Littérature scientifique sur le sujet « Palvelut »
Créez une référence correcte selon les styles APA, MLA, Chicago, Harvard et plusieurs autres
Consultez les listes thématiques d’articles de revues, de livres, de thèses, de rapports de conférences et d’autres sources académiques sur le sujet « Palvelut ».
À côté de chaque source dans la liste de références il y a un bouton « Ajouter à la bibliographie ». Cliquez sur ce bouton, et nous générerons automatiquement la référence bibliographique pour la source choisie selon votre style de citation préféré : APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.
Vous pouvez aussi télécharger le texte intégral de la publication scolaire au format pdf et consulter son résumé en ligne lorsque ces informations sont inclues dans les métadonnées.
Articles de revues sur le sujet "Palvelut"
Heikkilä, Rauha, Matti Mäkelä, Anja Noro, Johanna Lammintakanen et Sanna Laulainen. « Millaisilla palveluilla enintään keskivaikeasti oireilevat muistisairautta sairastavat henkilöt pärjäävät kotona ? » Gerontologia 34, no 2 (25 mai 2020) : 74–87. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.84723.
Texte intégralRauhala, Minna, et Ulla-Mari Kinnunen. « Terveyskylässä palvelua asiakkaalle ». Finnish Journal of eHealth and eWelfare 9, no 2-3 (22 mai 2017) : 251. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.60948.
Texte intégralKivekäs, Eija, Pasi Kuosmanen, Ulla-Mari Kinnunen, Martti Kansanen et Kaija Saranto. « Sähköiset terveyspalvelut osaksi potilaan arkea ». Finnish Journal of eHealth and eWelfare 11, no 1-2 (10 mars 2019) : 25–37. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.69813.
Texte intégralKokko, Riitta-Liisa. « Asiakaslähtöisyys tavoitteena työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa ». Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 26, no 2 (31 mai 2018) : 123–39. http://dx.doi.org/10.30668/janus.66411.
Texte intégralValkonen, Satu, Jaana Pesonen et Kristiina Brunila. « Varhaiskasvatuksen markkinat – Näkökulmana yksityistyvät palvelut ». Kasvatus 52, no 2 (22 juin 2022) : 223–34. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.111446.
Texte intégralJormanainen, Vesa. « Valtakunnallisten Kanta-palvelujen käyttöönotto apteekeissa ja kuntien julkisessa perusterveydenhuollossa vuosina 2010–2016 ». Finnish Journal of eHealth and eWelfare 11, no 3 (5 mai 2019) : 169–82. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.77601.
Texte intégralSantasalo, Tuomas. « Miksi kaupunkisuunnittelussa kauppa ja palvelut suunnitellaan selvityksien kautta ? Eikö palveluita voisi suunnitella niin kuin asuntoja ja liikenneväyliä ? » Yhdyskuntasuunnittelu 59, no 2-3 (21 décembre 2021) : 7–8. http://dx.doi.org/10.33357/ys.113040.
Texte intégralKarsio, Olli Veli-Pekka, et Liina-Kaisa Tynkkynen. « Kotitori : integroitu palveluohjausmalli yksityisen ja julkisen rajalla ». Gerontologia 31, no 3 (11 octobre 2017) : 212–26. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.63415.
Texte intégralHäyrinen, Kristiina. « Sähköiset palvelut tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tukena ». Finnish Journal of eHealth and eWelfare 12, no 1 (5 mars 2020) : 1–2. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.90639.
Texte intégralBlomgren, Sanna. « Palvelut ja etuudet heikossa työmarkkina-asemassa olevien toimijuuden tukena ». Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 31, no 1 (2 mars 2023) : 24–42. http://dx.doi.org/10.30668/janus.111242.
Texte intégralThèses sur le sujet "Palvelut"
Uppa, J. (Jarkko). « Tutkimuksen kaupallistaminen tutkimusorganisaatiossa:case VTT:n digitaaliset palvelut ». Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506111857.
Texte intégralHerrala, M. (Maila). « Governance of infrastructure networks:development avenues for the Finnish water and sewage sector ». Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2011. http://urn.fi/urn:isbn:9789514294778.
