Bibliographies thématiques / Eriarvoisuus / Articles de revues

Articles de revues sur le sujet « Eriarvoisuus »

Pour voir les autres types de publications sur ce sujet consultez le lien suivant : Eriarvoisuus.
Auteur : Grafiati
Publié le 25 juillet 2024
Mis à jour le 26 juillet 2024

Créez une référence correcte selon les styles APA, MLA, Chicago, Harvard et plusieurs autres

Choisissez une source :

Consultez les 19 meilleurs articles de revues pour votre recherche sur le sujet « Eriarvoisuus ».

À côté de chaque source dans la liste de références il y a un bouton « Ajouter à la bibliographie ». Cliquez sur ce bouton, et nous générerons automatiquement la référence bibliographique pour la source choisie selon votre style de citation préféré : APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.

Vous pouvez aussi télécharger le texte intégral de la publication scolaire au format pdf et consulter son résumé en ligne lorsque ces informations sont inclues dans les métadonnées.

Parcourez les articles de revues sur diverses disciplines et organisez correctement votre bibliographie.

1

Norema, Outi. « Mielenterveyspolitiikan eriarvoisuus ». Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 29, no 1 (19 mars 2021) : 95–97. http://dx.doi.org/10.30668/janus.95616.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Ridanpää, Iris. « Eriarvoisuus ja intersektionaalisuus ». Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 27, no 3 (16 septembre 2019) : 334–36. http://dx.doi.org/10.30668/janus.71021.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Zechner, Minna, et Marjo Romakkaniemi. « Eriarvoisuus on päivän sana ». Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 29, no 2 (15 juin 2021) : 101–2. http://dx.doi.org/10.30668/janus.109433.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Koskinen, Niko. « Taloudellinen eriarvoisuus haittaa talouskasvua ». Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 30, no 1 (21 mars 2022) : 99–102. http://dx.doi.org/10.30668/janus.115283.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Paasivaara, Vesa-Matti. « Tuloerojen ja terveyden eriarvoisuuden ikuinen mysteeri ». Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 27, no 3 (16 septembre 2019) : 328–31. http://dx.doi.org/10.30668/janus.70969.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Malin, Riina. « Ajankohtainen perusteos terveyden eriarvoisuudesta ». Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 27, no 3 (16 septembre 2019) : 336–38. http://dx.doi.org/10.30668/janus.70980.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Järvisilta, Kiira. « Eriarvoisuuden peliä viimeiseen hengenvetoon ». Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 27, no 3 (16 septembre 2019) : 326–28. http://dx.doi.org/10.30668/janus.70988.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Saarenketo, Jenni. « Sopuisasti kohti kohtuullisempaa talousjärjestelmää ». Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 27, no 3 (16 septembre 2019) : 331–33. http://dx.doi.org/10.30668/janus.70990.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Ollagnier, Edmee. « Kolme naista viikinkikylässä ». Aikuiskasvatus 21, no 4 (1 décembre 2001) : 349–51. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93377.

Texte intégral
Résumé :
Aikuiskasvatuksen sukupuolittumiseen liittyy paljon ratkaisemattomia ongelmia. Mistä johtuu miesten ja naisten eriarvoisuus koulutuksessa ja työelämässä, voimmeko päästä tilastoja syvempään syiden analyysiin, miten pedagogiset käytännöt sukupuolittavat aikuiskasvatusta, mitä on tiedon sukupuolittuneisuus, mikä on kouluttajien, oppilaitosten tai työnantajien osuus sukupuolittavissa prosesseissa? Yliopistotutkijoina meidän tehtävämme on oppia toisiltamme.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Pulkki, Jani. « Ekososiaalinen hyve-etiikka ». Aikuiskasvatus 41, no 2 (8 juin 2021) : 102–12. http://dx.doi.org/10.33336/aik.109320.

