Littérature scientifique sur le sujet « Puheet »
Créez une référence correcte selon les styles APA, MLA, Chicago, Harvard et plusieurs autres
Consultez les listes thématiques d’articles de revues, de livres, de thèses, de rapports de conférences et d’autres sources académiques sur le sujet « Puheet ».
À côté de chaque source dans la liste de références il y a un bouton « Ajouter à la bibliographie ». Cliquez sur ce bouton, et nous générerons automatiquement la référence bibliographique pour la source choisie selon votre style de citation préféré : APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.
Vous pouvez aussi télécharger le texte intégral de la publication scolaire au format pdf et consulter son résumé en ligne lorsque ces informations sont inclues dans les métadonnées.
Articles de revues sur le sujet "Puheet"
Orell, Miina, et Päivi Pihlaja. « Kodin ja koulun yhteistyö opettajien puheessa ». Kasvatus 52, no 1 (23 avril 2022) : 51–64. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.107964.
Texte intégralOrell, Miina, et Päivi Pihlaja. « Kodin ja koulun yhteistyö opettajien puheessa ». Kasvatus 52, no 1 (23 avril 2022) : 51–64. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.107964.
Texte intégralEriksson, Ilse. « Sukupolvivastuu ja syyllisyys ». Aikuiskasvatus 30, no 1 (15 février 2010) : 4–13. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93854.
Texte intégralVarila, Juha. « Mistä kumpuavat puheet ajastamme muutoksen aikakautena ? » Aikuiskasvatus 17, no 3 (15 septembre 1997) : 227–29. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92455.
Texte intégralJokivuori, Pertti. « Sitoutuminen työorganisaatioon ja luottamus ». Aikuiskasvatus 24, no 4 (1 décembre 2004) : 284–94. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93582.
Texte intégralKuusisto, Alina. « Pohjoinen ulottuvuus eurooppalaisen yhteistyön työkaluna ». Idäntutkimus 26, no 3 (1 novembre 2019) : 20–39. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.87290.
Texte intégralPitkänen, Taina, et Maija Tervola. « Lääkärin vai potilaan taitoa ? Suomea toisena kielenä puhuvan lääkärin puheen ymmärrettävyys vastaanottotilanteessa ». Puhe ja kieli, no 3 (29 décembre 2022) : 201–22. http://dx.doi.org/10.23997/pk.126147.
Texte intégralPaavola-Ruotsalainen, Leila, Heta Kemppainen et Beda Luopajärvi. « Lapselle suunnatun puheen piirteet ja niiden yhteys sanaston kehitykseen 24 ja 30 kuukauden iässä ». Puhe ja kieli, no 1 (16 mars 2017) : 3. http://dx.doi.org/10.23997/pk.61122.
Texte intégralWiklund, Mari, Lari Vainio, Satu Saalasti et Martti Vainio. « Puheen prosodian havaittu epätyypillisyys suomenkielisillä autismikirjon varhaisnuorilla ». Puhe ja kieli, no 4 (31 décembre 2022) : 309–30. http://dx.doi.org/10.23997/pk.127455.
Texte intégralSiltala, Elina, et Saila Poutiainen. « Maallikkosaarnan retoriikkaa : uskonnollinen puhe yhteisön rakentajana ». Prologi 5, no 1 (15 décembre 2009) : 64–83. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95807.
Texte intégralThèses sur le sujet "Puheet"
Hautala, T. (Terhi). « Ikääntyneiden kuuntelijoiden puheen ymmärtäminen kognitiivisesti vaativassa tilanteessa ». Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2013. http://urn.fi/urn:isbn:9789526201856.
