Bibliographies thématiques / Merimiehet

Littérature scientifique sur le sujet « Merimiehet »

Auteur : Grafiati

Publié le 26 juillet 2024

Mis à jour le 28 juillet 2024

Créez une référence correcte selon les styles APA, MLA, Chicago, Harvard et plusieurs autres

Choisissez une source :

Sommaire

Articles de revues
Livres

Consultez les listes thématiques d’articles de revues, de livres, de thèses, de rapports de conférences et d’autres sources académiques sur le sujet « Merimiehet ».

À côté de chaque source dans la liste de références il y a un bouton « Ajouter à la bibliographie ». Cliquez sur ce bouton, et nous générerons automatiquement la référence bibliographique pour la source choisie selon votre style de citation préféré : APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.

Vous pouvez aussi télécharger le texte intégral de la publication scolaire au format pdf et consulter son résumé en ligne lorsque ces informations sont inclues dans les métadonnées.

Articles de revues sur le sujet "Merimiehet"

Vainio-Korhonen, Kirsi, Topi Artukka, Taina Saarenpää et Noora Viljamaa. « Suurpalon jälkeisen Turun työväestö ja huono-osaiset – tutkimatonta historiaa ». Työväentutkimus Vuosikirja 36 (22 décembre 2022). http://dx.doi.org/10.37456/tvt.125516.

Texte intégral

Résumé :

Maamme kaupunkien asukkaiden enemmistö oli 1800-luvulla köyhää ja huono-osaista. Tämä oli tilanne myös suurpalon syksyllä 1827 kokeneessa Turussa. Kaupungin työväestö oli varsin heterogeeninen ryhmä kisällejä, oppipoikia, ulkotyöläisiä, palvelusväkeä, merimiehiä sekä itsensä elättäviä työläisnaisia. Yhdessä he muodostivat 60 prosenttia kaupungin ruokakunnista vuonna 1835. Aikakauden lähteiden osalta viranomaisasiakirjat tarjoavat eniten ymmärrystä tuolloisen työväestön elämästä. Köyhimpien väestöryhmien kokemukset Turun suurpalon jälkeisestä ajasta välittyivät varmasti suullisina kertomuksina sukupolvelta toiselle, mutta nämä tarinat ovat unohtuneet vuosien saatossa. Köyhien kaupunkilaisten elämää ja selviytymistä katastrofista voi kuitenkin tutkia paneutumalla rippi- ja henkikirjoihin. Suurin osa Turun työväestöstä mahtui köyhän määritelmän sisälle, mutta joillekin yhteiskunnalliset muutokset tarjosivat mahdollisuuksia oman sosioekonomisen aseman parantamiseen. Tällainen oli Turun jälleenrakennus 1830-luvulla, jolloin monelle ulkotyöläiselle tarjoutui hyvät työllistymismahdollisuudet. Kymmenen vuotta myöhemmin monet jälleenrakennukseen osallistuneet ja sittemmin työttömäksi jääneet kirvesmiehet olivat kuitenkin ahdingossa.