Bibliografías temáticas / Taidehistoria

Literatura académica sobre el tema "Taidehistoria"

Autor: Grafiati
Publicado: 25 de julio de 2024
Última modificación: 31 de julio de 2024

Crea una cita precisa en los estilos APA, MLA, Chicago, Harvard y otros

Elija tipo de fuente:

Índice

Consulte las listas temáticas de artículos, libros, tesis, actas de conferencias y otras fuentes académicas sobre el tema "Taidehistoria".

Junto a cada fuente en la lista de referencias hay un botón "Agregar a la bibliografía". Pulsa este botón, y generaremos automáticamente la referencia bibliográfica para la obra elegida en el estilo de cita que necesites: APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.

También puede descargar el texto completo de la publicación académica en formato pdf y leer en línea su resumen siempre que esté disponible en los metadatos.

Artículos de revistas sobre el tema "Taidehistoria"

1

Tuulas-Inkinen, Minna. "”Tyylin luojat, tunnelman tuojat”". Tahiti 13, n.º 1 (10 de mayo de 2023): 101–6. http://dx.doi.org/10.23995/tht.127324.

Texto completo
Resumen
Lectio praecursoria: Minna Tuulas-Inkisen taidehistorian alan väitöskirja “'Tyylin luojat, tunnelman tuojat'. Taiteilijatapetit Suomessa 1950-luvulla" tarkastettiin Turun yliopistossa 10.2.2023. Vastaväittäjänä toimi Dos. Susanna Aaltonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena Prof. Tutta Palin (Turun yliopisto).
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Stahl, Kai. "Dualismit marginaaleissa". Tahiti 13, n.º 2 (24 de octubre de 2023): 141–45. http://dx.doi.org/10.23995/tht.137849.

Texto completo
Resumen
Lectio praecursoria: Kai Stahlin taidehistorian alan väitöskirja ”Dualismit marginaaleissa. Naistekijyys ja modernisaatio Natalie Mein 1910–1920-lukujen tuotannossa” tarkastettiin Turun yliopistossa 7.10.2023. Vastaväittäjänä toimi dos. Juha-Heikki Tihinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Tutta Palin (Turun yliopisto).
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Räsänen, Elina. "Fragmentaarisuutta ja kuvakalsketta". Tahiti 13, n.º 2 (24 de octubre de 2023): 93–100. http://dx.doi.org/10.23995/tht.136028.

Texto completo
Resumen
Fragmentaarisuus ja kuvakalskeen jäljet keskiajan ja uuden ajan alun esineissä -tutkimushankkeessa tarkastellaan esineiden fragmentaarisuutta ja tuotetaan tietoa siitä, miksi esineitä on hajotettu osiin ja miten ne ovat jatkaneet elämäänsä. Tutkimusmateriaali koostuu noin aikavälillä 1300–1600 Itämeren alueella valmistetuista tai käytössä olleista esineistä. Hankkeessa sovelletaan ja kehitetään edelleen ranskalaisen tieteenhistorioitsijan Bruno Latourin (1947–2022) ajatuksia ikonoklasmin eli kuvainraaston monitahoisuudesta ”kuvakalske”-käsitteen (iconoclash) avulla. Kolmevuotisessa (2020–2023), Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa toimii neljä taidehistorian alan tutkijaa.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Paavilainen, Kukka. "Freud, Morelli ja kerronnan kudelma". Tahiti 13, n.º 1 (10 de mayo de 2023): 36–60. http://dx.doi.org/10.23995/tht.128840.