Texte intégral
Résumé :
Artikkelissa muotoillaan ekososiaalista hyve-etiikkaa, jonka ytimessä ovat elävien olentojen suhteet ja hyvän elämän mahdollistaminen monilajisesti. Ekososiaalisen ajattelun ekofeministinen ydin on siinä, että ihmisen sosiaalisen maailman ongelmat, kuten eriarvoisuus, sortava vallankäyttö ja tunnekylmät käyttösuhteet, toistuvat tavoissamme kohdella muita eläviä olentoja. Ekososiaalisen hyve-etiikan muotoilu sisältää vaikutteita 1) ekososiaalisen ajattelusta ja -sivistyksestä, 2) ympäristöhyve-etiikasta ja 3) ekofeminismistä. Tarkastelen lisäksi esimerkillisyyshyve-etiikkaa käytännöllisenä ekososiaalisten hyveiden kasvatuksen tapana. Määrittelen ekososiaalisen hyve-etiikan kasvatuksellisesti kiinnostavaksi etiikan tutkimuksen alaksi, joka tarkastelee ekologis-sosiaalisissa yhteyksissä tarvittavia elämää edistäviä hyveitä, kuten keskinäisriippuvuuksien tajua, huolenpitoa ja käytännöllistä järkeä. Ekososiaalisia hyveitä onkin arvioitava suhteessa ihmisten ja muiden elävien olentojen hyvinvointiin. Pelkän ihmiskeskeisyyden sijaan maan elonyhteisöön suuntautuvan hyveellisyyden oppiminen tarjoaa lähestymistavan ekokriisien ratkaisemiseen.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
11

Zechner, Minna. « Vastuutetut omaishoitajat markkinoilla ». Gerontologia 31, no 3 (11 octobre 2017) : 181–96. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.63339.

Texte intégral
Résumé :
Yksityisen ja julkisen vastuun raja vanhushoivassa on häilyvä. Julkisen vallan vastuut on määritelty laeilla, mutta niitä siirretään erilaisin sopimuksin yrityksille, järjestöille ja perheille eli yksityisille toimijoille. Tällainen sopimuksiin perustuva julkisen ja yksityisen hoivan sekamuoto on omaishoidon tuki. Tarkastelen omaishoidon tukea saavien hoivaajien ja hoivan tarvitsijoiden markkinapalveluiden käyttöä omaishoidon viranomaisten kertomana. Tavoitteena on pohtia sitä, millaisina omaishoitajat kuvataan hoivapalveluiden kuluttajina. Kunta on yhä enemmän yksityisiin palveluihin ohjaaja ja yhä vähemmän palveluiden tarjoaja ja tuottaja. Näin ollen omaishoitaja tai hoivan tarvitsija on markkinapalvelujen hankkija, julkisella tuella tai ilman. Omaishoitajilla ja hoivan tarvitsijoilla ei ole käytännössä mahdollisuutta jättäytyä palveluiden ulkopuolelle, ja vaihtoehdot joista valita, ovat hyvin rajatut. Lopputuloksena on vastuullistetut hyvinvointivaltiokansalaiset, joilla on hyvin vähän mahdollisuuksia valita ja vaikuttaa palveluiden tarjoajiin, määrään ja laatuun. Kun palveluiden sijaan tarjotaan verovähennyksiä ja palveluseteleitä, jotka kattavat yleensä vain pienen osan palveluiden aiheuttamista kustannuksista, on vaarana, että taloudellinen eriarvoisuus lisääntyy. Responsibilized informal carers in the markets of care The boundary between public and private responsibility in elder care is volatile. The responsibilities of public actors are crafted in laws but with various agreements, these responsibilities are transferred to private actors, such as enterprises, non-governmental organizations and families. Informal care allowance is this kind of a hybrid type of care, a mix of public and private in care. In this study, I analyze the use of market-based services of those carers and those in need of care, who are receiving informal care allowance. The point of view is of those who administer informal care allowance. The aim is to evaluate what kind of consumers these administrators portray informal carers to be. Municipalities focus increasingly nowadays on steering individuals into services instead of providing them. As a result, informal carers are more than before, those who purchase services, with or without public support. In practice, informal carers and those in need of care have to use services while the choices in relation to services are scant. This makes carers and those in need of care responsibilized welfare state citizens who have very few possibilities to choose and influence the amount and quality of services. When individuals are offered, instead of services, vouchers and tax rebates, that only cover a small part of costs, there is a risk that economic inequalities increase.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
12

Heikkilä, Riie. « Suomalainen kulttuuriosallistuminen ja eriarvoisuus : ei-osallistujien jäljillä ». Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja, 29 mai 2017, 6. http://dx.doi.org/10.17409/kpt.60095.

