Literatura académica sobre el tema "Toimintaohjelmat"

Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallisia toimintaohjelmia (NAP) on toteutettu vuodesta 2011 lähtien. Nyt on alkamassa jo kolmas ohjelmakausi. Kestävän kasvinsuojelun kansallisen toimintaohjelman toimeenpanosta vastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto yhdessä alan toimijoiden kanssa. NAP III:ssa haluttiin painottaa kasvinsuojelun kokonaisuutta, ja siksi ohjelman nimeä lyhennettiin kestävän kasvinsuojelun ohjelmaksi.

Kouluterveydenhuollon tulee olla suunnitelmallista, laadukasta ja tasoltaan yhtenäistä. Vuonna 2009 annettu asetus velvoittaa kuntia tekemään yhtenäisen toimintaohjelman lasten ja nuorten ehkäiseville terveyspalveluille. Tutkimuksessa arvioidaan kouluterveydenhuollon suunnitelmallisuutta ja yhtenäistä tasoa toimintaohjelmien avulla. Vertailukelpoista arviointia varten kehitimme toimintaohjelmamittarin. Mittari ja arvioinnin tulos kuvataan artikkelissa. Aluehallintovirastotkeräsivät toimintaohjelmat alueensa terveyskeskuksista 2011–2012 (N= 136, 87%). Arviointiin kehitettiin mittari, joka koostuu 38:sta säädöksiin perustuvasta indikaattorista. Nämä ryhmiteltiin seitsemään ulottuvuuteen (sitoutuminen, johtaminen, yhteistyö, voimavarat, laajat terveystarkastukset,muut terveystarkastukset ja terveysneuvonta, erityinen tuki). Mittarin maksimipisteet olivat 76. Toimintaohjelmien kouluterveydenhuoltoa koskevat osat arvioitiin mittarin avulla. Toimintaohjelmien kokonaispisteet vaihtelivat välillä 0–70 (0–92 % maksimista). Keskiarvo oli 39.6 (52 %). Seitsemästä ulottuvuudesta matalimmat pisteet sai voimavarat (2,7/8 pistettä) ja korkeimmat muut terveystarkastukset ja terveysneuvonta (7,3/12 pistettä). Suurten terveyskeskusten toimintaohjelmat saivat korkeammat pisteet (46,5) kuin pienempien (29,5). Ensimmäiset asetuksen mukaiset toimintaohjelmat olivat vaihtelevia ja niiden suunnittelussa todettiin puutteita. Kehitetyn mittarin avulla kouluterveydenhuoltoa voidaan arvioida vertailukelpoisesti yli koko maan. Nyt raportoidut tulokset toimivat perustasona kouluterveydenhuollon seurannassa. Mittaria voidaan soveltaa myös muille alueille ja hyödyntää kouluterveydenhuollon kehittämisessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.

Koulutuksen johtoryhmässä valmisteltu muistio Koulutuksen kehittäminen. Harjoitetun koulutuspolitiikan tulosten tarkastelua ja hahmotelmia peruskoulun jälkeisen koulutuksen kehittämisestä. Teksti käsittelee toimintaohjelman aikuiskoulutusta ja jatkuvan koulutuksen periaatetta koskevaa osaa.

Maatalousalalla varmaa nykyisin on vain muutos. Maatilojen määrä Suomessa on vähentynyt330 000:sta maatilasta 70 000:en maatilaan kolmenkymmenen vuoden aikana, mitä voidaan pitäävarsin nopeana rakennekehityksen tahtina. Maatiloilla muutokset johtuvat usein politiikan,markkinoiden ja tuotantoteknologian muutoksista. Nykyaikaisen maatilan johtaminen kokonaisuutenaedellyttää viljelijältä realistista ja reaaliaikaista kuvaa maatilan resursseista, osaamisesta, tilantoimintaan liittyvistä vaatimuksista ja tuotanto- ja työprosesseista. Toiminnan kehittäminen edellyttäätavoitteiden asettamista, seurantaa ja tulosten arviointia. Ongelmana on, että maatilojen on yhävaikeampaa hallita tilan toimintoja muuttuvien toimintaolosuhteiden ja vaatimusten kasvaessa.Maatilan johtamisessa ja toiminnan muutosten hallinnassa maatilayrittäjä voi käyttää apuna erilaisiajohtamisen välineitä kuten laatujärjestelmän ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan välineitä.MTT: n ja VTT:n johtamassa Maatilojen turvallisuusjohtamisen (Maaturva) yhteishankkeessa onkehitetty ja testattu erityyppisiä maatilan turvallisuusjohtamisen ja riskien hallinnan välineitä.Hankkeessa kehitettyjä välineitä ovat maatilan riskien tarkistuslistat, prosessien ja resurssienjohtamisen suunnittelutyökalut, riskikarttatyökalu sekä vuosikello ajanhallintaan ja yhteenvedonlaatimiseen. Välineiden soveltamista varten on tehty käyttöohje. Uudet riskienhallinnan välineet ontarkoitettu maatilan johtamisen tueksi ja niiden avulla tilalla voidaan vähentää tuotantoprosessienhäiriöitä ja parantaa tuotanto-olosuhteita. Maatilan riskien hallinta voi toimia myös osana laadunhallintaa, sillä se osaltaan ohjaa järjestelmälliseen ja hallittuun maatilan hallintaan ja kehittämiseen.Riskin suuruutta arvioidaan määritellyn haitallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seurauksenmerkityksen tai vakavuuden perusteella. Maatilan turvallisuusriskeillä tarkoitamme kaikkia haitallisiaei- toivottuja tapahtumia tai ilmiöitä, jotka voivat vaarantaa maatilan liiketoiminnan ja tuotannonjatkuvuuden, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin, omaisuuden arvon ja ympäristön laadun. Riskienhallinnan avulla voidaan löytää myös uusia keinoja ja menetelmiä ratkaista työympäristön taituotantoprosessien ongelmia.Maatilan johtamisessa riskien tunnistamista ja hallintaa voidaan käyttää hyväksi muutoksenhallinnassa, toiminnan suunnittelussa, työtehtävien tärkeysjärjestyksen laatimisessa ja päätöksenteossa.Riskien tarkastelun avulla voidaan toisaalta myös tunnistaa osa-alueita, joissa riskit ovat vähäiset.Nämä nousevat silloin esiin selkeinä mahdollisuuksina tai vahvuuksina toiminnassa. Lähtökohtana on,että jos jonkin asian tietää ja osaa hyvin sekä pystyy tarkistamaan resurssien toimivuuden, niin asioissaon pienempi riski epäonnistua. Päätöksenteossa kokonaisvaltaista riskien hallintaa voidaan myöskäyttää yhdistämään muutoin vaikeasti yhdistettäviä arvovalintoja.Riskien tarkastelu tuo esiin toiminnassa olevia heikkouksia mutta samalla myös mahdollisuuksia. Kunriskejä tarkastellaan systemaattisesti osana maatilan toimintaa ja suunnittelua, saadaan esiin selkeitätoimintaohjelmia ja tietoja, joita tarvitaan maatilan johtamisessa. Tällöin vähennetään epävarmuuttatoiminnassa, mahdollisia häiriöitä ja omaa maatilaa uhkaavia heikkouksia. Tuloksena on maatila, jollaon vakaa toimintaohjelma, mutta joka tarpeen tullen pystyy nopeasti muuttamaan toimintaansahallitusti. Maatila-RH riskienhallintavälineet on tarkoitus julkaista Agronetissä tammikuussa 2008.