Texto completo
Resumen
Taiteentuntija Giovanni Morellin (1816–1891) kirja Della Pittura italiana (1897) päätyi psykoanalyytikko Sigmund Freudin (1856–1939) kirjastoon Unien tulkinnan (1899) kirjoitusvaiheessa. Kirjassaan Morelli hyödynsi proosan kirjoittamisen menetelmiä. Hänen esimerkkinsä innoittamana pohdin taiteellistatutkimusta edustavassa artikkelissani taidemaalarin kerronnallisia keinoja ja tietoa, jota tutkimusaiheesta on mahdollista tuottaa yhdistämällä taidemaalarin ja taidehistorioitsijan lähestymistavat. Koska Freud vieraili Morellin kuvaamissa taidekokoelmissa vain lukemalla, lainaan samojen museoiden puutarhoissa puoli vuotta aiemmin maalanneen Ellen Thesleffin (1869–1954) teoksia jäljittääkseni mielikuvia, joita Morellin kirjan lukeminen on saattanut Freudissa synnyttää. Pohdin lisäksi, saiko Freud vaikutteita Morellilta, kuten hän kertoi esseessään ”Michelangelon Mooses” (1914), sekä miten vaikutteet näkyivät Freudin varhaisissa julkaisuissa. Ehdotan lopuksi luovan kirjoituksen katkelmia aineistoksi taiteilijan teosta edeltävien mielikuvien tutkimiseen, korjaan taidehistorian alalle syntyneen väärinkäsityksen erottelemalla freudilaisen lipsahduksen sairauden oireesta ja osoitan Freudin erottaneen Mooses-veistoksesta kirjoittaessaan empiirisen havainnoinnin psykologisesta havainnoinnista. Morellin ja Freudin tarkastelutapojen leikkauspiste tarjoaa teoreettisen lähtökohdan tarkastella tutkivan taiteilijan syntyvän teoksensa äärellä harjoittamaa empiiristä havainnointia ja siitä seuraavan kokemuksen tulkintaa.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Lahelma, Marja. "Rappiosta renessanssiin". Historiallinen Aikakauskirja 121, n.º 2 (19 de junio de 2024). http://dx.doi.org/10.54331/haik.120796.

Texto completo
Resumen
Suomen taidehistoriassa on vakiintunut käsitys 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta kansallisen taiteen kultakautena. Tässä artikkelissa tarkastellaan kultakausikertomuksen historiallista rakentumista nostalgian käsitteen valossa. Aineistona toimivat kahden sotienvälisen Suomen keskeisen taidevaikuttajan Onni Okkosen ja Ludvig Wennervirran kirjoitukset. Niiden pohjalta pyritään osoittamaan kultakausikertomuksen taustalla vaikuttavia ideologisia ja poliittisia aatteita, jotka nykynäkökulmasta näyttäytyvät varsin epäilyttävinä. Okkonen ja Wennervirta vaalivat ajalleen tyypillistä kansallishenkeä ja suhtautuivat mielenkiinnolla myös fasismin ja kansallissosialismin kaltaisiin ilmiöihin. Näitä kirjoittajia motivoi entistävä nostalgia, jonka tarkoituksena oli muodostaa menneisyydestä kuva, joka palvelisi nykypäivän tarkoituksia. He näkivät oman aikansa taiteen rappeutuneena, ja uskoivat uuden taiteen kukoistuksen olevan mahdollista vain jos taiteilijat kääntyisivät jälleen ammentamaan oman maansa luonnosta ja kansasta. Näitä myytin ulottuvuuksia ei enää tietoisella tasolla muisteta, mutta ne jatkavat elämäänsä myytin rakenteissa tavalla, jolla on vaikutusta myös nykypäivään. On pohdittava esimerkiksi kysymystä siitä, kuka saa kuulua siihen kansaan, jonka tuntoja kansallisen taiteen tradition ajatellaan ilmentävän. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa kultakausikertomuksen myyttiluonne ja kohdistaa huomio sen historialliseen rakentumiseen. Asiasanat: nostalgia, kultakausi, Onni Okkonen, Ludvig Wennervirta, Suomen taide, taidehistoria
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Kaitaro, Timo. "Surrealismin taidehistoriaa psykoanalyyttisesti". Tiede & edistys 27, n.º 4 (1 de abril de 2002). http://dx.doi.org/10.51809/te.104715.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Aaltonen, Susanna. "Taidehistorian seuran kuulumisia". Tahiti 8, n.º 3 (29 de diciembre de 2018). http://dx.doi.org/10.23995/tht.77448.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Kuusamo, Altti. "Käytännön teoriapitoisuudesta: Emeritusprofessorin teoriatestamentti". Tahiti 8, n.º 1 (10 de febrero de 2018). http://dx.doi.org/10.23995/tht.69294.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Lamberg, Essi. "Taidehistorian ja kehitysmaatutkimuksen suhde poikkitieteellisenä haasteena". Tahiti 11, n.º 2 (7 de diciembre de 2021). http://dx.doi.org/10.23995/tht.112172.

