Littérature scientifique sur le sujet « Kielitaito »
Créez une référence correcte selon les styles APA, MLA, Chicago, Harvard et plusieurs autres
Sommaire
Consultez les listes thématiques d’articles de revues, de livres, de thèses, de rapports de conférences et d’autres sources académiques sur le sujet « Kielitaito ».
À côté de chaque source dans la liste de références il y a un bouton « Ajouter à la bibliographie ». Cliquez sur ce bouton, et nous générerons automatiquement la référence bibliographique pour la source choisie selon votre style de citation préféré : APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.
Vous pouvez aussi télécharger le texte intégral de la publication scolaire au format pdf et consulter son résumé en ligne lorsque ces informations sont inclues dans les métadonnées.
Articles de revues sur le sujet "Kielitaito"
Heikkilä, Mirva. « ”Kielillä ja kielitaidolla on suuri merkitys osallisuuden rakentumisessa” ». Aikuiskasvatus 40, no 4 (16 décembre 2020) : 384–85. http://dx.doi.org/10.33336/aik.100557.
Texte intégralTervola, Maija. « Lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittäminen ». Puhe ja kieli, no 2 (5 octobre 2018) : 83–107. http://dx.doi.org/10.23997/pk.65094.
Texte intégralTervola, Maija. « Lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittäminen ». Puhe ja kieli, no 2 (5 octobre 2018) : 83–107. http://dx.doi.org/10.23997/pk.75368.
Texte intégralHonko, Mari, Sari Ahola et Tuija Hirvelä. « Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä ». Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 31 (31 octobre 2021) : 114–52. http://dx.doi.org/10.5128/lv31.04.
Texte intégralKotilainen, Lari, et Inkeri Lehtimaja. « Kielenvaihto monikielisissä kokouksissa - osallistujien kielitaito ja vuorovaikutuksen sujuva eteneminen ». Puhe ja kieli, no 3 (10 janvier 2020) : 221–39. http://dx.doi.org/10.23997/pk.76602.
Texte intégralHuhta, Ari. « Kielitaito ja psykolingvistiset taidot suomi toisena kielenä -lukemisen ja -kirjoittamisen selittäjinä ». AFinLA-teema, no 14 (16 juin 2022) : 62–79. http://dx.doi.org/10.30660/afinla.111273.
Texte intégralHuhta, Ari, Taina Tammelin-Laine, Tuija Hirvelä, Reeta Neittaanmäki et Elina Stordell. « Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tulosten ennustaminen lähtötason arviointien perusteella ». Aikuiskasvatus 37, no 3 (5 septembre 2017) : 190–204. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88429.
Texte intégralAhola, Sari. « Yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä thainkieliseksi tunnistettujen suomenoppijoiden suullisesta kielitaidosta ». Puhe ja kieli, no 4 (31 décembre 2020) : 203–24. http://dx.doi.org/10.23997/pk.103307.
Texte intégralMasonen, Virpi. « Leksikaalinen kompetenssi osana kielitaitoa ». Lähivõrdlusi. Lähivertailuja, no 23 (2013) : 187–209. http://dx.doi.org/10.5128/lv23.08.
Texte intégralHonko, Mari. « Kieli- ja kielitaitokäsitykset tutkivan opettajan kenttäpäiväkirjamerkinnöissä ». Puhe ja kieli, no 4 (8 janvier 2018) : 215–38. http://dx.doi.org/10.23997/pk.63203.
Texte intégralThèses sur le sujet "Kielitaito"
Issakainen, O. (Olga). « Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisvaikeuksien erottaminen kielitaidon puutteesta ». Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905031591.
Texte intégralPiri, O. J. (Olli-Juhani). « Morfosyntaktiset objektivirheet oppijansuomessa:korpuspohjainen kuvaus suomenoppijoiden kielitaidon tarkkuuden kehityksestä ». Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012339.
Texte intégralPääkkönen, E.-R. (Emma-Riikka). « Varhaisen ja varhennetun kieltenopetuksen merkitys kielitaidon kehittymisen edistäjinä sekä niiden toteutus Suomessa ». Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201906112520.
Texte intégralKorkealehto, K. (Kirsi). « ”Ajattelin, että opettaja on opettavinaan ja me ollaan oppivinaan, mutta tässähän oppii oikeasti!”:suullisen kielitaidon kehittyminen Kajaanin ammattikorkeakoulun aikuistradenomiopiskelijoiden englannin monimuotokurssilla ». Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201410101925.
