Littérature scientifique sur le sujet « Maapallo »
Créez une référence correcte selon les styles APA, MLA, Chicago, Harvard et plusieurs autres
Sommaire
Consultez les listes thématiques d’articles de revues, de livres, de thèses, de rapports de conférences et d’autres sources académiques sur le sujet « Maapallo ».
À côté de chaque source dans la liste de références il y a un bouton « Ajouter à la bibliographie ». Cliquez sur ce bouton, et nous générerons automatiquement la référence bibliographique pour la source choisie selon votre style de citation préféré : APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.
Vous pouvez aussi télécharger le texte intégral de la publication scolaire au format pdf et consulter son résumé en ligne lorsque ces informations sont inclues dans les métadonnées.
Articles de revues sur le sujet "Maapallo"
Helle, Anna, et Kaisa Kurikka. « Kirjallisuuden(tutkimuksen) kuvitteluvoima ». AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no 2 (3 juillet 2017) : 3–4. http://dx.doi.org/10.30665/av.66198.
Texte intégralRosenberg, Mikko. « Kasvatus monilajiseen empatiaan ». Aikuiskasvatus 40, no 3 (24 septembre 2020) : 176–86. http://dx.doi.org/10.33336/aik.98363.
Texte intégralHaila, Yrjö. « Maapallon elämän vaiheet ». Tiede & ; edistys, no 4 (1 avril 2016) : 338–42. http://dx.doi.org/10.51809/te.105239.
Texte intégralSilvennoinen, Heikki. « Maapallon kestokyvyn rajat on saavutettu ». Aikuiskasvatus 35, no 2 (15 mai 2015) : 147–49. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94138.
Texte intégralSalonen, Arto O., et Marjatta Brady. « Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen ». Aikuiskasvatus 35, no 1 (15 février 2015) : 4–15. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94118.
Texte intégralFoster, Raisa, Arto O. Salonen et Katja Sutela. « Taidekasvatuksen ekososiaalinen kehys : Kohti kestävyystietoista elämänorientaatiota ». Kasvatus 53, no 2 (22 avril 2022) : 118–29. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.115918.
Texte intégralVäänänen, Niina. « Kestävä käsityö auki purettuna ja yhteen koottuna ». Aikuiskasvatus 40, no 3 (24 septembre 2020) : 239–46. http://dx.doi.org/10.33336/aik.98370.
Texte intégralIsopahkala-Bouret, Ulpukka. « Jatkuva oppiminen on lupaus paremmasta tulevaisuudesta ». Aikuiskasvatus 42, no 4 (16 décembre 2022) : 268–69. http://dx.doi.org/10.33336/aik.125282.
Texte intégralLummaa, Karoliina. « Antroposeeni : ihmisen aika geologiassa ja kirjallisuudentutkimuksessa ». AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no 1 (3 avril 2017) : 68–77. http://dx.doi.org/10.30665/av.66194.
Texte intégralPecoraro, Maria, Miia Grénman, Roni Lappalainen, Juulia Räikkönen, Ilari Sääksjärvi et Outi Uusitalo. « Planetaariset rajat : Kirjallisuuskatsaus kulutuksen ja biodiversiteetin välisistä yhteyksistä ». Kulutustutkimus.Nyt 17, no 1-2 (11 décembre 2023) : 9–33. http://dx.doi.org/10.54333/kulutustutkimus.127427.
Texte intégralThèses sur le sujet "Maapallo"
Hautala, J. (Jenna). « Boreaaliset suot maapallon hiilinieluina ». Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201901181080.
Texte intégralIsokääntä, M. (Miikka). « Filosofien Jumala ja maapallon kehityshistoria:Thomas Burnetin teoria maapallon synnystä tieteellisen vallankumouksen ajan Englannin ja Ranskan fyysis-teologisessa keskustelussa ». Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201710193002.
Texte intégralTurunen, H. (Helka). « CO₂-balance in the athmosphere and CO₂-utilisation:an engineering approach ». Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2011. http://urn.fi/urn:isbn:9789514294877.