Texte intégralTiivistelmä Julkisen palvelutuotannon tehokkuus on puhuttanut tutkijoita ympäri maailmaa jo vuosikymmenien ajan. Julkisen ja yksityisen palveluntuotannon eroista on keskusteltu monella sektorilla, niin myös vesi- ja jätevesihuoltopalveluissa. Vesihuollon kiristyvät laatu- ja ympäristövaatimukset, vanheneva infrastruktuuri ja nopeasti kasvava korjausvelka yhdessä tiukkenevien tehokkuusvaatimusten kanssa asettavat monet vesihuoltolaitokset ahtaalle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla vesihuollon suoristuskykyä voidaan parantaa kuitenkaan vaarantamatta palvelun laatua. Tavoitteena on löytää sekä sisäisiä että ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat vesihuollon suorituskykyyn ja joita muuttamalla vesihuollon tehokkuutta voidaan parantaa. Tämän väitöskirjan lähestymistapa on tapaustutkimus ja siinä hyödynnetään useita erilaisia tietolähteitä, jotta pystytään luomaan monipuolinen kuvaus tutkimuskohteesta. Analyysin perustana käytettiin erilaisia tietolähteitä kuten haastatteluja, kyselylomaketta sekä julkisesti saatavissa olevia taloudellisia tietoja. Tutkimustulosten mukaan vesihuoltolaitoksen suorituskykyyn vaikuttavia ulkoisia tekijöitä ovat muun muassa lainsäädäntö, ympäristölliset seikat, kunnan topografia sekä asukastiheys. Vesihuoltolaitokset eivät voi suoraan vaikuttaa ulkoisiin tekijöihin, mutta niiden tunnistaminen ja vaikutusten analysointi on tärkeää, jotta annetuissa puitteissa voidaan toimia optimaalisesti. Sisäiset tekijät, joihin vesihuoltolaitoksen johto ja kuntaomistaja voivat vaikuttaa, ovat sopivan omistus- ja hallintomallin valinta, eri toimijoiden väliset roolit, hallituksen jäsenten pätevyys, omaisuuden hallinta sekä operationaalinen ja taloudellinen läpinäkyvyys. Tutkimustulosten mukaan vesihuoltolaitoksen kuntaomistajan tulisi keskittyä omistajapolitiikkaan ja rooliinsa omistajana eikä operatiivisena johtajana. Vesihuoltolaitoksen johtokunnan ja hallituksen jäseniä valittaessa tulisi etusijalle asettaa liikkeenjohdollinen ja tekninen osaaminen. Avoimuuden edistäminen ja yhtenäisten raportointikäytäntöjen edellyttäminen ovat lainsäätäjän mahdollisia työkaluja vesihuoltolaitoksen tehokkuuden edistämiseen. Vesihuoltolaitoksen johdon tulisi tehdä pitkän aikavälin investointisuunnitelmia sekä systemaattisesti hallita vesihuoltolaitoksen omaisuutta
Leinonen, E. (Eero). « Asiakkaan rooli tietointensiivisen palvelun arvonluontiprosessissa:tapaus Targetor Oy ». Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406101726.
Texte intégralRohunen, A. (Anna). « Advancing information privacy concerns evaluation in personal data intensive services ». Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2019. http://urn.fi/urn:isbn:9789526224688.
Texte intégralTiivistelmä Kun henkilötietoja kerätään ja hyödynnetään dataintensiivisten palveluiden tuottamiseen, palveluiden käyttäjien tietosuoja saattaa heikentyä. Käyttäjien tietosuojahuolet voivat hidastaa uusien palveluiden ja teknologioiden käyttöönottoa sekä vaikuttaa kerättävän tiedon laatuun ja kattavuuteen. Tämä hankaloittaa palveluiden täysimittaista hyödyntämistä. Tietosuojahuolten arviointi mahdollistaa niiden huomioimisen henkilötietoperusteisten palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tietosuojahuolten arviointia tulisi kehittää muuttuvissa tiedonkeruuympäristöissä. Kaksivaiheisessa tutkimuksessa toteutettiin aluksi empiirinen monimenetelmällinen tutkimus ja tämän jälkeen systemaattinen kirjallisuustutkimus. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kaksi empiiristä tutkimusta monimenetelmällisen tutkimuksen tutkivan peräkkäisen asetelman mukaisesti. Näissä tutkimuksissa selvitettiin ensin laadullisin menetelmin tietosuojakäyttäytymistä ja tietosuojahuolia liikkumisen dataa kerättäessä. Laadullisten tulosten pohjalta kehitettiin kvantitatiiviset instrumentit tulosten yleistettävyyden tutkimiseksi. Tutkimuksen toisessa vaiheessa toteutettiin kaksi katsaustyyppistä tutkimusta, jotta saataisiin kattava käsitys tietosuojakäyttäytymisestä sekä mahdollisuuksista kehittää tietosuojahuolten arviointia uusissa tiedonkeruuympäristöissä. Nämä tutkimukset olivat systemaattinen kirjallisuuskatsaus tietosuojakäyttäytymisen malleista sekä katsaus EU:n tietosuojalainsäädännön muutoksista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehittyvissä tiedonkeruuympäristöissä tietosuojakäyttäytyminen ja tietosuojahuolet poikkeavat aikaisemmista ympäristöistä. Näissä ympäristöissä esiintyy niille ominaisia tietosuojahuolia ja huolten monitahoisuus korostuu. Koska tietosuojahuolet ovat kytköksissä muihin tietosuojakäyttäytymistä ennustaviin muuttujiin, arviointeihin voi olla aiheellista sisällyttää myös näitä muuttujia. Olemassa olevia tietosuojahuolten arviointi-instrumentteja on perusteltua käyttää arvioinnin lähtökohtana myös kehittyvissä tiedonkeruuympäristöissä, mutta niitä on mukautettava uusiin ympäristöihin soveltuviksi. Arvioinnin kehittäminen voi olla haasteellista, sillä aikaisempi tietosuojatutkimus on epäyhtenäistä. Jotta sitä voidaan soveltaa asianmukaisesti arviointien kehittämisessä, tutkimusta on vietävä kokonaisvaltaisempaan suuntaan