Texte intégral
Résumé :
Finnish society is often considered culturally homogeneous, and an aura of middle-class spirit is claimed to label the Finns’ cultural taste and cultural participation. However, it is a well-demonstrated fact that both are intrinsically linked to structural factors like income and social status. The aim of this article is to figure out how Finnish cultural non-participation patterns are distributed in the population and to explore how the leisure time of the non-participants of (highbrow) culture is constructed. Data, a nationally representative survey (n=1388) and household follow-up interviews conducted with its participants (n=28) will be drawn from the research project. The article shows that there are indeed socially motivated differences in cultural participation practices but that cultural non-participation is not necessarily linked to passivity in other spheres of life.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
13

Vuori, Jaana, Sari Hokkanen, Choroszewicz Marta et Anni-Kaisa Leminen. « Etninen moninaisuus ja eriarvoisuus asioimistulkkien ammatissa ja työoloissa ». Työelämän tutkimus, 16 mai 2022. http://dx.doi.org/10.37455/tt.103367.

Texte intégral
Résumé :
Tarkastelemme artikkelissamme asioimistulkkien työoloja ja analysoimme, kuinka eri etnis-kielellistä taustaa edustavat tulkit kokevat ammattinsa hyvät ja huonot puolet. Vertailemme äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielisiä ja muunkielisiä tulkkeja. Aineistona ovat 125 tulkin kyselyvastaukset, ja metodina olemme käyttäneet ristiintaulukointia. Vaikka tulkit yleisesti ottaen ilmoittavat olevansa tyytyväisiä työoloihinsa, he kertovat kuitenkin kokeneensa kielteistä suhtautumista ja syrjintää. Lisäksi tulkit kertovat joistakin tulkkaukseen liittyvistä erityisistä ongelmista. Kaiken kaikkiaan tulkkien ammatillinen asema on alhainen, ja suurin osa tulkeista työskentelee osa-aikaisesti. Tulkkien asema riippuu osittain heidän kielellisestä taustastaan. Asioimistulkit työskentelevät etnisten vähemmistöjen kanssa, ja moni tulkki edustaa itse jotakin etnis-kielellistä vähemmistöä. Ammatin etnospesifi luonne vaikuttaa heikentävästi tulkkien työoloihin, aiheuttaa ammattitaitoisten tulkkien siirtymistä muihin töihin ja vaikeuttaa maahanmuuttajien tasa-arvoista kohtelua.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
14

Tepora-Niemi, Suvi-Maaria. « Eriarvoisuus työelämässä ja kuntoutuksessa vakavasti sairastuneen ja vammaisen henkilön toimijuus elämänkulussa ». Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 57, no 4 (1 décembre 2020). http://dx.doi.org/10.23990/sa.98452.

Texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
15

Bhatia, Riina, et Emma Lamberg. « Ekologisista kriiseistä globaalisti oikeudenmukaiseen kestävyyssiirtymään ? » Poliittinen talous 12, no 1 (25 avril 2024). http://dx.doi.org/10.51810/pt.142438.

Texte intégral
Résumé :
Sukupuoli ja sosiaalinen uusintaminen sekä globaalin talouteen kytkeytyvät koloniaalit valtasuhteet ovat olleet keskeisiä katvealueita niin kansainvälisessä kuin suomalaisessakin poliittisen talouden tutkimuksessa. Myös ekologisia kriisejä ja kestävyyssiirtymää koskevassa poliittisen talouden tutkimuksessa globaali sukupuolittunut eriarvoisuus on jäänyt suhteellisen vähälle huomiolle. Toisinaan myös ekologisten kriisien feministiset ja postkolonialistiset analyysit ovat jääneet etäälle toisistaan. Siksi tämä katsaus pohtii ekologisiin kriiseihin ja kestävyyssiirtymään liittyviä poliittisen talouden kysymyksiä korostamalla teoreettista synergiaa feministisen ja postkolonialistisen analyysin välillä. Ensin katsaus arvioi, miten feministinen ja postkolonialistinen tarkastelu lisää ymmärrystä ilmastokriisiin liittyvistä globaaleista rakenteellisista eriarvoisuuksista. Toiseksi katsaus luotaa, miten myös kestävyyssiirtymään tähtäävät toimet kietoutuvat globaalissa taloudessa koloniaaliin ja sukupuolittuneeseen alistukseen. Lopuksi katsaus perustelee, miksi feministinen ja postkolonialistinen tarkastelu ovat edellytyksiä globaalisti solidaarisemman kestävyyssiirtymän kuvittelulle, ja näin peräänkuuluttaa tarvetta talouteen kytkeytyvien kriisien moninäkökulmaiselle tarkastelulle.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
16

Mesiäislehto, Merita, Lena Näre et Elisabeth Wide. « Kotitaloustyön poliittinen talous ja moninaisen eriarvoisuuden muodot ». Poliittinen talous 10 (18 août 2022). http://dx.doi.org/10.51810/pt.112485.

