Littérature scientifique sur le sujet « Households – Finland »
Créez une référence correcte selon les styles APA, MLA, Chicago, Harvard et plusieurs autres
Consultez les listes thématiques d’articles de revues, de livres, de thèses, de rapports de conférences et d’autres sources académiques sur le sujet « Households – Finland ».
À côté de chaque source dans la liste de références il y a un bouton « Ajouter à la bibliographie ». Cliquez sur ce bouton, et nous générerons automatiquement la référence bibliographique pour la source choisie selon votre style de citation préféré : APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.
Vous pouvez aussi télécharger le texte intégral de la publication scolaire au format pdf et consulter son résumé en ligne lorsque ces informations sont inclues dans les métadonnées.
Articles de revues sur le sujet "Households – Finland"
Härtull, Camilla, Jan Saarela et Agneta Cederström. « Income poverty in households with children : Finland 1987-2011 ». Finnish Journal of Social Research 10, no 1 (15 décembre 2017) : 43–59. http://dx.doi.org/10.51815/fjsr.110765.
Texte intégralVoutilainen, Miikka. « Poverty and Tax Exemptions in Mid-Nineteenth-Century Finland ». Journal of Finnish Studies 20, no 1 (1 mai 2017) : 67–96. http://dx.doi.org/10.5406/28315081.20.1.04.
Texte intégralMORING, BEATRICE. « Nordic family patterns and the north-west European household system ». Continuity and Change 18, no 1 (mai 2003) : 77–109. http://dx.doi.org/10.1017/s0268416003004508.
Texte intégralKlavus, Jan, et Unto Häkkinen. « Micro-Level Analysis of Distributional Changes in Health Care Financing in Finland ». Journal of Health Services Research & ; Policy 3, no 1 (janvier 1998) : 23–30. http://dx.doi.org/10.1177/135581969800300107.
Texte intégralIlmakunnas, Ilari. « Societal change and poverty in Finland 1971–2011 : The roles of distribution of market income, redistribution and demographic change ». Finnish Journal of Social Research 7 (15 décembre 2014) : 37–49. http://dx.doi.org/10.51815/fjsr.110722.
Texte intégralIrz, Xavier, Laura Fratiglioni, Nataliya Kuosmanen, Mario Mazzocchi, Lucia Modugno, Giuseppe Nocella, Behnaz Shakersain, W. Bruce Traill, Weili Xu et Giacomo Zanello. « Sociodemographic determinants of diet quality of the EU elderly : a comparative analysis in four countries ». Public Health Nutrition 17, no 5 (9 mai 2013) : 1177–89. http://dx.doi.org/10.1017/s1368980013001146.
Texte intégralLindblom, Taru. « Does sugar sweeten the pill of low income ? Inequalities in the consumption of various foods between Finnish income groups from 1985 to 2012 ». Finnish Journal of Social Research 10, no 1 (15 décembre 2017) : 61–71. http://dx.doi.org/10.51815/fjsr.110766.
Texte intégralSaarinen, Sanni, Heta Moustgaard, Hanna Remes, Riikka Sallinen et Pekka Martikainen. « Income differences in COVID-19 incidence and severity in Finland among people with foreign and native background : A population-based cohort study of individuals nested within households ». PLOS Medicine 19, no 8 (10 août 2022) : e1004038. http://dx.doi.org/10.1371/journal.pmed.1004038.
Texte intégralKoskela, Juha, Antti Rautiainen et Pertti Järventausta. « Utilization Possibilities of Electrical Energy Storages in Households’ Energy Management in Finland ». International Review of Electrical Engineering (IREE) 11, no 6 (31 décembre 2016) : 607. http://dx.doi.org/10.15866/iree.v11i6.10653.
Texte intégralZinovyeva, Natalia, et Maryna Tverdostup. « Gender Identity, Coworking Spouses, and Relative Income within Households ». American Economic Journal : Applied Economics 13, no 4 (1 octobre 2021) : 258–84. http://dx.doi.org/10.1257/app.20180542.
