Littérature scientifique sur le sujet « Kaupunginosat »

Créez une référence correcte selon les styles APA, MLA, Chicago, Harvard et plusieurs autres

Choisissez une source :

Consultez les listes thématiques d’articles de revues, de livres, de thèses, de rapports de conférences et d’autres sources académiques sur le sujet « Kaupunginosat ».

À côté de chaque source dans la liste de références il y a un bouton « Ajouter à la bibliographie ». Cliquez sur ce bouton, et nous générerons automatiquement la référence bibliographique pour la source choisie selon votre style de citation préféré : APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.

Vous pouvez aussi télécharger le texte intégral de la publication scolaire au format pdf et consulter son résumé en ligne lorsque ces informations sont inclues dans les métadonnées.

Articles de revues sur le sujet "Kaupunginosat"

1

Kuitunen, Hannele. « Oma tupa, oma lupa ». Väki Voimakas, no 36 (25 septembre 2023) : 171–210. http://dx.doi.org/10.55286/vv.137098.

Texte intégral
Résumé :
Hannele Kuitusen artikkelissa katse kohdistuu erityisesti suomalaisen asumisen muutokseen ”suuren murroksen” aikana 1960–70-luvuilla. Tutkimuskohteena artikkelissa on Amurin kaupunginosa, Tampereen kantakaupungin läheisyyteen 1860-luvulta lähtien muodostunut puutalovaltainen asuinalue. Amuri saneerattiin noin kymmenessä vuodessa niin, että vanhat puutalokorttelit purettiin uusien kerrostalojen tieltä. Kuitunen analysoi haastattelujen avulla kokemuksia, joita muutto uusiin kerrostaloihin tuotti. Warsellin tavoin myös Kuitunen liittää vaurastumisen hyvinvoinnin käsitteeseen. Uudet modernit asunnot tarjosivat monille paremmat arjen puitteet toteuttaa itseään ja elää aktiivista elämää.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Seppälä, Tuija, Henrietta Grönlund et Teemu Kemppainen. « Matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen sijainti ja saatavuus Helsingin kaupunginosissa ». Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 28, no 2 (2 juin 2020) : 115–32. http://dx.doi.org/10.30668/janus.74407.

Texte intégral
Résumé :
Tarkastelemme tässä tutkimuksessa eri toimijoiden ylläpitämiä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joita pidetään osallisuustyön keskeisinä areenoina. Tutkimuksemme tehtävänä on kartoittaa Helsingissä toimivat kohtaamispaikat ja tarkastella niiden sijaintia ja saatavuutta kaupunginosatasolla sosioekonomisen huono-osaisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto koostuu kaupunginosia koskevasta tilastotiedosta, kohtaamispaikkojen osoitetiedoista sekä kohtaamispaikoille suunnatusta kyselystä. Kuvailevien analyysien mukaan kohtaamispaikat sijaitsevat useammin sosioekonomisesti huono-osaisemmilla alueilla. Toisaalta palveluiden määrä suhteessa sosioekonomisesti huono-osaisten määrään on näillä alueilla kaikkein pienin. Kohtaamispaikkojen sijaintia selittäviä tekijöitä tarkastelimme Poisson-regressioanalyysin avulla. Täydessä mallissa vakioimme ikääntyvän väestön osuuden ja selittävinä tekijöinä tarkastelimme sosioekonomista huono-osaisuutta, asukasmäärää, kulkuyhteyksiä sekä hintatasoa. Tulostemme mukaan kohtaamispaikkojen määrä kasvaa sosioekonomisen huono-osaisuuden, väkimäärän mutta myös hintatason myötä.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Juhonen, Milla. « Keppulointia ja rehjustusta Rööperin kulmilla : Paikannimistö sosiaalisen maantieteen rakentajana Outi Pakkasen ja Matti Yrjänä Joensuun rikosromaaneissa ». Sananjalka 65, no 65 (1 décembre 2023). http://dx.doi.org/10.30673/sja.127872.