Texte intégralTiivistelmä Ikääntyvien ihmisten puheen vastaanotossa vaikuttavat samanaikaisesti monet tekijät: kuulokyky, auditiivisen järjestelmän ikääntymismuutokset sekä havaintotoimintojen ja kognitiivisten toimintojen muutokset. Nämä voivat vaikeuttaa puheen ymmärtämistä erityisesti kognitiivisesti vaativassa tilanteessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ikääntyneille osallistujille (N = 36) suunnitellun automaattisen puhelinpalvelujärjestelmän käyttöön liittyviä tekijöitä. Tavoitteena on selvittää se, missä määrin toisaalta kokeiltuun järjestelmään liittyvät tekijät ja toisaalta käyttäjien ominaisuudet sekä heidän toimintansa tutkimustilanteessa olivat yhteydessä järjestelmän menestykselliseen käyttöön. Tutkimuksessa käytetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Järjestelmässä kokeiltiin neljän eri puhujan äänillä nauhoitettuja toimintaohjeita. Heidän puheensa prosodisia piirteitä analysoitiin äänen ja puheen analyysiohjelmilla. Ikääntyneisiin osallistujiin (n = 30) liittyviä muuttujia tutkittiin haastattelulla, kuulon tutkimuksilla (äänesaudiometria ja puheaudiometria), kognitiivisella seulontatestillä (Mini-mental state examination = MMSE) ja puheen ymmärtämistä mittaavalla Token-testillä. Mittaustulosten ja muuttujien yhteyttä tehtävistä suoriutumiseen tarkasteltiin tilastollisesti. Osallistujien toimintaa havainnoitiin järjestelmän käyttötilanteessa aineistolähtöisellä laadullisella videoanalyysillä. Järjestelmän puhujilla havaittiin ikääntyneille suunnatun puheen piirteitä. Tehtävistä suoriutuminen oli kuitenkin hyvin samanlaista puhujasta riippumatta. Semanttisesti monimutkaisin tekstivalikko oli osallistujille vaikein äänite. Matala Token-testin pistemäärä ja heikko puheen tunnistuskyky liittyivät heikkoon tehtävistä suoriutumiseen. Laadullisen analyysin perusteella puheen ymmärtämisen ohella keskeisiä kognitiivisia prosesseja tehtävissä menestymisen kannalta olivat seuraavat: ohjeiden muistaminen, huomion suuntaaminen, jakaminen ja ylläpito. Heikko suoriutuminen tehtävissä ja Token-testissä sekä tutkimustilanteessa havaitut toiminnan ohjauksen ongelmat ennustivat toisesta tutkimusvaiheesta poisjääntiä seuraavana vuonna. Kognitiivisesti vaativista kielen käyttötilanteista tehtävillä laadullisilla analyyseilla voidaan arvioida monimutkaisia kielellis-kognitiivisia toimintoja ja löytää mahdollisesti alkaviin muistisairauksiin liittyviä lieviä kielellisiä muutoksia. Tuloksia voidaan hyödyntää ääneen perustuvien käyttöliittymien suunnittelussa. Ikääntyneille suunnatun puheen etuja ja haittoja on tärkeää pohtia myös hoitotyön ja puheterapian näkökulmasta
Korhonen, E. (Elina). « Varhaisiän musiikkikasvatus puheen ja kielen kehitystä tukemassa ». Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605251941.
Texte intégralKeränen, N. (Niina). « Autistisen nuoren puheen kuntoutus pivotal response training -tekniikalla:tapaustutkimus ». Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201312051981.
Texte intégralVitikka, N. (Niina). « Sanavääristymien lähde puheentuottoprosessissa sekä puheen piirteet sujuvissa afasioissa ». Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905242051.
Texte intégralKyllönen, A. (Anu). « Skitsofreniapotilaiden kyky tunnistaa tunteita kasvojen ilmeistä ja puheen prosodiasta ». Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705111792.
Texte intégralKortesoja, N. (Niina). « Varhaisen puheen ja kielen kehityksen yhteys myöhempään änkytyksen esiintymiseen ». Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405151388.
Texte intégralJylhä, V. P. (Ville-Petteri). « ”Täys kontrolli siitä mitä tekee”:pienten äänitekustantajien julkaisutoimintaa koskevan puheen diskurssit ». Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201510152078.
Texte intégralUkkonen, M. (Maiju). « Downin oireyhtymässä esiintyvät oraali- ja puhemotoriset erityispiirteet ja niiden yhteys puheen selkeyteen ». Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201511262174.
Texte intégralYliherva, A. (Anneli). « Ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten puheen- ja kielenkehityksen taso kahdeksan vuoden iässä:pohjoissuomalainen syntymäkohortti 1985-86 ». Doctoral thesis, University of Oulu, 2002. http://urn.fi/urn:isbn:9514267168.