Flygare, J. (Jani), et O. (Olli) Hussa. « Asiakkaan osallistaminen uuden ohjelmistopohjaisen palvelun kehittämisprosessiin:tapaus S-mobiili ». Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201406101737.
Texte intégralOnditi, K. (Kirsti). « Monilääkityt ikäihmiset kotihoidossa:kokemuksia lääkehoidosta ja ajatuksia palvelun kehittämisestä ». Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705101775.
Texte intégralThe purpose of this study was to describe the experiences with the medication treatment of the elderly people with polypharmacy, their participating in the planning of the medication and thoughts about developing the service in home care context. The study was conducted as a qualitative study in an area of four municipalities. The research method was a thematic interview. Ten clients (n = 10) in home care with significant polypharmacy were interviewed in the study. The material was analyzed using an inductive content analysis. In this study the experiences of the elderly people with polypharmacy were described in four different dimensions: the health condition, experiences with the medicines, guidance and advice concerning the medication and the costs of the medication. The elderly people who had many medicines did not connect different symptoms and feelings to the side effects of the medicines but considered them as symptoms due to their age or illness. The elderly people did not have enough knowledge about the effects and side effects of the medicines in order to be able to connect the symptoms to the side effects. The amount of the information on the medicines was not sufficient in home care, and the clients did not have real possibilities of planning their medical care. The costs of medication were considered excessively high. The elderly people hoped to get more information on the purposes and effects of the medicines. Regular checking of the medication was seen necessary. The study has brought more information and understanding of the influence of the polypharmacy on elderly people’s quality of life and coping with their everyday lives. The results can be utilized in planning the medication elderly people and developing the guidance of the professional employees in health care. When organizing home care, the attention should be paid to the resources and the continuity of the care, which would enable to check and control the medication, and as a result to have a more customer-oriented approach
Hintsala, K. (Kari). « Palveluita tuottavan pienyrityksen ensimmäisen asiakasreferenssin merkitys ». Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706082639.
Texte intégralHorneman, K. (Kristiina). « Sähköinen hallinto ja sen toteutuminen kuntalaisten näkökulmasta:case Oulun kaupungin OmaAsiointi-palvelu ». Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406091702.
Texte intégralHuhtala, A. (Arto). « Tietokanta-arkkitehtuurin suunnittelu ja optimointi joukkoistamista hyödyntävään palveluun ». Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201404271313.
Texte intégralDatabases are an important part of modern society. Most businesses utilize databases to maintain their daily operations. Databases have grown significantly large in size. Computer systems running these databases encounter performance issues regardless of their computing capacity. Careful planning of database structure and its indexing has tremendous impact on database performance. The aim of this Master’s thesis is to research and choose the most suitable database management system for a crowd sourcing based innovation service and design its database structure. Data stored in database is highly volatile, and database queries must perform as quickly as possible to make further decisions. PostgreSQL was chosen as the database management system. Open source database management systems have grown their popularity over the years. After the database was designed, the impact of indexing was tested using an open source web framework that is developed with Python. The framework was attached to a Web based development environment, which enabled testing in a live network. Test tables were filled with random data generated with Python scripts. Despite randomness the data corresponds to actual data used in the innovation service. Test tables were used to verify the impact of indexing. Test results show that indexing has a significant role in database performance. Moreover, open source database management systems are equally competitive to leading commercial database management systems
Ylitalo-Katajisto, K. (Kirsti). « Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden yksilöity sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteen kokoaminen ». Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2019. http://urn.fi/urn:isbn:9789526224084.
