Literatura académica sobre el tema "Liikuntakasvatus"

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten varhaiskasvatusta oikeudellisesti velvoittavissa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus [OPH], 2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH, 2016) käsitellään Varhaiskasvatuslain (580/2018) edellyttämiä ja liikuntakasvatuksen määrittelemiä tavoitteita. Aineiston analyysi perustui opetussuunnitelmateoriaan ja asiasanojen merkitysyhteyksien sisällönanalyysiin ja tulkintaan. Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka usein, missä kontekstissa ja minkälaisissa merkityksissä lapsen fyysiseen hyvinvointiin liitetyt termit (digitaalinen, fyysinen aktiivisuus, fyysinen inaktiivisuus, istuminen, keho, koordinaatio, liikkuminen, liikunta, liikuntakasvatus, luonto, media, motoriikka, paikallaanolo, passiivisuus, ulkoilu, urheilu) esiintyivät opetussuunnitelmissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka opetussuunnitelmat vastasivat liikuntakasvatuksen tavoitteisiin, kasvattaa liikuntaan ja kasvattaa liikunnan avulla. Useimmin opetussuunnitelmissa mainittiin asiasanat: liikkuminen (39 krt), liikunta (28 krt), ja media (21 krt). Sisällönanalyysin mukaan asiasanojen merkitysyhteydet voitiin kategorisoida neljään luokkaan: terveys ja hyvinvointi, kehitys, oppiminen ja yhteistyö. Lisäksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tunnistettiin leikin ja kulttuurin merkitysyhteydet. Tutkimus osoittaa, että molemmat opetussuunnitelmat vastasivat liikuntakasvatuksen keskeisiin tavoitteisiin. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää varhaiskasvatusta ohjaavien opetussuunnitelmien kehittämiseen lasten fyysisesti aktiivisen elämäntavan varhaisen muodostumisen tukemisessa ja ohjaamisessa.

Ilmastonmuutos sekä luonto- ja lajikato ovat nousseet merkittäviksi eri tutkimusaloja yhdistäviksi keskustelunaiheiksi. Yksi keskeinen tutkijoita yhdistävä kysymys on ollut antroposeeni eli ihmisen aika ja sen rooli niin ilmastokriisin syntymisessä kuin sen purkamisessakin. Tässä temaattisessa kirjallisuuskatsauksessa aloitamme siitä, että kokonaisvaltaisen ja monitieteisen luonto- ja ympäristökasvatuksen toteuttaminen formaaleissa kasvatusinstituutioissa vaatii huomion kääntämisen myös oppiaineiden, tässä tapauksessa liikuntakasvatuksen epistemologisiin perusteisiin. Tavoitteenamme on yksittäisten tutkimustulosten integroinnin kautta saavuttaa syvempi ymmärrys liikuntakasvatuksen ja sen epistemologisten lähtökohtien yhteydestä joihinkin antroposeenin kysymyksiin. Toteutimme aineiston valintaprosessin PRISMA-protokollaa hyödyntäen. Analysoimme proseduurista valikoituneet artikkelit soveltamalla temaattista analyysia ja maaperän käsitettä. Analyysimme nosti esiin neljä maaperässä syntyvää ja toimivaa jännitettä, jotka kietovat yhteen erilaisia liikunta- ja ympäristökasvatuksen näkökulmia ja teorioita, valtioiden geopoliittisia, historiallisia ja kulttuurisia virtauksia sekä paikallista toimintaa. Tämän tarkastelun kautta voidaan paremmin ymmärtää antroposeenin ajassa toimivaa formaalia liikuntakasvatusta sekä viitoittaa mahdollisia tulevaisuuden tutkimuslinjoja.