Texte intégralThèses sur le sujet "Households – Finland"
Pettersson, Anton, et Erika Pagacz. « Does an amortization requirement affect household indebtedness ? : A study of Sweden and Finland ». Thesis, Högskolan i Jönköping, Internationella Handelshögskolan, 2019. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:hj:diva-44363.
Texte intégralPalmer, Django. « Estimating the LES demand system using Finnish household budget survey data ». Thesis, Uppsala universitet, Statistiska institutionen, 2019. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-376293.
Texte intégralRuokamo, E. (Enni). « Household preferences for energy goods and services:a choice experiment application ». Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2019. http://urn.fi/urn:isbn:9789526221885.
Texte intégralTiivistelmä Tämä väitöskirja koostuu kolmesta tutkimuksesta, joissa tarkastellaan kotitalouksien preferenssejä energiahyödykkeitä ja -palveluita kohtaan. Ensimmäinen tutkimus keskittyy kotitalouksien lämmitysjärjestelmävalintoihin ja niitä määrittäviin tekijöihin. Tämä tutkimus on tehty valintakoemenetelmällä, jonka valintatilanteet sisältävät kuusi eri päälämmitysjärjestelmävaihtoehtoa (kaukolämpö, maalämpöpumppu, puulämmitys, pellettilämmitys, varaava sähkölämmitys ja poistoilmalämpöpumppu). Päälämmitysjärjestelmiä kuvataan viiden ominaisuuden avulla, jotka ovat tukilämmitysjärjestelmä, investointikustannukset, käyttökustannukset, käyttömukavuus ja ympäristöystävällisyys. Tulosten mukaan kotitalouksien preferenssit päälämmitysjärjestelmävaihtoehtoja kohtaan ovat vaihtelevia. Valintaan vaikuttavat sekä tarkastellut ominaisuudet että kotitalouden demografiset tekijät. Tulokset myös paljastavat, että kotitaloudet suhtautuvat myönteisesti hybridilämmitykseen. Toinen tutkimus on menetelmällinen, missä hyödynnetään ensimmäisen tutkimuksen aineistoa. Tämä tutkimus keskittyy yksilöiden kokeman vastaamisen vaikeuden vaikutuksiin valintakoemenetelmässä. Vastaamisen epätarkkuus tunnistetaan valintakoemenetelmässä skaalan ja skaalavarianssin avulla. Tutkimus tarkastelee, kuinka itsearvioidut vastaamisen vaikeutta mittaavat tekijät vaikuttavat keskimääräiseen skaalaan ja skaalavarianssiin valintojen ekonometrisissa malleissa. Tulosten mukaan koettu vastaamisen vaikeus vaikuttaa systemaattisesti ekonometrisen valintamallin parametreihin. Vastaamisen vaikeutta mittaavien tekijöiden välillä on kuitenkin eroja. Tuloksien perusteella vastaajat, jotka kokevat valintatilanteisiin vastaamisen keskimääräistä vaikeampana, tekevät satunnaisempia valintoja. Myös valintatilanteiden koettu realistisuus vaikuttaa skaalaan ja skaalavarianssiin. Kolmannessa tutkimuksessa arvioidaan kotitalouksien halukkuutta osallistua energian kysyntäjoustoon valintakoemenetelmällä. Tämä tutkimus selvittää ovatko kotitaloudet halukkaitta siirtämään sähkönkulutusta ja lämmitystä, ja kuinka kiinnostuneita he ovat dynaamisista sähkön hinnoittelusopimuksista kuten pörssisähkösopimuksesta, yösähkösopimuksesta tai tehoperusteisesta sopimuksesta. Lisäksi tutkitaan vaikuttavatko järjestelmätason päästövähennykset kotitalouksien valintoihin. Tulosten perusteella kotitaloudet suhtautuvat sähkönkulutuksen rajoituksiin selvästi negatiivisemmin kuin lämmityksen rajoituksiin. Kotitaloudet myös vaativat rahallista korvausta valitakseen pörssisähkösopimuksen kiinteähintaisen sopimuksen sijaan. Tulosten mukaan markkinoilla voisi olla tilaa uudenlaisille sopimustyypeille, kuten tehoperusteiselle vaihtoehdolle. Tulokset osoittavat, että kotitaloudet arvostavat järjestelmätason hiilidioksidipäästövähennyksiä. Täten rahallisen korvauksen lisäksi on olemassa myös muita arvoa luovia tekijöitä lisätä kotitalouksien osallistumista kysyntäjoustoon
Prytz, Cristina. « Familjen i kronans tjänst : Donationspraxis, förhandling och statsformering under svenskt 1600-tal ». Doctoral thesis, Uppsala universitet, Historiska institutionen, 2013. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-197362.