Texte intégralTiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja ymmärtää paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden yksilöityä sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) integraatiota asiakasprofiileittain tietoperustaisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisesti. Osatutkimus (Ⅰ) kuvasi, millaisia kuntalaisten asiakasprofiileja oli tunnistettavissa päiväkirjojen (n = 15) avulla hyvinvointikeskuksen suunnitteluvaiheessa. Osatutkimuksessa (Ⅱ) palvelusuunnitelmien (n = 56) perusteella tunnistettiin paljon palveluja tarvitsevien asiakasprofiileja. Osatutkimuksessa (Ⅲ) kuvailtiin rekisteritutkimuksena neljään asiakasprofiiliin perustuen paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden perusterveydenhuollon, päivystyksen ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä (n = 2 388) sekä heille myönnettyjä sosiaalipalveluja. Osatutkimusten aineistot analysoitiin sisällönanalyysillä, systemaattisella analyysillä sekä tilastollisesti. Tutkimuksen tuloksena syntyi sekä kuntalaisten että paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden asiakasprofiileja. Kuntalaisten asiakasprofiilien tunnistamisella haettiin esiymmärrystä paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden asiakasprofiilien määrittelyyn. Paljon palveluja tarvitsevilla asiakkailla fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset palvelutarpeet kietoutuivat toisiinsa. Sote-palvelujen käyttö oli vahvasti yksilöity asiakkaiden oman elämäntilanteen mukaan. Tutkimus nosti esille tietoperustaisen johtamisen näkökulmasta perusteen paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden yksilöityyn sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteen kokoamiseen ja sen edellyttämään monialaiseen sote-tietoon ja tiedon liikkumiseen eri sote-toimijoiden välillä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden sote-integraation rakentamisessa ja johtamisessa
Livres sur le sujet "Palvelut"
Rytkönen, Pekka. Liike-elämän palvelut ja ulkomaankauppa. Helsinki : Kauppa- ja teollisuusministeriö, Kauppaosasto, 1994.
Trouver le texte intégralMustonen, Esko. Julkiset palvelut : Tehokkuus ja tulonjako. Helsinki : Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, 1991.
Trouver le texte intégralHonkatukia, Päivi. Uhrit rikosprosessissa : Haavoittuvuus, palvelut ja kohtelu. Helsinki : Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 2011.
Trouver le texte intégralTienhaara, Piia. Sote-palvelut markkinoilla – tavoitteita, toiveita ja ristiriitoja. Tampere : Tampere University Press, 2016.
Trouver le texte intégralTörmä, Sinikka. Menot, palvelut, vaikuttavuus : Sosiaalihuollon menot ja vanhusten palvelujen vaikuttavuus Hämeen läänissä. Helsinki : Sosiaali- ja terveyshallitus, 1992.
Trouver le texte intégralBlom, Raimo. Julkisten palvelujen saatavuus : Kansalaisille välttämättömät palvelut, niiden saatavuus ja muutokset käyttötottumuksissa. Helsinki : Kauppa- ja teollisuusministeriö, Kauppaosasto, 1994.
Trouver le texte intégralRekola, Katri. Product-centric service development : The development process, tools, and methods. Vaasa : University of Vaasa, 2006.
Trouver le texte intégralManninen, Ari. Palveluja vai byrokratiaa ? : Suomen kunnallishallinto sotien jälkeen. Helsinki : Edita, 2010.
Trouver le texte intégralKaunisto, Timo. Reilun pelin rakentaja : Kohti vihreää vallankumousta. [Laitila] : Viestintä Tuulihaukka, 2010.
Trouver le texte intégralHadley, Chase James. Viimeinen palvelus. Hyvinkää : Book Studio, 1990.
Trouver le texte intégralRapports d'organisations sur le sujet "Palvelut"
Lindberg, Lars. Vammaisten henkilöiden yksilöllinen tuki ja palvelut – malleja Pohjoismaissa. Nordens välfärdscenter, novembre 2021. http://dx.doi.org/10.52746/dciy2946.
Texte intégralVenäläinen, Ari, Sanna Luhtala, Mikko Laapas, Otto Hyvärinen, Hilppa Gregow, Mikko Strahlendorff, Mikko Peltoniemi et al. Sää- ja ilmastotiedot sekä uudet palvelut auttavat metsäbiotaloutta sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Finnish Meteorological Institute, janvier 2021. http://dx.doi.org/10.35614/isbn.9789523361317.
Texte intégral