Texte intégral
Résumé :
Artikkeli tarkastelee Outi Pakkasen Maanantaihin on paljon matkaa (1975) ja Matti Yrjänä Joensuun Väkivallan virkamies (1976) -rikosromaaneissa esiintyvää paikannimistöä. Tutkimuksessa selvitetään, miten paikannimet osallistuvat teosten maailmojen rakentamiseen. Tarkastelun kohteena on Helsingin Punavuoren kaupunginosa, johon molempien romaanien tapahtumat sijoittuvat. Tutkimusaineisto koostuu teoksista ja niissä esiintyvistä 171 eri paikannimestä. Aineistoa tarkastellaan yhdistämällä nimistön- ja kirjallisuudentutkimuksen metodeja. Lähestymistapana ovat geokriittinen lukutapa sekä sosio-onomastiikka. Artikkelissa selvitetään, miten paikannimet muodostavat teosten sosiaalista ja moraalista maantiedettä. Tutkimus osoittaa, että paikannimet sijoittavat tarinan tapahtumat sosiaaliselle ja moraaliselle kartalle ja osaallistuvat näin oleellisesti teosten maailmojen rakentamiseen. Tarkastelussa selviää myös, että paikannimien luoma sosiaalinen ja moraalinen tila on riippuvainen sen havainnoitsijan näkökulmasta. Aineiston teokset luovat toisistaan hyvin erilaista kuvaa Punavuoresta. Pakkasen teoksessa kaupunginosa on muutoksen keskellä ja muuttumassa trendikkääksi, nuorten suosimaksi alueeksi. Kaupunginosa näyttäytyy feminiinisenä ja sitä havainnoidaan pitkälti naishenkilöhahmojen näkökulmasta. Joensuun romaanissa puolestaan Punavuori kuvataan karuna, epäsiistinä ja pysähtyneenä. Tila esitetään myös maskuliinisena. Tutkimuksessa selvitetään myös, millä tavoin paikannimet luovat sosiaalisia ja moraalisia vastakkainasetteluja. Analyysi osoittaa, että samaan maantieteelliseen tilaan viittaavien paikannimien Punavuori ja Rööperi variaatio muodostaa kahta toisistaan poikkeavaa sosiaalista ja moraalista tilaa. Tutkimuksessa käy myös ilmi, että paikannimet rinnastavat Punavuoren muihin Helsingin kaupunginosiin ja rakentavat alueiden välille sosiaalisia rajoja. Samalla nimet luovat teosten henkilökuvaa muodostamalla henkilöhahmojen välille jännitteitä. Toponymy as a builder of social geography in Finnish crime novels by Outi Pakkanen ja Matti Yrjänä JoensuuThis article examines toponyms used in Finnish crime novels, illustrating the role of place names in literary worldmaking. The focus of the analysis is the neighbourhood of Punavuori in Helsinki, the capital of Finland. The study analyses 171 place names used in Maanantaihin on paljon matkaa (1975), written by Outi Pakkanen, and Väkivallan virkamies (1976) by Matti Yrjänä Joensuu. The theoretical approach combines onomastics with literary analysis, drawing upon geocriticism and socio-onomastics. The analysis indicates that place names construct a social and moral geography of a literary city. By locating the story on a social and moral map, place names in novels have an important role in literary worldmaking. The study concludes that the one spatial space can be representative of completely different social and moral spaces. The two novels in this study present Punavuori in two different ways. In Pakkanen’s book, Punavuori evolves and develops into a trendy neighbourhood. Moreover, the area is feminine, mainly observed by female characters. In contrast, Joensuu depicts Punavuori as desolate, unclean and stationary, portraying the neighbourhood as being masculine. The analysis reveals that place names act as dividers of social and moral spaces. The two names for Punavuori, Punavuori and Rööperi, form two opposite social and moral spaces. These two as well as other place names allow for the comparison and contrasting of Punavuori against other Helsinki neighbourhoods by creating social and moral boundaries. By creating contrast and boundaries, the place names form tension and conflict between characters.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

Thèses sur le sujet "Kaupunginosat"

1

Tuomaala, I. (Ilkka). « Puu-Tuirasta kerrostaloalueeksi:Oulun Tuiran kaupunginosan saneerausprosessi vuosina 1960–1976 ». Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505211617.