Texte intégralTiivistelmä Väitöskirjatyössä sovelletaan insinööritieteissä käytettyjä metodeja ja tietämystä määriteltäessä ilmakehän CO₂-tase sekä antropogeenisten hyötykäyttökohteiden merkitys teollisissa prosesseissa ja globaaleissa CO₂-virroissa. Lisäksi pohditaan uusien CO₂-hyötykäyttösovellusten kaupallistamiseen liittyviä rajoitteita. Näitä aiheita on tutkittu käymällä läpi tieteellistä kirjallisuutta ja tekemällä laskelmia. Insinööritieteistä tutun taselaskennan avulla tarkastellaan ilmakehän CO₂-virtoja. Sen pohjalta määritetään numeerisesti maapallon CO₂-kantokyky. Tuloksista johdetaan suoria ja epäsuoria toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla voidaan lieventää ilmakehän CO₂-ylikuormaa. Kartoitusmenetelmän avulla selvitetään hyötykäytön kannalta edulliset CO₂:n aineominaisuudet. Kemiantekniikan näkökulmasta ominaisuudet, jotka parantavat aineen- ja lämmönsiirtoa, ovat kiinnostavimpia. Nämä ominaisuudet tulevat esille silloin, kun fluidi on ylikriittisessä olomuodossa. Termodynaamisia laskentamenetelmiä sovelletaan esimerkkiseosten olomuodon eli faasin määrityksessä. Tulokset osoittavat, että jopa verraten yksinkertaiset menetelmät antavat tietoja, jotka auttavat ymmärtämään laboratoriokokeiden faasikäyttäytymistä. Teollisen mittakaavan kemiallisten prosessien kehityksessä ja suunnittelussa termodynamiikan hallitseminen on keskeinen edellytys. Jos CO₂:n kiinnostavia ominaisuuksia toivotaan hyödynnettävän teollisesti, korkeapaineisten systeemien termodynaamisen teorian hallinta sekä aineominaisuuksien määrittäminen kaikille systeemiin osallistuville komponenteille ja niiden seoksille nousee merkittävään asemaan. Läpikotainen teorian ja teknisten perusteiden hallitseminen ei vielä takaa menestyksellistä teknologiansiirtoa pienestä suureen mittakaavaan. Lisäksi tarvitaan myönteinen ja kannustava yhteiskuntajärjestelmä. Mikäli tavoitellaan vielä rohkeampaa kehitysnäkymää, tilannetta, jossa luonnon tavoin CO₂-prosessien energianlähteenä käytettäisiin auringonvaloa, havaitaan, että tämäkin askel edellyttäisi termodynaamista menetelmäkehitystä. Keskeinen termodynaaminen konsepti on työ. Työ siirtää energiaa ympäristön ja systeemin välillä. Tämä on määritelty jo klassisessa mekaniikassa; kappaleen siirto tietystä paikasta toiseen. Kemiantekniikassa työlle on kehitetty käyttökelpoisia kaavoja paine–tilavuus–lämpötila-systeemeihin. Mikäli työn elementit kyettäisiin määrittelemään auringonvalon fotoenergialle, avaisi se uusia näkymiä reaktiokemiaan. Silloin termodynamiikan sijaan voitaisiin ehkä mieluummin puhua 'photodynamiikasta'. Ilmaston lämpeneminen on ongelma, jonka lieventämiseen tarvitaan useanlaisia toimia. Etsittäessä tietä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, insinöörit voivat avustaa suunnan löytämisessä hyödyntämällä tieteenalallaan käytettyjä metodeja ja teorioita sekä tarpeen vaatiessa kehittää niitä edelleen uusille alueille
Livres sur le sujet "Maapallo"
Jarkko, Aarniala, Lille Sten 1900- et Holmberg Nils A. 1911-, dir. Favell : 3-mastoparkin viimeinen purjehdus maapallon ympäri 1933-1934. [Helsinki?] : Merikustannus, 1985.
Trouver le texte intégralSfairopoiia : Pallojen ja ympyröiden koneistot vanhalla ajalla. Helsingissä : Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2009.
Trouver le texte intégralFavell : 3-mastoparkin viimeinen purjehdus maapallon ympari 1933-1934. Merikustannus, 1985.
Trouver le texte intégralMaapallon Seuraavat 100 Vuotta : Elamasta on kysymys (The Next One Hundred Years : Shaping the Fate of Our Living Earth - in Finnish). Kirjayhtyma, 1992.
Trouver le texte intégral