Texte intégralSAARITSA, Sakari. « Beneath moral economy : informal assistance in early 20th century Finland ». Doctoral thesis, 2008. http://hdl.handle.net/1814/10395.
Texte intégralExamining Board: Prof. Laurence Fontaine (EUI and EHESS) – supervisor Dr. Antti Häkkinen (University of Helsinki) Prof. Arfon Rees (EUI) Prof. Jane Humphries (Oxford University)
PDF of thesis uploaded from the Library digital archive of EUI PhD theses
The study concerns informal assistance between households as a form of social security in early 20th century Finland. Its sources consist of oral histories, tax, demographic and welfare records and household budgets. According to the study, the popular ideology related to informal assistance excluded outsiders, idealized shared poverty, relied on familiarity and reciprocity, and appealed to material imperative. It turned necessity into a virtue. In different historical situations, entitlement to assistance was attached to changing political and social circumstances, which made access uncertain, difficult, and at times, humiliating for the beneficiaries. The donors used their position to construct and reinforce their own social identities. In quantitative terms, informal assistance was relatively scarce and took various forms which followed logics that broadly resembled social security, but had significant differences. Actual gifts and assistance were more important for chronically low-income workers, whereas informal loans were related to temporary fluctuations in income, and more accessible to richer workers. Assistance in kind targeted households with many small children. In the male-dominated households of the data, informal assistance in cash was apparently controlled by men, whereas the 'informal child allowance' represented by assistance in kind was controlled by women. On the short run, recourse to informal assistance was a more significant survival strategy than adding labour to the market or taking in tenants. Statistically, the combined effect of gifts, loans and savings allowed the worker families of Helsinki participating in the cost-of-living study of 1928 to compensate approximately 36 % of intra-year income fluctuations. However, these methods offered weaker security for low-income workers than for higher-income workers. Recourse to private savings offered better protection to high-income workers than did the better chance of receiving assistance to low-income workers. The statistical compensation for the latter group was only 30 % of equally dramatic income fluctuations, greater need notwithstanding.
Livres sur le sujet "Households – Finland"
Suoniemi, Ilpo. The structure of household consumption in Finland, 1966-1990. Helsinki : Government Institute for Economic Research, 1995.
Trouver le texte intégralKasanen, Pirkko. The choice of heating systems and fuels by households in Finland. Turku : [Turun yliopisto, Maantieteen laitos], 1990.
Trouver le texte intégralHagfors, Robert. Prospects for household characteristics and the structure of private consumption in Finland. Helsinki : Economic Planning Centre, 1986.
Trouver le texte intégralTaimio, Hilkka. Kotitaloustuotanto ja taloudellinen kasvu : Katsaus mittaamismenetelmiin ja empiirisiin tuloksiin sekä arvio Suomen kotitaloustuotannosta vuosina 1860-1987 = Household production and economic growth : a survey of methods of measurement and empirical results with an estimate of household production in Finland in 1860-1987. Helsinki : Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, 1991.