Texto completo
Resumen
Kirjoituksessa tarkastellaan sitä, minkälaisia haasteita arkkitehtuurihistorian tutkimus niin kutsutuissa kehitysmaissa nostaa esiin ja minkälaisia valmiuksia ne taidehistorian tutkijalta edellyttävät. Keskeisimpänä tarkastelun kohteena on taidehistorian tieteenalan suhde kehitysmaatutkimukseen. Artikkeli perustuu kirjoittajan poikkitieteellisen, suomalaisten arkkitehtien liikkuvuutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kehitysyhteistyön vaikutuspiirissä 1960–1980-luvuilla tarkastelevan väitöskirjahankkeen aikana muodostuneisiin tutkimustuloksiin ja havaintoihin. Kehitysyhteistyöhankkeisiin osallistuminen edellytti arkkitehdeilta uutta ammatillista aluevaltausta alakohtaisine tiedollisine ja kyvyllisine vaatimuksineen. Samalla tavalla alan tutkimus edellyttää tutkijalta muidenkin tieteenalojen kuin taidehistorian hallintaa. Se, miten tieteenalarajat ja niiden olemus mielletään, vaikuttaa oleellisesti siihen, miten luontevana tai epäluontevana taidehistorian ja kehitysmaatutkimuksen välinen suhde näyttäytyy.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Häyrynen, Maunu y Linda Leskinen. "Pitkospuut vai laajentuva kenttä?" Tahiti 11, n.º 2 (7 de diciembre de 2021). http://dx.doi.org/10.23995/tht.112149.

Texto completo
Resumen
Artikkeli tarkastelee insinöörisuunnittelua sekä puutarha- ja maisemasuunnittelua suomalaisen taidehistorian marginaaleissa. Näin selvitetään, mitä niiden asemointi tutkimuksen kenttään kertoo alan institutionaalisista rajoista. Taidehistorian tutkimusalue määritellään nykyisin laajasti sekä taiteellisia että muita ilmiöitä käsittäväksi. Artikkelissa kuitenkin pohdimme, onko hierarkkinen jako taiteeseen ja ei-taiteeseen silti edelleen voimassa. Taide tutkimuskohteena määrittelee yhä tieteenalan identiteettiä ja jäsentyy edelleen kaanoneina. Vaikka niin puutarha- ja maisemasuunnittelu kuin insinöörisuunnittelu on kelpuutettu kotimaisen taidehistorian tutkimuskohteiksi, sen piirissä ylläpidetään silti näiden alojen ja arkkitehtuurin välistä erottelua. Tarkastelu osoittaa alan kaksijakoisen suhteen muihin kuin taiteellisiin tutkimuskohteisiin. Ne voidaan hyväksyä, mutta niiden näkyvyys taiteen kaanoniin yhä perustuvissa alan yleisteoksissa tai opetussisällöissä on satunnaista.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
Más fuentes

Tesis sobre el tema "Taidehistoria"

1

Vuojala, Petri. "Pathosformel Aby Warburg ja avain tunteiden taidehistoriaan /". Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1997. http://catalog.hathitrust.org/api/volumes/oclc/38263405.html.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

Libros sobre el tema "Taidehistoria"

1

Pirkko, Heiskanen, Kallio Rakel, Eidos ry y Helsingin tutkijanaiset, eds. Nainen, taide ja taidehistoria. Helsinki, Finland: Tilaukset, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 1985.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

laitos, Jyväskylän yliopisto Taidehistorian. Taidehistorian sanasto. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Taidehistorian laitos, 1997.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Vuojala, Petri. Pathosformel: Aby Warburg ja avain tunteiden taidehistoriaan. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1997.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Holmström, Emma y Anniina Hopeala. Rajantakaista Karjalaa. Helsinki]: Kulttuurien museo, 2008.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Dance images in temples of mainland Southeast Asia. Helsinki]: Theatre Academy, 2008.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Women's voices: Female authors and feminist criticism on the Finnish literary tradition. Helsinki: Finnish Literary Society, 2007.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
También puede estar interesado en las bibliografías ampliadas sobre el tema "Taidehistoria" para tipos de fuentes particulares:
Artículos de revistas
Ofrecemos descuentos en todos los planes premium para autores cuyas obras están incluidas en selecciones literarias temáticas. ¡Contáctenos para obtener un código promocional único!

Pasar a la bibliografía