Thèses sur le sujet « Music digital librarie »
Créez une référence correcte selon les styles APA, MLA, Chicago, Harvard et plusieurs autres
Consultez les 16 meilleures thèses pour votre recherche sur le sujet « Music digital librarie ».
À côté de chaque source dans la liste de références il y a un bouton « Ajouter à la bibliographie ». Cliquez sur ce bouton, et nous générerons automatiquement la référence bibliographique pour la source choisie selon votre style de citation préféré : APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.
Vous pouvez aussi télécharger le texte intégral de la publication scolaire au format pdf et consulter son résumé en ligne lorsque ces informations sont inclues dans les métadonnées.
Parcourez les thèses sur diverses disciplines et organisez correctement votre bibliographie.
SIMONETTA, FEDERICO. « MUSIC INTERPRETATION ANALYSIS. A MULTIMODAL APPROACH TO SCORE-INFORMED RESYNTHESIS OF PIANO RECORDINGS ». Doctoral thesis, Università degli Studi di Milano, 2022. http://hdl.handle.net/2434/918909.
Texte intégralKriesel, Verena [Verfasser]. « Music Synchronization, Audio Matching, Pattern Detection, and User Interfaces for a Digital Music Library System / Verena Kriesel ». Bonn : Universitäts- und Landesbibliothek Bonn, 2013. http://d-nb.info/1044971363/34.
Texte intégralBrook, Julia. « An on-line digital video library of piano teaching : A case study with five teachers ». Thesis, University of Ottawa (Canada), 2007. http://hdl.handle.net/10393/27572.
Texte intégralBelvin, Dena L. « Facilitating Retrieval of Sound Recordings for Use By Professionals Treating Children with Asperger's Syndrome ». Thesis, School of Information and Library Science, 2007. http://hdl.handle.net/1901/432.
Texte intégralMeijer, Helmut. « Research into and design of a digital sound sample library for acoustic drums ». Thesis, Stellenbosch : University of Stellenbosch, 2004. http://hdl.handle.net/10019.1/16388.
Texte intégralENGLISH ABSTRACT: Sound sample libraries represent the format in which huge collections of sampled sounds are made available for use within digital samplers and/or other digital audio workstations (DAW’s). Although in use for many years, little or no academic research has been done on the methodology of compiling a commercial sound sample library. In this endeavour, the factors influencing the design, recording and publishing of a sound sample library are investigated through the actual design of a drum sample library. The rationale behind the sampling of a drum kit is carefully depicted in the light of various other factors influencing the instrument, as well as being influenced by the instrument itself. A professional drummer was engaged to play a state-of-the art Gretsch acoustic drum kit. Samples of the kit, consisting of various individual instrument parts, were recorded in three locations within the Konservatorium of Stellenbosch University, for reasons carefully explained in the text. These numerous drum hits were mixed and cut into individual drum samples. The samples were mapped into a digital software sampler, GigaStudio, creating five distinct collections of drum samples that faithfully represent the quality of the drum kit, the recording rooms as well as the equipment used in the process. The outcome of the study is a professional product in the form of a Gretsch drum sample collection, prepared for commercial release. Many of the drum samples have already been used successfully in commercial music releases over the past 12 months. Whilst the drum sample library is currently being published, the product and documentation clearly depict the viability of the study in terms of the artistic and academic expectations that have been met. The study anticipates future research on the subject.