Texte intégralTiivistelmä Pohjoissuomalaisen vuoden 1985 - 86 syntymäkohortin ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten puheen- ja kielenkehitystä tutkittiin heidän ollessaan 8-vuotiaita. Aluksi testattiin 42 ennenaikaisena ja alle 1750 g syntyessään painanutta 8-vuotiasta lasta sekä heidän 42 täysiaikaisina syntynyttä ja ≥ 2500 g painanutta kontrollipariaan neljällä kielellisellä testillä, nimittäin Illinois Test of Psycholinguistic Abilities -testillä (ITPA), Lasten Token testillä, Morfologiatestillä ja Peabody Picture Vocabulary Test nimisellä sanavarastotestillä (PPVT). Kontrollilapset valittiin samasta kohortista ja kaltaistettiin ennenaikaisina syntyneiden lasten kanssa iän, sukupuolen, kaksosuuden, äidin koulutuksen, asuinpaikan, syntymäjärjestyksen ja perhetyypin perusteella. Koko syntymäkohortin kaikkien pienipainoisina (LBW, < 2500 g) syntyneiden 8-vuotiaiden lasten (n=279) kielellisiä ja motorisia taitoja tutkittiin lisäksi vanhemmille (n = 8370, 90 %) ja opettajille (n = 8525, 92 %) osoitetun kyselyn perusteella. Tulokset osoittivat, että ennenaikaisina (< 1750 g) syntyneet lapset saivat merkitsevästi heikommat pisteet kuin heidän kontrollinsa ITPA:n visuaalisissa tehtävissä. Heikko visuaalinen suoriutuminen oli yhteydessä neonataalikauden infektioihin, ylipainehoitoon (CPAP) ja avoimeen valtimotiehyeen (PDA). Lisäksi ne ennenaikaisina syntyneet lapset, joilla oli lievää neurologista toiminnan häiriötä (MND) saivat puheen ymmärtämistä mittaavasta Token testistä heikommat pisteet kuin kontrollinsa. MND-lapset erosivat myös merkitsevästi muista ennenaikaisina syntyneistä lapsista, terveistä ja CP-vammaisista, Token testillä mitattuna. Periventrikulaarisen leukomalasian (PVL) löydökset aivojen magneettikuvauksessa (MRI) eivät olleet yhteydessä suoriutumiseen kielellisissä testeissä. Vanhempien arvioiden perusteella LBW lapsilla oli enemmän ongelmia puheessa ja kielessä kuin normaalipainoisina (NBW, ≥ 2500 g) syntyneillä kahdeksan vuoden iässä. LBW-pojat olivat heikompia kielellisissä ja motorisissa taidoissa kuin NBW-pojat tai kummatkaan tyttöjen ryhmät. Tutkimuksen perusteella puheen ja kielellisten taitojen sekä motoriikan välillä oli selvä yhteys. Monimuuttujaisen logistisen regressioanalyysin perusteella matala syntymäpaino sekä tietyt sosiodemografiset tekijät, kuten äidin nuori ikä (20 - 24 v.), perheen yli neljän menevä lapsimäärä, uusperhe sekä kuulovika ja poikasukupuoli olivat lasten keskeisimpiä heikkoon puheen- ja kielenkehitykseen liittyviä riskitekijöitä 8 vuoden iässä riippumatta siitä, oliko analyysissa mukana neonataalikauden riskitekijä vai ei. Pienipainoisuus raskauden kestoon nähden oli myös riski heikolle puheen ja kielen kehitykselle. Ennenaikaisuus oli yhteydessä heikkoon puheen ja kielen kehitykseen, kun neonataalikauden riskitekijä poissuljettiin analyysista. Aivorunkoaudiometrian (BAEP) löydökset puolestaan eivät olleet yhteydessä kielenkehityksen ongelmiin. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan esittää, että ennenaikaisina (< 1750 g) syntyneillä ja LBW-lapsilla oli enemmän ongelmia kuin täysiaikaisina syntyneillä NBW-lapsilla puheen- ja kielenkehityksessään 8 vuoden iässä. Ongelmat puheen tuotossa ja erityisesti vastaanotossa olivat heillä yleisempiä sekä kliinisen tutkimuksen että vanhempien arvion perusteella. Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet olivat tyypillisiä ennenaikaisina (< 1750 g) syntyneille lapsille, mikä olisi hyvä huomioida myös puheterapiassa. Tutkimuksen perusteella ennenaikaisina syntyneiden MND-lasten kielenkehityksen tarkka ja säännöllinen seuranta on tärkeää. Vanhempien ja opettajien arviot ovat hyödyllinen lisä lasten puheen- ja kielenkehityksen tutkimuksessa
Čoahkkáigeassu Davvisuopmelaš jagi 1985-86 riegadankohortta ovdaláigge ja menddo geahpasin riegádan mánáid hupman- ja giellaovdaneapmi dutkojuvvui go mánát ledje 8-jahkáččat. Álggos testejuvvojedje 42 riegádettiin vuollái 1750 g deaddán 8-jahkásaš máná ja sin 42 dievasáigge šaddan ja ≥2500g deaddán kontrollapára njeljiin giellateasttain, namalassii ITP:ain (Illinois Test of Psycolinguistic Abilities), Mánáid Toke-teasttain, Morfologiijateasttain ja Peabody Picture Vocabulary Test-sátnerádjoteasttain (= PPTV). Kontrollapárat válljejuvvojedje seamma kohorttas ja dahkkojuvvojedje seammaláganin čuovvovaš áššiid ektui: ahki, sohkabealli,jumešvuohta,eatni skuvlejupmi,orrunbáiki,riegádanortnet ja bearaštiipa. Riegádankohortta menddo geahpasin (< 2500) riegádan 8-jahkásaš mánáid (n = 279) gielalaš ja motora dáiddut dutkojuvvojedje dasa lassin váhnemiid ja oahpaheaddjiid árvvoštallamiid vuođul. Mánáid váhnemiin 8370 (90%) ja oahpaheaddjiin 8525 (92%) vástidedje jearahallamii. Bohtosat čájehedje, ahte ovdaláigge riedágan mánát ožžo statistihkalaččat mearkkašahtti heajut čuoggaid go sin kontrollapárat ITPA visuála bargguin. Heajos visuála návccain lei oktavuohta neonatála-áiggi infekšuvnnaide, alladeaddodikšui (CPAP) ja rabas váibmosutnii (PDA). Dasa lassin ovdaláigge riegádan mánát, geain ledje muhtun veardde neurologalaš doaibmanváttut(MND) ožžo Toke-teasttas, mainna mihtidit hupmama ipmirdeapmi,heajut čuoggáid go sin kontrollapárat. MND-mánát sierranedje maiddái mearkkašahtti veardde Toke-teasttas eará ovdaláigge riegádan mánáin, sihke dearvasiin ja CP-váttogiin. Periventikuláralaš leukomasiija (PVL) gávdnosiin ii lean oktavuohta gielalaš teasttain birgemii. Periventikuláralaš leukomasiija (PVL) gávdnosiin magnehtagovvideamis(MRI) ii lean oktavuohta gielalaš teasttain birgemii. Váhnemiid árvvoštallama mielde menddo geahpasin riegádan mánáin ledje eambbo váttisvuođat hupmamis go normáladeattogin riegádan mánáin. Menddo geahpasin riegádan bártnit ledje heajubut gielalaš ja ja motora dáidduid ektui go normáladeattogin riegádan bártnit dahje goabbáge nieddaid joavkkuin. Dutkamuša vuođul hupmama ja gielalaš dáidduid ja motoriikka gaskkas lea čielga oktavuohta. Logistihkalas regreššuvdna-analiissa,mas ledje máŋga rievdi, vuođul menddo geahppa riegádandeaddu ja dihto sosiodemográfalaš dahkkit, dego eatni ahki (20-24 j.), mánáid lohku > 4 bearrašis, ođđabearaš ja lossa gullu ja bárdnesohkabealli ledje mánáid deaháleamos heajos hupmama ja giela ovdaneami einnosteaddjit 8 jagi agis, fuolakeahttá das, leigo analiissas mielde neonatála-áiggi várradahkki vai ii. Menddo geahppa riegádandeaddu ohkeagi ektui lasihii maiddái vára ahte mánná hupmagoahtá heajut ja su giella ovdana