Texte intégralNiemi, H. (Hannu). « Korkeakoulututkintoihin kuuluvan ruotsin kielen taidon osoittaminen:korkeakoulujen ruotsinopettajien käsityksiä virkamiesruotsin merkityssisällöistä ja sen taitotasovaatimusosan toteutumisesta ». Doctoral thesis, University of Oulu, 2008. http://urn.fi/urn:isbn:9789514287046.
Texte intégralTiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selostaa ja kuvata, mitä valtionhallinnossa vaadittavalla ruotsin kielen suullisella ja kirjallisella kielitaidolla, virkamiesruotsilla, tarkoitetaan ja miten virkamiesruotsin taitotasovaatimus toteutuu korkeakoulututkintoon kuuluvissa pakollisissa ruotsin kielen opintojaksoissa. Vuonna 1987 korkeakouluopiskelijoiden virkamiesruotsin taidon osoittaminen liitettiin asetuksella korkeakoulututkintoihin. Sen jälkeen virkamiesruotsin riittävän taitotason toteaminen on ollut korkeakoulujen itsensä vastuulla. Virkamiesruotsin merkityssisältöjä ja toteutumista tutkittiin kartoittamalla eri koulutusohjelmien ruotsin kielen opintojaksojen suunnittelua, opetuksen toteuttamista, opiskelijoiden kielitaidon testaamista, kielitaidon arviointia ja arvosanan määräytymistä. Tarkastelun viitekehyksen muodostivat kielilainsäädäntö, opettajan ajattelun hyödyntäminen tutkimuksessa sekä kielitaidon arviointi. Tutkimustulosten arvioinnin apuna käytettiin opetussuunnitelmien arviointiin tarkoitettua CIPP-mallia. Lisäksi tutkimuksen pohdintaosassa esitetään korkeakoulututkintoon kuuluvia virkamiehen kielitaitoa ja sen osoittamista koskevia jatkotoimenpide-ehdotuksia. Empiirinen aineisto kerättiin sähköpostitse kyselylomakkeilla yliopistojen kielikeskusten ruotsinopettajilta (n = 24), ja ammattikorkeakoulujen ruotsinopettajilta (n = 19) sähköpostitse kyselytutkimuksilla ja aineistoa täydennettiin henkilökohtaisilla haastatteluilla (n = 8). Kyselytutkimuksessa selvitettiin korkeakoulujen ruotsinopettajien käsityksiä erityisalojen ruotsin ja virkamiesruotsin merkityssisällöistä ja taitotasovaatimusten toteutumisesta. Eri puolilla Suomea sijaitsevat kielikeskukset ja ammattikorkeakoulut olivat hyvin edustettuina tutkimusaineistossa. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineiston analyysissa on fenomenografisen tutkimuksen ja sisällön analyysin sovellusta. Tulosten mukaan korkeakoulututkintoon kuuluvien ruotsinopintojen suunnittelu oli etupäässä opettaja- tai oppilaitoskohtaista. Virkamiesruotsia ja erityisalojen ruotsia oli vaikea erottaa toisistaan, ja ne tarkoittivat monien ruotsinopettajien mielestä samaa asiaa opintojakson opetuksessa ja sen loppukokeissa. Näin ollen virkamiesruotsin taidon testaaminen ja kielitaidon arviointi olivat hyvin harvoin valtionhallinnon kielitutkintoja koskevan ohjeistuksen mukaisia. Korkeakouluissa virkamiesruotsin osuuteen kuuluvaa luetun ja puhutun ymmärtämistä ei testattu erillisillä standardikokeilla. Vuosittain vähintään 20 % korkeakouluopiskelijoista sai tutkintotodistuksiinsa merkinnän virkamiesruotsin hyväksytystä kielitaidosta, jonka taitotaso ei todellisuudessa vastannut säädettyä Eurooppalaisen viitekehyksen mukaista vähimmäistaitotasoa B1. Tutkimustulokset tukivat käsitystä siitä, että yhä useampien lukion B-ruotsin oppimäärän suorittaneiden korkeakouluopiskelijoiden kielellinen lähtötaso oli niin alhainen, että he eivät saavuttaneet korkeakoulututkintoon kuuluvien pakollisten ruotsinopintojensa aikana virkamiesruotsiin vaadittavaa taitotasoa. Pohdintaosassa esitetään jatkotoimenpiteitä korkeakoulututkintoon kuuluvan virkamiesruotsin taitotasovaatimuksen madaltamiseksi