Texte intégral
Résumé :
Tämä artikkeli analysoi kotitaloustyötä ja siihen kytkeytyvää eriarvoisuutta Suomessa. Kansain­välisesti tarkasteltuna kotitaloustyö eli kodeissa tapahtuva palkattu siivous- ja hoivatyö on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista, joka työllistää miljoonia ihmisiä Euroopassa. Silti työ jää usein näkymättömäksi. Uusliberaalin talouskurin nimissä julkisen sektorin osuutta ja vastuuta hoivasta on pyritty vähentämään niin globaalissa pohjoisessa kuin etelässä, minkä johdosta hoiva siirtyy instituutioista enenevässä määrin koteihin. Hoivan ja siivoustyön siirtyminen koteihin synnyttää globaaleja liikkuvuuksia kotitaloustyön perässä. Artikkeli tarkastelee kotitaloustyötä tekevien työntekijöiden asemaa Suomessa. Se tutkii, minkälaisena kotitaloustyö näyttäytyy Suomessa kansainvälisesti verrattuna ja millaisia moninaisen eriarvoisuuden muotoja koti­taloustyöhön liittyy. Artikkeli taustoittaa kotitaloustyön ilmiötä kansallisilla tilastoilla kotitaloustyötä tekevistä henkilöistä ja heitä palkkaavista kotitalouksista. Empiirinen aineisto koostuu kotitalous­työtä palkkaavien työnantajien ja kotitaloustyötä tekevien ulkomaalaisten työntekijöiden haastatte­luista. Artikkeli osoittaa, että kotitaloustyöhön liittyvä eriarvoisuus juontuu työntekijöiden oikeudel­lisesta asemasta, kotitaloustyön statuksesta ja luonteesta sekä työsuhteen muodosta.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
17

Lietzén, Jaana. « Hiltun kärsimys ja Ragnarin tietämättömyys saavat lukijan tuntemaan myötätuntoa ». AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 20, no 3 (13 septembre 2023). http://dx.doi.org/10.30665/av.124828.

Texte intégral
Résumé :
Artikkelissa käsitellään yhden yhdeksännen luokan oppilaiden (N=22) lukukokemusta F. E. Sillanpään pienoisromaanista Hiltu ja Ragnar. Kertomus kahdesta ihmislapsesta (1923). Tutkimuskysymykset ovat 1. mitä oppilaiden mielestä Hiltun ja Ragnarin välillä romaanissa tapahtuu, 2. mitä Hiltun ja Ragnarin välillä romaanissa tapahtuvista asioista oppilaiden mielestä seuraa ja 3. mitä ajatuksia ja tunteita se kaikki oppilaissa herättää. Näihin kysymyksiin oppilaat ovat vastanneet teosta käsittelevissä esseissä, jotka on analysoitu sisällönanalyysin menetelmällä. Teoreettisena lähestymistapana on hyödynnetty reseptiotutkimusta ja myös tunteiden tutkimuksen suuntausta on sivuttu. Hiltu ja Ragnar -pienoisromaanin ammattilaisvastaanottoa ja -tulkintaa esitellään ja oppilaiden lukijakokemusta peilataan niitä vasten. Oppilaiden esseistä nousee esiin kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin. Hiltussa ja Ragnarissa yhteiskuntaluokkien ja sukupuolten välinen epätasa-arvo ja eriarvoisuus on herättänyt oppilaissa epäoikeudenmukaisuuden tunteita. Kirjallisuuden ammattilaisten tulkintoihin peilattuna oppilaat ovat todellisina lukijoina pärjänneet hyvin ja osoittautuvat myös olevan varsin lähellä tekijän yleisöä.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
18

Nätkin, Ritva, et Laura Sahlgren. « ”Velka on rumaa sanoi momma” ». Kasvatus & ; Aika 17, no 2 (22 juin 2023). http://dx.doi.org/10.33350/ka.120078.

