv.62882.
Texte intégralTiittula, Liisa. « Suunvuoro ». Virittäjä 122, no 4 (27 novembre 2018). http://dx.doi.org/10.23982/vir.76449.
Texte intégralThèses sur le sujet "Tekstilajit"
Sääskilahti, M. (Minna). « Vapise, kuningas Alkoholi:alkoholivalistuksen tekstilaji ja sen muuttuminen vuosien 1755 ja 2001 välisenä aikana ». Doctoral thesis, University of Oulu, 2006. http://urn.fi/urn:isbn:9514280059.
Texte intégralTiivistelmä Tutkimukseni käsittelee alkoholivalistuksen tekstilajia ja sen muuttumista vuosien 1755 ja 2001 välisenä aikana. Sen tavoitteet ovat pääosin kahtalaiset: ensimmäisenä päätavoitteena on selvittää, millainen tekstilaji alkoholivalistus on. Toisena päätavoitteena on hahmottaa, miten alkoholivalistus muuttuu tarkastelujakson aikana. Tutkimusaineisto koostuu 55 tekstistä, jotka on jaoteltu viiteen vaiheeseen suomalaisessa alkoholipolitiikassa tapahtuneiden muutosten perusteella. Tutkimuksen yhtenä lähtökohtana on oletus alkoholivalistuksesta tekstilajina, jossa lukijaan vaikuttaminen on erityisen keskeistä. Siksi tutkimuksessa hyödynnetään tekstilajiteorian lisäksi Chaïm Perelmanin argumentaatioteoriaa. Tutkimuksen keskiössä on erilaisten argumentaatiotekniikoiden kuvaaminen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan tekstien sisältöä ja kognitiivisia perusmetaforia, kirjoittajan ja lukijan suhdetta sekä varausten käyttöä. Tutkimuksessa luodaan alkoholivalistuksen tekstilajista synteesi, joka kuvaa mahdollisimman kattavasti eri aikoina julkaistuja alkoholivalistustekstejä. Tekstilajin keskeisimpiä ominaispiirteitä ovat seuraavat: 1) Alkoholivalistustekstissä viitataan eksplisiittisesti lukijaan, kun taas suora viittaaminen kirjoittajaan on harvinaista. 2) Lukijan toimintaa ohjaillaan implisiittisesti tarjoamalla lukijalle alkoholin vaikutuksista sellaista tietoa, joka oletettavasti vaikuttaa hänen alkoholiasenteisiinsa kielteisesti. Eksplisiittisesti lukijan toimintaa ohjaillaan käyttämällä imperatiivimuotoisia käskyjä ja nesessiivirakenteita. 3) Alkoholivalistus on kohdistettua viestintää, ja tärkeimpiä yleisön rajaamisen kriteerejä ovat ikä ja sukupuoli. 4) Argumentointi perustuu pitkälti syy- ja seurausargumenttien käyttöön. Tyypillisimmät argumentoinnin kulun indikaattorit ovat kausaalisia ja perustelevia suhteita osoittavia konnektoreita. 5) Alkoholivalistuksen sisällössä korostuvat terveys- ja perheteema. 6) Alkoholivalistuksen alkoholiajattelu pohjautuu alkoholia elollistavaan perusmetaforaan ALKOHOLI ON HALLITSIJA. 7) Alkoholivalistusteksteissä käytetään paljon varauksia osoittamaan, että esitetyt väitteet eivät pidä välttämättä paikkaansa kaikissa tapauksissa mutta että ne pätevät kuitenkin useimpiin yksilöihin. Alkoholivalistus myös muuttuu monin tavoin tarkastelujakson aikana. Muutokset ovat suhteellisen harvoin lineaarisia. Tavallisimmin alkoholivalistustekstien muutosta voisi kuvata aaltoilevaksi. Muutamia piirteitä tarkasteltaessa muutos näyttää myös sykliseltä. Tavallisesti alkoholivalistuksen muuttuminen on tiiviissä yhteydessä tekstinulkoiseen todellisuuteen. Keskeisimpiä muutoksia on alkoholivalistuksen institutionaalistuminen sekä sen sävyn lieveneminen
Lajunen, Laura. « Urheilijabrändi rakentuu internetissä : Teemu Selänteen ja Tero Pitkämäen kotisivut tekstilajina ja brändin rakentajana ». Thesis, Stockholms universitet, Institutionen för slaviska och baltiska språk, finska, nederländska och tyska, 2016. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:su:diva-131811.
Texte intégralThe purpose of the study was to establish what kind of text genre a home page is, which functions home pages have as constructors of personal brands, and how athletes brand themselves on their home pages. In the essay two elite athletes, Teemu Selänne and Tero Pitkämäki and their home pages, were studied. A text analysis method was used in the study. The results showed that homepage as a genre seems to differ from other text genres since it consists of many different text types parts and forms a varied visual entity. The homepages presented a significant relationship with the athletes’ brands. Homepages are thus for the benefit of the athlete. A collaboration between an athlete and a sponsor may offer much and it can become an integrated part of the athlete’s brand. In his homepages Selänne is re-branding himself, after he has finished his elite athlete career. The repetition of the number and symbol ‘8’, a combination of signs of admiration and the man on the street, as well Selänne’s positive personality together make up his athlete’s brand. Tero Pitkämäki’s brand consists of his Ostrobothnian background, a strong sponsor collaboration and a personality which is modest but hardworking.
Livres sur le sujet "Tekstilajit"
Heikkinen, Vesa. Kielen piirteet ja tekstilajit : Vaikuttavia valintoja tekstistä toiseen. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009.
Trouver le texte intégral