funet. Ovdaláigge riegádeamis lei oktavuohta heajos hupmama ja giela ovdaneapmái, go neonatála-áigge várradahkki ii váldojuvvon vuhtii analiissas. BAEP-gávdnosiin ii lean fas lean oktavuohta giela heajos ovdaneapmái. Dutkamuša jurddaboađusin sáhttá buktit ovdan,ahte ovdaláigge ja menddo geahpasin riegádan mánáin ledje 8- jahkásažžan eambbo váttisvuođat hupmama ja giela ovdaneamis go ollesáigge ja normáladeattogin riegádan mánáin. Maiddái hupmama ipmirdeamis ledje eambbo váttisvuođat. Heajos visuála návccat ledje sidjiide mihtilmaččat ja dan galggašii váldit vuhtii maid hupmanterapiijas.Dutkamuša vuođul MND-mánáid giellaovdaneami dárkilit ja regulára čuovvun lea deahálaš. Váhnemiid ja oahpaheaddjiid árvvoštallamat sáhttet leat ávkkalaččat mánáid hupmama ja giela ovdameami dutkamis
Ala-Kopsala, M. (Minna). « Aivojen subtalaamisen tumakkeen stimulaatiohoidon vaikutukset Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden puheen ymmärrettävyyteen ja äänen akustisiin piirteisiin ». Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201404171279.
Texte intégralLivres sur le sujet "Puheet"
Tiittula, Liisa. Puheen illuusio suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013.
Trouver le texte intégralIivonen, Antti. Puheen salaisuudet : Fonetiikan uusia suuntia. Helsinki : Gaudeamus, 2005.
Trouver le texte intégralKhan, Mumtaz. Subuz puhree deshsay. Dhaka : Eshe Publications, 2002.
Trouver le texte intégralAn, Pyŏng-t'aek. Puhae munjip. Cheju-do Cheju-si : Cheju Munhwawŏn, 2008.
Trouver le texte intégralNummi, Lassi. Joulukonsertto : Runoja ja puhetta. Helingissä : Otava, 1987.
Trouver le texte intégralNurmi, Raimo. Emeritus-puhetta = Emeritus-talk. Turku : Turun kauppakorkeakoulu, 2006.
Trouver le texte intégralSaari, Mauno. Puhetta nelikymppisen miehen vaimolle. Helsingissä : Art House Osakeyhtiö, 1989.
Trouver le texte intégralSuoninen, Eero. Perheen kuvakulmat : Diskurssianalyysi perheenäidin puheesta. Tampere : [Tampereen yliopisto], 1992.
Trouver le texte intégralLinna, Väinö. Murroksia : Esseitä, puheita ja kirjoituksia. Porvoo : Söderström, 1990.
Trouver le texte intégralJaan, Puhvel, Disterheft Dorothy, Huld Martin E, Greppin John A. C et Polomé Edgar C, dir. Studies in honor of Jaan Puhvel. Washington, D.C : Institute for the Study of Man, 1997.
Trouver le texte intégralChapitres de livres sur le sujet "Puheet"
Mägdefrau, Werner. « Hanse — Städte — Bünde. Die sächsischen Städte zwischen Elbe und Weser um 1500. Ausstellung : Kulturhistorisches Museum Magdeburg 28. Maibis 25. August 1996. Braunschweigisches Landesmuseum Ausstellungszentrum Hinter Aegidien 17. September bis 1. Dezember 1996. 2 Bände. Hrsg. von Matthias Puhle (Magdeburger Museumsschriften, 4). Bd. 1 : Aufsätze. Bd. 2 : Katalog. Magdeburg 1996, 658 Seiten und 327 Seiten. » Dans Mitteilungen des Vereins für die Geschichte und Altertumskunde von Erfurt, 216–18. Stuttgart : J.B. Metzler, 1999. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-476-03299-7_12.
Texte intégral« Puhe Complex ». Dans Geological Formation Names of China (1866–2000), 866. Berlin, Heidelberg : Springer Berlin Heidelberg, 2009. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-540-93824-8_6133.
Texte intégral