Texte intégral
Résumé :
Artikkelissa lähestytään perheiden talouskasvatusta ja perhesukupolvien välisiä suhteita laadullisin tutkimusmenetelmin. Aineistona on syyskuussa 2021 Helsingin Sanomien keräämä ”Rahakysely”. Artikkelissa kysytään, miten informanttina oleva välisukupolvi, 74 vastaajaa 355:stä, kuvaa aikuistuville lapsille antamaansa talouskasvatusta, kuten neuvoja ja ihanteita. He pohtivat myös oman, lapsuudenperheessä saamansa talouskasvatuksen vaikutusta antamaansa kasvatukseen. Informanttien pääasiassa 1990-luvulla syntyneet lapset ovat aikuisuuteen siirtymisvaiheessa, mitä pidämme strategisena elämänvaiheena talouskasvatuksen ja taloustaitojen kannalta. Myös eriarvoisuus tulee näkyviin tässä vaiheessa. Toisen nuoren aikuistumista tuetaan perheessä rahallisesti ja toinen siirtyy aikuisuuteen velkataakka mukanaan. Aineistossa aikuistumisihanteiden normatiivisuus oli vahvaa. Hyvätuloisuutta ja vakavaraisuutta pidettiin usein tavoiteltavana aikuisuutena. Kysymys voi olla arvopuheen luonteesta, jossa ihanteilla on suuri rooli. Aineistoa voi luonnehtia myös keskiluokkaiseksi, sillä kysymys on pääosin hyvätuloisesta, korkeasti koulutetusta ja pääkaupunkiseudulla asuvasta vastaajakunnasta. Kovin yksiselitteisesti ja suoraviivaisesti eivät taloustaidot näytä siirtyvän sukupolvisuhteissa eteenpäin. Riippuu perhekulttuurista, paljonko lasten yksilöllisyyttä ja toimijuutta korostettiin niin välisukupolven omilta vanhemmiltaan saadussa kasvatuksessa kuin omille lapsille annetuissa neuvoissa.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
19

Aaltonen, Katri, Kaarlo Lekander, Elina Ahola et Heikki Hiilamo. « Toimeentulotuen saajien lääkekorvausoikeudet ja lääkkeiden käyttö ». Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 55, no 4 (4 décembre 2018). http://dx.doi.org/10.23990/sa.68862.

Texte intégral
Résumé :
Eriarvoisuus terveyspalvelujen laadussa ja saatavuudessa voi vahvistaa sosioekonomisia terveyseroja. Toimeentulotuen saajat sairastavat ja käyttävät julkisia terveyspalveluja muuta saman ikäistä väestöä enemmän. Tutkimuksessa vertailtiin rekisteriaineiston avulla toimeentulotuen saajien (N=37 836) ja ei-toimeentulotuen saajien (N=430 997) lääkekorvausoikeuksia ja lääkkeiden käyttöä Helsingissä vuonna 2010. Menetelminä käytettiin vakiointia ja logistista regressioanalyysia. Kun erot ikä- ja sukupuolirakenteessa, maahanmuuttajataustassa, tulotasossa ja opiskelijoiden osuudessa vakioidaan, toimeentulotuen saajilla on ei-toimeentulotuen saajia useammin lääkekorvausoikeuksia (20 % vs. 15 %) sekä psyykensairauksiin (34 % vs. 14 %), astmaattisiin sairauksiin (11 % vs. 5 %), diabetekseen (6 % vs. 3 %) ja sydän- ja verisuonisairauksiin (21 % vs. 13 %) liittyviä lääkeostoja. Psyykenlääkkeiden käyttö yleistyy toimeentulotuen saantikuukausien määrän kasvaessa, mutta psyyken sairauden vuoksi erityiskorvaukseen oikeutetut saavat toimeentulotukea yleisimmin vain muutaman kuukauden. Psyykenlääkityksen (korvausoikeus tai lääkeosto) ja toimeentulotuen saannin yhteys on samansuuntainen kantaväestöllä ja maahanmuuttajilla (toimeentulotukea 1–3 kuukautta ja 10–12 kuukautta saaneilla ristitulosuhteet (OR) 2,8 [2,7–2,9] ja 5,3 [5,0–5,5] kantaväestöllä; 2,4 [1,9–3,2] ja 7,8 [6,4–9,5] OECD-maista saapuneilla; 2,3 [1,8–3,0] ja 3,6 [2,9–4,3] entisen Neuvostoliiton alueelta saapuneilla; ja 2,0 [1,6–2,6] ja 5,1 [4,4–6,0] muista kuin em. maista saapuneilla, kun vertailuryhmänä ei-toimeentulotuen saajat). Tutkimus vahvistaa käsitystä sairaudesta osana huono-osaisuutta. Terveysongelmien yleisyys on syytä ottaa huomioon toimeentulotuen saajien palveluita suunniteltaessa.
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
Nous offrons des réductions sur tous les plans premium pour les auteurs dont les œuvres sont incluses dans des sélections littéraires thématiques. Contactez-nous pour obtenir un code promo unique!

Vers la bibliographie