AFRIKAANSE OPSOMMING: Klankbiblioteke heet die formaat waarin versamelings van klankmonsters beskikbaar gestel word vir gebruik in digitale samplers1 en/of ander digitale klankprogrammatuur. Nieteenstaande die feit dat klankbiblioteke reeds jare in gebruik is, is geen studie waarin die ontwerp en saamstel van so ‘n biblioteek beskryf word, bekend nie. In hierdie navorsingsprojek word die faktore wat die ontwerp, opneem en vrystelling van ‘n klankbiblioteek beïnvloed bestudeer deur die skep van so ‘n biblioteek. Die oorwegings vir die keuse van ‘n tromstel is noukeurig uiteengesit in die lig van die faktore wat betrekking het tot, en wederkerig beïnvloed is deur die instrument en opname-omgewing. ‘n Professionele tromspeler is vir die projekdoeleindes gekontrakteer om ‘n Gretsch akoestiese tromstel te speel. Klankmonsters van die tromstel se individuele komponente is in drie lokale binne die Konservatorium van die Universiteit van Stellenbosch opgeneem, met redes soos uiteengestip in die teks. Klankopnames van die talle tromslae is gemeng en opgesny in individuele klankmonsters. Laasgenoemde is in GigaStudio, ‘n digitale sagteware sampler, gekarteer sodat vyf duidelik-onderskeibare klankveramelings geskep is. Hierdie versamelings lig die kwaliteit van die tromstel asook die verskeie opnamelokale en toerusting wat gebruik is duidelik uit. Die resultaat van die studie is ‘n professionele produk in die vorm van ‘n Gretsch kommersiële klankbiblioteek, waarvan verskeie klankmonsters reeds oor die afgelope 12 maande in plaaslike musiekvrystellings gebruik is. Hoewel die klankbiblioteek huidiglik vrygestel word, toon die produk en dokumentasie duidelik die artistiese en tegniese waardigheid van die studie. Die studie antisipeer toekomstige navorsings-moontlikhede wat uit die onderwerp mag voortspruit.
Damm, David [Verfasser]. « A Digital Library Framework for Heterogeneous Music Collections : from Document Acquisition to Cross-Modal Interaction / David Damm ». Bonn : Universitäts- und Landesbibliothek Bonn, 2013. http://d-nb.info/1044971967/34.
Texte intégralHäll, Jörgen. « From Sound to Score : A search for a post-genre compositional process ». Thesis, Luleå tekniska universitet, Institutionen för konst, kommunikation och lärande, 2018. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:ltu:diva-68859.
Texte intégralBicher, Katrin, et Barbara Wiermann. « Normdaten zu „Werken der Musik“ und ihr Potenzial für die digitale Musikwissenschaft ». De Gruyter, 2018. https://slub.qucosa.de/id/qucosa%3A36381.
Texte intégralThe paper discusses conceptual matters and implementation practices for authority information for musical works in the German authority file (GND). Options of re-use of the authority data in libraries as well as in musicological contexts are introduced. Challenges of theoretical concepts as well as practical realization are shown and potentials of information included in authority files are demonstrated.
Kim, Jeong Ah. « Study on developing a potential way-finding map design of an iPhone & ; iPod web application for Rochester Institute of Technology (RIT) Library / ». Online version of thesis, 2010. http://hdl.handle.net/1850/11752.
Texte intégralRytinki, M. (Markus). « Musiikkialan tekijänoikeuksien kesto, ansaintalogiikat ja digitaalisen aineiston saatavuus internetissä ». Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2018. http://urn.fi/urn:isbn:9789526221182.
Texte intégralTiivistelmä Tutkimus käsittelee musiikin tekijänoikeuden keston perusteluja, musiikkialan ansaintalogiikoita ja digitaalisten musiikkiaineistojen saatavuutta Suomessa. Tarkoituksena oli hahmottaa, miten musiikkiteollisuuden eri osapuolet suhtautuvat tekijänoikeuteen ja miten ne perustelevat tekijänoikeuksien optimaalista kestoa. Tavoitteena oli myös kartoittaa musiikkialan ansaintalogiikat, jotka ovat muuttuneet siirryttäessä analogisesta musiikin kulutuksesta digitaaliseen musiikin kulutukseen, ennen kaikkea suoratoistopalveluihin. Kolmantena tehtävänä oli selvittää, millä tavoilla digitaalista musiikkia on saatavilla internetin välityksellä Suomessa. Tutkimusaineisto koostuu kyselytutkimuksesta, puolistrukturoiduista teemahaastatteluista sekä dokumenttiaineistosta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä teoria- että aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksessa sovellettuja teorioita ovat John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria, Antonio Gramscin hegemoniateoria, Roman Jakobsonin klassinen kommunikaatiomalli ja Lawrence Lessigin valtateoria. Tutkimus käyttää tekijänoikeuksia koskevan tutkimuskysymyksen kohdalla tulkintateoriana Laura Leppämäen esittämää mallia oikeuksien perusteluista. Tutkimuksen tuloksena on, että sekä tekijänoikeuden nykyistä kestoa että sen lyhentämistä perustellaan ennen kaikkea utilitarismilla. Toinen keskeinen perustelukeino oli työn kautta teoksiin saatava omistusoikeus ja tämän omistusoikeuden kautta tarjoutuva mahdollisuus oikeuksien jättämiseen perintönä tekijän jälkipolville. Ansaintalogiikoiden kohdalla esiin nousi digitaalisesta myynnistä generoituvien tulojen jakamiseen liittyvät ongelmat, joita esiintyy niin musiikintekijöiden ja levy-yhtiöiden välisissä sopimuksissa, suoratoistopalvelujen sisäisissä maksumalleissa kuin internetin alustapalveluiden ja oikeudenhaltijoiden sekä heitä edustavien järjestöjen välisissä sopimuksissa. Heikoimmassa asemassa sopimuksia koskevissa neuvotteluissa ovat musiikintekijät ja artistit. Digitaalisen musiikkiaineiston saatavuuden kohdalla keskeisenä tuloksena on, että aineistoa on saatavilla julkisen palvelun eli yleisten musiikkikirjastojen, kaupallisten palveluiden eli suoratoistopalveluiden ja yhteisöllisten palveluiden eli vertaisverkkojen välityksellä. Musiikkikirjastojen rooli aineistojen tarjoajana on pienentynyt siirryttäessä analogisen musiikin kulutuksesta digitaalisen musiikin kulutukseen
Polak, Fiona Margaret. « Copyright and digital music collections in South Africa ». Thesis, 2009. http://hdl.handle.net/10413/720.
Texte intégralLin, Yi-Sin, et 林怡欣. « A Research on Music Mood Detection in Digital Music Library ». Thesis, 2011. http://ndltd.ncl.edu.tw/handle/05266042755685502461.
Texte intégral國立交通大學
資訊管理研究所
99
Nowadays, there is much music in our daily life, but it is hard to find suitable ones as we would like to make use of them. For example, if we try to find romantic music for wedding, relieved music for therapy, where we can find it? Moreover, music mood only is judged by human experts in present. Although these experts develop many digital music libraries websites such as Allmusic.com to store music by moods, there has not been any efficiency system to classify music mood in automatic classifier so far. In fact, music is everywhere, not only human produces them but also Mother Nature generates them as well. Therefore, how can we deal with such great amount of music information? In this thesis, we regard predicting music mood as our goal. With the digital music library - Allmusic.com already classified music mood, we extracted English song lyrics in it. We calculate every token’s Log Likelihood Ratio after tokenization, removing stop-words and porter stemming. Further, we select out feature tokens as our classifying rule. Finally, we put them into LibSVM to build model, which tries to predict music mood of new added in data. Findings show that the accuracy only depends on lyrics is not good enough, only 50% predicting correct. Besides, we find mood Happy, Fiery and Drama are easy to detect, it perhaps that their emotional terms are clear. On the other hand, mood Wry, Literate, Ironic and Silly are hard to detect.
Doi, Carolyn. « Delivery of music research methods instruction through a flipped classroom lens : Enhancing library instruction in a digital learning environment ». 2015. http://hdl.handle.net/10388/6714.
Texte intégralLam, Margaret. « Online Music Knowledge : The Case of the Non-musician ». Thesis, 2011. http://hdl.handle.net/1807/31291.
Texte intégralLever, Katie Marie. « Mobile music technology, communication isolation and community building an analysis of college students' use of digital entertainment ». 2007. http://hdl.rutgers.edu/1782.2/rucore10001600001.ETD.16720.
Texte intégralSuhr, Hiesun Cecilia. « The mutation of cultural values, popularity, and aesthetic tastes in the age of convergence culture social networking practices of musicians / ». 2010. http://hdl.rutgers.edu/1782.2/rucore10001600001.ETD.000052270.
Texte intégral