Texte intégral
Résumé :
Tutkielma käsittelee Oulun Tuiran kaupunginosan saneerausprosessia vuosina 1960–1976. Saneerausprosessilla tarkoitetaan prosessia, joka johti Tuiran puutalokannan purkamiseen ja korvaamiseen kerrostaloilla. Tutkielman lähdeaineisto koostuu pääosin arkistolähteistä ja sanomalehdistä. Arkistolähteistä keskeisimmän aineiston muodostavat Oulun kaupungin kunnalliskertomusten sisältämä aineisto, Tuiran vuokra-alueiden järjestelyä koskevat asiakirjat ja Tuiran Talonomistajayhdistys ry:n arkisto. Sanomalehdistä lähdeaineistona on käytetty Kalevaa, Kansan Tahtoa, Liittoa, Pohjolan Työtä ja Oulu-lehteä. Menetelmänä tutkielmassa on käytetty historiallis-kvalitatiivista päättelyä. Työssä on tutkittu, miten Tuiran saneeraukseen johtanut prosessi eteni, millaisia näkemyksiä Tuiran kehittämisestä esitettiin, ja mitkä olivat Tuiran saneeraukseen johtaneet syyt ja saneerausprosessin taustalla vaikuttaneet tekijät. Tutkielmassa on selvitetty, miten Oulun kaupungin 1960-luvun alussa vireille panema Tuiran asemakaavan tarkistamisprosessi eteni, ja mikä oli vuoden 1962 vuokra-alueiden järjestelylain ja vuonna 1969 vahvistetun uuden asemakaavan merkitys Tuiran saneerauksen kannalta. Koska Tuiran saneeraus eteni pitkälle jo 1960-luvulla, on työssä myös selvitetty, mikä mahdollisti saneerauksen etenemisen ja mitkä motiivit vaikuttivat tämän kehityksen taustalla. Tutkielmassa tarkastelun alla olevana ajanjaksona saneerauksia toteutettiin tai suunniteltiin monissa Suomen kaupungeissa. Tuiran saneerausprosessi on tutkimuskirjallisuuden avulla asetettu osaksi kehityskulkua, jonka seurauksena merkittävä osa Suomen kaupunkien puutalokannasta purettiin uuden rakennuskannan tieltä. Tuiran asemakaavan tarkistamistyön vireillepanosta Puu-Tuiran saneerauksen aloittamiseen johtanut prosessi kesti kaiken kaikkiaan noin 15 vuotta. Vuonna 1969 vahvistettu uusi asemakaava mahdollisti Tuiran vuokratonttien lunastamisen kaupungin hallintaan, mikä oli edellytyksenä Puu-Tuiran purkamiselle ja Tuiran rakentamiselle kerrostaloalueeksi. Vuoteen 1976 mennessä lunastusprosessi oli edennyt niin pitkälle, että kerrostalojen rakentaminen oli voitu aloittaa. Kyse ei ollut enää kuitenkaan yhtenäisenä säilyneen puutaloalueen saneerauksesta. Tuiraa oli jo 1960-luvulla saneerattu merkittävästi, ja 1960-luvun lopussa jo enemmistö tuiralaisista asui kerrostaloissa. Tuiran saneeraukseen johtanut kehityskulku oli kaiken kaikkiaan hyvin monisyinen prosessi, jonka taustalla vaikuttivat muun muassa 1960-luvun nopea kaupungistuminen, edistysusko, tehokkuutta painottanut kaupunkisuunnittelu ja puutaloalueiden vähäinen arvostus. 1960-luvulla tapahtunutta saneerausta edistivät myös rakennusliikkeiden ja tuiralaisten talonomistajien intressit.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

Livres sur le sujet "Kaupunginosat"

1

Bernelius, Venla. Lähi(ö)koulu : Helsingin koulut ja kaupunginosat EU:n Urban II -ohjelman kouluhankkeissa. [Helsinki] : Helsingin kaupungin tietokeskus, 2008.

Trouver le texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Bäcklund, Pia, et Vivi Niemenmaa. Kirjoituksia kaupunginosasta ja paikasta nimeltä Töölö. Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998.

Trouver le texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
Nous offrons des réductions sur tous les plans premium pour les auteurs dont les œuvres sont incluses dans des sélections littéraires thématiques. Contactez-nous pour obtenir un code promo unique!

Vers la bibliographie