Trouver le texte intégralNapola, Kirsi Kaarina. Critical review of household waste management in Finland and the UK. Oxford : Oxford Brookes University, 1997.
Trouver le texte intégralBjork, Stephanie R. Movement. University of Illinois Press, 2018. http://dx.doi.org/10.5406/illinois/9780252040931.003.0003.
Texte intégralAllen, Mike, Lars Benjaminsen, Eoin O'Sullivan et Nicholas Pleace. Ending Homelessness ? Policy Press, 2020. http://dx.doi.org/10.1332/policypress/9781447347170.001.0001.
Texte intégralGrid And Pervasive Computing Workshops International Workshops S3e Hwts Doctoral Colloquium Held In Conjunction With Gpc 2011 Oulu Finland May 1113 2011 Revised Selected Papers. Springer, 2012.
Trouver le texte intégralChapitres de livres sur le sujet "Households – Finland"
Hiilamo, Heikki. « The Politics of Domestic Outsourcing in Finland and Sweden ». Dans The Political Economy of Household Services in Europe, 82–101. London : Palgrave Macmillan UK, 2015. http://dx.doi.org/10.1057/9781137473721_4.
Texte intégralKuha, Miia. « Extended Families as Communities of Religious Experience in Late Seventeenth-Century Eastern Finland ». Dans Palgrave Studies in the History of Experience, 139–61. Cham : Springer International Publishing, 2022. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-030-92140-8_6.
Texte intégralLiljamo, Timo, Heikki Liimatainen, Markus Pöllänen, Roni Utriainen et Riku Viri. « Potential User Groups of Mobility as a Service in Finland ». Dans Implications of Mobility as a Service (MaaS) in Urban and Rural Environments, 51–81. IGI Global, 2020. http://dx.doi.org/10.4018/978-1-7998-1614-0.ch003.
Texte intégralAllen, Mike, Lars Benjaminsen, Eoin O’Sullivan et Nicholas Pleace. « Explanations : housing matters ». Dans Ending Homelessness ?, 103–38. Policy Press, 2020. http://dx.doi.org/10.1332/policypress/9781447347170.003.0005.
Texte intégralBaldwin, Peter. « Crime ». Dans The Narcissism of Minor Differences. Oxford University Press, 2010. http://dx.doi.org/10.1093/oso/9780195391206.003.0008.
Texte intégralVerma, Ira. « Aging Neighborhood and Social Inclusion – A Case Study ». Dans Studies in Health Technology and Informatics. IOS Press, 2022. http://dx.doi.org/10.3233/shti220839.
Texte intégralJormanainen, Vesa. « Over 89% Adoption Rate of the Nationwide Online Patient Portal in Finland ». Dans Studies in Health Technology and Informatics. IOS Press, 2022. http://dx.doi.org/10.3233/shti220537.
Texte intégralSwan, Peter L., et P. Joakim Westerholm. « Are Domestic Household Investors Better Performers than Foreign Institutions ? New Evidence from Finland ». Dans Behavioral Finance, 115–55. WORLD SCIENTIFIC, 2016. http://dx.doi.org/10.1142/9789813100091_0004.
Texte intégralBarth, Erling, Kalle Moene et Axel West Pedersen. « Rising Inequality in the Egalitarian Nordics ». Dans Europe's Income, Wealth, Consumption, and Inequality, 218–45. Oxford University Press, 2021. http://dx.doi.org/10.1093/oso/9780197545706.003.0006.
Texte intégralActes de conférences sur le sujet "Households – Finland"
Lettenmeier, Michael, Kristiina Aalto, Senja Laakso, Tuuli Hirvilammi et Satu Lähteenoja. « Material Footprint of Low-income Households in Finland – is it Sustainable ? » Dans The 1st World Sustainability Forum. Basel, Switzerland : MDPI, 2011. http://dx.doi.org/10.3390/wsf-00729.
Texte intégral