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten lapsilähtöinen liikuntakasvatus toteutuu päiväkodin toimintaympäristössä ja millainen toimintaympäristö tukee sitä parhaiten. Tutkielman aiheen valinnan taustalla vaikutti huoli varhaiskasvatusikäisten vähäisestä fyysisen aktiivisuuden määrästä, joka voi johtaa erinäisiin ongelmiin ja sairauksiin, myös aikuisiällä. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä oli, miten lapsilähtöinen liikuntakasvatus toteutuu päiväkodin toimintaympäristössä. Toisena tutkimuskysymyksenä oli, millainen toimintaympäristö tukee lapsilähtöistä liikuntakasvatusta. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuoda laajasti tietoa varhaiskasvatusikäisten liikuntakasvatuksesta päiväkodin toimintaympäristössä, painottaen erityisesti lapsilähtöistä pedagogiikkaa ja ympäristön merkitystä. Tutkielma osoittaa, että lapsilähtöisen liikuntakasvatuksen lähtökohtana on liikunnan ilo, johon vaikuttaa päiväkodin fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö. Varhaiskasvattajan tärkeänä tehtävänä on luoda lapselle turvallinen, kehittävä ja mielekäs toimintaympäristö, jossa lapsi on itse aktiivinen toimija. Tällainen ympäristö turvaa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen. Lapsen tulee päästä päivittäin liikkumaan monipuolisesti, niin ohjatusti kuin omaehtoisesti, ja harjoittamaan kehittymässä olevia motorisia taitoja. Nämä motoriset perustaidot toimivat pohjana kaikelle liikkumiselle ja liikuntalajien harrastamiselle. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapsilähtöisen liikuntakasvatuksen toteutumiseen päiväkodin toimintaympäristössä vaikuttavat useat eri tekijät. Näistä yhtenä tärkeänä tekijänä nousee esille varhaiskasvattajien asenne, joka nähdään lasten fyysistä aktiivisuutta lisäävänä tai heikentävänä tekijänä. Päiväkodin toimintaympäristö mahdollistaa monipuolisen liikuntakasvatuksen toteutumisen, mikäli sen sisä- ja ulkotilaratkaisut ovat asianmukaiset ja liikuntavälineet ovat lasten saatavilla. Varhaiskasvattajien tulee tiedostaa, että liikuntakasvatus on kokonaisuus, johon vaikuttavat niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaaliset tekijät.

Tutkimuksen ongelmanasettelun lähtökohtana on ajatus siitä, kuinka tärkeää liikunta on lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle sekä paljon mediassa esillä ollut lasten liikkumattomuus ja liikalihavuus. Tavoitteena tutkimuksella on selvittää miten liikuntakasvatus näkyy esiopetuksen opettajan oppaissa. Tarkemmassa tarkastelussa ovat liikunnan määrä, liikunnan laatu, liikuntavälineet sekä liikuntaympäristöt. Tarkastelun kohteena on viisi esiopetuksen opettajan opasta eri julkaisijoilta: Lasten keskuksen Villi Veturi, Otavan Hauska matka Eskariin! ja Pikku Vipunen sekä Sanoma Pro:n Pikkumetsän esiopetus ja Kirjakujan Eskarimäki. Tutkimus toteutettiin pääsääntöisesti kvalitatiivisena sisällönanalyysinä, koska tarkoituksena oli etsiä hyvin monipuolisesti ja tarkasti kaikki liikuntakasvatukseen liittyvät tehtävät esiopetuksen opettajan oppaista. Aineiston analyysissä käytettiin hyväksi myös kvantitatiivista tutkimusotetta, jonka avulla saatiin tietoa esimerkiksi liikunnallisten tehtävien lukumäärästä tai erilaisten liikuntavälineiden määrällisestä käytöstä esiopetuksen opettajan oppaissa. Nämä tutkimusotteet täydensivät hyvin toisiaan ja niiden avulla tutkimuksen tulokset ovat luotettavampia. Tutkimuksen viitekehyksessä määritellään aluksi esiopetus sekä esiopetuksen sisältöalueet. Sen jälkeen perehdytään liikuntakasvatukseen esiopetuksessa, joka pohjautuu pääosin varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksiin, jonka on laatinut Nuoren Suomen kokoama varhaiskasvatuksen asiantuntijaryhmä (2005). Näiden suositusten pohjalta rakentuu esiopetuksen liikuntakasvatuksen viitekehys sekä esitellään tutkimuksen tulokset. Teoriaosuuden lopuksi esitellään esiopetuksen liikuntakasvatusta määrittäviä asiakirjoja, joiden avulla liikuntakasvatusta voidaan toteuttaa. Tutkimuksen tuloksissa tulee esille, että liikunnallisia tehtäviä löytyi esiopetuksen opettajan oppaista suhteellisen paljon. Hauska matka Eskariin opettajan opas sisälsi jopa 243 liikunnallista tehtävää, kun taas Kirjakujan Eskarimäki 74 liikunnallista tehtävää. Suurin osa opettajan oppaiden liikunnallisista tehtävistä sijaitsi liikunnan osa-alueissa, mutta osa tehtävistä oli integroitu muun muassa kielen- ja vuorovaikutuksen, matematiikan, musiikin tai ympäristö- ja luonnontiedon osa-alueisiin. Motoriset perustaidot eli tasapainotaidot, liikkumistaidot sekä käsittelytaidot, käytiin hyvin monipuolisesti läpi kaikissa oppaissa. Esimerkiksi juoksu, hyppy, heitto ja kiinniotto olivat kaikista eniten mainitut motoriset taidot kaikissa oppaissa yhteensä. Oppaiden liikunnallisissa tehtävissä harjoiteltiin myös kognitiivisia ja sosio-emotionaalisia taitoja. Näitä taitoja harjoiteltiin muun muassa leikeissä, joissa täytyi ottaa muut leikkijät huomioon, käytettiin eri aisteja tai ilmaistiin omia tunteita. Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että esiopetuksen opettajan oppaat toivat monipuolisesti esille erilaisia liikuntaympäristöjä ja liikuntavälineitä. Liikuntaympäristöistä sisätilat (40 %) olivat kaikista eniten käytössä liikunnallisissa tehtävissä. Myös esimerkiksi liikuntasalissa (17 %), ulkotiloissa (15 %), päiväkodin piha-alueella (6 %) sekä jääkentällä (5 %) toteutettiin liikunnallisia tehtäviä. Erilaiset liikuntaympäristöt mahdollistavat motoristen taitojen monipuolisen harjoittelun ja eri ympäristöjen avulla liikuntatuokioista tulee mielekkäämpiä. Liikuntavälineistä eniten olivat käytössä musiikki ja soitin, pallot sekä erilaiset kuvat ja kortit. Erilaisten liikuntavälineiden avulla voidaan muun muassa pelata tai liikkua ja erilaisia liikuntavälineitä voidaan myös tehdä yhdessä lasten kanssa. Lasten omaehtoisen liikunnan kannalta täytyy kiinnittää huomiota monipuolisiin liikuntaympäristöihin sekä liikuntavälineisiin. Esiopetuksen opettajan oppaat sisälsivät erilaisia liikunnallisia tehtäviä monipuolisesti, joten niiden avulla voidaan toteuttaa suositusten mukaista liikuntakasvatusta. Liikunnan määrä, liikunnan laatu, liikuntaympäristöt ja liikuntavälineet tulivat hyvin esille eri opettajan oppaissa. Toiset oppaat olivat kattavampia kuin toiset, mutta kaikki tutkitut oppaat voivat olla esiopetuksen liikuntakasvatuksen suunnittelun perusta.

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus oli selvittää, millaista on alle kolmevuotiaiden lasten liikuntakasvatus päiväkodissa. Tutkielmassa tarkasteltiin alle kolmevuotiaiden varhaiskasvatusta ja siihen liittyviä pedagogisia erityispiirteitä. Tutkielmassa käsiteltiin myös varhaiskasvatuksen liikuntakasvatusta ja sen järjestämistä päiväkodin arjessa. Tutkimuskysymyksenä oli, millaista on alle kolmevuotiaiden lasten liikuntakasvatus päiväkodissa? Liikkuminen on lapselle luontainen tapa toimia, ja riittävät liikkumisen mahdollisuudet turvaavat lapsen suotuista kasvua ja kehitystä. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielma osoittaa, että liikkuminen on yksi lapsen varhaisvuosien kehitystä olennaisesti ohjaava tekijä. Liikkuminen edistää lapsen fyysisen ja motorisen kehityksen lisäksi kognitiivisia ja sosio-emotionaalisia taitoja. Varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen tavoitteina on oppia liikkumaan ja oppia liikunnan avulla. Liikuntakasvatus on ohjattua toimintaa ja lasten omaehtoisen liikkumisen tukemista. Alle kolmevuotiaiden lasten päivähoidossa keskeistä on turvallinen päivärytmi, jossa kasvun, hoidon ja opetuksen tilanteet limittyvät sujuvasti osaksi lasten arkea. Tutkielman johtopäätös on, että pienillä lapsilla liikuntakasvatus tuodaan arjen tilanteisiin, ulkoiluun ja leikkiin. Olennaista on kasvattajan kannustava ja myönteinen suhtautuminen lasten liikkumiseen. Päiväkotiympäristö järjestetään turvalliseksi ja liikunnallista toimintaa mahdollistavaksi, ja lasten liikkumisesta iloitaan yhdessä lasten kanssa.